LUONNOS. Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2017

Transkriptio

1 LUONNOS V a l t i o n e u v o s t o n päätös Nivos/Mäntsälän Sähkö Oy:n hakemukseen saada kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (603/1977, jäljempänä lunastuslaki) tarkoitettu lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa (Hikiä Kapuli). Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2017 Nivos/Mäntsälän Sähkö Oy (jäljempänä hakija) on pyytänyt lupaa saada lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kv sähkönsiirtojohtoa ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Hausjärven ja Mäntsälän kunnissa. Lunastus alkaa Hausjärven kunnassa sijaitsevalta tilalta Hikiän muuntoasema ja päättyy Mäntsälän kunnassa sijaitsevalle tilalle Voimakolmio Johdon pituus on noin 23,8 kilometriä. Uusi 110 kv voimajohto on osa hakijan verkon kehitystä, jolla turvataan Mäntsälän alueen kehittyminen ja kehittymiseen tarvittavan energian riittävyys sekä toimitusvarmuus. Hakijan alueverkkoon liittyneiden yhdeksän sähköaseman avulla hoidetaan sähkönjakelu noin asiakkaalle. Kapulin teollisuusalueella on jo nyt erittäin paljon sähköä käyttävää teollisuutta. Alueen yritystonttitarjontaa laajennetaan jatkuvasti ja nykyisten asiakkaiden sähkötehon tarve lisääntyy alueella. Uusi 110 kv voimajohto varmistaa Mäntsälän eteläpuolisten alueiden sähkön saannin sekä turvaa Kapulin teollisuusalueen sähkön riittävyyden ja toimitusvarmuuden tulevaisuudessa. Hankkeen toteuttamiseksi tutkitut ja viranomaisille esitellyt kolme reittivaihtoehtoa alkavat kaikki Fingrid Oyj:n Hikiän sähköasemalta ja päättyvät hakijan omistamalle Kapulin sähköasemalle. Eri reittivaihtoehdoille ei tehdyssä ympäristöselvityksessä löydetty suuria eroja, mutta viranomaisneuvottelujen perusteella niin sanottu VE 3 todettiin uuteen maastokäytävään sijoittuvana vaihtoehtona huonoimmaksi ja päätettiin jättää pois selvitettävistä vaihtoehdoista. Toteutettavaksi valitulla reitillä johtoalueen läheisyyteen sijoittuu vähemmän asuinrakennuksia kuin muilla vaihtoehdoilla. Valittu reitti sijoittuu suurelta osin olemassa olevien johtojen rinnalle, mitä on viranomaisten taholta Maksuitta TEM/2467/ /2016 Maanmittauslaitos

2 Pyydetyt lausunnot pidetty mielekkäänä vaihtoehtona. Maanomistajien kommenttien perusteella on uusi johto päätetty pelto-osuuksilla sijoittaa yhteispylväisiin rinnalla kulkevan 110 kv Hikiä Askola johdon kanssa. Käytettävä pylvästyyppi on metsämailla pääasiassa harustettu teräsputkipylväs ja pelto-osuuksilla vapaasti seisova kahden virtapiirin T-pylväs. Johdon vaatima maa-aluetarve on 26 metriä leveä johtoaukea sekä tämän molemmin puolin 10 metriä leveät reunavyöhykkeet. Energiavirasto on myöntänyt johdolle hankeluvan Hankkeesta on tehty ympäristöselvitys. Selvityksen perusteella hankkeesta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Uudenmaan ELY-keskus on todennut, että tiealueiden läheisyydessä on noudatettava voimassa olevia ohjeita ja standardeja. Uusi voimajohto sijoittuu Mäntsälässä ehdotusvaiheessa olevan Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaalueella olemassa olevan 110 kv voimajohdon rinnalle Kaanaan peltoalueella, joka on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tältä osin maisemassa on jo maisemavaurio, mutta ympäristöselvityksessä esitetyillä suunnitteluratkaisuilla päästään kulttuuriympäristön huomioivaan ratkaisuun Ympäristöselvitys on riittävä suunnittelutason mittakaava huomioiden. Lausunto on Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten yhteinen. Hämeen liitto on kannattanut esitettyä reittisuuntaa ja voimajohdon sijoittamista esitetyllä tavalla. Uudenmaan liitto on todennut, että suunniteltu voimajohdon linjaus ei vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Hausjärven kunta on todennut, että hankkeessa olisi selvitettävä mahdollisuutta toteuttaa koko linja yhteispylväsrakenteella, jolloin johtoalue ei levenisi. Erityisesti valtakunnallisen harjujensuojelukohteen ja arvokkaan kallioalueen ylitykset on toteutettava siten, että johtoaluetta ei levennetä, vaan muutos tehdään yhteispylväsratkaisulla. Linja sijoittuu osin pohjavesialueelle, mikä on otettava huomioon erityisesti rakennusvaiheessa. Mäntsälän kunnalla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. 2

3 Museovirastolla ja Lahden kaupunginmuseolla/päijät- Hämeen maakuntamuseolla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Maanomistajien kannanotot Hanke kohdistuu 121 kiinteistön alueeseen. Kyseisten kiinteistöjen omistajille ja käyttöoikeuden haltijoille on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa hakemuksesta siten kuin lunastuslain 9 :n 4 momentissa säädetään. Markku Juhola on vaatinut, että voimajohdon rakentamissuunnitelmat on käynnistettävä vasta sen jälkeen, kun maanomistajia on kuultu YVA-menettelyssä. YVAmenettelyssä on harkittava vakavasti uutta linjavaihtoehtoa. Näin haittaa voidaan jakaa tasaisemmin. Linjaa ei tule rakentaa jo olemassa olevan linjan rinnalle. Jos linja rakennetaan, se on rakennettava nykyiselle paikalleen siten, että molemmat 110 kv linjat ovat päällekkäin. Olli Paloheimo on todennut, että pylväs 74 on halkaisemassa hänen omistamansa alueen niin, ettei siitä voi enää myydä tontteja. Paloheimo on ehdottanut linjan siirtämistä pohjoisemmaksi. Lähellä oleva talo on asumaton, joten linjauksen siirtäminen sinne päin ei haittaisi kiinteistöä. Timo Salokoski on ehdottanut linjan siirtoa parempaan paikkaan ja todennut, että hakija on jo ottanut huomioon ehdotetut muutokset. Helena Vainio ei ole hyväksynyt uutta linjavaihtoehtoa, koska riittävä kapasiteetti saadaan lisäämällä jo olemassa olevaan linjaan 110 kv voimajohto. Natura-alueelle voidaan sijoittaa voimajohto ELY-keskuksen antamalla suostumuksella. Yksipylväsratkaisu voidaan toteuttaa nykyiseen johtokäytävään. Jani Heikkinen, Soili Härkänen ja Eija Teitto ovat todenneet, että hakija ei ole ottanut huomioon vanhan Hikiä Askola voimalinjan itäpään tulevaisuutta uuden linjan suunnittelussa. Uuden voimalinjan suunnittelussa on tehty ratkaisuja, jotka mitätöivät rengasverkosta saatavat hyödyt. Taloudellisesti kannattavampaa olisi laajentaa vanhaa linjaa tai käyttää vanhaa linjakäytävää sellaisenaan yhteiskäyttöpylväillä. Mikäli uusi voimalinja kulkisi jo olemassa olevalla johtokäytävällä Natura-alueen yli, sen merkitys linnustolle olisi vähäisempi kuin kokonaan uuden voimalinjan merkitys peltoaukeamilla ruokaileville ja levähtäville linnuille. Lausunnon antajat ovat vaatineet, että uusi voimalinja on rakennettava koko osuudeltaan olemassa olevan linjan viereen tai olemassa olevalle linjakäytävälle. 3

4 Hakijan vastine Jani Heikkinen on toimittamassaan lisälausunnossa todennut, että linjaus on siirretty pois kiinteistöjen rajalta toisen maanomistajan pyynnöstä. Heikkinen on vaatinut, että linja kulkee kiinteistöjen rajaa noudattaen. Hakija on todennut Hausjärven kunnan lausunnosta, että uusi voimajohto on alun perin suunniteltu rakennettavaksi erillisenä voimajohtona olemassa olevan voimajohdon rinnalle. Hanke on myös sellaisena esitetty maanomistajille ja viranomaisille. Hakija on saanut hankkeen suunnittelun aikana palautetta maanomistajilta muun muassa johtorakenteeseen liittyen. Saadun palautteen perusteella hakija päätti antaa myönnytyksiä maanomistajille ja ottaa itselleen kustannuksia peltoalueille sijoittuvien voimajohtopylväiden muuttamiseksi yhteispylväin toteutettavaksi. Yhteispylväsrakenne tarkoittaa uuden ja olemassa olevan voimajohdon rakentamista samaan pylväsrakenteeseen. Päätöksestä johtuen myös voimajohdon suunnittelu jouduttiin tekemään uusiksi. Yhteispylväsratkaisu aiheuttaa jatkossa mahdollisesti jonkintasoisia ongelmia ja erityisjärjestelyjä keskeytysten osalta johdon käytön aikana muun muassa huolto- tai vikatilanteissa. Edellä mainitun seikan vuoksi voimajohto toteutetaan metsäosuuksilla erillisenä rakenteena, jolloin huolto- ja vikatilanteissa voidaan toimia sähkönjakelun osalta normaaleilla keskeytysjärjestelyillä, mikäli toimet osuvat näille metsäisille osuuksille. Toteuttamalla voimajohto voimassa olevan suunnitelman mukaisesti turvataan mahdollisuus häiriöttömämpään ja luotettavampaan sähkönjakeluun. Hakija on todennut Markku Juholan lausunnosta, että YVA-yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ELYkeskus on todennut, ettei YVA-menettelyä sovelleta tähän hankkeeseen. Hankkeessa on selvitetty muitakin reittivaihtoehtoja, mutta ne ovat ympäristöselvityksen aikana ja viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella karsiutuneet pois. Hakijan näkemyksen mukaan voimajohdon suunnittelussa on otettu huomioon parhaalla mahdollisella tavalla olemassa oleva maankäyttö, kuten valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet velvoittavat. Voimajohdon sijoittaminen olemassa olevan voimajohdon rinnalle ja osittain samalle paikalle on hakijan näkemyksen mukaan vähiten haittaa aiheuttava vaihtoehto kokonaisuutta tarkasteltaessa. Yksittäisiä kohteita ei aina voida välttää ja niiden osalta asiat hoidetaan tulevissa lunastustoimituksen korvausmenettelyissä. Hakija on todennut Olli Paloheimon lausunnosta, että johdon sijoittamista ei ole voitu toteuttaa pienemmällä haitalla. Voimajohdon siirtäminen ehdotetulla tavalla olisi hai- 4

5 tannut muiden maanomistajien maankäyttöä, muun muassa peltoviljelyä. Suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon olemassa oleva maankäyttö ja pelloille sijoittuvia voimajohtopylväsratkaisuja on pyritty välttämään. Vaikka Eerakkalan talo onkin tällä hetkellä asumaton, voi tilanne muuttua nopeasti. Rakennus ja pihapiiri on merkitty Mäntsälän kunnan vireillä olevassa yleiskaavassa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi/rakennetuksi kokonaisuudeksi. Hakija on todennut Helena Vainion lausunnosta, että voimajohdon suunnittelun alkuvaiheessa on selvitetty useampia johtoreittien vaihtoehtoja ja myös olemassa olevan voimajohtoreitin käytävä on ollut mukana, mutta on tultu siihen tulokseen, ettei kyseessä oleva vaihtoehto ole järkevästi hyödynnettävissä. Voimajohdon sijoittaminen Natura-alueelle ei ole itsestään selvyys. Voimajohtoja ei lähtökohtaisesti sijoiteta Natura-alueille. Uusi voimajohtoreitti on Vainion omistaman kiinteistön alueella pyritty suunnittelemaan aiheuttamalla mahdollisimman vähän haittaa viljelylle, metsätaloudelle ja maisemalle. Peltoalueille ei ole sijoitettu voimajohtorakenteita, ainoastaan johtimet kulkevat peltoalueiden ylitse. Metsätaloudelle aiheutuvan haitan arvioidaan olevan kohtuullisen pieni, koska voimajohdon rakenteet on sijoitettu metsäsaarekkeiden kärkiin. Samalla voimajohdon rakenteiden näkyvyys saadaan häivytettyä taustalla olevaan metsämaisemaan. Hakija on todennut Jani Heikkisen, Soili Härkäsen ja Eija Teiton lausunnosta, että lähivuosien kehitys Mäntsälän alueella ja sähkömarkkinalain muutos ovat vaikuttaneet merkittävästi tehtyihin päätöksiin verkon kehittämisestä. Esimerkiksi Kapulin teollisuusalueen kehittyminen nykyisellä tavalla ei ole ollut ennustettavissa vielä viisi vuotta sitten. Uudella voimajohdolla varmistetaan riittävän sähköenergian riittävyys sekä toimitusvarmuus niin teollisuusalueella kuin Mäntsälän eteläpuolisilla alueilla myös tulevaisuudessa. Voimajohdon sijoittamisesta Naturaalueelle hakija on viitannut Helena Vainion lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija on todennut Jani Heikkisen lisälausunnosta, että lausunnossa esitetty linjaus olisi johtanut naapurikiinteistöllä rajan tuntumassa olevan viljelystien yhteyden katkeamiseen. Näin ollen naapurikiinteistölle olisi aiheutunut tien siirrosta merkittävä haitta. Edellä mainituin perustein suunnittelussa on päädytty kompromissiratkaisuun, jossa hakija ottaa itselleen merkittävästi suuremmat rakentamiskustannukset pylväsrakenteen muutoksen vuoksi. Kiinteistön omistajan kannalta tilanne paranee, koska voimajohto siirtyy osittain pois metsäalueelta pellon yli kulkevaksi vaihtoehdoksi. 5

6 6 V a l t i o n e u v o s t o on käsitellyt hakemuksen ja todennut, että hanke on yleisen tarpeen vaatima ja että omaisuuden lunastus on tarpeen hankkeen toteuttamisessa sekä että johtosuunta on tarkoituksenmukainen. Tämän vuoksi valtioneuvosto on harkinnut oikeaksi lunastuslain 4 :n nojalla antaa Nivos/Mäntsälän Sähkö Oy:lle luvan hakemuksen ja siihen liitetyn kartan mukaisesti lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kv:n sähkönsiirtojohtoa ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Hausjärven ja Mäntsälän kunnissa. Lunastus alkaa Hausjärven kunnassa sijaitsevalta tilalta Hikiän muuntoasema ja päättyy Mäntsälän kunnassa sijaitsevalle tilalle Voimakolmio Johdon pituus on noin 23,8 kilometriä. Johtoaukean leveys on 26 metriä. Sen kummallekin puolelle lunastetaan 10 metriä leveät reunavyöhykkeet, joilla kasvavien puiden korkeus on rajoitettu siten, etteivät ne aiheuta vaaraa johdolle. Johdon omistajalla on sähkön ja tiedon siirtämiseen tarpeellisten johtojen, pylväiden ja muiden laitteiden rakentamista, käyttöä, tarkastamista, kunnossapitoa, korjaamista ja uusimista varten oikeus: 1) pystyttää ja pitää johtoaukealla sähkönsiirtojohto pylväineen, johtoköysineen ja muine laitteineen sekä tiedonsiirtoon liittyvine laitteineen, 2) suorittaa tarpeellisia mittauksia johtoaukealla ja suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen maanomistajille, 3) pitää johtoaukea vapaana puista, vesoista ja muista esineistä, jotka saattavat vaikuttaa häiritsevästi johdon käyttöön ja kunnossapitoon, 4) poistaa johtoaukealta rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pitämisestä tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu, 5) sopivalla tavalla merkitä johtoaukean rajat niin, että ne ovat helposti havaittavissa. 6) merkitä reunavyöhykkeellä sekä erityisestä syystä myös johtoalueen ulkopuolella kasvavat puut, jotka korkeutensa takia saattavat olla vaarallisia johdon säilymiselle, ja kaataa tällaiset puut, jollei metsänomistaja itse huolehdi niiden kaatamisesta. Johtoalueen ulkopuolella tapahtuvasta puiden kaatamisesta aiheutuva vahinko korvataan erikseen maanomistajalle. 7) Johdon omistajan lukuun työskentelevillä henkilöillä on oikeus jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle. Hakijalla on oikeus tätä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä sekä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla. Lunastettava käyttöoikeus rajoittaa omaisuuden luovuttajan oikeuksia seuraavasti: 1) Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolmea (3) metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lu-

7 7 kuun ottamatta. 2) Aitoja ei saa kiinnittää pylväisiin eikä tukirakenteisiin. 3) Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea (3) metriä lähemmäksi pylväsrakenteita. Etäisyys luetaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. 4) Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta (2) metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Rakennuksia ei saa rakentaa 23 metriä lähemmäksi johtoaukean keskilinjaa. 5) Reunavyöhykkeillä kasvavat puut saavat johtoaukean reunassa olla enintään 10 metriä korkeita ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottua mittaa korkeampia kuin puiden etäisyys on johtoaukean reunasta. 6) Johtoaukealla ja sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa aiheutua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 :n nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi. Hakija on ennakkohaltuunottolupaa pyytäessään esittänyt, että johdon on tarkoitus valmistua vuoden 2018 aikana. Koska hankkeella on kiire, valtioneuvosto on harkinnut oikeaksi lunastuslain 58 :n nojalla myöntää hakijalle oikeuden ottaa haltuunsa lunastettavan omaisuuden ennen lunastuslain 57 :n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa (ennakkohaltuunottolupa).

8 Lunastuslupaa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valitusaika on 30 päivää tiedoksisaannista. Liitteenä olevasta valitusosoituksesta ilmenee, miten muutosta haettaessa on meneteltävä. Lunastuslain 87 :n mukaan ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea valittamalla muutosta. 8 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Ylitarkastaja Johanna Juvonen

9 9 TIEDOKSI Maanmittauslaitos Uudenmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Uudenmaan liitto Hämeen liitto Hausjärven kunta Mäntsälän kunta Nivos/Mäntsälän Sähkö Oy Maanomistajat

10 10 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin on kysymyksessä sijaistiedoksianto, päätös katsotaan saadun tiedoksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon muutosta haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiamiehen valtakirja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

11 11 Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello Valittajalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 500 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite PL 180, Helsinki käyntiosoite Fabianinkatu 15, Helsinki puhelinvaihde telekopio sähköposti