SIVU 1/15 KOY Toimistotalo Pääkatu 1 00000 Helsinki
SIVU 2/15 Tiiviysluokitukset, n 50 0,64
SIVU 3/15 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen yleistiedot... 4 Tutkimuksen tavoite... 4 Tutkimuksen tekijät... 4 Ulkoilman olosuhteet... 5 Johdanto tiiviysmittaukseen... 6 Käsitteitä... 7 Rakennusvaipan ilmanvuotoluvun mittaus... 8 Ilmanvuotoluvun vertailuarvoja... 9 Valmistavat toimenpiteet... 10 Mittaussuunnitelma... 10 Suoritetut toimenpiteet ennen tiiviysmittausta... 10 Rakennuksen mittausparametrit... 12 Mittauksessa käytetyt virhemarginaalit... 12 Ilmantiiviysmittausten tulokset... 13 Vuotoilmakäyrä... 13 Muut mitatut arvot... 14 Palvelutarjontamme... 15
SIVU 4/15 Kohteen yleistiedot Mitattava kohde on vuonna 2012 valmistuva 6-kerroksinen toimistorakennus, KOY Toimistotalo. Kohteessa mitattiin A- ja B-osa, toimistotorni (A) ja viereinen 3-kerroksinen matalampi osa (B). Kohteen käyntiosoite on Pääkatu 1, 00000 HELSINKI. Kohteen pääurakoitsijana toimii Urakoitsija Oy. Tutkimuksen tilaaja Tutkimuksen tilaaja on Urakoitsija Oy psta työmaainsinööri Urakoitsija U.. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa määritetään toimistorakennuksen ilmavuotoluvut n 50 ja q 50. n 50 määrittää ilmavuotoluvun rakennuksen ilmatilavuuteen nähden, q 50 määrittää rakennuksen ilmavuotoluvun ulkovaipan pinta-alaan nähden. Lisäksi raportoidaan painetasokohtaisesti vuotoarvot V 50, V 50 -vuotoarvot tarkoittavat ilmanvaihtokoneiden läpi kulkenutta ilmamäärää tunnissa tilanteessa, jossa rakennuksen neutraaliakselissa ylläpidetään tasaista 50 pascalin alipainetta. Tutkimuksen tekijät Tutkimuksen suoritti TermoLog Oy / Pekka Toivonen. Henkilösertifikaatti Nro VTT-C-5932-25-10 Rakennusten tiiviyden mittaaja. Henkilösertifikaatti Nro H/ko 190/05, Rakenteiden kosteudenmittaaja. Henkilösertifikaatti Nro H/lk 014/05, Rakennusten lämpökuvaaja. Tutkimuksessa avusti TermoLog Oy / Pekka Silvennoinen ja Jouni Haimilahti.
SIVU 5/15 Ulkoilman olosuhteet Ulkoilman olosuhteet tarkistettiin Helsingin Kaisaniemessä sijaitsevalta ilmatieteenlaitoksen sääasemalta. Olosuhteet mittaushetkellä kello 11:30 olivat seuraavat : - Ulkolämpötila +6 astetta, sisälämpötila 16-20 astetta. - Ilmanpaine 999-1000 hpa - Itätuulta 2-4 m/s - Rakennuksen sijainti on pääsääntöisesti tuulialtis Ulkoilman olosuhteet olivat mittaushetkellä riittävän hyvät ja vakaat tiiviysmittauksen suorittamiseksi.
SIVU 6/15 Johdanto tiiviysmittaukseen Energiatehokkaassa rakentamisessa vaipan ilmatiiviys on tärkeä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta, sisäilmaston viihtyvyyden kannalta sekä energiakulutuksen vähentämisen kannalta. Rakennusten ilmanpitävyyden mittaaminen rakennusten laadunvalvontamittauksena on yleistynyt merkittävästi muutaman vuoden sisällä. Vaipparakenteiden ilmatiiviydestä on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta vasta energiatodistuksen myötä tiiviyden todentaminen on yleistynyt ja se on tullut jäädäkseen yhtenä rakennuksen vaipan kunnon tutkimisen muotona lämpökuvauksen rinnalle. Hyvän ilmatiiviyden saavuttaminen rakennuksen vaipparakenteissa on tärkeä monestakin syystä. Ehkä tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä voidaan pitää rakennuksen vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistamista. Siirryttäessä entistä paremmin eristäviin vaipparakenteisiin tulee hallitsemattoman vuotoilman kulkeutuminen rakenteen sisään estää, jotta vältytään rakenteiden kosteus, ja homevaurioriskeiltä. Nykyisten asumistottumusten seurauksena sisäilman kosteuslisä voi olla talviaikana jopa 4-5 g/m 3 sisäilmassa, jolloin kosteuskonvektion riski kasvaa. Jos vaipparakenteissa on ilmavuotoreittejä, voi sisäilman kosteus kulkeutua ilmavirtausten mukana kylmiin rakenteiden osiin ja aiheuttaa kosteusvaurioriskin. Toinen merkittävä syy hyvään ilmanpitävyyteen on hyvän asumisviihtyvyyden saavuttaminen. Kylmän ulkoilman virtaaminen sisätiloihin aiheuttaa vedon tunnetta ja pahimmilleen lisää terveyshaittariskejä. Vaipan hyvä ilmanpitävyys parantaa sisäilman laatua, koska vedontunne vähenee ja mahdollisten homeiden, epäpuhtauksien ja haitallisten aineiden kulkeutuminen talon rakenteista, maaperästä ja ulkoilmasta sisäilmaan vähenee. Lisäksi hyvä ilmanpitävyys parantaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, koska kostea sisäilma ei pääse virtaamaan rakenteisiin ja toisaalta siksi, että kylmä ulkoilma ei pääse jäähdyttämään rakennetta ja aiheuttamaan materiaalikerrosten välisiin rajapintoihin homeen kasvulle otollisia olosuhteita tai kosteuden tiivistymisriskiä. Kolmas merkittävä tekijä hyvään ilmatiiviyteen pyrkimisessä on energiakulutuksen pienentäminen. Hallitsemattomalla vuotoilmalla on suuri vaikutus rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen. Esimerkiksi pientaloissa laskennallinen kokonaisenergiankulutuksen lisäys on keskimäärin 4 % jokaista n 50 -luvun kokonaisyksikön lisäystä kohti. Vuotoilman tarvitseman energian osuus suhteessa kasvaa siirryttäessä matalaenergiarakentamisen suuntaan.
SIVU 7/15 Käsitteitä Painekoe Rakennuksen ilmanpitävyyteen kehitetty koe, jossa rakennus ali- tai ylipaineistetaan, jotta vaipan ilmanpitävyyttä voidaan tutkia. Tiiviysmittaus kts. painekoe Rakennuksen ulkovaipan ilmavuotoluvun n 50 ja q 50 määrittäminen 50 Pa alipaineessa (tai ilmavuotokohtien etsiminen muussa, käyttötilannetta suuremmassa alipaineessa). Ilmanvuotoluku, n 50 [1/h] Ilmanvuotoluku n 50 kertoo, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotoreittien kautta, kun rakennukseen aiheutetaan 50 Pa (pascal) ali- tai ylipaine. Rakennuksen sisätilavuus mitataan ulkovaipan sisäpintojen mukaan, välipohjia ei lasketa ilmatilavuuteen. Ilmanvuotoluku, q 50 [m3/h m 2 ] ilmanvuotoluvulla q 50 kuvataan rakennusvaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennusvaipan pinta-alaa kohden (m 3 /(h m2)). Rakennusvaipan pinta-alaan lasketaan ulkoseinät aukotuksineen sekä ylä- ja alapohja; Ilmanpitävyys, ilmatiiviys Ilmanpitävyydellä tarkoitetaan rakenteen kykyä estää haitallinen ilmanvaihtuvuus rakenteen eri kerrosten läpi. Neutraaliakseli Tasolinja rakennuksen poikki jossakin korkeudessa, missä sisä- ja ulkoilman paine-ero on nolla. Ulkovaippa Ulkovaipalla tai vaipalla tarkoitetaan rakennuksen sisätilojen erottavia rakennekerroksia kylmästä ulkoilmasta. n 50, ilm ilmoitettu ilmavuotoluku Ilmoitettu ilmavuotoluku on talotoimittajan tietylle talotyypille/tyypeille mittauksista laskettu ilmavuotoluku. Ilmoitettua ilmavuotolukua voidaan käyttää rakennuksen ilmavuotoluvun suunnitteluarvona ilman erillistä selvitystä tai mittausta. Ilmoitettu ilmavuotoluku lasketaan RT 80-10974 mukaisesti. Ilmoitettu ilmavuotoluvun laskennassa otetaan huomioon mittaustulosten lukumäärä ja hajonta. Talotyyppi Talotyyppi on talotoimittajan rakennus, jonka rakenteet ovat määrätynlaiset esim. puurakenteinen, kivirakenteinen tai sekarakenteinen. Eri talotyyppiä voivat olla erilaisilla toteutusratkaisuilla tehdyt rakennukset, jotka vaikuttavat ilmatiiviyteen. Talotoimittajalla voi siis olla useita talotyyppejä.
SIVU 8/15 Rakennusvaipan ilmanvuotoluvun mittaus Rakennuksen tai sen osien tiiviyttä mitataan Suomessa ns. alipainemenetelmällä, jossa tutkittavaan tilaan aiheutetaan 50 Pa:n alipaine ulkoilmaan nähden. Alipaine saadaan aikaan puhaltimella. Puhallin asennetaan ulko-oven tai ikkunan tuuletusluukun paikalle. Puhallin voi olla myös rakennuksen oma ilmanvaihtolaitteisto. Alipaineen ylläpitämiseksi tarvittava ilmamäärä mitataan. Tämä ilmamäärä jaettuna tutkittavan tilan ilmatilavuudella antaa tulokseksi ns. ilmavuotoluvun n 50, tai ilmamäärä jaetaan vaipan alalla jolloin tulokseksi saadaan ilmavuotoluku q 50. Ilmavuotoluku n 50 esitetään yksikössä 1/h, vaihtoa tunnissa. Ilmavuotoluku q 50 esitetään yksikössä [m 3 /(h m 2 ]. n 50 = Q 50 /V Kaava 1 missä n 50 = rakennuksen ilmavuotoluku 50 Pa paine-erolla [1/h] Q 50 = painekokeella mitattu ilmavirtaus 50 Pa paine-erolla [m³/h] V = rakennuksen/mitattavan osan sisätilavuus [m³] q 50 = Q 50 /A Kaava 2 missä q 50 = rakennuksen ilmavuotoluku 50 Pa paine-erolla [m 3 /(h m 2 ] Q 50 = painekokeella mitattu ilmavirtaus 50 Pa paine-erolla [m³/h] A = rakennuksen/mitattavan osan ulkovaipan ala [m 2 ] Vaipan tiiviysmittauksen periaate
SIVU 9/15 Rakennuksen ilmanpitävyyden mittaaminen painekoemenetelmällä on esitetty standardissa SFS EN 13829. Standardissa käytetään mittausmenetelmää B (rakennuksen vaipan testaus) siten, että rakennukseen tarkoituksellisesti ilmanvaihtoa varten tehdyt aukot (ilmanvaihtokoneen tulo- ja poistokanavat, korvausilmaventtiilit), tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti tarvittaessa teippaamalla. Rakennuksen mitattavaan alueeseen otetaan mukaan kaikki lämmitetyt ja jäähdytetyt tilat tai tilat, joissa on koneellinen ilmanvaihto ja sellaiset tilat, jotka selkeästi ovat ilmanpitävän vaipan sisäpuolella. Ilmanvuotoluvun laskennassa käytettävä rakennuksen sisätilavuus lasketaan rakentamismääräyskokoelmassa D5 määritetyn rakennuksen ilmatilavuuden mukaan. Rakennuksen ilmatilavuus on huonekorkeuden ja kokonaissisämittojen mukaan lasketun pinta-alan tulo. Välipohjia ei lasketa rakennuksen ilmatilavuuteen. Vaipan alaan lasketaan ulkoseinien pinta-ala sisämittojen mukaan laskettuna sekä yläpohjan ja alapohjan ala. Aukkoja ei vähennetä vaipan alasta. Ilmanvuotoluvun vertailuarvoja Rakennuksen ilmavuotoluku tarvitaan lähtötietona lämmöntarpeen laskennassa. Erinomainen arvo pientalossa on alle 1,0 1/h, normaali n. 4,0 1/h ja heikko n. 10,0 1/h. Ilmanvuotolukua ei pidä sekoittaa LVIsuunnittelussa käytettyyn termiin ilmanvaihtokerroin, joka kertoo rakennuksen ilmanvaihdon suunnittelijalle kuinka monta kertaa sisäilman tilavuus halutaan vaihtuvat aikayksikössä. Ilmanvaihtoa suunniteltaessa on otettava siis huomioon koneellisen ja luonnollisen ilmanvaihdon suhteet. Vuoden 2003 alussa voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä ilmanpitävyys otetaan huomioon lämmönläpäisykertoimien ja lämmön talteenoton ohella ns. lämpöhäviöiden tasauslaskennassa. Suomen rakentamismääräyskokoelman D5 kohdassa esitetään rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennan ohjeet Tiiviysmittaus rakennuksen laadunvalvontamittauksena Tiiviysmittaus (vuoden 2010 alun jälkeen) on tehtävä silloin kun uudisrakennuksen energiatodistuslaskelmissa halutaan käyttää parempaa ilmavuotolukua kuin 4 1/h vaihtoa tunnissa, ellei rakennus kuulu ns. talotoimittajan ilmoitusmenettelyn piiriin. Ilmoitusmenettely vaatii jokaisesta talotyypistä tiiviysmittauksien sarjan, tulosten laskennan sekä tulosten seurannan. Tällä hetkellä suomessa käytetään tiiviysmittauksen yksikkönä n 50 -lukua. Joka kertoo, montako kertaa rakennuksen ilma vaihtuu tunnin aikana 50Pa paine-erolla vaipan vuotokohtien kautta. 2010 määräyksissä vertailuarvo n 50 -luvulle on 2,0 1/h. Jos suunnitelmissa käytetään parempaa kuin 4,0 1/h tulee tiiviys osoittaa. Tiiviysmittauksen yksikkönä 1.7. 2012 eteenpäin käytetään q 50 -lukua. Joka kertoo kuinka paljon ulkovaippa neliötä kohden vuotaa tunnin aikana 50Pa paine-erolla vaipan vuotokohtien kautta. 2012 määräyksissä vaatimus pientaloille ja rivitaloille on q 50 -luvulle 4,0 [m 3 /(h m 2 ]. Ja muille rakennuksille 3,0 [m 3 /(h m 2 ]. Vertailuarvona käytetään 2 [m 3 /(h m 2 ] ja suositus on alle 1,0 [m 3 /(h m 2 ]. Jokainen rakennus tulee mitata.
SIVU 10/15 Valmistavat toimenpiteet Mittaussuunnitelma Tiiviysmittaus suoritettiin alkaen klo 14:00. Mittausta edeltävinä päivinä tehtiin Urakoitsija Oy:n toimesta valmistelutöitä TermoLog Oy:n laatiman toimenpidelistan mukaisesti. Tiiviysmittaus käsittää toimistotornin ja matalan osan. P1-P3 autotasot sekä 6. kerros suljetaan pois mittauksen piiristä kuitenkin niin että A-portaan, hissikuilujen ja huoltokuilujen P1-P3 kerrokset sekä 6. kerros ovat mittauksessa mukana. Huoltokuilujen ovet ja luukut tulee sulkea tiiviisti seuraavissa kerroksissa : P3, P2, P1, 1 ja 6. Myös hissien ovet pidetään suljettuina näissä kerroksissa. Alipaine tuotetaan 3TK14 ja 3TK15 poistokoneilla joiden yhteenlaskettu teoreettinen maksimiteho on 16 m 3 /s. Mitattavan alan tilavuus on 51.400 m 3. 3TK14 ja 3TK15 yhteenlasketulla teoreettisella poistoteholla saavutamme -50 pascalin alipaineen jos rakennuksen n 50 -vuotoluku on 1,12 tai alhaisempi. Mikäli -50 pascalin alipainetasoa ei saavuta, pyritään vähintään -30 pascalin alipainetasoon. -30 pascalissa mitatulla tuloksella voidaan lineaarisesti interpoloimalla luoda vuotokäyrä -50 pascaliin asti. Tämä on VTT-mallin mukainen, yleisesti hyväksytty tapa. Pyrimme kuitenkin saavuttamaan -50 pascalin tason koneellisesti, siksi varaamme testipäivän ajaksi käyttöömme myös 3TK11 poistokoneen. Suoritetut toimenpiteet ennen tiiviysmittausta 1. Testissä käytetään 3TK14 ja 3TK15 koneiden poistotehoa. Näistä koneista ajetaan tuloilmasäleiköt ja tuloilmakoneet ohjelmallisesti kiinni. Mikäli tuloilmasäleikkö ei ole riittävän tiivis suljettuna (esim. säleikössä ei ole kumitiivistettä), voidaan näiden koneiden tuloilmapuolen sisäänotto tukkia joko kammiosta tuloilma-aukot peittämällä tai suodattimilta, jolloin suodatinpaketit täytyy vetää ulos. 2. Tukitaan KAIKKIEN muiden tulo- ja poistokoneiden tulo- ja poistopuolet : tuloilma ulkoilman sisäänottokammiosta tuloilma-aukot peittämällä tai suodattimilta sekä poistopuolet suodattimilta. Mikäli testissä tarvitaan avuksi 3TK11 konetta, sen sulutus avataan uudelleen. 3. Huippuimurit sammutetaan ja huputetaan katolta. Huippuimurin eristämiseksi myös kanava voidaan tukkia mikäli se on helpompaa ja yhtä luotettavaa kuin kattohuputus. Mikäli huippuimurien kanavat ylittävät mittausalueen rajat, on nämä kanavat tukittava mittausalueen rajalla. 4. Paloalueen rajat / mittausalueen rajat ylittävissä kanavissa käännetään savupellit kiinni. Kanavan läpiviennin tiiviys paloalueesta toiseen varmistetaan.
SIVU 11/15 5. Porraskäytävät tulevat mukaan mittaukseen, kuitenkin niin että A- ja B-portaan autotasojen ovet sekä 6. kerroksen ovet suljetaan tiiviisti ja laputetaan. Kaikissa muissa kerroksissa porraskäytävien ovet pidetään avoinna, tarvittaessa ovet kiilataan auki. Autotasoilla laputuksella ilmoitetaan selkeä kulkukielto kaikilla työmaalla käytettävillä kielillä. A-porrashuoneen tuloilmaventtiilit (P2 tasolla) suljetaan, porrashuoneen tuloilma estetään myös sulkemalla ja tiivistämällä porraskäytävän tuloilmakone. Myös porraskäytävien poistoilmakoneet sammutetaan ja tiivistetään. 1. kerroksen tasolla rakennuksen ulko-ovet lukitaan ja laputetaan (kulkukielto). 6. Porraskäytävän A ovet suljetaan 6. kerroksessa niin että kerros saadaan rajattua pois mittauksen piiristä. Myös 6. kerroksen IV-konehuoneen ovet pidetään suljettuina, niitä ei kuitenkaan teipata. Porraskäytävien tilavuudet lasketaan mukaan tiiviysmittauksen ilmatilavuuteen. 7. Hissikuilut tulevat mukaan mittaukseen, kuitenkin niin että autotasoilla hissien ovet teipataan ja laputetaan. Varmistetaan ettei kenelläkään ole pääsyä hissien eteisaulaan autotasoilla. Hissikuilujen tilavuudet lasketaan mukaan tiiviysmittaukseen. 8. Huoltokuilut otetaan mukaan mittaukseen. Huoltokuilujen ovet ja luukut tulee sulkea tiiviisti seuraavissa kerroksissa : P3, P2, P1, 1 ja 6. Muissa kerroksissa luukut voivat olla auki. 9. Toimistokerroksien osastoissa väliovet pidetään avoimina, myös WC-tilojen ovet. Kerroksissa osastojen ovet hissiaulaan pidetään avoimina, tarvittaessa kiilaamalla. 10. IV-konehuoneet jätetään pois mittauksen piiristä. Sekä 6. krs (3TK14 ja 3TK15) että 3. Krs (3TK11). Ovet suljetaan tiiviisti. 11. Paloportaiden kerroskohtaiset ovet tarkastetaan ja suljetaan tiiviisti sekä lukitaan. 12. Savunpoistoluukut/-ikkunat tarkastetaan ja suljetaan tiiviisti 13. 1. kerros : mittausalueen ulkopuolelle vanhaan 2-kerroksiseen osaan johtaa rakennuksen sisällä 2 palo-ovea (1 liukuovi ja 1 tavallinen palo-ovi), ne suljetaan tiiviisti, lukitaan jos mahdollista, ja laputetaan. 14. 2. Kerros : mittausalueen ulkopuolelle vanhaan 2-kerroksiseen osaan johtaa rakennuksen sisällä 2 palo-ovea, ne suljetaan tiiviisti, lukitaan jos mahdollista ja laputetaan. 15. WC:t / kerroskeittiöt / siivouskomerot / pukuhuoneet / suihkut / saunat : Viemärit tiivistetään täyttämällä vesilukot kaikista pesualtaista ja wc-istuimista. Mahdolliset avoimet lasku- ja viemäriputket tulpataan / teipataan. Kaivot täytetään vedellä. WC-istuinten asennus on mittauspäivänä mahdollisesti kesken. Viemäröinnit tulpataan näiltä osin. 16. Ilmanvaihdon automaation toimittaja saattaa loppuun asennustyöt ainakin 3TK14, 3TK15 ja 3TK11 osalta niin että laitteita voi käyttää täydellä teholla. Paine-/ilmamäärämittarit ovat asennetut ja kalibroidut.
SIVU 12/15 Rakennuksen mittausparametrit Osa A : kerrokset 1-5, poislukien 6. kerros ja pysäköintitasot P1-P3. Osa B : kerrokset 1-3, poislukien IV-konehuone ja pysäköintitasot P1-P3. Mitattavan osan tilavuus = 51.400 m 3 Mitattavan osan vaipan ala = 7.750 m 2 Ko. määreet on saatu Urakoitsija Oy:ltä (Urakoitsija U.) Mittauksessa käytetyt virhemarginaalit Tilavuus- ja pinta-alatietojen käsittelyssä sovelletaan 10% virhemarginaalia. Lisäksi käytetään 5% virhemarginaalia seuraavien tekijöiden yhteisvaikutuksen eliminoimiseksi : - Vuodot IV-kanavistossa - Tarkkuus painemittareilla ja annetuilla k-arvoilla - Rakennuksen tuulialttius - Tarkoituksenmukaisten, mutta havaitsemattomien vuotoreittien aukijääminen Käytetyt painemittarit testin aikana olivat : - HK Instruments DPT Flow (Ilmanvaihtokoneeseen asennettu) - Swema 3000md S/N 681399 (kalibroitu 14.11.2011) Painemittareiden lukemaerot vaihtelivat 0-2 % välillä, riippuen puhaltimen yli vallitsevasta paine-erosta. Tiiviysmittauksen virhemarginaaliksi katsotaan yhteensä 15%.
SIVU 13/15 Ilmantiiviysmittausten tulokset Ilmatiiviysluku n 50, rakennuksen ilmatiiviysluku n 50 ilmatilavuuteen suhteutettuna. Ilmatiiviysluku q 50, rakennuksen ilmatiiviysluku q 50 ulkovaipan alaan suhteutettuna. Vuotoarvo V 50, rakennuksen V 50 vuotoarvot tarkoittavat ilmanvaihtokoneiden läpi kulkenutta ilmamäärää tunnissa tilanteessa, jossa tilassa ylläpidettiin tasaista 50 pascalin alipainetta. Tulosten virhemarginaaliksi katsotaan sivulla 12 mainittujen seikkojen yhteisvaikutuksena 15 %. KOY Toimistotalo, osat A ja B n 50 mitattu q 50 mitattu V 50 mitattu 0,64 (1/h) 4,22 (1/h) 32738 (m 3 /h) Vuotoilmakäyrä
SIVU 14/15 Muut mitatut arvot Tiiviysmittauksen aikana talletettiin seuraavia mittausarvoja : keskimääräinen paine-ero neutraaliakselilla (5. kerros), IV-laitteiden taajuusmuuntajien asetukset / painetaso, paine-ero puhaltimien yli, IV-laitteiden k-arvot (valmistajan ilmoittamat), vuotovirta IV-laitteista, tuulensuunta, tuulenvoimakkuus sekä vallitseva ilmanpaine. Kirkkonummella Pekka Toivonen TermoLog Oy Henkilösertifikaatti Nro VTT-C-5932-25-10 Rakennusten tiiviyden mittaaja Henkilösertifikaatti Nro H/ko 190/05, Rakenteiden kosteudenmittaaja. Henkilösertifikaatti Nro H/lk 014/05, Rakennusten lämpökuvaaja.
Luotettava kumppani -ohjelma SIVU 15/15 Hyvä yhteistyökumppani, TermoLog Oy on mukana tilaajavastuu.fi -palvelun Luotettava Kumppani -ohjelmassa (www.tilaajavastuu.fi). Rekisteröitymällä ilmaiseksi tilaajavastuu.fi -palvelun käyttäjäksi, Te voitte jatkossa noutaa sähköiset tilaajavastuutietomme PDF-muodossa raporttipalvelusta. Sopimuskauden aikana ei siten tarvitse pyytää päivitettyjä paperiotteita monta kertaa vuodessa, vaan palvelusta saa aina ajantasaisen yritysraportin. Olemme luovuttaneet Suomen Tilaajavastuu Oy:lle valtakirjan, joka oikeuttaa yrityksemme työeläke- ja veromaksutietojen sekä kaupparekisteriotteen automaattisen kuukausittaisen haun ja tietojen julkaisun Tilaajavastuu.fi-verkkopalvelussa. Voimassaolevat henkilösertifiointimme voi tarkistaa osoitteesta http://www.vttexpertservices.fi/certifications/ Palvelutarjontamme TermoLog Oy:n palvelutarjonta kattaa mm. : Lämpökuvaukset sekä korjaustoimenpiteiden jälkeiset tarkistuslämpökuvaukset. TermoLog Oy:n lämpökuvaajilla on sekä VTT:n että ASNT:n myöntämät, voimassaolevat lämpökuvaussertifikaatit. Tiiviysmittaukset : kaikki työvaiheet raportointi mukaan lukien suorittaa TermoLog Oy:n edustaja jolla on voimassaolevat VTT-henkilösertifikaatit sekä tiiviysmittaukseen että lämpökuvaukseen (vuotokohtien paikantaminen).tiiviysmittaus suoritetaan soveltuvin osin eurooppalaisen SFS-EN 13829 menetelmä B mukaisesti. Tiiviysmittauksella määritetään ilmanvuotoluvut n 50 [1/h] [per ilmatilavuus] sekä q 50 [1/h] Kosteudenhallinta : suoritamme rakennusaikaisten valujen kuivumisen arviointia sekä päällystettävyysmittauksia porareikä- ja koepalamenetelmin. Palvelumme kattaa myös erilaisten rakenteiden rakennekosteusmittaukset seinän sisäisiä antureita käyttäen tai haluttaessa pintakosteudenilmaisimia käyttäen. TermoLog Oy:n kosteudenmittaajilla on VTT:n myöntämä, voimassaoleva kosteudenmittaussertifikaatti. Ilmanvaihdon mittaus- ja testaustyöt : tulo- ja poistoilmamäärät, tilakohtaiset paine-erot ulkoilman painetasoon verrattuna. Vertailu IV-pöytäkirjan ohjearvoihin. Ilmanvaihdon mittaukset tulevat kyseeseen tapauksissa joissa lämmityskustannukset kohoavat korkeiksi, tilanteissa joissa sisäilman laatu ei tyydytä tai lämpökuvausraportissa mainittujen vuotojen hillitsemiseksi. TermoLog Oy on Suomen LVI-liiton jäsenyritys. Ilmakuvaukset : tuotamme laadukasta ilmakuvamateriaalia ympäristöystävällisesti, meluttomasti ja kilpailukykyisesti. Kuvauskalusto on helposti kuljetettavissa ja heti käyttökunnossa. Tuotettu kuvausmateriaali täyttää kovimmatkin laatuvaatimukset. Toimitamme sekä still-kuvia että videomateriaalia, kohteesta riippuen maksimilentokorkeus on n. 250 metriä. Lisätietoa ilmakuvauspalveluistamme saat osoitteesta www.lentosirkus.fi