Kangasalan kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma

Kangasalan kunta Kangasalan kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma TÄYSOSUMA Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksynyt 7.6.2012

Kangasalan kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Perusopetuksen lisäopetus Täysosuma. 1 1.Johdanto 2 1.1 Tavoitteet... 3 2. Opetuksen järjestäminen ja toteutus 3 2.1 Hakeminen lisäopetusluokalle ja opiskelijavalinta 3 2.2 Lisäopetusluokan opettajan rooli ja aineenopettajat.. 3 2.3 Yhteistyökumppanit... 4 2.4 Ohjaus 4 2.5 Kaikille yhteiset opinnot ja valinnaiset opinnot 5 2.6 Opetuksen jaksotus 6 2.7 Oppimissuunnitelma (HOPPI)... 6 2.8 TET ja toisen asteen oppilaitoksiin tutustuminen.. 7 2.9 Oppimisen tuki ja oppilashuolto 7 3. Arviointi... 7 3.1 Todistukset. 8 3.1.1 Todistus koko lisäopetuksen suorittamisesta 8 3.1.2 Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. 8 3.1.3 Todistusten liitteet 9 LIITTEET.10 Liite 1. Hakukaavake lisäopetukseen...10 Liite 2. Oppiainekohtainen opetussuunnitelma ja hoppipohja 11-21

PERUSOPETUKSEN LISÄOPETUS = TÄYSOSUMA T= toiminnallinen ja tekevä Ä= äärimmäisen tärkeä Y= yhteisöllinen ja yksilöllinen S= sosiaalistava ja sopeuttava O= oivalluksia antava S= selkeyttävä ja suunnitelmallinen U= uralle ohjaava M= motivoiva ja mielekäs A= auttava ja avartava 1

1. JOHDANTO Perusopetuksen lisäopetus eli kymppiluokka Kangasalla nimeltään TÄYSOSUMA - on tarkoitettu niille peruskoulunsa päättäneille nuorille, jotka eivät ole päässeet toisen asteen oppilaitokseen ja/tai tarvitsevat lisäaikaa urasuunnitteluunsa. Lisäopetus on laajuudeltaan 1100 tuntia ja kestää yhden lukuvuoden. TÄYSOSUMA on hallinnollisesti Pitkäjärven koulun alainen, mutta toimii Pirkanmaan ammattiopiston (PIRKO) Kangasalan toimipisteen tiloissa. Opiskelijaksi lisäopetukseen haetaan kesällä yhteisvalinnan tulosten julkistamisen jälkeen. Opiskelu lisäopetusluokalla vaihtelee luokkamuotoisesta ja oppiainekeskeisestä opiskelusta toiminnan ja tekemisen kautta oppimiseen. Ammatteihin, työelämään ja jatko-opintopaikkoihin tutustuminen on iso osa koko vuoden ohjelmasta. Lisäopetusluokalla on mahdollisuus korottaa perusopetuksen yhteisten aineiden arvosanoja ja mahdollisuuksien mukaan myös joitakin valinnaisaineiden arvosanoja. Lisäopetukseen hakeudutaan vapaaehtoisesti, mutta opiskelussa menestyminen edellyttää sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelijalta edellytetään aktiivista osallistumista toimintaan, pelkkä läsnäolo ei riitä lisäopetuksen suorittamiseen. Opiskelun lähtökohtana on oman oppimissuunnitelma (HOPPI) laatiminen. Osa peruskoulun lukuaineiden keskeisestä sisällöstä kuuluu kaikille lisäopetusluokan opiskelijoille. Yksilöllisesti, arvosanojen korottamistavoitteen perusteella, opiskelija opiskelee valitsemiaan lukuaineita enemmän ja syventävästi. Joidenkin taitoja taideaineiden arvosanoja voi olla mahdollista korottaa joko koulussa tai työelämäjaksoilla annettujen näyttöjen perusteella. Lisäksi kaikki opiskelevat joitakin perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvia aihekokonaisuuksia sekä erilaisia työelämävalmiuksia lisääviä kursseja, joita voivat olla esim. ensiapukurssi, hygieniapassi ja ajokortti työelämään. Opintoihin voi sisällyttää rajoitetusti myös ammatillisia opintoja tai lukiokursseja. Jokainen opiskelija saa yksilöllistä ohjausta jatko-opintojensa suunnitteluun ja hakeutumiseen. Vuosi lisäopetuksessa tukee yksilöllistä kasvua, kehitystä ja itsenäistymistä. Tavoitteena on, että vuoden jälkeen jokaisella opiskelijalla on sekä suunnitelma jatko-opinnoista että valmiudet ja motivaatio aloittaa ne. 2

1.1 Tavoitteet Lisäopetuksen tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että opiskelija näkee itsensä aktiivisena kansalaisena suomalaisessa yhteiskunnassa oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta ja kehittää itsetuntemustaan oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja kehittää opiskelutaitojaan kehittää valmiuksia tehdä päätöksiä sekä suunnitella jatko-opintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan oppii arvioimaan omaa toimintaansa ja toteuttamaan suunnitelmiaan muuttuvissa olosuhteissa parantaa jatko-opintoihin pääsyn edellytyksiään sekä opinnoissa tarvittavaa tieto- ja taitopohjaa oppii hankkimaan opinnoissa, yhteiskunnassa ja muussa elämässä tarvittavia tietoja käyttäen hyväksi myös tieto- ja viestintäteknologiaa oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTUS 2.1 Hakeminen lisäopetusluokalle ja opiskelijavalinta Haku lisäopetusluokalle käynnistyy heti yhteisvalintatulosten selvittyä. Hakuajasta ilmoitetaan kunnan nettisivuilla, josta voi myös tulostaa hakulomakkeen (LIITE 1.) Luokan opettaja haastattelee kaikki hakijat elokuussa ja valitsee ryhmään enintään 10 opiskelijaa. Mukana haastattelussa on joku ohjausryhmän jäsenistä. 2.2 Lisäopetusluokan opettajan rooli ja aineenopettajat Lisäopetuksen opettaja hoitaa luokan luokanvalvojan tehtävät. Lisäksi hän järjestää HOPPI - palaverit ja arviointikeskustelut, seuraa kokonaisvaltaisesti oppilaiden koulunkäyntiä ja pitää aktiivisesti yhteyttä koteihin ja tarvittaessa muihin oppilaan koulunkäyntiä tukeviin tahoihin. Lisäopetuksen opettajan tehtävänä on tukea lisäopetuksen oppilaita ja omalta osaltaan varmistaa, että luokka kokonaisuutena saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset lukuvuoden aikana. Eri oppiaineiden opettamisesta vastaavat lisäopetuksen opettajan lisäksi aineenopettajat. Aihekokonaisuuksia opiskeltaessa lisäopetuksen opettaja toimii yhteistyössä aiheisiin liittyvien asiantuntijoiden kanssa. Lisäopetuksen opettaja järjestää luokkansa oppilaille työelämään tutustumista (TET), tutustumista toisen asteen oppilaitoksiin ja yritysvierailuja. 3

2.3 Yhteistyökumppanit Lisäopetuksen tavoitteiden toteuttamisessa yhteistyö on tärkeää. Toimivan yhteistyön takaamiseksi opettajan tulee olla aktiivinen ja verkostoitua paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. kotien, perusopetuksen, ammattiopiston Kangasalan toimipisteessä toimivan ammattistartin, kunnan etsivän nuorisotyön, Rekolan työpajan, nuoriso- ja vapaa-aikatoimen, sosiaalitoimen, työvoimapalveluiden, toisen asteen oppilaitosten, työpaikkojen ja yritysten, paikallisen 4Hyhdistyksen ja seurakunnan kanssa. Täysosumalle muodostetaan ohjausryhmä, johon kuuluvat Pitkäjärven apulaisrehtori, Pikkolan rehtori, Sariolan opinto-ohjaaja ja Pikkolan opinto-ohjaaja. Täysosuman opettaja on mukana ohjausryhmän kokouksissa. 2.4 Ohjaus Lisäopetukseen hakevien ohjaus alkaa jo ennen opiskelijavalintaa: perusopetuksen opinto-ohjaajat tiedottavat tästä vaihtoehdosta ja hakumenettelystä yhteistyössä lisäopetusluokan opettajan kanssa. Ohjaus on koko vuoden punainen lanka ja sen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta päävastuu on lisäopetusluokan opettajalla. Lisäopetusluokan opettaja laatii yhdessä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ohjaa opiskelijaa opinnoissa, seuraa opintojen etenemistä ja on mukana opiskelijan arjen asioissa. Muun yhteistyön lisäksi opettajalla on velvollisuus ottaa yhteyttä huoltajiin mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Alkuvaiheen ohjaustehtäviin kuuluu myös koko luokan yhteinen lisäopetusvuoden tavoitteisiin tutustuminen sekä säännöistä ja toimintaperiaatteista sopiminen. Uuteen opiskeluympäristöön sopeutuminen vaatii perehdytystä ja vastuunotto vuoden tavoitteista myös aikataulujen hahmottamista. Lisäksi alkuvaiheessa on tärkeää kiinnittää huomiota ja pyrkiä vaikuttamaan ryhmän keskinäiseen dynamiikkaan toimivassa ja turvalliseksi koetussa ryhmässä opiskelu voi vahvistaa opiskelijan motivaatiota. Jatko-opintoihin ohjaamisessa luokan opettajan yhteistyökumppanina on perusopetuksen opintoohjaaja, joka toimii pääosin konsultatiivisena tukena. Opinto-ohjaaja voi antaa lisäopetusluokan opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta yhteishakuun liittyvissä asioissa esim. syys- ja kevätlukukauden alkuvaiheessa. Tähän ohjaukseen opiskelija voi tulla yksin, yhdessä huoltajansa tai lisäopetusluokan opettajan kanssa. Opinto-ohjaaja on opettajan tukena myös yhteishaun toteuttamisessa. Tietojen vaihtoon opiskelijan opintoihin ja suunnitelmiin liittyvistä asioista opintoohjaajan ja lisäopetusluokan opettajan välillä on oltava lupa. Yhteisvalintatulosten selvittyä jälkiohjauksesta vastaa lisäopetusluokan opettaja. 4

2.5 Kaikille yhteiset opinnot ja valinnaiset opinnot Koska lisäopetusta varten ei ole valtakunnallista oppimäärää, jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyvät opinnot ja opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet (HOPPI) Kaikille opiskelijoille pakollisina ja yhteisinä opintoina kerrataan äidinkieltä ja kirjallisuutta, matematiikkaa, yhteiskuntaoppia ja terveystietoa liitteenä olevan suunnitelman mukaan (KAIKILLE PAKOLLISET SISÄLLÖT). Niissä oppiaineissa, joissa oppilas haluaa korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanaa, sisällöt määritellään Kangasalan kunnan opetussuunnitelmassa (http://www.kangasala.fi/lapset_ja_nuoret/koulut/). Oppiaineen korotus voi tapahtua omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa (lukio/ammatilliset oppilaitokset), työelämässä tai muualla (esim. yhteistyökumppaneiden järjestämät kurssit: SPR:n ensiapu, 4H Ajokortti työelämään, hygieniapassi). Opinto-ohjelmaan voi kuulua opiskelua kunnan opetussuunnitelman sisällöistä, vaikka opiskelija ei korottaisikaan ko. arvosanaa. Opiskelua voidaan järjestää voi omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa (lukio/ammatilliset oppilaitokset), työelämässä tai muualla (esim. yhteistyökumppaneiden järjestämät edellä mainitut kurssit). Työelämään tutustuminen (TET) ja jatko-opintoihin sekä toisen asteen koulutusvaihtoehtoihin tutustuminen suunnitellaan jokaisen oppilaan tavoitteista riippuen ja merkitään HOPPI-sisältöihin. Taito- ja taideaineiden arvosanojen korottamiseen vaadittavista suorituksista sovitaan aineenopettajien kanssa. Myös työelämäjaksoilla osoitettu osaaminen voi olla peruste taitoaineen arvosanan korottamiseen. Tarkemmat oppiainekohtaiset keskeiset sisällöt on esitelty liitteenä olevassa taulukossa (LIITE 2) 5

2.6 Opiskelun jaksotus Opiskelijan lukuvuosi on jaettu neljään jaksoon. Jokaiseen jaksoon sisältyy sekä luokkamuotoista opiskelua koulussa että työelämään tai jatkokoulutukseen tutustumista koulun ulkopuolella. Esimerkkinä seuraava taulukko: Jakso 1 Jakso 2 Jakso 3 Jakso 4 Tutustuminen, tavoitteet ja HOPPI TET, puolet ryhmästä Opiskelua, puolet ryhmästä TET, puolet ryhmästä Opiskelua, puolet ryhmästä TET, puolet ryhmästä Opiskelua, puolet ryhmästä Yhteisten aineiden opiskelua Aihekokonaisuuksien opiskelua, opiskelua oman oppimissuunnitelman mukaisesti Aihekokonaisuuksien opiskelua, opiskelua oman oppimissuunnitelman mukaisesti Aihekokonaisuuksien opiskelua, opiskelua oman oppimissuunnitelman mukaisesti TET-paikkojen haku ja valmistautuminen työelämäjaksolle TET, puolet ryhmästä Opiskelua, puolet ryhmästä TET, puolet ryhmästä Opiskelua, puolet ryhmästä TET, puolet ryhmästä Opiskelua, puolet ryhmästä 2.7. Oppimissuunnitelma (HOPPI) Lisäopetuksen opettaja laatii yhdessä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa lukuvuoden alkaessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman jokaiselle lisäopetusluokan oppilaalle. Oppimissuunnitelmasta tulee käydä ilmi -opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyvät opinnot omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla -opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet -mahdollisesti tarvittavat tukitoimet Suunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Koska oppilaan itsearviointi on tärkeä osa oppimisprosessia, oppimissuunnitelma sisältää lisäksi itsearviointiosuuden. 6

2.8 TET ja toisen asteen oppilaitoksiin tutustuminen Opiskeluun lisäopetusluokalla kuuluu neljä TET-jaksoa, yksi lukuvuoden kunkin jakson aikana. TET-jakso on 2-3 viikon mittainen ja voi sisältää tutustumisjaksoja eri työpaikoilla, koulutuskokeiluja ja opiskelua toisen asteen oppilaitoksessa tai muita järjestelyitä, jotka palvelevat oppilaan tarpeita ja tukevat hänen elämänhallintaansa, jatko-opintovalmiuksiaan sekä urasuunnitteluaan. TET-jaksot Kangasalan lisäopetusluokalla toteutetaan pääsääntöisesti niin, että puolet luokasta on TET-jaksolla kerrallaan, jona aikana luokassa opiskelevat saavat tehokasta opiskelun ohjausta ja tukea. Työelämään tutustumista organisoi lisäopetusluokan opettaja. 2.9 Oppimisen tuki ja oppilashuolto Opiskelijalle järjestetään kaikki tarvittavat oppilashuolto- ja tukipalvelut, jotka ovat myös perusopetuksen oppilaan käytettävissä Kangasalla. Näitä ovat esimerkiksi kouluterveydenhuoltopalvelut, läksyparkki, tukiopetus ja oppilashuoltoryhmän toiminta. Jos opiskelijalle on hänen perusopetuksessa ollessaan laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), otetaan se huomioon opintoja suunniteltaessa. 3. ARVIOINTI Arviointi on luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä opiskelijan itsearviointia kehittävää. Opiskelijan itsearvioinnin kohteena ovat erityisesti hänen valmiutensa asettaa itselleen tavoitteita, tarkastella ja ohjata omaa työskentelyään, tunnistaa edistymistään, hoitaa arkielämän tilanteita sekä suunnitella tulevaisuuttaan. Perusopetuksen oppimäärään kuuluvissa yhteisissä oppiaineissa, joissa oppilas korottaa päättöarvosanaansa, arviointi perustuu Opetushallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin. Kielten arvioinnissa käytetään apuna OPH:n kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa. (http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/111628_kielitaidon_tas OJEN_KUVAUSASTEIKKO.pdf) Perusopetuslain 17. :n 2. momentin mukaisesti yksilöllisen oppimäärän mukaan perusopetuksen yhteisiä aineita opiskelevan arviointi perustuu opiskelijan opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja siinä voidaan käyttää myös sanallista arviota. Muissa opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvissa opinnoissa arviointi perustuu opiskelijan opintoohjelmassa (HOPPI) asetettuihin tavoitteisiin, ja arvioinnissa voidaan käyttää numeroarvostelua tai sanallista arviota. 7

3.1 Todistukset Oppilaalle annetaan opinnoistaan: 1) jaksotodistus, 2) välitodistus, 3) todistus lisäopetuksen suorittamisesta tai 4) todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Mikäli osa opinnoista on tapahtunut muussa oppilaitoksessa, työpaikalla tai työpaikkaan rinnastettavassa muussa paikassa, tulee siitä merkintä todistuksiin. 3.1.1 Todistus koko lisäopetuksen suorittamisesta Jos opiskelija suorittaa hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat opinnot, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksen suorittamisesta. Todistuksen kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot merkitään opiskelijan opinto-ohjelma ja aineittain tai aineryhmittäin arvio kaikista lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana, mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa. Todistukseen merkitään tarvittaessa kohta Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. Jos opiskelijan lisäopetuksessa saama uusi arvosana perusopetuksen yhteisissä tai valinnaisissa oppiaineissa on korkeampi kuin perusopetuksen päättötodistuksen arvosana, se merkitään tähän kohtaan. 3.1.2 Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista Mikäli opiskelija suorittaa vain osan opinto-ohjelmaansa kuuluneista opinnoista hyväksytysti tai keskeyttää opintonsa, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Opiskelijan hyväksytysti suorittamat opinnot merkitään todistuksessa kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa. Jos opiskelija on korottanut jonkin perusopetuksen yhteisen tai valinnaisen oppiaineen arvosanaa, se merkitään todistuksessa kohtaan Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. 8

3.1.3 Todistusten liitteet Opiskelija saa pyynnöstä todistuksen liitteen, jossa arvioidaan hänen käyttäytymistään ja työskentelyään lisäopetuksessa. Todistuksen liitteenä voi olla myös tarkempia tietoja oppilaan opinto-ohjelmasta ja opinnoista menestymisestä seloste muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista arvio työpaikoilla tapahtuneesta oppimisesta sekä kuvaus opiskelijan työtehtävistä seloste opiskelijan harrastustoiminnasta. Kaikkiin todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, lukuvuosi ja todistuksen antamispäivämäärä sekä maininta, että todistus on Opetushallituksen 16.1. 2004 hyväksymien perusteiden mukainen todistus. Jos oppilas on lisäopetuksessa opiskellut perusopetuksen yhteisiä oppiaineita yksilöllisen oppimäärän mukaisesti, opiskelijan saama sanallinen arvio tai numeroarvosana varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee maininta, että oppilas on opiskellut yksilöllisen oppimäärän mukaisesti. 9

Kangasalan kunta HENKILÖTIEDOT Hakijan nimi Lähiosoite Puhelinnumero HAKU LISÄOPETUKSEEN (TÄYSOSUMA) Henkilötunnus Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti LIITE 1. Huoltajan nimi Huoltajan puhelinnumero ja sähköpostiosoite Peruskoulun päättötodistus (vuosi) Päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo Koulu Päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo LISÄTIETOJA Olen hakenut yhteishaussa (lv. 2012): Kyllä En hakenut Hain yhteishaussa seuraaviin oppilaitoksiin: 1. Oppilaitos (lukio/ammatillinen) ja linja/perustutkinto 2. Oppilaitos (lukio/ammatillinen) ja linja/perustutkinto 3. Oppilaitos (lukio/ammatillinen) ja linja/perustutkinto 4. Oppilaitos (lukio/ammatillinen) ja linja/perustutkinto 5. Oppilaitos (lukio/ammatillinen) ja linja/perustutkinto Sain yhteishaussa opiskelupaikan Oppilaitos (lukio/ammatillinen) ja linja/perustutkinto PERUSTELUT, MIKSI HAEN LISÄOPETUKSEEN Minut tulisi valita lisäopetukseen, koska Uskon, että saan korotettua arvosanojani, kun (mitä teen ja miten? mikä muuttuu?) Pidän opiskelumotivaatiotani yllä koko vuoden (mitä teen ja miten?) Toivon lisäopetusvuodelta

HUOLTAJAN PERUSTELUT Lapseni tulisi valita lisäopetukseen, koska Olen valmis auttamaan lastani (miten?) Toivon lisäopetusvuodelta LISÄOPETUKSEN JÄLKEEN Tavoitteeni lisäopetuksen jälkeen on päästä: Lukioon Ammatilliseen oppilaitokseen Muualle, minne? MUUT VAIHTOEHDOT Sain yhteishaussa opiskelupaikan tai olen varasijalla oppilaitokseen (Oppilaitos ja linja) Olen hakenut ammattistartille (Oppilaitos) Muu suunnitelma (mikä?) ALLEKIRJOITUKSET Paikka ja aika / 20 (Hakijan allekirjoitus) (Huoltajan allekirjoitus) HAASTATTELU (lisäopetuksen opettaja täyttää)

LIITE 2/sivu 1 OPPIAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA JA HOPPIPOHJA Koska lisäopetusta varten ei ole valtakunnallista oppimäärää, jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyvät opinnot ja opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet (=HOPPI) Kaikille opiskelijoille pakollisina ja yhteisinä opintoina kerrataan äidinkieltä ja kirjallisuutta, matematiikkaa, yhteiskuntaoppia ja terveystietoa alla olevan suunnitelman mukaan (KAIKILLE PAKOLLISET SISÄLLÖT). Niissä oppiaineissa, joissa oppilas haluaa korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanaa, sisällöt määritellään Kangasalan kunnan opetussuunnitelmassa (http://www.kangasala.fi/lapset_ja_nuoret/koulut/). Oppiaineen korotus voi tapahtua omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa (lukio/ammatilliset oppilaitokset), työelämässä tai muualla (esim. yhteistyökumppaneiden järjestämät kurssit: SPR:n ensiapu, 4H Työelämäpassi, Hygieniapassi). Opinto-ohjelmaan voi kuulua opiskelua kunnan opetussuunnitelman sisällöistä, vaikka opiskelija ei korottaisikaan ko. arvosanaa. Opiskelua voidaan järjestää voi omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa (lukio/ammatilliset oppilaitokset), työelämässä tai muualla (esim. yhteistyökumppaneiden järjestämät kurssit: SPR:n ensiapu, 4H Työelämäpassi, Hygieniapassi). Työelämään tutustuminen (=TET) ja jatko-opintoihin sekä toisen asteen koulutusvaihtoehtoihin tutustuminen suunnitellaan jokaisen oppilaan tavoitteista riippuen ja merkitään HOPPISISÄLTÖIHIN. 12

LIITE 2/sivut 13-21 OPPIAINE KAIKILLE PAKOLLISET SISÄLLÖT ARVOSANA KOROTUS HOPPISISÄLLÖT (miten, missä ja kuka - suunnitelma) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Vuorovaikutustaidot viestintärohkeuden ja varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua Tekstinymmärtäminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta, lukuprosessien hallinnan varmentamista Tiedonhallintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi MATEMATIIK- KA Luvut ja laskutoimitukset peruslaskutoimitusten varmentaminen luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut

vastaluku, itseisarvo, käänteisluku aikalaskut, aikaväli alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla lausekkeiden sieventäminen suhde ja verrannollisuus prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö potenssi, eksponenttina kokonaisluku juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella YHTEISKUNTA OPPI Oppilas oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana oppii tuntemaan julkiset palvelut saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tekijänä oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana

tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. TERVEYSTIE- TO Oppilas oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun,

vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä. OPPILAAN HOPPIIN SISÄLTYVIÄ OPINTOJA JA SISÄLTÖJÄ (YLLÄOLEVIEN OPPIAINEIDEN LISÄKSI) RUOTSI B1 Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. ENGLANTI A1 Oppilas oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. FYSIIKKA Oppilas oppii

työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen KEMIA Oppilas oppii tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. BIOLOGIA Luonto ja ekosysteemit kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsä- ja vesiekosysteemin ominaispiirteet luonnon monimuotoisuus Elämä ja evoluutio solun rakenne ja toiminta

eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset Ihminen ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä Yhteinen ympäristö ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen MAANTIETO Maa ihmisen kotiplaneetta maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat Eurooppa Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus Suomi maailmassa Suomen karttakuva ja maisema

luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä Suomi osana maailmaa oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö Yhteinen ympäristö ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen Itämeren alueen ympäristökysymykset ihminen luonnonvarojen kuluttajana HISTORIA Oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla.

USKONTO Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta elämän merkitys ja rajallisuus uskon ja tiedon suhde Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Raamattu Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö Raamatun kulttuurivaikutuksia Kirkko keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit Suomalainen katsomusperinne yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus uskonnonvapaus Ihminen eettisenä olentona eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen

sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset OPPILAAN- OHJAUS Keskeistä ohjauksessa itsetuntemus ja ammatillinen kehitys kouluyhteisössä toimiminen opiskelun taidot tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat Suomen koulutusjärjestelmä jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä MUUT OPPIAINEET: LIIKUNTA KOTITALOUS KÄSITYÖT Näistä taito- ja taideaineista oppilas voi valita opintoihinsa yhden aineen. Opiskelua voidaan järjestää voi omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa (lukio/ammatilliset oppilaitokset), työelämässä tai muualla (esim. yhteistyökumppaneiden järjestämät kurssit: SPR:n ensiapu, 4H Ajokortti työelämään, Hygieniapassi). MUSIIKKI KUVATAIDE