Maaseutu- ja tielautakunta 24.1.2017 Liite 1 12 MIKKELIN KAUPUNKI MAASEUTU- JA TIELAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2017 1
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Organisaatio 3 Yleistä 4 Käyttösuunnitelmaan liittyvä toimivalta ja muut ohjeet 4 Käyttötalousosa 4 Tilivelvolliset 5 Toimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet 5 Hankintarajat 6 Avustukset 6 Käyttösuunnitelmarakenne 6 Laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat 7 Taloudellisen ja tuloksellisen toiminnan seuranta 7 Toiminta ja tuloskortit 8 Tunnusluvut 10 Talous 11 Henkilöstö 14 Koulutussuunnitelma 15 2
3
Yleistä Lautakuntien, johtokuntien ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa toimielin tarkistaa tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot tileille ja eri tulosyksikkötasoille siinä laajuudessa kuin on tarpeen. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa siihen, mikä on sen ja viranhaltijoiden toimivalta kesken vuotta tapahtuvien talousarviomuutosten suhteen siltä osin, kun siitä ei ole talousarviossa annettu ohjetta. Samassa yhteydessä tulostavoitteet ja tunnusluvut tarkennetaan siihen tarkkuustasoon, jonka mukaan niitä seurataan ja raportoidaan. Mahdolliset talousarvion kaupunginvaltuuston valmistelun jälkeen ilmenneet yllättävät muutokset on pyrittävä ottamaan huomioon käyttösuunnitelmassa. Käyttösuunnitelmat on vahvistettava lautakunnissa 31.1.2017 mennessä. Kaupungin tavoitetila (visio) on: Digitaalinen Mikkeli kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Näkökulmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Näitä konkretisoidaan yhdeksällä päämäärällä: Asukkaiden osallistaminen ja hyvinvoinnin tuottaminen: 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimarajojen vahvistaminen 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 3. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Luonnon ja ympäristön hyvinvointi 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen 3. Rakennetun ympäristön laatu Mikkelin tavoite on lisätä hyvinvointia ja vähentää pahoinvointia. Käyttösuunnitelmaan liittyvä toimivalta ja muut ohjeet Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto on päättänyt 19.12.2016 hyväksymässä vuoden 2017 talousarviossa miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarviossa kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Bruttomääräisinä budjetoidut yksiköt ovat budjettirahoitteisia ja nettomääräisenä budjetoidut yksiköt kohderahoitteisia. Ruoka- ja puhtauspalvelut sekä teknisen toimen alainen tilakeskus ovat nettobudjetoituja. Edellä mainittuja yksiköitä sitoo nettobudjetoituna toimintakate eli toimintatulojen ja toimintamenojen erotus. Muut kaupungin toimintayksiköt ovat bruttomääräisesti budjetoituja budjettirahoitteisia yksiköitä, joita sitoo valtuustoon nähden tulojen ja menojen määrärahat. Mikkelin kaupungin kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät ovat budjettirahoitteisilla yksiköillä bruttobudjetoituna tulojen ja menojen määrärahat. Mikkelin Vesiliikelaitoksella on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta ja kaikilla liikelaitoksilla liikelaitosten liikeylijäämä sekä vakituisen henkilökunnan määrä. Liikelaitoksien tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Etelä-Savon pelastuslaitokselle toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Poikkeaminen talousarvion sitovista tavoitteista edellyttää valtuuston hyväksyntää. Budjettirahoitteisten yksiköiden määrärahojen perustana olevat suoritteet ovat ohjeellisia ja poikkeamat suoritetasossa alaspäin tarkoittavat sitä, 4
että valtuuston myöntämiä määrärahoja tulisi jäädä käyttämättä. Myös toiminnan tuottavuutta on saatava lisättyä läpi koko kaupunkiorganisaation siten, että suoritteet saadaan toteutettua pienemmällä määrärahalla. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvioissa tai erillisenä asiana. Yleiset vastuut määrärahoista Mikkelin kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, konsernipalveluissa tulosaluejohtaja ja tulosyksiköiden johtajat, sivistyspalveluissa ja teknisessä toimessa toimialajohtajat, tulosaluejohtajat ja tulosalueiden päälliköt. Liikelaitoksissa ja taseyksiköissä tilivelvollisia ovat liikelaitoksen johtaja ja taseyksikön johtaja. Lauta- ja johtokuntien sekä tulosalueiden esimiesten on valvottava, että valtuuston hyväksymää talousarviota noudatetaan. Laskut tulee kohdentaa aiheutumisperusteen mukaan sille menokohdalle, jonne ne kuuluvat. Määrärahojen käyttöön liittyy velvoite toimialarajat ylittävään yhteistyöhön, jonka avulla haetaan koko kaupungin kannalta edullisempia ja tehokkaampia tapoja palvella asukkaita ja alueen yrityksiä. Yhteistyötä tiivistetään myös koko konsernin tasolla. Palvelujen tuottamista koko kaupunkikonsernissa ohjaavat valtuuston hyväksymä kaupungin strategia ja sitä toiminnallistavat strategiset hyvinvointiohjelmat; asukkaiden hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sekä ympäristön hyvinvointiohjelma. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa kaupunginvaltuustolta, ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha- anomukseen on aina sisällytettävä esitys lisämäärärahatarpeen rahoittamisesta ja lisämääräraha on etsittävä ensisijaisesti asianomaiselta toimialalta. Seurantavastuu Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen 2.5.2016 148 hyväksymää sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohjetta. Jokaisella tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Uuden kuntalain (410/2015) 124 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kaupunginjohtaja ja toimielinten ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Maaseutu- ja tietoimen tilivelvolliset: TEKNINEN TOIMI Toimialajohtaja Tekninen johtaja Jouni Riihelä Maaseutu- ja tietoimi Tulosalueen päällikkö Maaseutupäällikkö Kari Mikkonen Maaseutuasiamieslomituspalvelupäällikkö - lomituspalvelut Arto Pulkkinen - tietoimi ja vesiosuuskunnat Yhdyskuntatekniikan insinööri Markku Suomela Toimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet Mikkelin kaupungin hallintosääntö (luku 4) kv 84/13.6.2016 Konsernipalveluiden toimintasääntö kh 297/1.6.2009 (muutos kh 41/6.2.2012 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohje kh 148/2.5.2016 Hankintasääntö kh 149/2.5.2016 Kassanhoito- ja alitilitysohje kh 22/28.1.2001 Konserniohje kv 57/23.5.2016 Projektitoiminnan ohje 2013 Perinnän toimintatapaohje 2010 Perinnän palvelukuvaus 14.01.2016 Konsernipalveluiden toimintasääntö kh 297/ 1.6.2009 5
Hankintaohjeet ja hankintarajat Kilpailutuksista tehdään valituskelpoinen hankintapäätös, oikaisuohje ja valitusosoituksineen. Mikäli kevytkilpailutuksen arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, ei oikaisuohjetta ja valitusosoitusta markkinaoikeuteen lähetetä hankintapäätöksen liitteenä, vaan oikaisuvaatimusohje. Hankintapäätöksiä ovat oikeutettuja tekemään seuraavat viranhaltijat: kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja hankintapäällikkö; Liikelaitoksen johtaja rinnastetaan toimialajohtajaan. Hankintarajat (alv 0 %) ja valtuudet määritellään seuraavasti: 1. Yli 1 000 000 euron hankintapäätökset, jotka koskevat kahta tai useampaa toimialaa tekee kaupunginhallitus valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 2. Hankintapäällikkö voi tehdä useampia toimialoja koskevat alle 1 000 000 euron hankintapäätökset ja - sopimukset. 3. Yli 300 000 euron hankintapäätökset tekee toimialojen lauta- ja johtokunnat valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 4. Kaupunginjohtajalla ja toimialojen johtajilla hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 300 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 5. Tulosalueen esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 200 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 6. Tulosyksikön esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 50 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Mikäli hankinta kohdistuu useammalle talousarviovuodelle, hankintapäätöksen tekee kaupunginhallitus (toimialat ylittävät hankinnat ja konsernipalvelujen hankinnat) tai lautaja johtokunnat omissa toimialojaan koskevissa hankinnoissa. Avustukset Kaupunginhallitus ja asianomaiset lautakunnat päättävät talousarvion tultua hyväksytyksi myönnettävät avustukset määrärahojensa puitteissa. Tulosyksikkö, jonka määrärahoihin yleishyödyllisten tai muiden yhteisöjen avustus sisältyy, voi maksaa avustuksen vuodelle 2017 vasta sen jälkeen, kun yhteisön tilinpäätöstiedot, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2016 on saatu. Mikäli avustus on myönnetty jotakin määrättyä tarkoitusta varten, on avustuksen myöntäneen tulosyksikön pyydettävä yksilöity tiliselvitys avustuksen käytöstä. Kaupunginhallitus on 112/20.3.2015 päättänyt yhtenäisten periaatteiden luomisesta kaupungin järjestöavustuksiin. Käyttösuunnitelmarakenne 1402MA Maaseutu- ja tielautakunta MA= 6 1402MA1 Maaseutuasiat 1402MA11 Maaseututoimi 140266001 Maaseututoimen ltk 140266002 Maaseututoimen hallinto 1402MA12 Maaseutuelinkeinon kehittäminen 140266011 Maaseutuelink. kehittäminen 1402MA2 Lomituspalvelut 1402MA21 Lomituspalveluiden hallinto 140266021 Lomituspalveluiden hallinto 1402MA22 Lomitustoimi 140266031 Lomitustoimi 1402MA3 Tietoimi 1402MA31 Tietoimi 140266041 Tietoimi 140266042 Vesiosuuskunnat 6
Laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat 2017 KUSTANNUSPAIKKA HYVÄKSYJÄ VARAHYVÄKSYJÄT ASIATARKASTAJAT 140266001 Maaseututoimen ltk Kari Mikkonen Arto Pulkkinen, Riitta Kääriäinen Riitta Kääriäinen, Irja Häkkinen, Kari Mikkonen, Ulla Valkonen 140266002 Maaseututoim.hallinto Arto Pulkkinen, Irja Häkkinen 140266011 Maaseutuelink. keh. Ulla Valkonen, Markku Suomela, Jorma Piispanen 140266021 Lomituspalv. hallinto 140266031 Lomitustoimi 140266041 Tietoimi 140266042 Vesiosuuskunnat Arto Pulkkinen Markku Suomela Kari Mikkonen, Ulla Valkonen Jorma Piispanen Jorma Piispanen, Kari Mikkonen, Irja Häkkinen, Riitta Kääriäinen, Arto Pulkkinen Ulla Valkonen, Lahja Riki, Riitta Kääriäinen, Arto Pulkkinen, Kari Mikkonen Irja Häkkinen, Riitta Kääriäinen, Jorma Piispanen, Kari Mikkonen Työterveyshuollon laskut Kari Mikkonen Arto Pulkkinen Ulla Valkonen, Arto Pulkkinen, Kari Mikkonen Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Lautakuntien, johtokunnan ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat tammikuun loppuun mennessä ja ne tulee olla tallennettuina kaupungin yhteiseen Intranetiin. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä kokonaistuloja ja kokonaismenoja eikä toimintakatetta ja myös tiliryhmien sisällä tuotot ja kulut tulee vastata valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Laskujen hyväksyjien ja henkilöstöpäätöksiä tekevien tulee olla kaupungin viranhaltijoita. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1.2017 mennessä. Vuonna 2017 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan toimintojen ja talouden kehityksestä kuukausittain. Maaliskuun lopun toteutuman perusteella tehtävän seurannan yhteydessä raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien 1 toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Heinäkuun lopun toteutuman mukainen seurantaraportti on lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut 2. Lokakuun toteutuman mukaan raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat hakevat mahdolliset lisämäärärahat viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Menoihin osoitettua määrärahaa ei tule käyttää kokonaisuudessaan, jos talousarviovuoden aikana näyttää siltä, että määrärahaa jää käyttämättä. Mikkelin kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, konsernipalveluissa tulosaluejohtaja ja tulosyksiköiden johtajat, sivistyspalveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä teknisessä toimessa toimialajohtajat, tulosaluejohtajat ja tulosalueiden päälliköt. Liikelaitoksissa ja taseyksiköissä tilivelvollisia ovat liikelaitoksen johtaja ja taseyksikön johtaja. Lauta- ja johtokuntien sekä tulosalueiden esimiesten on valvottava, että valtuuston hyväksymää talousarviota noudatetaan. Määrärahojen käyttöön liittyy velvoite toimialarajat ylittävään yhteistyöhön, jonka avulla haetaan koko kaupungin kannalta edullisempia ja tehokkaampia tapoja palvella asukkaita ja alueen yrityksiä. Yhteistyötä tulee tämän osalta tiivistää myös koko konsernin tasolla. Palvelujen tuottamista koko kaupunkikonsernissa ohjaavat valtuuston 1 Asukkaiden hyvinvointiohjelma, luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma, Lupaus 2016 ja tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma 2 Talousarviokirjassa esitetyt ohjeelliset toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen suhteessa annettuun määrärahaan 7
hyväksymä kaupungin strategia ja sitä toiminnallistavat strategiset hyvinvointiohjelmat; asukkaiden hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sekä ympäristön hyvinvointiohjelma. Laskut tulee kohdentaa aiheutumisperusteen mukaan sille menokohdalle, jonne ne kuuluvat. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa kaupunginvaltuustolta, ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha- anomukseen on aina sisällytettävä esitys lisämäärärahatarpeen rahoittamisesta ja lisämääräraha on etsittävä ensisijaisesti asianomaiselta toimialalta. Talouspalveluilta on aina pyydettävä lausunto ennen määrärahaesityksen käsittelyä. Toiminta ja tuloskortit Maaseutu- ja tielautakunnan toiminta-alueena on maataloushallinnon ja maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestäminen sekä yksityistielain mukaisena kunnallisena tiehallintoviranomaisena toimiminen. Lautakunta kehittää maaseutua ja maaseudun elinkeinotoimintaa sekä alempaa tieverkkoa ja avustaa vesiosuuskuntien rakentamista. Palvelusuunnitelma Maaseututoimi: Maaseututoimi hoitaa EU:n ja Suomen valtion kuntatasolle määräämät maataloushallinnon tehtävät. Maaseututoimi toimii yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston ja Ely -keskuksen kanssa. Maaseututoimen tehtävänä on tukiasioiden ja -hakemusten käsittely, maksatukset, tukipolitiikkaan liittyvä neuvonta, sekä tarkastukset, mm. hukkakauraseuranta petoeläinvahinkokatselmukset ja korvauskäsittely. Maaseutuvirasto (Mavi) on tehnyt Mikkelin kaupungin kanssa maksajaviranomais-sopimuksen. Mikkelin maaseutu hallinto tuottaa maaseutuhallintopalveluita Mikkelin kaupungin lisäksi Pieksämäen, Puumalan, Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Kangasniemen alueella. Maaseudunkehittäminen: Maaseutu- ja tielautakunta kehittää maaseudun elinkeinotoimintaa myöntämällä avustuksia maatalouselinkeinoja tukeviin suunnitelmiin. Lautakunta myöntää maaseudulla toimiville yhdistyksille hankekohtaisia toiminta-avustuksia, sekä myöntää kuntarahoitusosuuksia seudulla toimiville hankkeille. Lomituspalvelut: Maatalousyrittäjille järjestetään maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996, lomituspalvelulaki) mukaisesti vuosilomaa, sijaisapua ja maksullista lomittaja-apua tuettuun hintaan. Lomitustoiminnan toimeenpanosta vastaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Mela on järjestänyt lomituksen paikallishallinnon tekemällä Mikkelin kaupungin kanssa toimeksiantosopimuksen, jonka mukaan Mikkelin kaupunki huolehtii lomituspalvelujen järjestämisestä omalla alueellaan ja lähikuntien alueella. Muut kunnat ovat Hirvensalmi, Mäntyharju, Kangasniemi, Pieksämäki ja Puumala. Tietoimi: Tietoimi jakaa kunnossapitoavustukset ja parantamisavustukset järjestäytyneille yksityisteille. Sen lisäksi maaseutu- ja tielautakunnan toimitusjaosto pitää tietoimituksia ja käsittelee valituksia jotka koskevat yksityisteitä. Tiekunnille on järjestetty tiepäiviä, koulutusta ja neuvontaa. Vesiosuuskunnat: Maaseutu- ja tielautakunta tukee vesiosuuskuntien rakentamista taloudellisesti. Maaseutu- ja tielautakunta valmistelee vesilaitosten toiminta-alue-ehdotukset edelleen hallituksen ja valtuuston päätettäväksi. Palvelusuunnitelma Maaseutu- ja tielautakunta toteuttaa palvelua asiakaslähtöisesti lähellä asiakasta ja palvelua käyttävien asiakkaiden neuvontaan, tiedotukseen sekä sähköisten palveluiden käytön lisäämiseen kiinnitetään huomiota, jotta palvelutoiminnan tasapuolisuus toteutuu. Palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset -2019 Lomituspalveluiden tuottaminen kuntatasolla muuttuu vuonna 2019. Lomitustoiminta ja lomituksen hallinto on siirtymässä maakunnan hoidettavaksi. Lomituksen henkilöstö siirtyy Mikkelin kaupungilta maakuntahallintoon. Kuntien nykyisin toteuttama maaseutuhallinto siirtyy vuoden 2019 alusta maakuntiin. Kuntien maaseutuhallinto ja ELY-keskuksen toteuttama maaseudunkehittäminen ja maataloustukihallinto keskitettäisiin maakunnallisiin toimipisteisiin. Tämän myötä Mikkelin maaseututoimi häviää kaupungin organisaatiosta. Mahdolliset muutokset yksityistielaissa voivat vaikuttaa tietoimen toimintaan. Kunnan toteuttamia tietoimituksia on kaavailtu siirrettäväksi Maanmittauslaitokselle. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla 8
Sairastavuusindeksi Vesihuollon kehittämistoimenpiteiden jatkotoimien toteuttaminen Yhdyskuntatekniikan insinööri Markku Suomela Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Varmistetaan seutukunnan hyvä veden laatu ja riittävä määrä. Yhteistyö yhdyskuntatekniikan yksikön, ympäristöpalveluiden ja ELYn kanssa. Löydetään seudulta toteuttamiskelpoisia vesihuolto kohteita. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen tiedottaminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Investoinnin määrärahatarve vesihuoltokohteissa (saadaan laskettua tehdystä suunnitelmasta). ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Yritysten nettolisäys: tavoite 140 yritystä, Työpaikkakehitys: tavoite 24 500 työpaikkaa Yksityisteiden perusparannusprojekteja toteutetaan n. 60 kpl. Kunnossapitoavustukset 750 kpl. Yhdyskuntatekniikan insinööri Markku Suomela Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Varmistetaan yksityisteiden liikennöitävä kunto. Yhteistyö yhdyskuntatekniikan yksikön kanssa sekä alemman tieverkon osalta ELY-keskuksen kanssa. Haja-asutusalueen asukkaiden liikkumismahdollisuuksien ylläpitäminen. Vuorovaikutus ja tiedottaminen yksityistietoimikuntien kanssa. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Digitaalinen hakuprosessi kunnossapitoavustuksissa Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Perusparannusprojektien määrärahatarve noin 500 000 vuodessa (avustusosuus, projektit sisältävät yksityisteiden omaa osuutta). LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Luomumaatilojen %-osuus kaikista maatiloista Ollaan aktiivinen toimija eri luomu Maaseutupäällikkö Kari Mikkonen hankkeiden ja infotilaisuuksissa. Luomussa olevan peltopinta-alan %-osuus kaikesta peltopinta-alasta: tavoite 18 Lisätään maatalousyrittäjien tietoisuutta lähi- ja luomuruuan tulevaisuuden näkymistä sekä markkinoidaan luomuviljelyä maatalousyrittäjille tukikoulutuksien yhteydessä Maaseutupäällikkö Kari Mikkonen Hyödynnetään Luomuinstituutin, Pro Agrian ja MTK Etelä-Savon kyvykkyyttä ja palveluita tiedottamisessa ja vuoropuhelussa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen 9
Varmistetaan joustava tukihakuprosessi asiakkaalle. Tuotetaan laadukas ja informatiivinen materiaali maatalousyrittäjille. Lomituspalveluiden kysyntää vastaava tarjonta ja laatu Tukihaku- infotilaisuuksien sisällön painottuminen luomupeltopinta-alan lisäämiseen. Lomituspalveluiden työskentely tiiminä tehostuu Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen ja hyvinvointi Yhteiset palaverit, joissa ongelmat tunnistetaan ja niihin yritetään löytää ratkaisut yhdessä Kehityskeskustelut Digitaalinen hakuprosessi Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Työajankäyttö koulutukset ja tapahtumat Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Maatilat yhteensä, kpl 1 428 1 411 1400 1350 1300 1300 Maatalouden tukihakemukset, kpl 6 971 8 000 7500 7000 7000 7000 Maatalouden tuet milj. euroa/vuosi *ei saatavilla 28 28 28 27 27 Lomituspäivät (vuosilomat, sijaisapu, tuettu lomitus) 23 336 26 000 26000 23000 22000 22 000 Kustannus euroa/lomituspäivä 167 165 165 162 162 162 Avustettavat yksityistiet, kpl 747 750 750 760 760 760 Perusparannetut yksityistiet, kpl 114 60 60 60 60 60 Kunnossapidetyt yksityistiekilometrit euroa/km 393 425 425 425 425 425 Rakennetut vesiosuuskuntien johtokilometrit tms. 5 9 9 0 0 0 *Maaseutuviraston sovellusuudistuksen myötä yhteenvetoa maksetuista maataloustuista ei ole saatavilla vuodelle 2015. Tietoimen määrärahojen jakaantuminen 1402266041 Tietoimi (TA 2017: 2 200 000) 10 sis. tilaus Tietoimi kunnossapito 144900002021-800 000 Tietoimi perusparantaminen 144900002022-800 000 Tietoimi yleiset tiet -264 900 Tiehanke MAMK -35 100 Yhteensä -1 800 000 Vesiosuuskunta (TA 296 000 varattu) -300 000 Tietoimi ja vesiosuuskunta yhteensä -2 200 000 Avustusmäärärahojen jakaantuminen Maaseutuelinkeinon kehittäminen 140266011 (TA 2017: 276 700 varattu) Tulot Menot Avustukset yhteisöille Toimittaja Sis. tilaus Veej'jakaja ry kuntaosuus Veej'jakaja ry 144900002001-67 494 Läsäkosken myllypalstan vuokra Läsäkosken osakaskunta 144900002002-4 500 4H -yhdistyksen toiminta-avustus Mikkelin 4H -yhdistys 144900002008-63 000 Jätemuovi -hanke Metsäsairila Oy -17 500 Kylähankkeet 3100 /hanke = 8 kpl/vuosi -40 706 Yhteensä -193 200 Avustukset yksityisille Toimittaja Sis. tilaus Kuntaosuus Viljelysuunnitelmat Pro Agria yms. 144900002004-28 000 Taloussuunnitelmat Pro Agria 144900002007-2 300 Agritulkki-palvelu JDC 144900002007-1 700 Karjanjalostus- ja ruokinnan suunnittelu Faba, Pro Agria 144900002005-23 000 Maksullisen lomituksen tukeminen lomituspalvelut -28 000 Salaojitus salaojakeskus 144900002006-500 Yhteensä -83 500 Avustukset yhteensä -276 700
Talous Maaseutu- ja tielautakunta TP 2015 TA 2016 Ltk esitys 2017 TA 2017 Toimintatulot 5 190 851 5 561 800 5 566 600 5 566 600 Toimintamenot -7 490 614-7 832 300-7 848 835-7 848 835 Toimintakate (netto) -2 299 762-2 270 500-2 282 235-2 282 235 MAASEUTU- JA TIELAUTAKUNTA TULOSALUEITTAIN TA 2017 Maaseutuasiat TOIMINTATUOTOT 320 400 TOIMINTAKULUT 760 060 TULOS -439 660 Lomituspalvelut TOIMINTATUOTOT 5 226 000 TOIMINTAKULUT 4 752 415 TULOS 473 585 Tietoimi TOIMINTATUOTOT 20 200 TOIMINTAKULUT 2 336 359 TULOS 2 316 159 LAUTAKUNTA YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT 5 566 600 TOIMINTAKULUT 7 848 835 TULOS -2 282 235 Maaseututoimen ltk 311500 Muut yhteistoimintak. kunnilta ja kuntay 19 300 140266001 400500 Kuukausipalkat 29 300 403000 Kokouspalkkiot 10 500 403150 Ansiomenetyskorvaukset 1 500 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 7 062 410100 Eläkemenoperusteiset KUEL-maksut 3 100 415000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 653 416000 Työttömyysvakuutusmaksut 1 186 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 68 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 15 447050 Henkliöstön huomioiminen 300 441000 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 1 000 444000 Opetus- ja kulttuuripalvelut 500 434100 Toimisto- ja pankkipalvelut 100 436000 Posti- ja telemaksut 500 436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 800 442050 Henkilöstön matkakustannukset 1 300 447200 IT-palvelut 1 500 943413 Taloushallinnon palvelut 1 300 914123 S/Henkilöstöhall. menot 700 914162 S/Yleishallintopalveluilta ostetut palve 26 700 450000 Toimisto ja koulutarvikkeet 200 140014TM TULOS (68 984) 311500 Muut yhteistoimintak. kunnilta ja kuntay 300 000 11
Maaseututoimen hallinto 140266002 333007 Muut tuet ja avustukset, muilta 1 100 400500 Kuukausipalkat 177 800 403500 Tilapäinen työvoima 14 900 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 32 952 415000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 4 085 416000 Työttömyysvakuutusmaksut 7 419 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 424 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 96 443400 Muut terveyspalvelut 1 900 435000 Painatukset ja ilmoitukset 2 000 447050 Henkliöstön huomioiminen 1 000 447300 Henkilöstön koulutus 700 441000 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 500 434100 Toimisto- ja pankkipalvelut 2 000 436000 Posti- ja telemaksut 5 000 436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 2 500 442050 Henkilöstön matkakustannukset 8 000 447100 Asiantuntijapalvelut 10 000 447200 IT-palvelut 10 000 447250 Sovelluspalvelut 4 000 943413 Taloushallinnon palvelut 2 800 914115 S/Tietohallintopalvelujen osto 1 900 914121 S/Puh.vaihteen kustannukset hall.k.keske 700 914123 S/Henkilöstöhall. menot 3 500 914124 S/Hankintapalvelujen palvelut 200 914162 S/Yleishallintopalveluilta ostetut palve 72 600 450000 Toimisto ja koulutarvikkeet 1 000 451000 Kirjallisuus 500 458000 Kalusto 1 500 482000 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 5 000 486000 Muut vuokrat 900 914403 Sis.Sopimusvuokrat Tilahallinto 14 200 484000 Koneiden ja laitteiden vuokrat 5 000 140014TM TULOS (93 976) Maaseutuelink. kehittäminen 434100 Toimisto- ja pankkipalvelut 100 140266011 436000 Posti- ja telemaksut 400 436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 200 446000 Muut yhteistoimintaosuudet 80 000 943413 Taloushallinnon palvelut 500 473000 Muut avustukset kotitalouksille 50 000 474100 Muut avustukset yhteisöille 140 000 480000 Maa- ja vesialueiden vuokrat 5 500 140014TM TULOS (276 700) Lomituspalveluiden hallinto 308700 Lomituspalvelukorvaukset valtiolta 340 000 140266011 400500 Kuukausipalkat 179 400 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 30 677 415000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 3 803 416000 Työttömyysvakuutusmaksut 6 907 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 395 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 90 443400 Muut terveyspalvelut 3 000 447050 Henkliöstön huomioiminen 1 500 447300 Henkilöstön koulutus 4 000 441000 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 500 434100 Toimisto- ja pankkipalvelut 4 000 436000 Posti- ja telemaksut 3 000 436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 2 000 442050 Henkilöstön matkakustannukset 6 700 447200 IT-palvelut 7 000 442055 Hlöstön koulutusmatkat 700 12
447250 Sovelluspalvelut 5 000 943413 Taloushallinnon palvelut 15 700 914115 S/Tietohallintopalvelujen osto 1 600 914121 S/Puh.vaihteen kustannukset hall.k.keske 7 800 914123 S/Henkilöstöhall. menot 48 900 914124 S/Hankintapalvelujen palvelut 500 450000 Toimisto ja koulutarvikkeet 2 000 451000 Kirjallisuus 100 458000 Kalusto 200 456200 Työvälineet 300 482000 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 700 914403 Sis.Sopimusvuokrat Tilahallinto 16 100 484000 Koneiden ja laitteiden vuokrat 2 000 494000 Muut kulut 500 140014TM TULOS (15 072) Lomitustoimi 308700 Lomituspalvelukorvaukset valtiolta 4 225 000 140266031 311500 Muut yhteistoimintak. kunnilta ja kuntay 67 000 329301 Maatalouslomitus: sijaisapumaksut 420 000 329302 Maatalouslomitus: tuettu maksullinen lom 150 000 333007 Muut tuet ja avustukset, muilta 24 000 400500 Kuukausipalkat 1 799 600 401500 Erilliskorvaukset 500 000 403500 Tilapäinen työvoima 295 900 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 443 831 410100 Eläkemenoperusteiset KUEL-maksut 89 300 414000 Varhaiseläkemaksut 59 000 415000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 55 025 416000 Työttömyysvakuutusmaksut 99 927 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 66 964 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 1 298 430000 Asiakaspalvelujen ostot 360 000 443400 Muut terveyspalvelut 45 000 447050 Henkliöstön huomioiminen 4 000 436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 8 000 442050 Henkilöstön matkakustannukset 400 000 437000 Vakuutukset 3 000 447000 Muut palvelut 6 000 442055 Hlöstön koulutusmatkat 20 000 450000 Toimisto ja koulutarvikkeet 500 458000 Kalusto 1 000 453000 Vaatteisto 30 000 454011 Henk.kunnan ensiaputarv (Kelan korvattav 1 000 473000 Muut avustukset kotitalouksille 100 000 494000 Muut kulut 8 000 140014TM TULOS 488 656 Tietoimi 333007 Muut tuet ja avustukset, muilta 200 140266041 353000 Muut toimintatuotot 20 000 400500 Kuukausipalkat 51 500 403000 Kokouspalkkiot 2 500 403100 Vuosipalkkiot 1 000 403500 Tilapäinen työvoima 14 900 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 11 953 410100 Eläkemenoperusteiset KUEL-maksut 200 415000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 1 429 416000 Työttömyysvakuutusmaksut 2 595 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 148 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 34 434000 Toimisto- pankki ja asiantuntijapalvelut 500 435000 Painatukset ja ilmoitukset 1 000 447050 Henkliöstön huomioiminen 400 447300 Henkilöstön koulutus 500 441000 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 200 434100 Toimisto- ja pankkipalvelut 500 436000 Posti- ja telemaksut 300 13
436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 400 442050 Henkilöstön matkakustannukset 4 000 439500 Muiden alueiden rakentamis&kun.pitopalv. 5 000 447100 Asiantuntijapalvelut 7 000 447200 IT-palvelut 9 000 447250 Sovelluspalvelut 7 000 943413 Taloushallinnon palvelut 7 000 914115 S/Tietohallintopalvelujen osto 2 100 914123 S/Henkilöstöhall. menot 800 914124 S/Hankintapalvelujen palvelut 100 450000 Toimisto ja koulutarvikkeet 200 451000 Kirjallisuus 200 458000 Kalusto 200 454011 Henk.kunnan ensiaputarv (Kelan korvattav 100 460000 Muu materiaali 100 474100 Muut avustukset yhteisöille 2 200 000 914403 Sis.Sopimusvuokrat Tilahallinto 1 800 484000 Koneiden ja laitteiden vuokrat 700 494000 Muut kulut 1 000 140014TM TULOS (2 316 159) Henkilöstö Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2017 2020 Toiminnan ja toimintaympäristön muutos Toimialalla resurssit eivät ole yhden toimijan varassa. Organisaatiot tiivistyvät ja kumppanuusmuodot ovat toimintatapoja. Kohdennettua asiantuntijapalvelua ostetaan enemmän. Virka- ja lupavalmistelut pysyvät kuitenkin kaupungin omana työnä. Ostopalveluita tullaan käyttämään talouspolitiikasta johtuvan resurssipulan vuoksi. Ostopalvelut ja ulkoistaminen Tekninen toimi Varsinainen tuotannollinen tekeminen on siirretty ulkoisilta palveluntuottajilta ostettavaksi ns. tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Oman henkilökunnan määrä vastaa pitkän aikavälin tarvetta. Omaa palvelutuotantoa, mm. kaupunkisuunnittelu, strategiset projektit (asuntomessut, satamalahti), täydennetään osaamisen ja määrän suhteen ostopalveluilla. Kaupungin strategisten projektien edetessä on ulkopuolisten ostopalvelujen käyttö kasvanut. Maaseutuhallinto Toimistotyön ostopalvelua vähennetään näillä näkymin vuosina 2016-2017 sähköisen asioinnin lisääntyessä. Lomitustoiminnassa käytetään tarpeen mukaan ostopalvelulomittajia. Tietoimessa ostetaan tieisännöitsijäpalveluja. Henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti Tekninen toimi Hallinto- ja tukipalvelut on järjestetty teknisellä toimialalla hallintopalvelukeskus-organisaation kautta. Työkykytavoite Tavoitteena on sairauslomapäivien vähentäminen. Tavoitteena on räätälöidä myös työtehtäviä henkilön yksilöllinen työkyky huomioiden, jos työkyvyn todetaan heikentyneen. Tekninen toimi tukee työkykyä ylläpitävää toimintaa mm. kuntoremontein ym. Määräaikainen henkilöstö Tekninen toimi Määräaikaisiin tehtäviin palkataan resursseja lupa- ja asiakasprosessien varmistamiseksi sekä tasaamaan projektiluontoisesti kasautuvaa työmäärää. Vuonna 2017 on suurin tarve palkata määräaikaista henkilöstöä asuntomessuille. Maaseutu- ja tietoimi Työvoiman joustavan käytön vuoksi käytetään määrä-aikaisia työntekijöitä. Eläkepoistuma Toimialalta on eläköitynyt tai eläköitymässä vuosina 2016 2020 yhteensä n. 30 henkilöä. Henkilöstöresurssisuunnitelma 2017 2020 14
Henkilöstömenojen vähentäminen Maaseutu- ja tielautakunnan alainen toiminta Maaseututoimi ja lomitus siirtyvät vuoden 2019 alusta maakuntahallintoon, jolloin ao. henkilöstö siirtyy pois Mikkelin kaupungilta. Ennustetaan, että lomituksen kysyntä tulee vähenemään lähivuosina, joka vastaavasti vähentää henkilöstötarvetta lähivuosina. Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma Teknisen toimialan yksiköt ovat laatineet koulutussuunnitelmat vuodelle 2017 tunnistetun osaamistarpeen mukaisesti. Henkilöstön ammatillista osaamista ja alan voimakasta muutosta sekä muutoksenhallitsemista täsmäkoulutetaan. Kehityskeskusteluissa tunnistetaan henkilökohtainen osaamistarve ja tarpeeseen reagoidaan täsmäkoulutuksilla sekä pidemmän aikavälin koulutuksilla tarpeen mukaan. Koulutuksiin osallistuminen hyväksytään harkinnan mukaan kehityskeskustelujen, kaupungin koulutussuunnitelman ja talousarvion määrärahojen perusteella. TOIMIALOJEN HENKILÖMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2016-2019 Toteutuma Henkilöstömäärä Toteutuma Tavoite 2017 Tavoite 2018 Tavoite 2019 Muutos arvio Toimialan Toimialan Toimialan Yhteensä 31.12.2015 1.1.2016 31.12.2016 asettama asettama asettama Toimielimen ilmoituksen mukaan Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos 2016-19 Maaseutu- ja tielautakunta yht 123 113-10 92-31 91-1 90-1 0-90 -123 Vakituiset 95 98 3 88-7 86-2 86 0 0-86 -95 Lomitustoimi 86 89 3 81-5 81 0 81 0 0-81 -86 Maaseutu 8 8 0 6-2 4-2 4 0 0-4 -8 Tietoimi 1 1 0 1 0 1 0 1 0 0-1 -1 Määräaikaiset 28 15-13 4-24 5 1 4-1 0-4 -28 Lomitustoimi 27 14-13 4-23 4 0 4 0 0-4 -27 Maaseutu 1 1 0 0-1 0 0 0 0 0 0-1 Tietoimi 0 0 0 0 0 1 1 0-1 0 0 0 Koulutussuunnitelma 2017 / Maaseutu- ja tietoimi Maaseutuhallinto ammatillisen osaamisen kehittäminen ammatillisen osaamisen kehittäminen ammatillisen osaamisen kehittäminen 8-10 pv / v 1-2 pv 8-10 pv / v TEKNINEN TOIMI/Maaseutu- ja tietoimi Osaamisen kehittämistarve/ koulutus Koulutuksen tavoite Kesto/pv Kohderyhmä (esim. esimiehet, koko henkilöstö) koko henkilöstö koko henkilöstö koko henkilöstö, lynckoulutus Aikataulu (mahdollisimman tarkalla tasolla) noin kerran kk:ssa Kustannukset Koulutuksen arviointi (palautteen kerääminen, vaikuttavuuden arviointi) - yhteisissä palavereissa maaliskuu -17 - yhteisissä palavereissa noin kerran kk:ssa Vastuutaho (esim. henkilöstöpalvelut) ja koulutuksen järjestäjä Maaseutuvirasto ELY -keskus - - yksikön esimies ja sovellusosaaja Lomitus Eläinten hyvinvointi 1 pv lomittajat tammikuu -17 3 000 lomittajien palavereissa Järviseudun ammatti-instituutti 15
Tietoimi Alueelliset yksityistiepäivät 1 pv lautakunta ja viranhaltijat helmikuu 2017 500 - tieyhdistys Koko yksikkö työyhteisön kehittäminen esimiehet - henkilöstöpalvelut 16