LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA 4.7.2017 Harri Tiuraniemi
MIKSI LAPE - TÄMÄN PÄIVÄN HAASTEET PALVELUYMPÄRISTÖSSÄ? Koordinoimattomuus kuka johtaa kokonaisuutta? Palvelut eritasoisia ja erilaatuisia asuinpaikasta riippuen (kuntien resurssit ohjaavat palveluiden priorisisointiin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta valvovan komitean huomio Suomesta vuodelta 2000) Siilomainen, organisaatiokeskeinen palvelujärjestelmä Viranomaisten välinen yhteistyö vastuun hajauttaminen, asiakkaan pallottelu Erilaiset toimintakulttuurit Kynnys hakeutua palveluihin mikä aiheuttaa? Julkinen, yksityinen ja järjestökenttä omat areenat Erilaiset tietojärjestelmät Muuttuva toimintaympäristö (kunta, maakunta)
Hankkeen tavoitteet Luodaan perheiden voimavaroja vahvistava perhekeskustoimintamalli Lappiin Sovitetaan yhteen julkiset palvelut, järjestöt, seurakunnat, yksityiset ja vapaaehtoiset toimijat Kehitetään lapsi- ja perhepalveluiden toimintakäytäntöjä Varmistetaan sujuva tiedonkulku Tuetaan muutosjohtamista Kehitetään henkilöstön osaamista Luodaan yhteiset vaikuttavat työmuodot Vahvistetaan ennalta ehkäiseviä toimia ja varhaisen tuen muotoja koordinoidusti Edistetään lasten/nuorten ja perheiden osallisuutta Toiminnallinen integraatio: monitoimijainen työskentely, perheen tarpeista lähtevä verkosto 3 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
4 4.7.2017
Maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Perhekeskustoimintamalli Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena Toimintakulttuurin muutos Erityistason palveluiden verkostointi Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen
LAPE-HANKKEET MAAKUNNITTAIN 6 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
TOIMINAYMPÄRISTÖ JA SIDOSRYHMÄT MTT- PALVELUT KOULU Seurakunta PERHETYÖ LASTENSUOJELU PERHENEUVOLA Kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä, lääkäri, opettaja, perhetyöntekijä, sosiaalityötekijä, puheterapeutti, kodinhoitaja, kouluavustaja, lastentarhanopettaja, toimintaterapeutti.. LASTEN NEUVOLA NUORISOTYÖ PERHESOSIAALI- TYÖ TERVEYDENHUOLTO PÄIVÄHOITO JÄRJESTÖT 7 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
LAPE-HANKKEEN YHTEISTYÖRAKENNE Lapin maakunnan LAPE-työryhmä Ohjausryhmä Lapset, nuoret ja lapsiperheet LAPE-hanke,Lappi Poske (kunnat), Ensi-ja turvakoti, Oulun Hiippakunnan kapituli, Lapin yliopisto ja Lapin Amk Projektipäällikkö & projektikoordinaattorit Kunta Lapetyöryhmä Kunta, Lapetyöryhmä Kunta, Lapetyöryhmä Muutosagentti Maakunnallinen Sotevalmistelu Sidosryhmät Lpshp, Lshp, Kolpeneen ky. järjestöt, yritykset
Lapin maakunnan LAPE-työryhmä Yhteisö Tehtävä Nimi Inari sosiaalityön johtaja Kaisa Bragge Enontekiö erityislastentarhanopettaja Eila Halmiainen Kemi sosiaalityönjohtaja Arto Alajärvi Kemijärvi nuorisosihteeri Kaisu Kilpeläinen Keminmaa johtava sosiaalityöntekijä Päivi Parpala Kittilä perhetyöntekijä Vipi Yritys Kolari nuoriso- ja liikuntatoimen johtaja Eeva-Liisa Lompolojärvi Muonio sosiaalityöntekijä Riikka Ylisaukko-Oja Pelkosenniemi perhetyöntekijä Päivi Rautiainen Ranua sosiaalityöntekijä Tea Romppainen Rovaniemi palvelualuepäällikkö (lapsiperheiden palvelut) Ritva Olsèn Salla liikunta- ja nuorisotoimen johtaja Petteri Salmijärvi Simo sosiaalityöntekijä Sirpa Salmivaara Sodankylä vs. perusturvajohtaja Kati Aikio Tervola Kouluterveydenhoitaja Arja Mommo Tornio perusturvajohtaja Leena Karjalainen Utsjoki terveydenhoitaja Indira Niittyvuopio Ylitornio työvalmentaja Katja Tuukkanen Lapin Liitto prosessivastaava Maija Valta Järjestöt toiminnanjohtaja Pirjo Kairakari Oppilaitokset Lapin yliopisto Lapin amk sosiaalityön professori lehtori Seurakunta perheasianneuvottelukeskuksen johtaja Sari Arponen Merja Laiti Susanna Helavirta Nuoret Rovaniemen nuorisovaltuutettu Joni Nieminen 9 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
Maakunnan LAPE-työryhmän tehtävät Lape-hankkeen ohjausryhmä Seuraa ja arvioi LAPE-hankkeen etenemistä Antaa lapsi- ja perhepalveluja koskevia lausuntoja Lapin maakunnan sotevalmistelutyöryhmälle Edistää hankkeen maakunnallista etenemistä ja tulosten levittämistä 10 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
Kunnan LAPE-työryhmän tehtävät Edistää, ohjaa, koordinoi, seuraa ja arvio kunnassa tehtävää lapsi- ja perhepalveluiden muutostyötä - esim. nykytilan kuvaus jossa laaditaan arvio kunnan, seurakunnan ja järjestöjen vahvuuksista ja kehittämiskohteista liittyen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin Talousarvion valmistelu - esim. lapsibudjetointi Lapsivaikutustenarviointi - arvio kunnan tekemien päätösten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin työkaluna esim. hyvinvointikertomukset) Muut kunnan määrittelemät tehtävät (esim. lausunnot ja ehdotukset jotka koskevat lapsia, nuoria ja lapsiperheitä; budjetointi, kaavoitus, päiväkoti- ja leikkikenttä hankkeet) 11 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
Kunnan LAPE-työryhmä ja lapsibudjetointi Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. - lapsiin kohdistuvien määrärahojen seuranta - talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista Lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelu kokonaisuutena. Helpottaa tiedontuotantoa ja vaikutusten arviointia. 12 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
Budjettineuvotteluiden iltakoulu
LAPIN LAPE-HANKE PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI LAPPIIN INTEGROIDUT MONITOIMIJAISET PALVELUT PERHEILLE
HANKEKONSORTIO JA KUMPPANIT HANKEKONSORTIO: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (21 kuntaa) hankkeen hallinnoija Oulun hiippakunta Lapin Ensi- ja turvakoti, Lapin Amk Lapin yliopisto KUMPPANIT: Mobile Kid Oy, Erityislasten Omaiset ELO Ry, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri, Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka Ry ja Suomen Mielenterveysseura 15 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
16 4.7.2017
PERHEKESKUSMALLI HANKKEEN OSA-ALUEET 1) Palveluohjaus ja perhekeskusmallin rakenteet Lappiin, Kaisa-Maria Rantajärvi & Mikko Närhi 2) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen, Hannele Heinonen 3) Erotilanteen palveluiden kehittäminen, Tanja Sälevä 4) Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen palveluissa, Riitta 4.7.2017 Lehtola 5) Lasten somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon integraatio perhekeskustoimintamall iin, Tuula Mäntymäki 6) Lastensuojelun systeemisen työmenetelmän kehittäminen (Hackneyn toimintamalli), Teija Horsma 17 Etunimi Sukunimi
PERHEKESKUKSEN PALVELUMALLIT (Halme, Kekkonen, Perälä 2012) Äitiysneuvola Lastenneuvola Monialainen perhekeskus, sama toimitila Monialainen perhe-keskus, verkostomallinen Hyvinvointineuvola tyyppien perhekeskus Avoimen varhaiskasvatusken perhekeskus x x x - - x x x - - Ehkäisevä sosiaalipalvelu x x x x - Avoin varhaiskasvatus, kohtaamispaikka Järjestöt, srk Mielenterveys, päihde,psykiat riset palvelut x x - x - x x - x - - - - - x Perhetukikeskus 18 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
PERHEKESKUSMALLEJA Kainuun perhekeskus + perheasemat Perheneuvola Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten neuvola Lastensuojelu Mielenterveyspalvelut Nuorisopalvelut Perhevalmennus, perhekolut Rovaniemien perhekeskus Perheneuvola Perhesosiaalityö Lapsiperheiden kotipalvelut Äitiys- ja lasten neuvola Lasten kuntoutuspalvelut mm. puheterapia- ja toimintaterapiapalvelut Perhevalmennus mm. eroperheet Erityispäivähoito 19 4.7.2017
1) PERHEKESKUSMALLIN RAKENTEIDEN LUOMINEN Ydintehtävien määrittely (mitä palveluja/osaamista perhekeskuksiin) Määritellään lähipalvelut ja keskitetyt palvelut (mm. tavoitettavuus, sijainti, toimipisteet) Verkostomainen tai samoissa toimitiloissa toimiva kokonaisuus Organisaatio ja johtaminen Eritys- ja vaativan tason palvelut perhekeskuksessa Osaamisen tarpeet ja osaamisen vahvistaminen alueilla 20 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
Palveluneuvonta (STM: Sosiaalialan sanasto) - Sosiaalipalvelu, jonka tavoitteena on antaa yleistä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta Palveluneuvonnan asiakkaat eivät ole aina sosiaalihuollon asiakkaita. Palveluneuvontaa annetaan myös sosiaalihuollon ulkopuolella, kuten terveydenhuollossa. Palveluneuvontaa annetaan sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen perusteella 21 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
PALVELUOHJAUS Palveluneuvontamallin ja ohjausteknisen alustan kehittäminen perhekeskustoimintamallin puitteissa. Palveluohjauksellisen toimintamallin rakenteiden luominen -> Palveluneuvonnan ja ohjauksen alueellisen toimintamallin kehittäminen -> Palveluohjauksen yhteisten kriteerien määrittäminen Palveluohjauksen sähköiset palvelut ( Live, Virtu, Mobiili) esim. sähköisten lomakkeiden ja ajanvarausten kehittäminen. On tärkeä huomata, että palveluohjaus ja neuvonta kulkee läpi koko hankekokonaisuuden. 22 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
Palveluohjauksella tavoitellaan myös palveluiden järjestäjien ajattelussa ja toiminnassa tapahtuvaa muutosta, jonka myötä asiakas voi luottaa palvelutarpeidensa tulevan tunnistetuiksi ja hän saa tukea ja apua kaikissa elämänsä vaiheissa. Yhteisen palveluohjausmallin luominen mahdollistuu, kun toimijoilla on yhteinen näkemys palvelukokonaisuudesta ja teknologia mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonvälityksen koko Lapin maakunnan alueella. 23 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
2) Vanhemmuuden tukeminen ja 3) Erotilanteen palveluiden kehittäminen (Oulun hiippakunnan kapituli & Lapin ensi- ja turvakoti) Eroperheille suunnattujen tukimuotojen kuten eroneuvo- ja vanhemman neuvo toimintamuotojen laajentaminen alueelle digitaalisuutta hyödyntäen Mallinnetaan erotilanteen palvelut selkeästi kokonaisuudeksi Eroneuvo- ja vanhemman neuvo ohjaajien koulutus- ja verkostoitumisrakenteiden koordinointi ja osaamisen vahvistaminen Perhe- ja parisuhdeneuvontaosaamisen vahvistaminen Perheneuvonta ja eropalvelut osaksi perhekeskuksen palveluja 24 7/4/2017 Etunimi Sukunimi
4) Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen palveluissa Tavoitteena Kieli- ja kulttuuritaustan huomioivien palveluiden kehittäminen Positiivisen ja osallistavan asenneilmapiirin sekä ihmisoikeusosaamisen vahvistaminen valmennuksilla ja koulutuksilla Monikulttuurisuuden ja perheiden moninaisuuden huomioiminen perhekeskustoimintamallissa Saamelaiset, romanit ja maahanmuuttajat 25 7/4/2017 Etunimi Sukunimi
Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeet ja kulttuuriset erityispiirteet Suomessa on (2015) 10 085 saamelaista 240 kunnan alueella. Suomen saamelaisista jo noin 64,69 % (6 681) asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualueella asuu 3 404 saamelaista. Alle kymmenen vuotiaista lapsista yli 74 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja vastaavasti yli 75 vuotiaista 76 % asuu saamelaisalueella. Enemmistö lapsista, nuorista ja parhaassa työiässä olevista aikuisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Saamea puhuu alle puolet saamelaisista. Pohjoissaamea puhuu 70 80 % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista.
Saamelainen hyvinvointi Saamelaisten tosiasiallisesta hyvinvoinnista ja terveydestä ei ole ajantasaista tilasto ja tutkimustietoa. Saamelaisten hyvinvointia heikentävät purkamattomat sukupolvien kokemukset (asuntolakokemukset) ja traumat sekä niihin liittyvät kielen ja kulttuurin kokemat murrokset. Assimilaatiopolitiikan seurauksena saamelaiset kokevat epäluottamusta viranomaisia kohtaan, mukaan lukien sosiaali ja terveyshuolto. Mikäli palvelun ei koeta antavan apua, niihin ei hakeuduta. Saamelaisten kotiseutualueella voimassa saamen kielilaki Saamenkielilain (1086/2003) 24 mukaan viranomaisen tulee toiminnassaan omaaloitteisesti huolehtia siitä, että lain turvaamat kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.
Saamenkieliset perhepalvelut Saamenkielilaki toteutuu heikosti saamelaisalueen kunnissa (Saamebarometri 2016) Tutkimustulosten mukaan saamelaiset ovat kotiseutualueellaan eriarvoisessa asemassa valtaväestöön verrattuna palvelujen saatavuuden suhteen. Saamenkieliset palvelut ovat määräaikaisia ja tiedotus/palveluohjaus on vajavaista Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten sosiaali ja terveyspalvelujen tarjonta saamelaisten kotiseutualueella on rajallista ja satunnaista. Haasteina perhepalveluissa erityisesti saamenkielisten äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden sekä kouluterveydenhuollon puute Kieli ja kulttuuritaustan huomioivien lastensuojelu ja eropalveluiden puute Saamenkielisen nuorisotyön puute Palvelut tulisi räätälöidä yhdenvertaisesti käyttäjäryhmien palvelutarpeita vastaaviksi niin, että niissä huomioidaan asiakkaiden elämäntilanteet ja kulttuuriset lähtökohdat. Linkkejä: http://www.samediggi.fi/, http://www.samisoster.fi, http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1479366255309.html
5) Lasten somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito osana perhekeskustoimintamallia TAVOITTEET: Aluekattavuuden, yhdenvertaisuuden ja lähipalveluiden parantaminen digipalveluiden tuella Kustannustehokuuden lisääminen Uuden sote-toimintaympäristön mahdollistaman laajan yhteistyön hyödyntäminen Kehittämistehtävien koordinointi 29 7/4/2017 Etunimi Sukunimi
Toimenpiteet somaattisen ja psykiatrisen erityisosaamisen integroimiseen perhekeskustoimintamalliin Lasten- ja nuorisopsykiatrian hoidon tarpeen arvioinnin ja interventioiden toteuttamiseksi kehitetään jalkautuvia varhaisen vaiheen työmuotoja, maakunnallisia etävastaanottoja, tiivistä asiakaslähtöistä yhteistyötä lapsija perhepalveluiden toimijoihin, konsultaatiota sekä ryhmämuotoisia palveluita Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikkakäyntejä viedään lähipalveluksi digitaalisen etäpalvelun tuella ja jalkautuen kuntiin Yhteistyössä lastenneurologian ja lastenpsykiatrian ja palvelun tuottajien kanssa luodaan neuropsykiatrisesti oireleville lapsille ja heidän perheilleen toimiva palvelumalli, jonka päämääränä on varhainen puuttuminen ja perheiden voimavarojen lisääminen 30
Toimenpiteet jatkuu Erityistason sairaanhoitoa tuodaan lähipalveluksi 24/7 periaatteella Työajan videopoliklinikkatoiminta kehitetään laajaan käyttöön Lastentautipäivystysuudistus tuo tiedon tarvittavista toimenpiteistä suoraan koteihin Kehitetään päivystysverkkopalveluun kuuluva hoidontarvearvion mittari Sähköisen äitiyskortin kehittäminen tuo reaaliaikaiset seurantatiedot kaikille osapuolille osallistaen ja mahdollistaen erityistaso seurannan osittain lähipalveluna Kehitetään yhteistyötä ensihoidon kanssa Otetaan käyttöön lasten lihavuuden ehkäisyssä tehokkaaksi todettu monitoimijamalli(seinäjoen malli) 31 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
Toimenpiteet jatkuu Toiminnalliset muutokset suunnitellaan kustannustehokkaiksi ja seurataan muutosten taloudellisia vaikutuksia Toteutetaan aidosti terveyshyötylähtöinen johtamiskokeilu Avohoitopainotteisuuden vahvistaminen Somaattisten ja psykiatristen kehittämistehtäviä työryhmärakenteiden kokoaminen ja niiden tiedonkulusta ja koordinoinnista sopiminen 32
6. Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Systeemisen lastensuojelun suomalainen mallinnus tehty syksyllä 2016 osana laajaa erityispalvelujen työpajaprosessia Ensimmäinen vaihe prosessia, jossa kokeillaan lastensuojelun kehittämistyön organisointia kansallisesti koordinoituna, tutkimusperustaisena ja verkostomaisesti toimivana rakenteena Lastensuojelun sosiaalityötä kehitetään monitoimijaiseksi ja ammattilaisten osaamista kehitetään suhdeperustaiseen suuntaan Pyrkimys kohtaavaan ja vuorovaikutteiseen lastensuojelutyöhön Mallissa hyödynnetään perheterapeuttisia, dialogisia sekä narratiivisen ja ratkaisukeskeisen terapian oppeja lastensuojelutyössä Ihmissuhdetyön palauttaminen lastensuojelun sosiaalityön keskeiseksi menetelmäksi
Systeemisen lastensuojelun toimintamallin periaatteita
Lapin Lape-hankkeessa Systeemisen lastensuojelun toimintamallin hallinnollisorganisatoristen rakenteiden luominen: Mallin edellyttämien työntekijä-, johtamis-, tukirakenteista sopiminen ja päättäminen Henkilöstön tarvitseman osaamisen vahvistaminen: Tarvittavan perheterapeuttisen/systeemiseen työskentelyorientaatioon perehdyttävän koulutuksen järjestäminen ja uudenlaisen työtavan käyttöönoton tukeminen Arviointitutkimuksellisten elementtien kytkeminen: Tiedonkeruun suunnitteleminen yhteistyössä THL:n kanssa Maakunnan oppimisverkostotoiminnan organisoituminen Maakuntien välisten pilottien verkostoituminen Osallistuminen kansallisesti koordinoituun oppimisverkostotoimintaan 35 7/4/2017 Etunimi Sukunimi
Lapin Lape-hankkeessa Systeemisen lastensuojelun toimintamallia kokeillaan käytännössä Lapehankkeen aikana Maakuntaan koulutetaan kaksi kouluttajaparia, joista toinen sosiaalityöntekijä ja toinen perheterapeutti Kouluttajaparit kouluttavat 2-4 lastensuojelun tiimiä systeemisen lastensuojelun toimintamalliin, koulutus aloitetaan hankkeen aikana Kokeilussa myös lastensuojelutiimien esimiehet perehdytetään/koulutetaan uuteen ajattelutapaan Kouluttajaparit aloittaneet koulutuksen Yksi mallia kokeileva lastensuojelutiimi on rakenteilla (Rovaniemi) Kolmea tiimiä vielä rakennetaan/etsitään (Tiimimalli seuraava dia) 36 7/4/2017 Etunimi Sukunimi
Systeemisen lastensuojelumallin monitoimijainen tiimi
Muutokset Lapissa Tasavertaiset, joustavat, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet Helposti lähestyttävät palvelut Vanhoista toimintatavoista ja organisaatiorajoista kohti uutta joustavaa toimintakulttuuria Asuinpaikasta riippumatta kaikille osaavat ja laadukkaat palvelut Lasten ja perhepalveluiden kannalta keskeisten palvelukokonaisuuksien priorisointi Selkeä ratkaisu osaamisen keskittämisestä, jossa huomioidaan lapin maakunnan olosuhteet ja palvelun saatavuuden turvaaminen (erityistason lape-palvelut, perhekeskukset) Muodostettavilla perhekeskuksilla riittävät resurssit keskitetyn tehtävän suorittamiseen (resurssien ja osaamisen määritteleminen) LUODAAN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI OSAKSI LAPIN SOTE- RAKENNETTA JA VAHVISTETAAN PERHEPALVELUJA YHTEINEN JOHTAMINEN, TIEDON HALLINTA JA RESURSSIT
Pohdintaa Miten maahanmuuttajien ja saamelaisten kieli- ja kulttuuritausta on huomioitu kunnan palvelutuotannossa tänään ja huomenna? Mikä on läheisverkostojen, järjestöjen ja seurakunnan rooli meidän kunnan palvelurakenteessa? Lapsi ja perhepalveluiden suurimmat haasteet meidän kunnassa, miten huomioidaan tulevassa talousarviossa? 39 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
Pohdintaa Mitä lasten ja perheiden palveluja tulee tuottaa - lähipalveluna - mitä on tarkoituksenmukaista keskittää tai - tuottaa digitaalisina/jalkautuvina palveluina Vahvuudet ja kehittämisen osa-alueet (esim. osaaminen) Miten varmistetaan kuntiin jäävien lasten ja perheiden palvelujen yhteistyö maakunnan sote-palvelujen kanssa? 40 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
Mistä lisää tietoa LAPE:sta? LAPEn omat verkkosivut http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Työpajat https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja- ohjelmat/lapsi-ja- perhepalveluiden-muutosohjelma-lape- LAPE-hanke, Lappi www.sosiaalikollega.fi 41 4.7.2017 Etunimi Sukunimi
Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hanke Hankehenkilöstö Päävastuualue Yhteystiedot Kaisa-Maria Rantajärvi Projektipäällikkö Perhekeskustoimintamallin rakenteiden luominen kaisa.maria-rantajarvi@poskelappi.fi 040 5432211 Mikko Närhi Kehittäjätyöntekijä Palveluohjauksellisen toimintamallin perustan luominen mikko.narhi@poskelappi.fi 040 3566075 Hannele Heinonen Projektityöntekijä Tukea arjen vaativiin vaiheisiin - Lapin seurakuntien palvelut perhetoimintakeskuksessa osahanke Perhevalmennuksen ja vanhemmuutta tukevien ryhmätoimintojen laajentaminen alueelle Vanhempia kasvatustaidoissa ja -keinoissa ohjaavan, näyttöön perustuvan mallin käyttöönotto hannele.heinonen@evl.fi 040 1637200 Tanja Sälevä Suunnittelija Vanhemmuus vahvaksi erossa -osahanke Eroperheille suunnattujen tuki- ja toimintamuotojen laajentaminen alueelle digitalisuutta hyödyntäen tanja.saleva@lapinensijaturvakoti.fi 040 125 3320 Riitta Lehtola Kehittäjätyöntekijä Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen palveluissa (erityisesti saamelaiskysymykset) riitta.lehtola@poskelappi.fi 040 1626424 Tuula Mäntymäki Kehittäjätyöntekijä Lasten somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon digitaalisuutta hyödyntävien toimintamallien ja menetelmien kehittäminen tuula.mantymaki@poskelappi.fi 040 3564663 Teija Horsma Erityisasiantuntija Lastensuojelun systeemisen toimintamallin rakenteiden luominen, toimintaperiaatteiden ja osaamisen omaksuminen ja soveltaminen asiakastyöhön Yhdyshenkilö LAPE Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen teija.horsma@poskelappi.fi 040 1825348 42 4.7.2017
Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Harri Tiuraniemi p. 040-143 9362 harri.tiuraniemi@poskelappi.fi 43 4.7.2017 Etunimi Sukunimi