LUONNOS. Annettu Helsingissä 30 päivänä elokuuta Fingrid Oyj (jäljempänä hakija) on pyytänyt lupaa saada lunastamalla

Transkriptio

1 LUONNOS Pyydetyt lausunnot V a l t i o n e u v o s t o n päätös Fingrid Oyj:n hakemukseen saada kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (603/1977, jäljempänä lunastuslaki) tarkoitettu lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa (Leväsuo Pikkarala). Annettu Helsingissä 30 päivänä elokuuta 2018 Fingrid Oyj (jäljempänä hakija) on pyytänyt lupaa saada lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kv sähkönsiirtojohtoa ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Oulun kaupungissa. Lunastus alkaa Oulun kaupungissa sijaitsevalta kiinteistöltä Kivikkokankaan puistot ja päättyy Oulun kaupungissa sijaitsevalle kiinteistölle Maikkulan kartano Johdon pituus on noin 1,1 kilometriä. Hakijan tarkoituksena on siirtää Leväsuo Pikkarala 110 kv voimajohto osittain uuteen sijaintiin Oulun Saarelassa. Voimajohto siirretään Vaalantien varteen siten, että uutta voimajohtoreittiä on noin 750 metriä. Vaalantien varressa voimajohto hyödyntää olemassa olevia pylväsrakenteita. Voimajohto siirretään Oulun kaupungin maankäytöllisten ja kaavoituksellisten tarpeiden vuoksi. Voimajohdon uusi reitti on osoitettu lainvoimaiseksi tulleessa Uuden Oulun yleiskaavassa. Uusi voimajohto rakennetaan yleissuunnitelman mukaisesti uuteen maastokäytävään. Johtoalueen leveys on 26 metriä + 2 x 10 metriä. Hankkeesta on tehty ympäristöselvitys. Selvityksen perusteella voimajohdon siirto on maisemallisesti ja maankäytöllisesti nykyistä parempi vaihtoehto. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Pohjois-Pohjanmaan liitto ei ole antanut lausuntoa. Oulun kaupunki on todennut, että voimajohdon siirtäminen käynnistynyt Saarelan asukkaiden aloitteesta. Saarelan asemakaava-alueella ja Saarelan itäosan kaavoittamatto- Maksuitta TEM/84/ /2018 Maanmittauslaitos

2 malla alueella on yhteensä 23 omakotirakennusta alle 40 metrin etäisyydellä voimalinjasta. Lähimmät rakennukset sijaitsevat 21 metrin etäisyydellä voimajohdon keskilinjasta. Hankkeen ansiosta voimajohto voidaan sijoittaa kokonaan Saarelan asuntoalueen ja suunnitellun Itä-Saarelan asuntoalueen keskeltä niiden ulkopuolelle. Ratkaisu tehostaa maankäyttöä ja parantaa Saarelan alueen maisemakuvaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Uuden Oulun yleiskaavan, jossa Leväsuo Pikkarala voimajohdolle on osoitettu uusi sijainti. Voimajohdon sijoittumista on tarkistettu maanomistajien kuulemiskokouksen jälkeen. Uudessa suunnitelmassa pylvään nro 24 etäisyys kiinteistön RN:o 27:75 rajasta vastaa yleiskaavan mukaista etäisyyttä. Maanomistajien kannanotot Hanke kohdistuu 13 kiinteistön alueeseen. Kyseisten kiinteistöjen omistajille ja käyttöoikeuden haltijoille on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa hakemuksesta siten kuin lunastuslaissa säädetään. Voimajohtoreittiin on kuulemiskokouksen jälkeen tehty muutos, minkä johdosta maanomistajia on kuultu uudestaan kirjallisesti. Mikko Saarela, Liisa Saarela ja Hannele Kontio ovat ehdottaneet, että voimalinjaa ei siirretä. Jos on pakko siirtää, linja tulisi kaivaa maahan. Jos on pakko käyttää ilmajohtoa, linjan pitää olla mahdollisimman suora, pylväät on sijoitettava lähelle tilojen rajoja eikä niissä tule käyttää pelloille leviäviä haruksia. Voimalinjan siirto on tarpeeton ja haitallinen. Se alentaa maan arvoa alueella, pilaa maiseman sekä haittaa maanviljelystä ja lintujen muuttoa. Martti ja Raili Nissilä tilan Markuksela RN:o 27:54 omistajina sekä allekirjoittaneet alueen asukkaat ovat vaatineet, että lunastuslupaa ei myönnetä. Oulun kaupunki on kaavoittanut voimalinjan halkomaan maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Oulun kaupunki pystyy osoittamaan lyhyemmän ja edullisemman reitin kaupungin omien maiden halki. Jos linjausta ei muuteta, se on toteutettava maakaapelina. Hankkeen ympäristöselvitys on vanhentunut. Pylväs nro 25 tulisi sijoittaa tilan läntiselle tai pohjoiselle rajalle. Hanna Saarela ja Antti Tölli tilan Kuusenkatve RN:o 27:75 omistajina sekä Riitta Saarela tilan Kuusenkätkö RN:o 27:68 omistajana ovat todenneet, että hanketta viedään eteenpäin virheellisten ja puutteellisten tietojen perusteella. Voimajohdon vaihtoehtoisia reittejä ei ole selvitetty tarpeeksi. Myös voimajohdon toteuttaminen maakaapelina on tutkittava. Suunniteltu voimajohto aiheuttaisi 2

3 Hakijan vastine lausunnon antajien kiinteistöille erittäin merkittävän maisema- ja viihtyvyyshaitan. Hankkeen yhteisvaikutuksia on selvitettävä, esimerkiksi millä tavalla Pyhäkoski Leväsuo 110 kv voimajohdon siirto Vaalantien varteen on otettu huomioon voimajohdon suunnittelussa ja mikä vaikutus Maikkulan Kartanon asemakaavalla on pylvään nro 26 sijoittamiseen. Mikko Saarela ja Anssi Kontio ovat todenneet, että pylvään 24 osalta linjaus ei ole Oulun uuden yleiskaavan mukainen. Pylvään rakentaminen lunastuslupahakemuksen mukaiseen paikkaan on erittäin kallista, koska siinä on lähteitä ja keväisin pohjaton savilieju. Tilan 26:72 ympärille on varattava linjasta samanlainen etäisyys kuin tilan 27:75 ympärille. Voimajohdon toteuttaminen ilmajohtona on haitallista, maakaapelointi olisi toimiva ratkaisu. Antti ja Anja Kontio ovat katsoneet, että pylvään nro 26 siirtäminen noin 20 metriä nykyistä pohjoisemmaksi ei ole perusteltua ja se aiheuttaa merkittävää haittaa maataloudelle. Lausunnon antajat eivät ole myöskään hyväksyneet pylvään nro 25 sijoittamista tilojen 27:54 ja 26:118 rajalle. Voimajohdon sijaintia koskevista lausunnoista hakija on todennut, että Oulun kaupunki on lainvoimaiseksi tulleessa Uuden Oulun yleiskaavassa osoittanut siirrettävän voimajohdon sijainnin ja Oulun kaupunki on lunastuslupahakemuksesta antamassaan lausunnossa todennut voimajohdon sijainnin vastaavan yleiskaavan tavoitetta. Voimajohdon maakaapelointia koskevista vaatimuksista hakija on todennut, että paikalliset sähköyhtiöt eli jakeluverkot kaapeloivat ilmajohtoja maan alle, koska tällä tavoin varmistetaan sähkömarkkinalain edellyttämää verkkojen parempaa käyttövarmuutta myrskyjä vastaan. Saarelassa on kyse kantaverkon voimajohdosta eikä ilmajohdon maakaapelointi paranna, vaan päinvastoin heikentää sähkön siirron luotettavuutta. Kantaverkon ilmajohdot ovat leveiden johtokatujen sekä säännöllisen puuston poiston vuoksi jakeluverkon johdoista poiketen turvassa kaatuvilta puilta. Sähkönsiirtoon vaikuttavan häiriön selvittäminen onnistuu ilmajohdossa nopeammin kuin kaapelin, joten tämän vuoksi kaapelointi heikentäisi sähkönsiirron luotettavuutta. Kaapeli myös rajoittaa ympäröivää maankäyttöä, joten kaapeli ei poista kaikkea maanomistajalle aiheutuvaa haittaa. Kaapelien käyttö kantaverkossa saattaa olla perusteltua ainoastaan tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä, jossa avojohtojen vaatimia johtokatuja ei löydy. Nyt kyseessä ei ole tällainen tilanne. 3

4 Pylväiden sijoittelusta hakija on todennut, että voimajohdon siirrossa tavoitteena on pitää pylväsmäärä mahdollisimman pienenä sekä sijoittaa voimajohto riittävän etäälle tilasta Kuusenkätkö 27:75. Tämän johdosta perinteisten harustettujen pylväiden rakenteet eivät mahdollista sellaista ratkaisua, että pylväs nro 25 sijoitettaisiin kiinteistöjen väliselle rajalle. Pylväs nro 26, joka sijoittuu joen pohjoispuolelle, rakennetaan mahdollisimman lähelle nykyistä pylvästä. Uusi pylväs ei mahdu joen ja vanhan pylvään väliin, joten se sijoitetaan vanhan pylvään pohjoispuolelle. Voimajohdon rakentamistavasta johtuen pylvästä nro 26 ei voi rakentaa vanhan paikalle. Uuden pylvään perustukset rakennetaan voimajohdon ollessa vielä käytössä, joten uusi pylväs on sijoitettava riittävän etäälle vanhasta pylväästä. Pylvään nro 26 sijainti on suunniteltu mahdollisimman lähelle vanhaa pylvästä tekniset reunaehdot huomioiden ja uusi pylväs sijaitsee noin 15 m vanhan pylvään pohjoispuolella. Hakija on todennut ympäristöselvityksen luotettavuutta koskevista lausunnoista, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus on lausunnossaan todennut, että suunnitellulla voimajohtoalueella ei ole erityisiä luontoarvoja eikä suunniteltu linjaus merkittävästi muuta alueen muita arvoja. Hakija on todennut Mikko Saarelan, Liisa Saarelan ja Hannele Kontion lausunnosta, että maanomistajille voimajohdon rakentamisesta aiheutuvat vahingot ja haitat korvataan lunastuslain perusteella siten, ettei maanomistajien varallisuusasema muutu. Kuten ympäristöselvityksessä on todettu, uusi voimajohto sijoittuu peltoalueelle suunnilleen saman pituisen matkan kuin nykyinen voimajohto, joten voimajohdon rakentaminen suunnitellulla tavalla ei lisää linnuille voimajohdoista aiheutuvaa haittaa. Tarvittaessa voimajohtoon voidaan asentaa lintuvaroituspallot. Hakija on todennut Hanna Saarelan ja Antti Töllin sekä Riitta Saarelan lausunnosta, että maanomistajille voimajohdon rakentamisesta aiheutuvat vahingot ja haitat korvataan lunastuslain perusteella siten, ettei maanomistajien varallisuusasema muutu. Oulun kaupunki on vuonna 2010 myöntänyt maanomistajille suunnittelutarveratkaisun omakotitalon rakentamiseksi tilalle Kuusenkatve RN:o 27:75. Suunnittelutarveratkaisuun on kirjattu, että Oulun kaupunki tutkii mahdollisuutta siirtää Leväsuo Kalajoki 220 kv (nykyinen Leväsuo Pikkarala 110 kv) voimajohtoa ja toinen tutkituista reiteistä sijoittuu tilan Kuusenkätkö kaakkoispuolelle. Maanomistaja on jo rakentaessaan ollut tietoinen voimajohdon mahdollisesta sijoittumisesta rakennuspaikan läheisyyteen. 4

5 Ympäristöselvitys on laadittu vuonna 2007 eikä suunnitellulla johtoalueella ole tapahtunut sen jälkeen muutoksia. Johtoalue on edelleen maa-talouskäytössä eikä johtoalueella ole sellaisia luontoarvoja, joiden perusteella linjauksen siirtoa tulisi harkita. Pylväs nro 26 on tämän hankkeen ensimmäinen uusi pylväs, joten voimajohtoon tai sen pylväisiin ei tule muutoksia joen eteläpuolella. Maikkulan kartanon asemakaavahanke ei ole vaikuttanut tämän hankkeen suunnitteluun. Tässä hankkeessa rakennettava osuus Leväsuo Pikkarala 110 kv voimajohdosta yhdistetään samoihin pylväisiin Pyhäkoski Leväsuo 110 kv voimajohdon kanssa. Pyhäkoski Leväsuo 110 kv voimajohto siirrettiin Hiukkavaarasta Vaalantien varteen ja voimajohdon pylväät rakennettiin ns. kahden virtapiirin pylväinä, jotta Leväsuo Pikkarala 110 kv voidaan sijoittaa samoihin pylväisiin. Pyhäkoski Pikkarala 110 kv voimajohdon siirto mahdollisti nyt kyseessä olevan voimajohdon siirron maankäytöllisesti tehokkaalla tavalla. Vaalantien varressa kaksi voimajohtoa voidaan sijoittaa samoihin pylväisiin, joten uutta voimajohtoreittiä tarvitaan ainoastaan noin 750 metrin matkalla. 5 V a l t i o n e u v o s t o on käsitellyt hakemuksen ja todennut, että hanke on yleisen tarpeen vaatima ja että omaisuuden lunastus on tarpeen hankkeen toteuttamisessa sekä että johtosuunta on tarkoituksenmukainen. Tämän vuoksi valtioneuvosto on harkinnut oikeaksi lunastuslain 4 :n nojalla antaa Fingrid Oyj:lle luvan hakemuksen ja siihen liitetyn kartan mukaisesti lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kv sähkönsiirtojohtoa ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Oulun kaupungissa. Lunastus alkaa Oulun kaupungissa sijaitsevalta kiinteistöltä Kivikkokankaan puistot ja päättyy Oulun kaupungissa sijaitsevalle kiinteistölle Maikkulan kartano Johdon pituus on noin 1,1 kilometriä. Johtoaukean leveys on 26 metriä. Sen kummallekin puolelle lunastetaan 10 metriä leveät reunavyöhykkeet, joilla kasvavien puiden korkeus on rajoitettu siten, etteivät ne aiheuta vaaraa johdolle. Johdon omistajalla on sähkön ja tiedon siirtämiseen tarpeellisten johtojen, pylväiden ja muiden laitteiden rakentamista, käyttöä, tarkastamista, kunnossapitoa, korjaamista ja uusimista varten oikeus: 1) pystyttää ja pitää johtoaukealla sähkönsiirtojohto pylväineen, johtoköysineen ja muine laitteineen sekä tiedonsiirtoon liittyvine laitteineen, 2) suorittaa tarpeellisia mittauksia johtoaukealla ja suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen maanomistajille, 3) pitää johtoaukea vapaana puista, vesoista ja muista esineistä, jotka saattavat vaikuttaa häiritsevästi johdon käyttöön ja kunnossapitoon,

6 4) poistaa johtoaukealta rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pitämisestä tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu, 5) sopivalla tavalla merkitä johtoaukean rajat niin, että ne ovat helposti havaittavissa. 6) merkitä reunavyöhykkeellä sekä erityisestä syystä myös johtoalueen ulkopuolella kasvavat puut, jotka korkeutensa takia saattavat olla vaarallisia johdon säilymiselle, ja kaataa tällaiset puut, jollei metsänomistaja itse huolehdi niiden kaatamisesta. Johtoalueen ulkopuolella tapahtuvasta puiden kaatamisesta aiheutuva vahinko korvataan erikseen maanomistajalle. 7) Johdon omistajan lukuun työskentelevillä henkilöillä on oikeus jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle. Hakijalla on oikeus tätä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä sekä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla. Lunastettava käyttöoikeus rajoittaa omaisuuden luovuttajan oikeuksia seuraavasti: 6 1) Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolmea (3) metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. 2) Aitoja ei saa kiinnittää pylväisiin eikä tukirakenteisiin. 3) Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea (3) metriä lähemmäksi pylväsrakenteita. Etäisyys luetaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. 4) Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta (2) metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Rakennuksia ei saa rakentaa 23 metriä lähemmäksi johtoaukean keskilinjaa. 5) Reunavyöhykkeillä kasvavat puut saavat johtoaukean reunassa olla enintään 10 metriä korkeita ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottua mittaa korkeampia kuin puiden etäisyys on johtoaukean reunasta. 6) Johtoaukealla ja sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa aiheutua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 :n nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi. Hakija on ennakkohaltuunottolupaa pyytäessään esittänyt, että johdon tulisi olla valmiina jo vuonna Koska hankkeella on kiire, valtioneuvosto on harkinnut oikeaksi lunastuslain 58 :n nojalla myöntää hakijalle oikeuden ottaa haltuunsa lunastettavan omaisuuden ennen lunastuslain 57 :n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa (ennakkohaltuunottolupa).

7 Lunastuslupaa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valitusaika on 30 päivää tiedoksisaannista. Liitteenä olevasta valitusosoituksesta ilmenee, miten muutosta haettaessa on meneteltävä. Lunastuslain 87 :n mukaan ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea valittamalla muutosta. 7 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Ylitarkastaja Johanna Juvonen

8 8 TIEDOKSI Maanmittauslaitos Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulun kaupunki Fingrid Oyj Maanomistajat

9 9 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin on kysymyksessä sijaistiedoksianto, päätös katsotaan saadun tiedoksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon muutosta haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiamiehen valtakirja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan

10 lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Valittajalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 500 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 10 Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite PL 180, Helsinki käyntiosoite Fabianinkatu 15, Helsinki puhelinvaihde telekopio sähköposti