TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI Toimintasuunnitelma vuosille 2014-2015 Päivitetty 9/2013 / Maarit Mykkänen 94
Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO - taustaa ja tulevaisuutta teeman ympärillä 4 2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTIN TOIMINTA 6 2.1 Tavoitteet ja toimintaprosessit 6 2.2 Tavoiteltavat vaikutukset 7 2.3 Projektin toiminnan laajuus 8 3 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 11 3.1 Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus 11 3.2 Työyhteisöjen konsultaatio 12 3.3 Kehittämistiimit 13 4 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ 18 4.1 Asiakastyön prosessi 18 5 PROJEKTIN HALLINTA JA HENKILÖSTÖ 19 5.1 Projektin hallinta 19 5.2 Työntekijäresurssit 20 5.3 Johtoryhmä 21 5.4 Fyysiset ja taloudelliset resurssit 22 5.5 Projektin arvot 22 6 VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN 24 6.1 Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta 24 6.2 Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa 26 6.3 Tiedotusmateriaali levittämistyössä tukena 27 7 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN 28 Liitteet Lähteet 2
JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon-projekti aloitti toimintansa vuoden 2011 syksyllä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan projekti olisi päättänyt toimintansa vuoden 2014 loppuun. Projektin aloittaminen viivästyi vuonna 2011 keväästä syksyyn, joten projektin käyttämättä jääneitä avustuksia voitaneen käyttää keväällä 2015. Tämä päivitetty toimintasuunnitelma on laadittu koskemaan myös vuoden 2015 kevään toimintaa. Toimintasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan 2014 aikana. Toimintasuunnitelma tarkastetaan syksyn 2013 projektin johtoryhmässä ja käsitellään alueellisissa ohjausryhmissä. Tässä suunnitelmassa on kerrottu teemaan liittyvää taustaa ja tulevaisuutta sekä projektin keskeisimpien toimintaprosessien toiminta päätösvuosille. Projektin keskeisimmät toimintaprosessit jatkavat toimintaa edelleen, mutta muuttaen osittain sisältöään. Tulevien vuosien aikana projekti keskittyy työskentelemään päämiesten, läheisten ja palveluista päättävien tahojen kanssa. Lisäksi projektissa huomioidaan vammaisalalla työskentelevien työntekijöiden ohjaus ja tiedotus. Tavoitteena on varmistaa prosessien kautta saavutettujen vaikutusten juurtuminen olemassa olevien yhteistyökumppaneiden toimintaan. Vuoden 2014 aikana projekti järjestää yhdessä Map- ja Tepaprojektien kanssa levittämistyön tukena tapahtuman ja seminaarin Savon alueella. Suunnitelmassa kuvataan myös tukiprosessien toimintaa sekä viestintää levittämistyön tukena. Koko projektin toiminnan ajan Tuetusti päätöksentekoon- tiimi on kerännyt tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä tuetun päätöksenteon toteutumisesta, sitä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tiedonkeruu jatkuu projektin loppuun saakka ja vuoden 2014 aikana projektissa ryhdytään laatimaan lopputuotoksena opasta aiheesta. Toimintasuunnitelman loppuun on myös päivitetty projektin etenemistä tukevat suunnitelmat. 3
1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO - taustaa ja tulevaisuutta teeman ympärillä Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta itsenäiseen harkintaan, päätöksentekoon ja toimintaan häntä itseään koskevissa asioissa. Mikäli voimavaroja- kykyjä tai voimia oman tahdon ilmaisuun ei ole, on vammaista henkilöä tarpeen ja yleensä mahdollista tukea niin, että päätökset voidaan tehdä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tuettu päätöksenteko on termi, joka kuvaa tätä toimintaa. Termin nykyistä laajempi käyttöönotto vahvistaa menetelmän tunnettavuutta ja tukee sen edelleen kehittämistä. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma 2010 2015) Tämä Suomen vammaispoliittisesta ohjelmasta löytyvä tuetun päätöksenteon määritelmä avaa kattavasti termiä. Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja osallisuuden tukeminen on noussut projektin aikana entistä voimakkaammin esille valtakunnallisesti. Vammaisilla ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet elää omannäköistä elämää, tehdä valintoja ja päätöksiä ja saada itselleen suurin mahdollinen autonomia oman elämänsä asioihin. Vielä vuoden 2011 puolella projektissa havaittiin, että termi on tuntematon vammaisalalla työskenteleville ihmisille. Käytännössä tuettua päätöksentekoa toteutettiin vahvasti, mutta sitä ei suoraan ajateltu työskentelytavaksi. Tällä hetkellä työntekijät tuntevat jo termin. Itsemääräämisoikeuden kunnioitus on monissa yhteisöissä toimintaa ohjaava arvo ja periaate. Tuetun päätöksenteon toteutuminen edellyttää edelleen asiasta tiedottamista, erilaisten työmenetelmien kehittämistä ja omaan elämään vaikuttamisen harjoittelemista yhdessä päämiesten kanssa. Projektin tulevan vuoden toimintaan vaikuttaa valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntötyö. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (8.11.2012) kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta linjataan, että tuetun päätöksenteon muotoja tulisi kehittää tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on tällä hetkellä käynnissä itsemääräämisoikeuden edistämistä pohtiva työryhmä (1.8.2010-31.12.2013) sekä vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävä työryhmä (3.5.2013 31.12.2014) Työryhmien työskentely näyttää löytääkö tuettu päätöksenteko paikkansa uudistuvassa lainsäädännössä. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja tiedon levittäminen olisi varmasti projektin tulevina vuosina vahvempaa, jos termistä olisi säädetty lailla. Päämiesten oikeuden päättää omasta elämästään suurissa ja pienissä asioissa sekä oikeuden riittävään tukeen toivoisi olevan säädetty lailla. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tuetusti päätöksentekoon -projektin taustalla vaikuttavat keskeisimmät tekijät. 4
PROJEKTIN TAUSTATEKIJÄT Valtakunnalliset laatusuositukset ja ohjelmat VAMPO Suomen vammaispoliittinen ohjelma 2010 2015. Lainsäädäntö Laki puhevammaistentulkkauspalvelusta puhevammaisten tulkin rooli päätöksenteon mahdollistajana. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta yksilöllisen tuen laatukriteerit, 2011. Tuettu päätöksenteko- kriteerinä laadukkaalle asumiselle. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta, 8.11.2012. Kansainväliset sopimukset ja toimintaohjelmat Vammaispalvelulain uudistuminen (VPL) 2009 Henkilökohtainen apu. Asiakaslaki 2000. Valmisteilla oleva sosiaalihuoltolaki ja itsemääräämistä koskeva lainsäädäntö YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma 2006-2015 Perustuslaki 1999. Edunvalvontaa koskeva lainsäädäntö. 5
2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTIN TOIMINTA 2.1 Tavoitteet ja toimintaprosessit Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) Tuetusti päätöksentekoon -projekti toteutetaan ajalla 08/2011 5/2015 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projektin päätavoitteena on tuetun päätöksenteon edistäminen. Tavoitteeseen pyritään levittämällä ja juurruttamalla tietoa tuetusta päätöksenteosta ja sitä edistävistä keinoista. Projektissa levitetään tietoa myös tuettua päätöksentekoa tukevista teemoista, esimerkiksi puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä. Projektissa työskennellään kohti tavoitteita yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen toiminnan prosessien kautta. Tukiprosessina koko projektin elinkaaren ajan kulkee projektin hallinta ja henkilöstöprosessi. Tukiprosessi: Henkilöstö- ja projektin hallinta Ydinprosessi: Levittää ja juurruttaa tietoa tuetun päätöksenteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Päätavoite: Tuetun päätöksenteon edistäminen 1.Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta 2.Työyhteisöjen konsultointi 3.Kehittämistiimit YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA 6
2.2 Tavoiteltavat vaikutukset Projektin välittömät hyödynsaajat ovat Savon alueen kehitysvammaiset henkilöt, joilla on erilaisia haasteita kommunikaatiossa. Projekti toimii laajasti erityistä tukea tarvitsevien ihmisten verkostoissa ja välillisiä hyödynsaajia ovat Savon alueella vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevät ammattilaiset asumis- ja työtoimintapalveluissa sekä vammaisten henkilöiden läheiset, palveluiden tuottajat ja palveluista päättävät tahot. Projekti pyrkii toiminnallaan vahvistamaan eri verkostojen kumppanuutta tuetun päätöksenteon edistämisessä. Yksin työntekijöiden tiedottaminen ja kouluttaminen eivät riitä, koska ajattelutavan sisäistäminen vaatii työtä ja aikaa jokaiselta verkostoon kuuluvalta. Projektissa nähdään tärkeänä tasavertainen ja dialoginen toiminta verkostoissa. Jokaisen jäsenen asiantuntijuus on tärkeää. Kehitysvammaisten henkilöiden tiedottaminen, heidän aktiivinen rooli levittämistyössä ja päätöksenteon harjoittelun mahdollistaminen on projektin levittämistyössä keskiössä. Seuraavassa taulukossa on määritelty projektin tavoiteltavat vaikutukset. Projekti tavoiteltavat vaikutukset Kommunikaatiossaan haasteita omaavat henkilöt Lähiyhteisö: ohjaajat, avustajat, hoitajat mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon kasvaa mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa omalla kommunikaatiomenetelmällä kasvaa syntyy ymmärrys valtaistumisesta ja oman elämän vastuunkantamisesta kehittyy kyky määritellä oma tuen tarve päätöksentekotilanteissa ilmaisunvapaus; tunteet, toiveet, pelot, tarpeet yms. mahdollistuu itsemääräämisoikeus, päämiehisyys ja täysivaltainen kansalaisuus vahvistuvat tietoisuus tuetun päätöksenteon keinoista ja puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä kasvaa tuetun päätöksenteon mahdollistavien keinojen ja työvälineiden käyttäminen arjessa vahvistuu valmius tukea asiakasta tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä kasvaa päämiehisyyttä ja itsemääräämistä vahvistavan työskentelytavan muodostuminen alkaa Läheiset valmius tukea läheistä isoissa ja pienissä päätöksissä kasvaa huoli läheisen osattomuudesta vähenee mahdollisuus olla läheisen tukena oman näköisen elämän suunnittelussa ja toteuttamisessa 7
Palveluntuottajat tuetun päätöksenteon aseman vahvistaminen; laatukriteerit, toimintaohjeet, asiakaskohtaiset suunnitelmat tuetun päätöksenteon mahdollisuudet asiakkaan arjessa kasvavat; henkilöstöresurssi, henkilöstönosaaminen, yksilökeskeisen palveluprosessin kehittäminen, työvälineet Palveluista päättävät tahot valmius tarjota tukea; työmenetelmät päätöksentekotilanteissa kasvaa päämiehisyys ajattelu vahvistuu valmius vastata vammaispolitiikan haasteisiin Yhteiskunta tuettu päätöksenteko mahdollistuu projektin vaikutuspiirissä olevien asiakkaiden arjessa 2.3 Projektin toiminnan laajuus Projekti perustelee tulevien vuosien toimintaa tarkastelemalla tämän hetken toiminnan laajuutta. Projektissa kirjataan toteutunut viestintä tavoiteltavien vaikutusten kohderyhmittäin. Seuraavaan taulukkoon olemme koostaneet kaiken toimintamme syksystä 2011 alkaen. Taulukosta löytyy päätoimintamuotojen kautta tavoitetun kohderyhmän määrä. Taulukossa mainitseman työmuodon kautta olemme olleet suorassa kontaktissa yhden tai useamman kerran kohderyhmään. Taulukossa kuvataan koko Savon alueella tapahtunutta herättämis-, tiedottamis-, levittämis- ja juurruttamistason työskentelyä joko tapaamisia tai muunlaisia kontakteja. Suoriin kontakteihin on laskettu projektin keskeisimpien toimintaprosessien työskentely sekä kertaluonteiset tietoiskut ja kouluttamiset kohderyhmien parissa. Taulukko antaa projektitiimille karkeaa tietoa siitä kuinka suuren määrän ihmisiä projektin välitön, suora toiminta on jo saavuttanut. Prosesseittain välittömiä ja välillisiä tapaamisia, vaikutuksia ja prosessien arviointia tarkastellaan tarkemmin väliraportissa 2014 keväällä. Keskeisimpien toimintaprosessien toiminnan kautta pyrimme juurruttamaan tietoa, mutta levittämisprojektissa on paljon muutakin tiedottamista ja herättämistä, joiden tavoitteena on edistää tuetun päätöksenteon leviämistä. Taulukon avulla pyrimme löytämään ne kohderyhmät, joiden kanssa projektin tulisi työskennellä päätösvuosinaan. Määrät ovat joiltakin osin noin määriä, poimittu verkostotyön toteutumisesta. Projektin toiminnan laajuus 2011-5/2013 koko Savon alue Päämiehet Suoran kontaktin muoto Määrä Yksilökeskeinen asiakastyö Pitkäkestoinen asiakastyö 3 hlö Työyhteisöjen konsultaatio Pitkäkestoinen konsultaatio 1 hlö Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Työyhteisöohjaukseen kuuluvat tapaamiset, pitkällä aika välillä muutama tapaaminen Kehittämistiimit/Asiakastiimit Mapin kanssa yhteistyössä Mikkelissä, ei pitkäkestoista toimintaa 120 hlö 38 hlö 8
Verkostotyöpajat Kevät 2013 32 hlö Projekti-infot Haastattelut, tiedonkeruu päämiehiltä (Bikva yms.) Lyhyet tietoiskut projektin toiminnasta tai projektin teemoihin liittyen Kertaluonteiset tiedonkeruut 203 hlö 52 hlö Ohjausryhmä Tapaamisia alkaen 2012, 2 krt/vuosi 1 hlö Messi-perehdytykset Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset 38 hlö Yhteensä Asumis-, päivätoimintapalveluissa, jatkoopiskeluissa tai vammaispalvelussa työskentelevät henkilöt Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Työyhteisöjen konsultaatio Suoran kontaktin muoto Pitkäkestoista toimintaa, useita tapaamisia Pitkäkestoista toimintaa, useita tapaamisia Yksilökeskeinen asiakastyö Asiakastyöhön kuuluva pitkäkestoinen verkostotyö 488 hlö Määrä 33 hlö 10 hlö 31 hlö Verkostotyöpajat Kevät 2013 24 hlö Kehittämistiimit Useita säännöllisiä tapaamisia tiimeissä 45 hlö Messi-perehdytykset Projekti-info Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset Kertaluonteinen projektista tai projektin teemoista tiedottaminen/kouluttaminen 99 hlö 183 hlö Projekti-info Savas-henkilöstö 230 hlö Ohjausryhmä Tapaamisia alkaen 2012, 2 krt/vuosi 4 hlö Yhteensä 660 hlö Läheiset Suoran kontaktin muoto Määrä Yksilökeskeinen asiakastyö Asiakkaiden läheisten kanssa tehtävä verkostotyö Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta Pitkäkestoiseen ohjaukseen liittyneet läheistenillat 3 hlö 25 hlö Läheistenillat Kertaluonteiset läheistentapaamiset 123 hlö Haastattelut, tiedonkeruu päämiehiltä (Bikva yms.) Messi-perehdytys Kertaluonteinen projektin tiedonkeruu Savaksen sisällä Messi-perehdytykset, kertaluonteiset 45 hlö 29 hlö Verkostotyöpajat Kevät 2013 4 hlö 9
Yhteensä 229 hlö Jotkut henkilöt ovat voineet tulla lasketuksi kahteen kertaan osallistuessaan projektin erityyppiseen toimintaan. Taulukko ei vastaa koko totuutta projektin laajuudesta, mutta antaa suuntaa seuraavien vuosien toiminnan suunnittelulle. 10
3 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 3.1 Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus etenee seuraavan prosessin mukaisesti vuosittain. Prosessikuvaus löytyy liitteestä 1. Toiminta yksiköissä Verkostoituminen Toiminnan väliarviointi ja jatkosuunnittelu Toiminta yksiköissä Loppuarviointi Prosessin tavoitteena on edistää tuetun päätöksenteon toteutumista erityistä tukea tarvitsevien ihmisten arjessa; asumispalveluissa ja työtoiminnassa. Yhdessä työyhteisöjen kanssa etsitään heidän yksikölle sopivia, toimivia ja juurtuvia tapoja edistää tuettua päätöksentekoa. Toiminta etenee verkostoitumisen ja lähtötilanteen kartoituksen kautta toimintaan yksiköissä. Toimintaa ohjaavat väli- ja loppuarvioinnit. Projektin toiminnassa on ollut mukana vuoden 2014 alkuun mennessä 8 työyhteisöä. Viimeisimpänä toiminta käynnistetään Siilinjärvellä syksyllä 2013 ja toiminnan loppuarviointi toteutetaan vuoden 2014 keväällä. Vuoden 2014 aikana toimintaan ei enää oteta mukaan uusia yhteistyötahoja. Mukana olleiden ja tällä hetkellä mukana olevien tahojen kanssa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan vaikutusten juurtuminen. Juurtumisen haasteet nousivat esiin prosessiin osallistuneiden yhteisöjen loppuarvioinnissa keväällä 2013. Prosessin loppuarvioinnin jälkeen laaditaan yksikkökohtaiset juurruttamissuunnitelmat. Juurtumisen varmistamiseksi yksikkökohtainen juurruttamissuunnitelma 2 tapaamista / vuosi / yksikkö yksiköiden esimiesten aktiivinen rooli varmistetaan Prosessissa mukana olleissa yksiköissä jatketaan juurruttamistapaamisia vuoden 2014 loppuun saakka. Keväällä 2015 toteutetaan juurtumisen arviointi. Prosessin kokemuksista ja arviointitiedosta koostetaan vinkkejä ja ideoita Tuetun päätöksenteon oppaaseen. Prosessin kautta on löydetty hyviä käytäntöjä, ideoita ja vinkkejä tuetun päätöksenteon edistämiseen työyhteisöissä. Sosionomiopiskelija Eerik Toimela tutkii opinnäytetyönään Työyhteisötoiminnan vaikutuksista Ylä-Savon Sote ky:ssä. Opinnäytetyöstä saadaan hyviä ideoita ja pohjaa projektin suunnittelemaan oppaaseen. Toimelan kanssa sovitaan jatkossa opinnäytetyön levitettävyydestä projektin loppuvuosien työskentelyssä. 11
3.2 Työyhteisöjen konsultaatio Konsultaatio on prosessina kevyempi kuin työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus. Toimintamuodon tarkoituksena on vastata suoraan yhteisön tarpeeseen. Konsultaatiossa yhteistyötaho ottaa projektiin yhteyttä, minkä kautta työskentely käynnistyy. Konsultaatiossa projekti tiedottaa, neuvoo ja ohjaa asiakasta/asiakkaita sekä työntekijöitä saman konsultaatiotarpeen sisällä. Konsultaatio etenee seuraavan prosessin mukaisesti. Prosessin keväällä 2013 päivitetty kuvaus löytyy liitteestä 2. Yhteydenotto projektiin Yhteistyön muodoista sopiminen Toiminnan toteuttaminen Loppuarviointi Projektin toiminnassa on syksyyn 2013 mennessä ollut 1 konsultaatiotaho, jonka kanssa suunnitellaan vaikutusten juurtumista syksyllä 2013. Juurruttamistyöskentely jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Projekti tukee juurtumista tapaamalla yhteistyötahoa 3 krt. toiminnan päättymisen jälkeen. Konsultaatiotahon kanssa suunnitellaan juurtuminen yhdessä ja juurtumisen tueksi laaditaan juurtumissuunnitelma. Juurtuminen arvioidaan kevään 2015 aikana. Uusia konsultaatiotahoja ei haeta aktiivisesti. Yhteistyötahoilta tulleeseen tarpeeseen pyritään vastaamaan projektin tulevina vuosina. Yhteistyötaho voi pyytää projektin konsultaatiota asiakastilanteeseen, jossa tarvitaan tuettuun päätöksentekoon tukea ja ohjausta sekä asiakkaalle että hänen lähiyhteisölleen. Konsultaation tavoitteena on tukea kehitysvammaista henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia mahdollisimman itsenäisiä päätöksiä sekä ohjata ja tiedottaa hänen lähiyhteisöään tuettuun päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Arvioidun pilotin kautta opittiin, että ulkopuolista konsultointia ei tarvita kaikissa arjen tilanteissa. Arjen päätöksentekotilanteet ovat useimmin kohdattuja, paljon kysymyksiä ja ajatuksia herättäviä, mutta usein päämiehet ja työntekijät selviytyvät niistä ilman konsultointia. Projektin tarjoamaa konsultointia tarvitaan tilanteissa, jotka liittyvät asiakkaan elämän suuriin muutoksiin ja päätöksiin, kuten pilottiyhteistyökumppanin kanssa asiakkaan muuttoon. 12
3.3 Kehittämistiimit Tulevien vuosien aikana projektissa arvioidaan olemassa olevien kehittämistiimien toiminta. Tiimejä jatketaan arvioinnin perusteella. Tiimien tarkoituksena on toimia projektin levittämis- ja juurruttamistyön tukena sekä kehittää toiminnan aikana osallistujien omaa työskentelyä ja ajattelutapaa. Tiimien tavoitteena on toimia mahdollisimman tehokkaasti ajatellen projektin asettamaa tavoitetta. Tiimien tarvelähtöisyys, innovatiivisuus, moniammatillisuus ja yhteistoiminnallisuus edesauttavat teemojen leviämistä ja juurtumista. Seuraavassa esitellään tiimien vuosien 2014 2015 suunnitelmat. Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimi Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimit toimivat Savon Vammaisasuntosäätiöllä emo-organisaatiossa (tapaamiset 2 krt./vuosi) ja Ylä-Savon Sotessa (tapaamiset 4 krt./vuosi). Molemmissa organisaatioissa tiimit ovat päässeet hyvin käyntiin ja ne ovat suunniteltu vastaamaan kyseisen organisaation tarpeita. Tiimien tavoitteena on juurruttaa projektin edistämiä teemoja vastuuhenkilöiden kautta eri työyksiköihin ja sitä kautta päämiesten elämään. Vastuuhenkilöt kehittävät tiimissä yhteistoiminnallisesti omia ja koko työyhteisön työskentelytapoja ja toimintaa. Tiimien toiminnan onnistumisen edellytyksiä ovat vastuuhenkilöiden innostuneisuus ja tiedottamisvastuu oman työyhteisönsä jäsenille. Onnistumisen riskeinä nähdään tiedonkulun haasteet. Jokaisesta yksiköstä osallistuu 1 avainhenkilö tiimiin, jolloin riskinä on, että tieto jää avainhenkilölle, eikä siirry koko yhteisön toimintaan. Tiimien jäsenet arvioivat tiimin toimintaa sekä projektin levittämis- ja juurruttamistyön vaikutusta viimeistään vuoden 2014 lopussa. Asumispalvelun tuottajien kehittämistiimi Projekti on osallistunut suunnitellusti Minun asumisen polkuni- projektin käynnistämään asumispalvelun tuottajien kehittämistiimin järjestämiseen. Tiimiin toimintaan osallistuu molempien projektien verkostoista toimijoita. Toimijat on koottu molempien projektien ohjausryhmien edustajista. Tiimin tarkoituksena on toimia yksilöllisen asumisen ideariihenä palvellen molempien projektien tavoitteita. Minun asumisen polkuni-projekti päättyy keväällä 2014 ja asumispalveluiden tuottajien kehittämistiimi lopetettaneen keväällä 2014. Asiakkaista koostuva kehittämistiimi Projekti toteuttaa vuoden 2014 2015 aikana päämiehille suunnattuja Päämieskoulutuksia. Koulutukset järjestetään Ylä-Savon, Kuopion ja Mikkelin alueella. Koulutus koostuu 5 tapaamiskerrasta. Jokaisella alueella järjestetään 1 koulutuskokonaisuus. Osa koulutuksista on avoimia kaikille kiinnostuneille ja osa räätälöidään tietyn yhteistyötahon tarpeisiin. Toiminnan yhteistyökumppaneiksi haetaan oppilaitoksia, erityiskouluja ja päivätoimintayksiköitä, joiden kanssa räätälöidyt koulutukset suunnitellaan. Ylä-Savon ja Mikkelin alueella tullaan hyödyntämään jo olemassa olevia yhteistyökumppanuuksia. 13
Toiminnan kautta pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin ja keräämään tietoa ajatellen projektin lopputuotosta: Päämiehille tuettu päätöksenteko on myös uusi asia ja heillä on oikeus harjoitella oman elämän päätösten tekoa. Millaista harjoittelun tulisi olla, jotta omaan elämään vaikuttaminen onnistuisi? Missä tilanteissa tuettu päätöksenteko jo toteutuu? Millaista tukea päämiehet itse toivovat päätöksentekonsa tueksi? Mitä tietoa päämiehisyydestä, omista oikeuksista yms. he kaipaavat? Koulutuksissa kokeillaan erilaisia päätöksentekoa tukevia työvälineitä. Mitä mieltä päämiehet ovat erilaisista työmenetelmistä? Kuinka niitä voidaan soveltaa? Onko heillä riittävästi käytössä työvälineitä esimerkiksi valintojen tekemiseen? Tiimit toimivat projektin tuottaman materiaalin arvioijina ja voivat esittää tiedon tarpeitaan koulutusten aikana. Toiminnalla uskotaan olevan vaikutuksia päämiesten osallisuuden kasvamiseen, rohkeuteen tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä ja teemaan liittyvien aiheiden sisäistämiseen. Kasevan (2011) kokoamassa kirjallisuus katsauksessa todetaan, että asiakkaiden itsemääräämisen ja osallisuuden kasvamiseen vaikuttaa tiedon saanti, sen prosessointi sekä kokemus yksilöllisestä kohtelusta ja tunne omista vaikutusmahdollisuuksista omiin asioihin. Vertaisryhmät olivat kirjallisuuskatsauksessa mainitussa tutkimuksessa tutkittaville ihmiselle erityisen merkityksellisiä. Projektin tavoitteena on tarjota päämiehille mahdollisuus saada tietoa, käsitellä sitä yhdessä toisten kanssa ja rohkaistua tekemään harjoittelun kautta omaa elämää koskevia päätöksiä. Tea Kairin (2009) mukaan päämiesten äänen kuuleminen ja huomioiminen palveluiden suunnittelussa edellyttää kuulemisen tapojen ja keinojen suunnittelua ja kehittämistä. Päämieskoulutuksissa päämiehet pääsevät harjoittelemaan erilaisia tapoja ilmaista omia ajatuksiaan. Koulutuksissa pyritään vahvistamaan osallistujien itseilmaisun tapoja niin, että heillä olisi jatkossa mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja palveluihin suoraan mahdollisimman itsenäisesti. Alla olevassa taulukossa on esitelty Päämies-koulutusten suunnitelma. Päämies koulutukset (5 tapaamiskertaa) Tavoite Paikkakunnat Kohderyhmä Sisältö Saada tietoa ja harjoitella oman elämän päätöksentekoa Ylä-Savo alue, Mikkeli ja Kuopio Kehitysvammaiset ihmiset, erityisesti yhteistyötä pyritään tekemään erityisammattioppilaitoksien, koulujen ja päivätoimintayksiköiden kanssa 1. tapaaminen Tutustuminen; kuvien ja tai omien esineiden, tavaroiden yms. avulla itsensä esittely Projekti kertoo tavoitteen ja tapaamiskertojen sisällöt Tietoisku tuetusta päätöksenteosta 14
2. tapaaminen Harjoitellaan päätöksentekoa harjoitusten ja erilaisten menetelmien avulla, esim. tuetun päätöksenteon kartta, valintataulut yms. Teen päätöksiä esitteen läpi käyminen pienissä ryhmissä, arvioidaan esitteen toimivuutta 3. tapaaminen Kartta- työvälineestä tietoa Unelmien kartan valmistaminen 4. tapaaminen Keskustelua omaan elämään vaikuttamisesta,oikeuksista yms. Tiedottamista Vamposta, Me Itse ry:stä, Itsemääräämisoikeus lainsäädännöstä yms. 5. tapaaminen Kokemuspuhuja kertoo, kuinka on vaikuttanut omaan elämäänsä. Läheisille suunnatut tiimit Tuetun päätöksenteon juurtumisen kannalta olisi erityisen tärkeää, että kaikki tukea tarvitsevien ihmisten elämässä vaikuttavat ihmiset saisivat mahdollisuuden perehtyä teemaan, keskustella aiheesta ja oivaltaa yhdessä ryhmässä mitä päätöksenteko tarkoittaa. Läheisille suunnattujen tapaamisten tavoitteena on tarjota heille tietoa teemasta, vertaistukea ja mukavaa yhteistä tekemistä. Projektissa on koko toiminnan ajan ollut ajatus, että järjestämme toimintaa kaikille kohderyhmille. Jo aikaisempina toimintavuosina olemme järjestäneet läheisille läheisteniltoja, Kartta-koulutusiltoja ja Bikva-arviointia. Tuetun päätöksenteon teeman kannalta lyhyet tapaamiset eivät tuota toivottua tulosta. Aiheen eettisyyden vuoksi haluamme tarjota läheisille mahdollisuuden keskustella rauhassa aiheesta ja saada ajankohtaista tietoa. Läheisille suunnatulla toiminnalla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaista tukea he tarjoavat läheisilleen päätöksenteossa? Millaista tukea he itse kaipaavat itsenäistyvän/itsenäistyneen kehitysvammaisen läheisenä? Mikä itsenäistymisen tukemisessa haastaa ja mikä antaa voimia? Vuoden 2014 aikana projektin tavoitteena on järjestää läheisille toimintaa Ylä-Savon, Mikkelin ja Kuopion alueella. Toiminta koostuu 3 ryhmätapaamisesta; tietoisku tuetusta päätöksenteosta ja itsemääräämisoikeudesta, läheisten itsensä nostamia aiheita teemasta, ulkopuolisen kouluttajan vetämä tapaaminen. Tällä hetkellä projektissa haetaan yhteistyötahoja läheisten toimintaan. Ryhmät ovat joko avoimia kaikille tai yhteistyötahon kanssa suunniteltuja vastaamaan heidän tarpeitaan. Ryhmiä muodostetaan kiinnostuksen mukaan ja sisältöä muokataan vastaamaan läheisten tarpeita. Alustava suunnitelma läheisten ryhmätapaamisille on seuraavanlainen. 15
Läheisten ryhmätapaamiset (3 tapaamiskertaa) Tavoite Paikkakunnat Kohderyhmä Sisältö 1. tapaaminen Saada tietoa ja vertaistukea tuetusta päätöksenteosta ja oman läheisen itsemääräämisoikeuden tukemisesta Ylä-Savon, Mikkelin ja Kuopion alueet Kehitysvammaisten ihmisten läheiset Tutustuminen; oman elämäntilanteen kertominen Projekti kertoo toiminnan tavoitteen ja tapaamisten suunnitelmaa. Projekti kouluttaa lyhyesti teemasta. 2. tapaaminen Jokainen osallistuja saa tuoda teemasta omia aiheita käsittelyyn. Vertaistukea 3. tapaaminen Ulkopuolisen kouluttajan vetämä tapaaminen Palveluiden suunnittelun päämiehisyys Palveluiden suunnittelu rakentuu aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Suunnittelun tavoitteena on löytää asiakkaan arjen sujumisen kannalta olennaisimmat palvelut. Suunnittelua tehdään aina yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheisten kanssa. Laadukkaassa prosessissa huomioidaan asiakkaan omat näkemykset, selvitetään hänelle perusteellisesti erilaiset palveluvaihtoehdot ja arvioidaan hänen avun ja tuen tarpeensa eri elämäntilanteissa. (Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta, Kaste-hanke 2013) Projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana havaittiin, että palveluiden suunnittelun prosessit eivät etene aina asiakaslähtöisesti. Palveluista päättävillä tahoilla oli tarve saada tietoa asiakaslähtöisistä elämänsuunnittelun työvälineistä ja kommunikaatiokeinoista. Heidän huolenaan oli, etteivät asiakkaat tule kuulluksi palveluiden suunnittelussa. Alueellisiin ohjausryhmiin pyydettiin osallistujia näiltä tahoilta ja heidän tarpeensa pohjalta lähdettiin suunnittelemaan kehittämistiimin perustamista. Ylä-Savon Sote ky on sekä Tuetusti päätöksentekoon-, että Minun asumisen polkuni-projektin keskeisin yhteistyökumppani Ylä-Savon alueella. Heiltä nousikin tarve kehittää palveluiden suunnittelun prosessia päämieslähtöiseksi ja asiakkaiden osallisuutta tukevaksi. Molemmat projektit olivat kiinnostuneita aloittamaan kehittämistyön yhteistyössä Soten kanssa ja yhteistyö käynnistyi keväällä 2013. Kehittämistyö jatkuu vuoden 2014 keväällä. Loppuvuodesta 2014 kehittämistyön osalta toteutetaan loppuarviointi joko Tuetusti päätöksentekoon- projektin toimesta tai opinnäytetyön kautta. Kehittämistyöhön haetaan opinnäytetyön tekijöitä syksyn 2013 aikana. Ylä-Savon Soten kehittämistyön kautta samansuuntainen kehittäminen on tarkoitus aloittaa myös Mikkelin Seutusoten alueelle keväällä 2014. 16
Seuraavassa taulukossa on tarkemmin määritelty yhteistyön aikatauluja, tavoitteita ja resurssia. Palveluiden suunnittelun kehittämistyö Ylä-Savon Sotessa Projektin ajallinen kesto Kehittämistyön toteuttajat: 3/2013-5/2014 Projektitiimi: Ylä-Savon SOTE ky:n vammaispalvelujen edustajat, SavasTuetusti päätöksentekoon-projektin edustaja Maarit Mykkänen ja Map- projektin edustaja Ritva Hämäläinen Kehittämistyön päämäärä ja kehittämistavoitteet Asiakkaan päämiehisyyden / osallisuuden vahvistuminen palvelujen suunnittelussa Tieto-osallisuus / palvelusuunnitelmalomakkeen sisällön ymmärtäminen Suunnitteluosallisuus / etukäteisvalmistelu ennen palvelusuunnitelmakokousta Palveluiden suunnitteluun liittyvien asiakkaan päämiehisyyttä lisäävien käytäntöjen leviäminen asiakkaan eri verkostotahoille ja muille yhteistyötahoille. Palveluiden suunniteluun liittyvien menetelmien ja käytäntöjen yhtenäistyminen palveluohjaajien työtä tukeviksi. Projektin tulokset ja vaikutukset projekteissa tuotetun materiaalin hyödyntäminen Ylä-Savon SOTE ky:n vammaispalveluissa infotilaisuudet / koulutukset päämiehille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaistahoille (kevät 2014) 17
4 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ 4.1 Asiakastyön prosessi Asiakastyö etenee jokaisen asiakkaan kanssa seuraavan prosessin mukaisesti. Prosessin tarkempi kuvaus löytyy liitteestä 3. Asiakkaan valinta Asiakkuuden aloittaminen ja tutustuminen Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen (asiakastyö/verkostotyö) Väliarviointi Toiminnan toteuttamista (asiakastyö/verkostotyö) Loppuarviointi ja toiminnan päättäminen Yksilökeskeisessä asiakastyössä on ollut tähän asti mukana 3 asiakasta. Loppuarvioinnit toteutetaan asteittain kevään 2013 - alkuvuoden 2014 aikana. Syksyllä 2012 toteutetun väliarvioinnin pohjalta asiakastyön prosessia tarkennettiin myöhemmin aloittaneen asiakkaan kohdalle. Arvioinnista nousi esiin, että suunnitelma asiakkuuden lopettamiseksi on laadittava huolellisesti, jotta lähihenkilöiden työ- ja toimintatapojen muutoksen kautta voidaan varmistaa asiakkaan elämään tulleiden vaikutusten jatkuvuus. Asiakkuuksien lopettamisessa ja verkostotyössä otetaan huomioon seuraavia asioita: asiakastyö lopetetaan asteittain: asiakkuuden loppuarviointi, jonka jälkeen verkostotyötä asiakkaan verkostojen kanssa jatketaan vielä noin 3 tapaamiskertaa asiakastyössä mukana olleet asiakkaat nostavat itse omasta elämästään asioita, joiden haluavat säilyvän tulevaisuudessa ja joihin heidän verkostojensa tulisi kiinnittää erityistä huomiota verkostotyön tueksi laaditaan luettelo, josta löytyy projektin tiedotettavat teemat Mukana olleet asiakkaat toteuttavat itse verkostotyötä projektityöntekijän kanssa Vuoden 2014 aikana koostettavassa loppuarvioinnissa arvioidaan päämiehen voimaantumista ja sitä tukevia työmenetelmiä ja työkäytäntöjä. Arvioinnissa kartoitetaan teeman juurtumista ja leviämistä edistäviä toimenpiteitä ja tekijöitä sekä projektin toiminnassa että päämiesten asuinyhteisöissä. 18
5 PROJEKTIN HALLINTA JA HENKILÖSTÖ 5.1 Projektin hallinta Projektin toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja seurannan tueksi on laadittu työsuunnitelma (Liite 4), arviointisuunnitelma (Liite 5), riskienhallintasuunnitelma (Liite 6) sekä vaiheistus. Työsuunnitelma Työsuunnitelma tukee projektin tavoitteiden mukaista etenemistä ja työsuunnittelua. Työsuunnitelma päivitetään vuosittain toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Työsuunnitelmaa tarkastellaan projektitiimin tapaamisissa toimintakauden aikana. Molempien suunnitelmien päivityksessä ja laatimisesta vastaa projektipäällikkö yhdessä projektiohjaajan ja kehittämispäällikön kanssa. Arviointi Projektin arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Projektin prosesseja; yhteistoiminnallinen kehittäminen, yksilökeskeinen asiakastyö ja henkilöstö- ja projektin hallinta, tarkastellaan tuloksellisuuden ja vaikutusten sekä tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Arviointisuunnitelma laadittiin prosesseittain loppuvuodesta 2011 ja päivitetään alkuvuodesta 2014. Vuoden 2014 aikana toteutetaan edellä mainituissa prosesseissa loppuarvioinnit ja painopisteenä on juuri ideoiden ja kokemusten kerääminen, ei niinkään prosessien jatkokehittäminen. Projektin käynnistämissä tiimeissä, ohjausryhmissä ja päämieskoulutuksissa ja läheistoiminnassa toteutetaan arvioinnit päivittyvän suunnitelman mukaisesti. Arvioinnista noussutta tietoa hyödynnetään projektin lopputuotoksen laatimisessa. Arvioinnilla haetaan onnistuneita levittämis- ja juurruttamistyön keinoja, ideoita ja oivalluksia. Arvioinnin tuloksia verrataan aina projektin toimintasuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, prosessikohtaisiin tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Prosesseja arvioidaan toiminnasta saadun palautteen, havainnoinnin, työntekijöiden itsearvioinnin, teemahaastatteluiden, kyselyiden ja raportoinnin kautta. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien rooli arviointitiedon tuottajina on tärkeä. Jokaisen arviointikierroksen jälkeen projektitiimi työstää itsearvioinnin verkostoilta saadun arvioinnin pohjalta. Saadun palautteen pohjalta projektitiimi arvioi omaa toimintaa tehokkuuden prosessinäkökulmasta. Riskienhallinta Riskienhallintasuunnitelma tukee riskien tunnistamisessa ja uudelleenarvioinnissa. Suunnitelma päivitetään ja riskit tarkastellaan vuoden 2014 alussa. Nykyinen suunnitelma on laadittu prosesseittain ja sillä on entistä helpompi vastata riskeihin jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Seuraavassa riskien tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota juurruttamiseen ja siihen liittyviin riskeihin. 19
Vaiheistus Projekti laati prosessien etenemisen ja arvioinnin tueksi laadittiin vaiheistussuunnitelma vuonna 2012. Vaiheistus päivitetään vuoden 2014 alussa vastaamaan loppuvuosien toimintaa. Laadunhallinta Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillisrahoituksella toimivat projektit sijoittuvat säätiön kehittämisyksikön alaisuuteen. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2013 toteutettiin Säätiössä ulkoinen auditointi. Auditoinnissa tarkasteltiin palvelutoiminnan ja kehittämistoiminnan yhteistyötä ja erityisesti palveluiden suunnittelun prosessin päämiehisyyttä ja Messi-työryhmän työskentelyä. Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. Projekti osallistuu syksyllä 2013 Savon Vammaisasuntosäätiön sisäiseen auditointiin. 5.2 Työntekijäresurssit Tuetusti päätöksentekoonprojektin työntekijät Työaikaresurssit Maarit Mykkänen Projektipäällikkö Pohjois-Savo/Iisalmi Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittäminen Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi 8/2011 4/2015 Iisalmi 8/2013-12/2013 80% työaika 2014 alusta 70% työaika alustavan suunnitelman mukaan Virpi Puikkonen Projektiohjaaja Etelä-Savo/Mikkeli Tiedottaa, ohjaa, kouluttaa ja konsultoi Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Projektipäällikön esimies 10/2011-4/2015 10% työaika 20