Muistio 18.8.2017 TEM/2467/05.03.03/2016 NIVOS/MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHAL- TUUNOTTOLUPA (HIKIÄ KAPULI) Lunastuksen tarkoitus Nivos/Mäntsälän Sähkö Oy (jäljempänä hakija) on pyytänyt valtioneuvostolta kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977, jäljempänä lunastuslaki) 5 :ssä tarkoitettua lupaa saada lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kv sähkönsiirtojohtoa ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Hausjärven ja Mäntsälän kunnissa. Lunastus alkaa Hausjärven kunnassa sijaitsevalta tilalta Hikiän muuntoasema 86-404-1-465 ja päättyy Mäntsälän kunnassa sijaitsevalle tilalle Voimakolmio 505-407-1-157. Johdon pituus on noin 23,8 kilometriä. Uusi 110 kv voimajohto on osa hakijan verkon kehitystä, jolla turvataan Mäntsälän alueen kehittyminen ja kehittymiseen tarvittavan energian riittävyys sekä toimitusvarmuus. Hakijan alueverkkoon liittyneiden yhdeksän sähköaseman avulla hoidetaan sähkönjakelu noin 20 000 asiakkaalle. Kapulin teollisuusalueella on jo nyt erittäin paljon sähköä käyttävää teollisuutta. Alueen yritystonttitarjontaa laajennetaan jatkuvasti ja nykyisten asiakkaiden sähkötehon tarve lisääntyy alueella. Uusi 110 kv voimajohto varmistaa Mäntsälän eteläpuolisten alueiden sähkön saannin sekä turvaa Kapulin teollisuusalueen sähkön riittävyyden ja toimitusvarmuuden tulevaisuudessa. Hankkeen toteuttamiseksi tutkitut ja viranomaisille esitellyt kolme reittivaihtoehtoa alkavat kaikki Fingrid Oyj:n Hikiän sähköasemalta ja päättyvät hakijan omistamalle Kapulin sähköasemalle. Eri reittivaihtoehdoille ei tehdyssä ympäristöselvityksessä löydetty suuria eroja, mutta viranomaisneuvottelujen perusteella niin sanottu VE 3 todettiin uuteen maastokäytävään sijoittuvana vaihtoehtona huonoimmaksi ja päätettiin jättää pois selvitettävistä vaihtoehdoista. Toteutettavaksi valitulla reitillä johtoalueen läheisyyteen sijoittuu vähemmän asuinrakennuksia kuin muilla vaihtoehdoilla. Valittu reitti sijoittuu suurelta osin olemassa olevien johtojen rinnalle, mitä on viranomaisten taholta pidetty mielekkäänä vaihtoehtona. Maanomistajien kommenttien perusteella on uusi johto päätetty
2/7 Keskeiset oikeussäännökset Ympäristövaikutukset Pyydetyt lausunnot pelto-osuuksilla sijoittaa yhteispylväisiin rinnalla kulkevan 110 kv Hikiä Askola johdon kanssa. Käytettävä pylvästyyppi on metsämailla pääasiassa harustettu teräsputkipylväs ja pelto-osuuksilla vapaasti seisova kahden virtapiirin T-pylväs. Johdon vaatima maa-aluetarve on 26 metriä leveä johtoaukea sekä tämän molemmin puolin 10 metriä leveät reunavyöhykkeet. Energiavirasto on myöntänyt johdolle hankeluvan 18.1.2016. Lunastuslain 4 :n 1 momentti: Lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Lunastuslain 5 :n 1 momentti: Lunastusluvan antaa hakemuksesta valtioneuvosto yleisistunnossaan. Lunastuslain 58 : Kun töiden kiireellinen aloittaminen tai muut tärkeät syyt sitä vaativat, hakija voi saada oikeuden ottaa haltuunsa lunastettavan omaisuuden tai sen osan ennen 57 :n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa. Lunastuslain 59 :n 1 momentti: Luvan ennakkohaltuunottoon myöntää hakemuksesta lunastusluvan antava viranomainen. Hankkeesta on tehty ympäristöselvitys. Selvityksen perusteella hankkeesta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Uudenmaan ELY-keskus on todennut, että tiealueiden läheisyydessä on noudatettava voimassa olevia ohjeita ja standardeja. Uusi voimajohto sijoittuu Mäntsälässä ehdotusvaiheessa olevan Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava-alueella olemassa olevan 110 kv voimajohdon rinnalle Kaanaan peltoalueella, joka on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tältä osin maisemassa on jo maisemavaurio, mutta ympäristöselvityksessä esitetyillä suunnitteluratkaisuilla päästään kulttuuriympäristön huomioivaan ratkaisuun Ympäristöselvitys on riittävä suunnittelutason mittakaava huomioiden. Lausunto on Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten yhteinen. Hämeen liitto on kannattanut esitettyä reittisuuntaa ja voimajohdon sijoittamista esitetyllä tavalla. Uudenmaan liitto on todennut, että suunniteltu voimajohdon linjaus ei vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Hausjärven kunta on todennut, että hankkeessa olisi selvitettävä mahdollisuutta toteuttaa koko linja yhteispylväsrakenteella, jolloin johtoalue ei levenisi. Erityisesti valtakunnallisen harjujensuojelukohteen ja arvokkaan kallioalueen ylitykset on toteutettava siten, että johtoaluetta ei levennetä, vaan muutos tehdään yhteispylväsratkaisulla. Linja sijoittuu
3/7 Maanomistajien kannanotot osin pohjavesialueelle, mikä on otettava huomioon erityisesti rakennusvaiheessa. Mäntsälän kunnalla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Museovirastolla ja Lahden kaupunginmuseolla/päijät-hämeen maakuntamuseolla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Hanke kohdistuu 121 kiinteistön alueeseen. Kyseisten kiinteistöjen omistajille ja käyttöoikeuden haltijoille on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa hakemuksesta siten kuin lunastuslain 9 :n 4 momentissa säädetään. Markku Juhola on vaatinut, että voimajohdon rakentamissuunnitelmat on käynnistettävä vasta sen jälkeen, kun maanomistajia on kuultu YVAmenettelyssä. YVA-menettelyssä on harkittava vakavasti uutta linjavaihtoehtoa. Näin haittaa voidaan jakaa tasaisemmin. Linjaa ei tule rakentaa jo olemassa olevan linjan rinnalle. Jos linja rakennetaan, se on rakennettava nykyiselle paikalleen siten, että molemmat 110 kv linjat ovat päällekkäin. Olli Paloheimo on todennut, että pylväs 74 on halkaisemassa hänen omistamansa alueen niin, ettei siitä voi enää myydä tontteja. Paloheimo on ehdottanut linjan siirtämistä pohjoisemmaksi. Lähellä oleva talo on asumaton, joten linjauksen siirtäminen sinne päin ei haittaisi kiinteistöä. Timo Salokoski on ehdottanut linjan siirtoa parempaan paikkaan ja todennut, että hakija on jo ottanut huomioon ehdotetut muutokset. Helena Vainio ei ole hyväksynyt uutta linjavaihtoehtoa, koska riittävä kapasiteetti saadaan lisäämällä jo olemassa olevaan linjaan 110 kv voimajohto. Natura-alueelle voidaan sijoittaa voimajohto ELY-keskuksen antamalla suostumuksella. Yksipylväsratkaisu voidaan toteuttaa nykyiseen johtokäytävään. Jani Heikkinen, Soili Härkänen ja Eija Teitto ovat todenneet, että hakija ei ole ottanut huomioon vanhan Hikiä Askola voimalinjan itäpään tulevaisuutta uuden linjan suunnittelussa. Uuden voimalinjan suunnittelussa on tehty ratkaisuja, jotka mitätöivät rengasverkosta saatavat hyödyt. Taloudellisesti kannattavampaa olisi laajentaa vanhaa linjaa tai käyttää vanhaa linjakäytävää sellaisenaan yhteiskäyttöpylväillä. Mikäli uusi voimalinja kulkisi jo olemassa olevalla johtokäytävällä Natura-alueen yli, sen merkitys linnustolle olisi vähäisempi kuin kokonaan uuden voimalinjan merkitys peltoaukeamilla ruokaileville ja levähtäville linnuille. Lausunnon antajat ovat vaatineet, että uusi voimalinja on rakennettava koko osuudeltaan olemassa olevan linjan viereen tai olemassa olevalle linjakäytävälle. Jani Heikkinen on toimittamassaan lisälausunnossa todennut, että linjaus on siirretty pois kiinteistöjen rajalta toisen maanomistajan pyynnöstä. Heikkinen on vaatinut, että linja kulkee kiinteistöjen rajaa noudattaen.
4/7 Hakijan vastine Hakija on todennut Hausjärven kunnan lausunnosta, että uusi voimajohto on alun perin suunniteltu rakennettavaksi erillisenä voimajohtona olemassa olevan voimajohdon rinnalle. Hanke on myös sellaisena esitetty maanomistajille ja viranomaisille. Hakija on saanut hankkeen suunnittelun aikana palautetta maanomistajilta muun muassa johtorakenteeseen liittyen. Saadun palautteen perusteella hakija päätti antaa myönnytyksiä maanomistajille ja ottaa itselleen kustannuksia peltoalueille sijoittuvien voimajohtopylväiden muuttamiseksi yhteispylväin toteutettavaksi. Yhteispylväsrakenne tarkoittaa uuden ja olemassa olevan voimajohdon rakentamista samaan pylväsrakenteeseen. Päätöksestä johtuen myös voimajohdon suunnittelu jouduttiin tekemään uusiksi. Yhteispylväsratkaisu aiheuttaa jatkossa mahdollisesti jonkintasoisia ongelmia ja erityisjärjestelyjä keskeytysten osalta johdon käytön aikana muun muassa huolto- tai vikatilanteissa. Edellä mainitun seikan vuoksi voimajohto toteutetaan metsäosuuksilla erillisenä rakenteena, jolloin huolto- ja vikatilanteissa voidaan toimia sähkönjakelun osalta normaaleilla keskeytysjärjestelyillä, mikäli toimet osuvat näille metsäisille osuuksille. Toteuttamalla voimajohto voimassa olevan suunnitelman mukaisesti turvataan mahdollisuus häiriöttömämpään ja luotettavampaan sähkönjakeluun. Hakija on todennut Markku Juholan lausunnosta, että YVAyhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ELY-keskus on todennut, ettei YVA-menettelyä sovelleta tähän hankkeeseen. Hankkeessa on selvitetty muitakin reittivaihtoehtoja, mutta ne ovat ympäristöselvityksen aikana ja viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella karsiutuneet pois. Hakijan näkemyksen mukaan voimajohdon suunnittelussa on otettu huomioon parhaalla mahdollisella tavalla olemassa oleva maankäyttö, kuten valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet velvoittavat. Voimajohdon sijoittaminen olemassa olevan voimajohdon rinnalle ja osittain samalle paikalle on hakijan näkemyksen mukaan vähiten haittaa aiheuttava vaihtoehto kokonaisuutta tarkasteltaessa. Yksittäisiä kohteita ei aina voida välttää ja niiden osalta asiat hoidetaan tulevissa lunastustoimituksen korvausmenettelyissä. Hakija on todennut Olli Paloheimon lausunnosta, että johdon sijoittamista ei ole voitu toteuttaa pienemmällä haitalla. Voimajohdon siirtäminen ehdotetulla tavalla olisi haitannut muiden maanomistajien maankäyttöä, muun muassa peltoviljelyä. Suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon olemassa oleva maankäyttö ja pelloille sijoittuvia voimajohtopylväsratkaisuja on pyritty välttämään. Vaikka Eerakkalan talo onkin tällä hetkellä asumaton, voi tilanne muuttua nopeasti. Rakennus ja pihapiiri on merkitty Mäntsälän kunnan vireillä olevassa yleiskaavassa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi/rakennetuksi kokonaisuudeksi. Hakija on todennut Helena Vainion lausunnosta, että voimajohdon suunnittelun alkuvaiheessa on selvitetty useampia johtoreittien vaihtoehtoja ja myös olemassa olevan voimajohtoreitin käytävä on ollut mukana, mutta on tultu siihen tulokseen, ettei kyseessä oleva vaihtoehto ole järkevästi hyödynnettävissä. Voimajohdon sijoittaminen Natura-alueelle ei ole itsestään selvyys. Voimajohtoja ei lähtökohtaisesti sijoiteta Naturaalueille. Uusi voimajohtoreitti on Vainion omistaman kiinteistön alueella pyritty suunnittelemaan aiheuttamalla mahdollisimman vähän haittaa viljelylle, metsätaloudelle ja maisemalle. Peltoalueille ei ole sijoitettu voimajohtorakenteita, ainoastaan johtimet kulkevat peltoalueiden ylitse. Metsätaloudelle aiheutuvan haitan arvioidaan olevan kohtuullisen pieni,
5/7 Lunastusluvan myöntämisen edellytykset Lunastusluvan sisältö Ennakkohaltuunotto koska voimajohdon rakenteet on sijoitettu metsäsaarekkeiden kärkiin. Samalla voimajohdon rakenteiden näkyvyys saadaan häivytettyä taustalla olevaan metsämaisemaan. Hakija on todennut Jani Heikkisen, Soili Härkäsen ja Eija Teiton lausunnosta, että lähivuosien kehitys Mäntsälän alueella ja sähkömarkkinalain muutos ovat vaikuttaneet merkittävästi tehtyihin päätöksiin verkon kehittämisestä. Esimerkiksi Kapulin teollisuusalueen kehittyminen nykyisellä tavalla ei ole ollut ennustettavissa vielä viisi vuotta sitten. Uudella voimajohdolla varmistetaan riittävän sähköenergian riittävyys sekä toimitusvarmuus niin teollisuusalueella kuin Mäntsälän eteläpuolisilla alueilla myös tulevaisuudessa. Voimajohdon sijoittamisesta Natura-alueelle hakija on viitannut Helena Vainion lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija on todennut Jani Heikkisen lisälausunnosta, että lausunnossa esitetty linjaus olisi johtanut naapurikiinteistöllä rajan tuntumassa olevan viljelystien yhteyden katkeamiseen. Näin ollen naapurikiinteistölle olisi aiheutunut tien siirrosta merkittävä haitta. Edellä mainituin perustein suunnittelussa on päädytty kompromissiratkaisuun, jossa hakija ottaa itselleen merkittävästi suuremmat rakentamiskustannukset pylväsrakenteen muutoksen vuoksi. Kiinteistön omistajan kannalta tilanne paranee, koska voimajohto siirtyy osittain pois metsäalueelta pellon yli kulkevaksi vaihtoehdoksi. Edellä esitettyyn viitaten on katsottava hakijan osoittaneen, että hanke on yleisen tarpeen vaatima ja että omaisuuden lunastus on tarpeen hankkeen toteuttamisessa. Edelleen on katsottava, että esitetty johtosuunta on tarkoituksenmukainen ja perusteltu. Hakijalle annetaan lupa hankkia pysyvä käyttöoikeus 110 kv sähkönsiirtojohdon rakentamista, käyttöä, tarkastamista, kunnossapitoa, korjaamista ja uusimista varten hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueilla 26 metriä leveään johtoaukeaan. Tämän lisäksi lunastetaan johtoaukean kummaltakin puolelta kauttaaltaan 10 metriä leveät reunavyöhykkeet, joilla kasvavien puiden korkeus on rajoitettu siten, etteivät ne aiheuta vaaraa johdolle. Rakentaminen on rajoitettu 23 metrin etäisyydelle johtoalueen keskilinjasta. Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 :n nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi. Hakija on ennakkohaltuunottolupaa pyytäessään esittänyt, että johdon on tarkoitus valmistua vuoden 2018 aikana. Edellä sanotun nojalla on katsottava, että töiden kiireellinen aloittaminen vaatii ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä. Johanna Juvonen ylitarkastaja
6/7
7/7