PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Päiväys/Datum 23.4.2008 Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Dnro/Dnr LSU 2007 Y 434 (113) PL 262, 65101 VAASA Koulukatu 19 PB 262, 65101 VASA Skolhusgatan 19 Puh./Tfn. 020 490 109 Faksi/Fax 020 490 5251 Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee porsastuotantotoimintaa ja sen laajentamista Isonkyrön kunnan Laurolan kylässä. Maatalousyhtymä Anssi ja Jukka Alanne/Jukka Alanne Kukkulantie 4 61500 Isokyrö LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin tilat 496 emakolle porsaineen (porsaat alle 12 viikkoa), 12 ensikolle, 352 liha /siitossialle ja 12 karjulle. Toimintaa laajennettaisiin rakentamalla uusi emakkosikala ja vieroitusosasto. Laajennuksen jälkeen tilalle tulisi tilat 808 emakolle porsaineen (porsaat alle 12 viikkoa), 12 ensikolle, 352 liha /siitossialle ja 15 karjulle. Nykyiset ja rakennettavat sikalarakennukset sijaitsevat Isonkyrön kunnan Laurolan kylässä tilalla Keski Perttilä RN:o 5:71, osoitteessa Jaurintie 54. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 60 täysikasvuiselle emakolle ja vähintään 210 lihasialle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 250 täysikasvuiselle emakolle. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat sikojen kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 750 emakkopaikkaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 11.6.2007. Hakemusta on täydennetty 10.10.2007, 29.11.2007, 18.2.2008 ja 22.2.2008.
Hakija on 18.2.2008 ja 22.2.2008 toimittamillaan täydennyksillä ilmoittanut, että porsastuotantotoiminnan laajentaminen toteutetaan pienempänä kuin mitä se on lupahakemuksen kuulutuksessa ilmoitettu. Muutospiirrustuksen mukaan uuteen emakkosikalaan tulisi 120 porsimispaikkaa, 192 joutilaspaikkaa, 3 karjupaikkaa sekä sairaskarsinapaikat. 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on käsitelty 22.5.1998 ympäristölupamenettelylain mukainen lupa 200 emakolle ja 1 100 lihasialle. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Alue on valtakunnallisesti merkittävää maisema aluetta ja valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöaluetta. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Isonkyrön kunnan Laurolan kylässä noin 3 km:n etäisyydellä Isonkyrön kunnan keskustasta kaakkoon. Lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat nykyisistä sikalarakennuksista noin 250 metrin ja noin 330 metrin etäisyydellä sekä lähin naapurin lomakäytössä oleva rakennus noin 390 metrin etäisyydellä. Hakemuksen mukaan noin 285 metrin etäisyydellä sijaitseva kiinteistö on tyhjillään ja hakijoiden lähisuvun omistuksessa. Seuraavaksi lähimmät kolme naapurin asuinrakennusta sijaitsevat nykyisistä sikalarakennuksista noin 460 metrin, noin 460 metrin ja noin 480 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 540 metrin etäisyydellä. Lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat rakennettavista sikalarakennuksista noin 270 metrin ja noin 390 metrin etäisyydellä sekä lähin naapurin lomakäytössä oleva rakennus noin 400 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät kolme naapurin asuinrakennusta sijaitsevat rakennettavista sikalarakennuksista noin 430 metrin, noin 455 metrin ja noin 470 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 570 metrin etäisyydellä. Sikalarakennusten ympäristö on pääasiassa peltoaluetta ja osittain metsäistä aluetta. Sikalarakennusten sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Suolaisen ja Valtaalan pohjavesialue, sijaitsevat noin 1,8 km:n etäisyydellä. Käyttövesi sikalarakennusten toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin paikat 496 emakolle porsaineen (porsaat alle 12 viikkoa), 12 ensikolle, 352 liha /siitossialle ja 12 karjulle sekä sairaskarsinapaikat. Emakkopaikat jakautuvat siten, että sikalassa on 100 porsimispaikkaa ja 396 joutilas ja tiineytyspaikkaa. Emakkosikalarakennuksessa (rakennus IV) on tilat 496 emakolle ja 8 karjulle sekä sairaskarsinapaikat. Sikalarakennuksessa II on tilat 832 vieroitetulle porsaalle ja sikalarakennuksessa III on tilat 840 vieroitetulle porsaalle. Sikalarakennuksessa I on tilat 352 liha /siitossialle, 12 ensikolle ja 4 karjulle sekä sairaskarsinapaikat. Toimintaa laajennettaisiin rakentamalla uusi emakkosikala (rakennus V) ja vieroitusosasto (rakennus VI). Uuteen emakkosikalaan tulisi paikat 312 emakolle ja 3 karjulle sekä sairaskarsinapaikat. Emakkopaikat jakautuvat siten, että sikalassa on 120 porsimispaikkaa ja 192 joutilaspaikkaa. Uuteen vieroitusosastoon tulisi paikat 1 536 vieroitetulle porsaalle. Laajennuksen jälkeen tilalle tulisi tilat 808 emakolle porsaineen (porsaat alle 12 viikkoa), 12 ensikolle, 352 liha /siitossialle ja 15 karjulle sekä sairaskarsinapaikat. Vieroitetuille porsaille paikkoja tulisi yhteensä 3 208. Sikala toimii nykyisin ja laajennuksen jälkeen viikon rytmillä ja noin 40 emakon ryhmissä. Sikalassa on nykyisin ja laajennuksen jälkeen vähintään yhden ylimääräisen ryhmän verran paikkoja (vähintään 40 emakkopaikkaa) vapaana mahdollistamassa viikoittaisen vaihdon tekemistä. Tuotettava
3 lihamäärä on nykyisin noin 50 t/vuosi ja porsaiden määrä noin 10 000 kpl/vuosi. Porsaat siirretään 4 viikon ikäisenä vieroitusosastolle ja 10 11 viikon ikäisenä välitykseen. Laajennuksen jälkeen tuotettava lihamäärä on noin 70 t/vuosi ja porsaiden määrä noin 20 000 kpl/vuosi. Porsaat siirretään jatkossakin 4 viikon ikäisenä vieroitusosastolle ja 10 11 viikon ikäisenä välitykseen. Lannan varastointi ja käsittely Sikalarakennusten lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on nykyisin noin 100 m 3 :n (sikalarakennuksen alla), noin 675 m 3 :n ja noin 1 334 m 3 :n lietesäiliöt. Noin 675 m 3 :n ja noin 1 334 m 3 :n lietesäiliöt on katettu kelluvalla katteella, styrox rouheella. Hakemuksen mukaan nykyisen noin 1 334 m 3 :n lietesäiliön viereen rakennetaan kaksi uutta noin 1 507 m 3 :n lietesäiliötä, jotka katetaan kelluvalla katteella (styrox rouheella). Noin 675 m 3 :n lietesäiliöön lietteitä johdetaan sikalarakennuksesta I ja II. Sikalarakennuksesta I lietteet johdetaan noin 10 m 3 :n pumppukaivon (betonikaivo, jossa betonikansi) kautta yläkautta viedyllä putkella lietepinnan alapuolelle. Sikalarakennuksesta II lietteet johdetaan kahdella putkella yläkautta lietesäiliöön. Hakemuksen mukaan kyseistä kahta putkea voidaan jatkaa siten, että lietteet voidaan johtaa lietesäiliöön lietepinnan alapuolelta. Sikalarakennuksesta III lietteet johdetaan sikalan alla olevaan noin 100 m 3 :n lietesäiliöön, josta lietteet siirretään suoraan etälietesäiliöön. Sikalarakennuksesta IV lietteet johdetaan noin 10 m 3 :n pumppukaivon (betonikaivo, jossa betonikansi) kautta noin 1 334 m 3 :n lietesäiliöön yläkautta viedyllä putkella lietepinnan alapuolelle. Rakennettavasta sikalarakennuksesta V lietteet johdettaisiin pumppukaivon kautta noin 1 334 m 3 :n lietesäiliöön lietepinnan alapuolelta. Rakennettavasta sikalarakennuksesta VI lietteet johdettaisiin nykyiseen noin 1 334 m 3 :n tai uusiin lietesäiliöihin lietepinnan alapuolelta. Lisäksi tilalla on noin 1 472 m 3 :n avoin etälietesäiliö, joka sijaitsee tilalla Pikkusaari RN:o 1:57 Isonkyrön kunnan Tuuralan kylässä. Nykyisissä sikalarakennuksissa on lietekuilutilavuutta yhteensä noin 734 m 3 ja uusiin sikalarakennuksiin tulee lietekuilutilavuutta yhteensä noin 321 m 3. Yhteensä lietetilavuutta tulee lietekuilujen kanssa noin 7 650 m 3. Lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Sikalarakennusten pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Sikalarakennuksen I sosiaalitilojen jätevedet johdetaan 3 osaisen sakokaivon kautta maaperäsuodattimeen. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 351,28 ha, josta omaa peltoa noin 19,01 ha, vuokrapeltoa noin 155,01 ha ja sopimuspeltoa noin 177,26 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 75 % tapahtuu keväällä viikkojen 16 22 aikana ja 25 % syksyllä viikkojen 31 40 aikana. Muut varastot Tilalla on noin 5 000 litran polttoainesäiliö, joka sijaitsee sisätiloissa rehuvaraston lattian alapuolella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 3 t/vuosi) toimitetaan raatokeräyksen kautta Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta syntyvät ongelmajätteet (noin 0,3 t/vuosi) toimitetaan Isonkyrön kunnan alueella sijaitsevalle hyötykäyttöasemalle ja metallijätteet (noin 0,5 t/vuosi) toimitetaan metalliromukeräyksen kautta Kuusankoski Oy:lle. Tilalle rakennetaan jatkossa kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten maakellari tyyppinen raatokontti, joka varustetaan jäähdytyslaitteistolla.
Toiminnasta aiheutuva liikenne 4 Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehu ja eläinten kuljetusauto käy kerran viikossa, heraa tuodaan 5 kertaa viikossa ja lietettä ajetaan noin 20 päivänä vuodessa. Liikennettä aiheutuu myös omasta ja työntekijöiden liikenteestä päivittäin. Liete kuljetetaan tehokkaalla ja tilavalla kalustolla, jolloin kuljetuskerrat vähenevät ja levitysaika supistuu. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Sikalarakennusten poistoilmahormit sijaitsevat katolla. Poistoilmahormeissa on diffuusiojärjestelmä (suihkuvirtaushatut) paitsi sikalarakennuksessa I ja II. Myös uusiin sikalarakennuksiin tulee suihkuvirtaushatut. Emakkosikalarakennusten joutilasosastoille tulee sprinkler järjestelmä, jota käytettäisiin pääasiassa kesäaikana. Sekä nykyisissä että rakennettavissa sikalarakennuksissa on automaattinen ilmastointijärjestelmä. Kaikissa sikalarakennuksissa on eristämättömät lantakourut. Nykyiset lietesäiliöt on katettu kelluvalla katteella (styrox rouheella). Myös uudet lietesäiliöt katetaan kelluvalla katteella (styrox rouheella). Liete levitetään urakoitsijan toimesta, jolla on ajanmukainen levityskalusto. Ruokinnassa käytetään optimointiohjelmaa. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Isonkyrön kunnan sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 14.12.2007 14.1.2008 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Isonkyrön kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Pohjankyrö lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Isonkyrön kunnanhallitukselta, Isonkyrön ympäristölautakunnalta, museovirastolta, ympäristökeskuksen alueidenkäytön ryhmältä sekä ympäristökeskuksen YVA yhteysviranomaiselta. Isonkyrön kunnanhallitus toteaa lausunnossaan yhtyvänsä ympäristölautakunnan lausuntoon. Isonkyrön ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan mm, että raatojen välivarastointi tulee järjestää sitä koskevien säännösten mukaisesti. Uudet lietesäiliöt suositellaan rakennettavaksi kiinteällä katteella. Näin vähennetään lietteen ajoa ja toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Huomioon ottaen voimassaolevan ympäristöluvan mukainen suurin sallittu eläinyksikkömäärä, hajukuormituksen lisäystä ei pidetä liian suurena. Hankkeesta ei katsota aiheutuvan naapurustolle em. lain mukaista kohtuutonta rasitusta. Museovirasto toteaa lausunnossaan, että suunnitteilla oleva porsastuotantotoiminnan laajennus sijaitsee alueella, jossa käytiin 19.2.1714 Ruotsin ja Venäjän armeijoiden välillä Suuren Pohjan sodan viimeinen kenttätaistelu, ns. Napuen taistelu. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä kohde tunnetaan nimellä Napuen taistelukenttä. Sikalan laajennusosat on suunniteltu rakennettavaksi nykyisten sikalarakennusten yhteyteen ja välittömään läheisyyteen. Tehdyssä maastotarkastuksessa 23.1.2008 kävi ilmi, että mahdolliset arkeologiset jäljet hankealueella ovat jo aiemman sikalatoiminnan yhteydessä kokonaan tuhoutuneet eikä hanke näin ollen tule koskemaan muinaismuistolain (295/63) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Museovirastolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa rakennushankkeesta.
5 Ympäristökeskuksen alueidenkäytön ryhmä on antanut lupahakemuksen johdosta mm. seuraavat kommentit: Tuotantotoiminta sijaitsee maisemallisesti herkässä paikassa. Sijaintipaikka kuuluu sekä valtakunnallisesti merkittävään maisema alueeseen että arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueella ei ole voimassa mitään oikeusvaikutteista kaavaa. Tuotantorakennukset sijaitsevat näkyvällä paikalla pellon ja metsän reuna alueilla. Emakkosikalan laajennusosa sijoittuu hyvin metsän puolelle. Vieroitusosaston laajennusosa sekä uudet lietesäiliöt tulevat näkymään hyvin peltomaisemassa. Koko tuotantoalue tulisi sopeuttaa maisemaan puiden ja kasvillisuuden avulla. Lisäämällä puita ja pensaita rakennusten eteen ja rakennuspaikan laidoille olisi mahdollista laajentaa metsäreunavyöhykettä, jolloin tuotantoalue jäisi "metsän syliin" ja koko rakennuskompleksi näyttäisi pienemmältä peltomaisemassa. Länsi Suomen ympäristökeskuksen YVA yhteysviranomainen on antanut 3.3.2008 päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Päätöksen mukaan Maatalousyhtymä Anssi ja Jukka Alanteen porsas ja sianlihantuotantotoiminnan laajennushankkeeseen ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. Muistuttaja A toteaa muistutuksessaan mm, että Länsi Suomen ympäristökeskuksen toimittamista tiedoksiannoista käy ilmi, että hakijoilla on tällä hetkellä tilallaan 508 emakkoa ja 352 liha /siitossikaa. Isonkyrön kunnan hakijoille myöntämä lupa ei annan hakijoille oikeutta pitää tällaista eläinmäärää. Eli tällä hetkellä hakijoilla on enemmän eläimiä siihen verrattuna mihin lupa oikeuttaa. Hakijoiden aiemmille laajennuksille saamassa rakennusluvassa on todettu, ettei rakennuksia saa ottaa käyttöön ennen kuin ympäristöluvat ovat kunnossa. Nyt on todettava, että hakijat ovat ottaneet rakennukset käyttöön ilman tarvittavia lupia. Nyt olemassa olevien sikaloiden hoito ei vastaa sitä mitä tämän päivän maataloustuotannolta edellytetään. Muille aiheutetusta haitasta ei välitetä. Hajuhaittoja ei edes yritetä vähentää. Tästä kertoo mm. se, että viimeisin rakennettu lietesäiliö on sijoitettu yleisen tien varteen. Lietesäiliössä ei ole kattoa, säiliötä täytetään yläkautta ja sekoitetaan keväästä syksyyn jatkuvasti, koska lietettä ajetaan jatkuvasti. Nykyisellä ilmanvaihtotekniikalla on mahdollista suodattaa sikaloiden poistoilmat tehokkaasti vähentäen mm. taudinaiheuttajia ja hajuja. Hakijat tulee velvoittaa suodattamaan poistoilmat kaikista sikalarakennuksista. Näillä toimilla saadaan pienennettyä ympäristöön kohdistuvia haju ja terveyshaittoja. Sikaloiden sijainti paikalla, johon ilmavirtaukset osuvat jatkuvasti, tekee paikasta ympäristölle kestämättömän. Kun tähän tosiasiaan lisätään se, ettei hajuhaittoja ole edes yritetty vähentää on ymmärrettävissä se, ettei ympäristö hyväksy hakijoiden toimintaa. Edellä mainittujen seikkojen perusteella ei hakijoille tule myöntää ympäristölupaa. Muistuttaja B toteavat muistutuksessaan mm, että hakijoilla on Isonkyrön kunnan ympäristölautakunnan myöntämä 200 emakon ja 1 000 lihasian lupa. Onko kunnalla oikeudet myöntää tällainen lupa kuulematta lähiympäristön asukkaita. Ympäristökeskuksesta saadun kuulutuksen mukaan hakijoilla on nykyään 508 emakkoa porsaineen ja 352 liha /siitossikaa. Näin ollen sikoja on nyt jo yli kunnan myöntämän luvan. Naapureita ei ole kuultu tällaisen toiminnan aloittamisen johdosta. Toiminnan laajuus olisi vaatinut naapurien kuulemisen ennen rakennusluvan myöntämistä, jos rakennuksilla ylipäätään on rakennuslupa. Kuinka rakennuksilla voi olla rakennusluvat, kun naapureita ei ole kuultu lupien myöntämisen yhteydessä. Pihapiiriin on matkaa sikalarakennuksesta 300 metriä.
Viime vuosina hakijat ovat rakentaneet ja laajentaneet toimintaa lähes vuosittain. Yleensä tuotannon laajennus aloitetaan hakemalla ympäristölupaa eikä niin kuin hakijat ovat nyt toimineet eli rakennetaan ensin ja haetaan lupia vasta toiminnan aloittamisen jälkeen. Sikalarakennukset sijaitsevat lähellä muiden omistamia ja asuttamia kiinteistöjä. Sikalarakennukset aiheuttavat kestämätöntä hajuhaittaa jatkuvasti. Lietesäiliön (1 330 m 3 ) täyttö tapahtuu putkella, jonka pää on säiliön reunalla eikä lietepinnan alapuolella ja näin ollen aiheuttaa kestämättömän hajuhaitan lähes päivittäin säiliötä täytettäessä. Näin lähellä naapureita sijaitsevat säiliöt tulee kattaa styrox rouheen lisäksi umpikatolla hajuhaittojen kohtuullistamiseksi. Nykyisin tilalta ajetaan lietettä lähes kuukausi keväällä ja syksyllä. Lietteenajo tulisi tapahtua yhtäjaksoisesti, että aika jona hajuhaitta on kestämätön olisi mahdollisimman lyhyt eli ei kuukautta kevään syksyin. Sikalarakennukset sijaitsevat metsän reunassa paikassa, johon tuuli sopii aina eli kestämätön hajuhaitta leviää jatkuvasti tuulen mukana. Asemapiirroksen mukaan lietesäiliöt sijoitettaisiin tienvarteen nykyisen lietesäiliön viereen, joka on jo yksinään sijoitettu täysin väärään paikkaan ajatellen ympäristölle aiheutuvia hajuhaittoja. Säiliön olisi voinut sijoittaa sikalarakennuksen taakse metsään eikä yleisen tien välittömään läheisyyteen. Sikalarakennusten poistoilmat tulisi suodattaa hajuhaittojen vähentämiseksi, koska nykyaikainen ilmavaihtotekniikka antaa siihen hyvät mahdollisuudet ja ympäristölle nyt kohtuuttomia hajuhaittoja saataisiin pienennettyä. Nykyisten rakennusten ympärille tulisi rakentaa riittävän korkea suojaaita, jolla estettäisiin hajuhaittojen leviäminen. Hakijat eivät hoida nykylaajuistakaan toimintaansa ympäristöä huomioiden. Tähänastisen toiminnan perusteella ei nykyisellekään luvattomalle toiminnalle tule missään tapauksessa myöntää ympäristölupaa, koska laitos on jo nyt kestämätön ympäristöriski. Puhumattakaan kuulutuksessa mainitusta toiminnan laajennuksesta 866 emakkoon, 352 liha /siitossikaan ja 15 karjuun. Lietesäiliöiden rakentaminen on aivan liian suuri haitta näin lähelle muiden asuntoja. Sikala on tälläkin hetkellä jokapäiväinen hajuhaitta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 21.1.2008, 28.1.2008 ja 30.1.2008 annettu mahdollisuus antaa vastineet annettujen lausuntojen ja jätettyjen muistutusten johdosta. B:n muistutukseen hakija toteaa vastineessaan, että muistutuksessa on pääsääntöisesti vedottu seikkoihin, jotka kuvaavat paremminkin muistuttajan omaa toimintaa kuin MY Alanteen toimintaa, eikä niillä ole mitään yhteyttä MY Alanteen maatalouden harjoittamiseen. Muistutusta käsitellään jäljempänä kohdittain: 1) Muistuttajat väittävät, että toiminnassa olevalle sikalalle ei ole haettu rakennuslupaa. Rakennuslupa on haettu ja naapureita on kuultu asiassa. Ohessa lupapäätös, josta käy ilmi, että hakemuksen liitteenä on ollut kuulemiskirje. Sinällään rakennuslupaprosessi ei liity millään tavoin ympäristölupa asiaan, vaan ne kulkevat omaa tietään. 2) Muistuttajan mukaan sikalassa on pidetty sikoja yli ympäristöluvan salliman määrän. Ympäristölupa on 200 emakolle ja 1 100 lihasialle = 1 780 eläinyksikköä. Ohessa Juha Peltokankaan tekemä selvitys ensikoiden määrästä emakkokannassa. Selvityksen mukaan eläimiä tulee olla varttumassa emakoiksi 160 240 kappaletta vuosittain. Toisin sanoen kun ilmoitetaan emakkomääräksi 508 emakkoa, kaikki eivät ole emakoita, vaan joukossa on myös ensikoita. Ohessa myös ilmoitus sikarekisteriin, mistä ilmenee kuukausittain sikalassa olleiden eläinten määrät ajalla 1.9.2007 1.2.2008. Kun otetaan huomioon, että emakoista neljännes on ensikoita, saadaan eläinyksikkömääriksi jokaisen kuukauden kohdalla alle 1 780 eläinyksikköä. Missään vaiheessa eläinmäärä ei ole 6
7 ylittänyt lupapäätöksessä olevaa eläinyksikkömäärää. Näin ollen sikalassa ei ole pidetty ylimääräisiä eläimiä. 3) Muistutuksen tekijän mukaan sikalasta on matkaa pihapiiriin 300 metriä. Karttapaikalta mitaten sikalarakennuksen lähimmästä reunasta asuinrakennukseen on matkaa 330 metriä. 4) Muistuttajan mukaan toiminnalle tulee hakea ensin ympäristölupa ja sitten vasta rakennuslupa. Rakennus ja ympäristölupamenettely ovat erillisiä eli ne voidaan laittaa vireille samanaikaisestikin. Tässä tapauksessa on kyse toiminnan laajentamisesta ja tälle toiminalle haetaan ensin ympäristölupaa. 5) Muistuttajien mukaan sikala aiheuttaa kestämätöntä hajuhaittaa. Tämä väite on todella omituinen monestakin syystä. Ensinnäkin muistuttajat ovat itse sikatalouden harjoittajia, joten heillä jos kellä tulisi olla korkea hajukynnys. Heillä on ympäristölupa 1 328 lihasialle ja laajennuslupa 3 000 sialle. Sikala sijaitsee keskustan tuntumassa. Kyse onkin selvästi muista kuin asiallisista perusteista. Tästä kertoo sekin seikka, että he levittävät itse lietettä omille pelloilleen, jotka sijaitsevat oman asuinrakennuksen ympärillä. Muistuttaja väittää, että lietesäiliö täytetään säiliön pinnan yläpuolella olevalla putkella päivittäin. Näin ei ole asianlaita. Liete johdetaan lietekuiluista lantasäiliöön sen jälkeen kun se on täyttynyt. Ohessa Juha Peltokankaan tekemä laskelma, mistä ilmenee, kuinka usein lietekuilu tulee tyhjentää nykyisellään ja kuinka usein se tulee tyhjentää uudessa sikalassa. Lietekuilu tulee tyhjentää nykyisellään 71 pv:n välein ja laajennuksen jälkeen 64 päivän. Näin ollen sikalassa ei ole mitään tarvetta tyhjentää kuilua useammin, eikä sitä ole tyhjennetty kuin yhtenä päivänä kuukaudessa. Liete johdetaan lietepinnan alapuolelle. Muistuttajan mukaan putki tulee lietepinnan yläpuolelle. Väitteessä on sikäli perää, että kerran yksi työntekijä jätti putken lietepinnan yläpuolelle, mutta tämän työntekijän työsuhde on päättynyt. Muistutuksen tekijän omassa sikalassa lantakuilujen koko on ollut lupaa haettaessa vuonna 2006 84 m 3 / 1 328 eläinyksikköä. Vanhassa sikalassa vastaava suhde on 734 m 3 /1 780 eläinyksikköä. Tässä onkin olennainen ero, joten on selvää, että muistutuksen tekijät selvästi kertovat omasta toiminnastaan. Muistutusten tekijöiden näkemys ihmetyttää myös siitä syystä, että heidän etäsäiliönsä sijaitsee aivan lähellä asutusta ja sikalansa keskustan tuntumassa (ohessa karttapiirros). Muistuttajat eivät ole ottaneet lainkaan huomioon naapurustoa sijoittaessaan etäsäiliötä. He toteavatkin lupahakemuksessaan, että liete ei haise muutoin kuin lähipelloille levitettäessä. Tämä näkemys tulee ottaa huomioon myös Maatalousyhtymä Alanteen lupa asiaa käsiteltäessä. Hajuhaittaa ei muistutuksen tekijöiden asuinrakennuksen suuntaan pitäisi kovinkaan paljon aiheutua, koska se sijaitsee tuulen yläpuolella. Vallitsevat tuulet ovat etelä länsituulia. Muistutuksen tekijöiden suuntaan tuulee vain noin 9 % ajasta. 6) Muistutuksen tekijöiden mukaan lietealtaita ei ole katettu styrox rouheella. Kattaminen on todettu ympäristökeskuksen tekemän katselmuksen yhteydessä. Väite on täysin perää vailla. 7) Muistutuksen tekijän mukaan lietettä ajetaan kuukausi syksyllä ja kuukausi keväällä. Ensinnäkään lietettä ei ajeta omalla kalustolla lainkaan, vaan kuljetuksen hoitaa ammattitaitoinen urakoitsija ajanmukaisella kalustollaan. Lietettä levitetään kyllä letkulevittimellä (ohessa siitä selvitys). Ohessa Heikki Karhun todistus, mistä ilmenee lietteen levittämiseen käytetty aika. Todistuksesta käy ilmi, että lietteen siirtoon on käytetty talvella 10 päivää, jolloin lietettä on ajettu etäsäiliöön, keväällä 7 pv, jolloin lietettä on levitetty suoraan lähipelloille ja syksyllä 5 pv, jolloin lietettä on levitetty kauempana oleville pelloille. Niille matka on pitempi, mutta määrät pienempiä. Samanaikaisesti kun Heikki Karhu on ajanut lietettä, sitä ovat ajaneet myös kaksi muuta viljelijää, joilla on lannan
8 levityssopimus. Kumpikin levittää lietettä noin 300 m 3. Kaikki lietteen ajo ja levittäminen toteutetaan siten nopeasti ja tehokkaasti. Lietettä säiliössä sekoitetaan ainoastaan sitä siirrettäessä. Todettakoon, että muistutuksen tekijä ajaa huomattavat määrät lietettä Jaurintietä ohi Maatalousyhtymä Alanteen tontin (1 600 m 3 ). 8) Kummallinen on myös muistutuksen tekijöiden vaatimukset etäsäiliöiden kattamisesta, aidan rakentamisesta sikalan ympärille ja hajusuodattamien asentamista poistohormeihin, joita hän ei ole omassa ympäristöluvassa esittänyt tai joihin hän ei ole suostunut, vaikka sikala sijaitsee keskustan tuntumassa. Nämä ovatkin täysin perusteettomia vaatimuksia. A:n muistutuksessa perusteet ovat samat eli edellä todettu soveltuu myös vastineeksi siihen. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 10.10.2007, jossa käytiin läpi mm. nykyisten sikalarakennusten sijaintia, rakennettavan uuden emakkosikalan ja vieroitusosaston sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä sekä nykyisten ja rakennettavien lietesäiliöiden tilavuutta ja sijaintia. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutukset, vastineen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Anssi ja Jukka Alanteelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan nykyiselle porsastuotantotoiminnalle Isonkyrön kunnan Laurolan kylään tilalle Keski Perttilä RN:o 5:71 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Ympäristölupa myönnetään hakemuksesta poiketen haettua eläinmäärää pienemmälle eläinmäärälle. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus toteaa annetuissa lausunnoissa ja jätetyissä muistutuksissa esitettyihin asioihin seuraavaa: Isonkyrön kunnanhallitus ja ympäristölautakunta Ympäristöluvassa on annettu määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta varastoinnista. Ympäristökeskus toteaa, että tarttuvien eläintautien torjunta ja leviämisen ehkäiseminen eivät kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Muistuttajat A ja B Ympäristökeskus katsoo, että toiminta ei rajoitettu eläinmäärä ja annetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheuta hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista. Hajuhaittojen vähentämiseksi ympäristökeskus on antanut määräykset noin 675 m 3 :n lietesäiliön kattamisesta kelluvan katteen lisäksi kiinteällä katteella sekä lietteiden johtamisesta säiliöön lietepinnan alapuolelta. Lisäksi on annettu määräykset noin 1 334 m 3 :n lietesäiliön pitämisestä katettuna kelluvalla katteella, täyttämisestä lietepinnan alapuolelta sekä pumppukaivojen pitämisestä katettuna betonikansilla. Ratkaisussa ei ole annettu määräystä kyseisen lietesäiliön kattamisesta kiinteällä
katteella, koska ympäristökeskus katsoo, että suojaetäisyys (noin 430 m) lietesäiliöstä muistutuksen tekijöiden asuinrakennukseen on riittävä. 9 Ratkaisussa ei ole annettu määräystä suoja aidan rakentamisesta sikalarakennusten ympärille, koska ympäristökeskus katsoo, että sillä ei ole olennaista merkitystä hajuhaittojen vähentämiseksi. Niiltä osin mitä muistutuksessa todetaan, että hakija tulee velvoittaa suodattamaan poistoilmat kaikista sikalarakennuksista, ympäristökeskus katsoo, että nykyisin ei ole vielä saatavilla sellaista teknisesti ja taloudellisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa eläinsuojien poistoilman hajupäästöjen käsittelyyn, jota voitaisiin edellyttää otettavaksi käyttöön. Ympäristökeskus toteaa, että tarttuvien eläintautien torjunta ja leviämisen ehkäiseminen eivät kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Edellä mainitun sekä päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella ympäristökeskus on katsonut, että nykyisen laajuiselle porsastuotantotoiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai täysin haitatonta. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Nykyisissä eläinsuojissa voidaan pitää enintään 496 emakkoa porsaineen (porsaat alle 12 viikkoa), 12 ensikkoa, 352 liha /siitossikaa ja 12 karjua. Sikalarakennuksessa I on tilat 352 liha /siitossialle, 12 ensikolle ja 4 karjulle. Sikalarakennuksessa II on tilat 832 vieroitetulle porsaalle ja sikalarakennuksessa III 840 vieroitetulle porsaalle. Sikalarakennuksessa IV on 100 porsimispaikkaa, 396 joutilas ja tiineytyspaikkaa sekä 8 karjupaikkaa. 2. Lietteen ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesu ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 4 246 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja pumppukaivojen tilavuus. Nykyisten eläinsuojien pohjarakenteet tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Nykyinen noin 675 m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella esim. peltikatteella tai ns. kupolimallisella katteella 30.9.2009 mennessä. Lisäksi lietesäiliö tulee pitää katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lietteet tulee johtaa säiliöön lietepinnan alapuolelta. Nykyinen noin 1 334 m 3 :n lietesäiliö tulee pitää katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla sekä täyttää lietepinnan alapuolelta. Lietesäiliö tulee varustaa 30.9.2009 mennessä kiinteällä täyttöputkella, jolla liete voidaan johtaa lietesäiliöön lietepinnan alapuolelta. Pumppukaivot tulee pitää katettuna betonikansilla. 3. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien käsittely Nykyisen sikalarakennuksen (sikalarakennus I) sosiaalitilojen WC ja muut jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi 3 osaisen sakokaivon kautta maaperäsuodattimeen siten, että puhdistusteho orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta on vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Sakokaivoihin kertyvä ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein. Lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomäärä
ysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ko. lietteitä. 10 Maaperäsuodatinkentän päähän tulee asentaa tarkkailukaivo 30.9.2009 mennessä siten, että maaperäsuodattimen kokoojaputket yhdistetään tarkkailukaivoon. Tarkkailukaivossa tulee olla riittävän tilava näytteenottopesä. Puhdistamoon tulevasta jätevedestä ja puhdistamosta lähtevästä jätevedestä tulee ottaa vesinäyte kolmen vuoden välein. Vesinäytteistä tulee määrittää orgaanisen aineen (BHK 7ATU ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuus (mg/l) sekä ilmoittaa puhdistusteho (%) jokaisen määritettävän parametrin osalta. Vesinäytteiden tulokset ja tiedot puhdistustehoista tulee lähettää tiedoksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle jokaisen näytteenottokerran jälkeen välittömästi tuloksien valmistuttua. Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Jätevesijärjestelmää on huollettava siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavutetaan. Vaihtoehtoisesti sikalarakennuksen (sikalarakennus I) sosiaalitilojen WC ja muut jätevedet voidaan johtaa maaperäsuodattimen sijasta katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee olla asennettuna 30.9.2009 mennessä. Umpisäiliöstä lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ko. lietteitä tai lietteet tulee siirtää lietesäiliöön. 4. Lietteen ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen vähintään 186,2 hehtaaria. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty 15.10 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien pesu ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelannan, pesu ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei
11 toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 5. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennusten poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava jäähdytyslaitteistolla varustettu kylmävarastotila. Erillinen kylmäkontti tai muu vastaava jäähdytyslaitteistolla varustettu kylmävarastotila tulee olla käytössä 31.10.2008 mennessä. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli polttonestesäiliöitä sijaitsee ulkona, tulee ne olla kaksoisvaippasäiliötä tai polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttu
12 neista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Erityisesti toiminnanharjoittajan tulee seurata eläinsuojan poistoilman hajupäästöjen käsittelyyn liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupahakemuksen mukaisen hankkeen osittaisen hylkäämisen perustelut Ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksen mukainen toiminta aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty toiminnan tuleva laajuus, lyhyet suojaetäisyydet etenkin kahteen lähimpään naapurin asuinrakennukseen ja lähimpään naapurin lomakäytössä olevaan rakennukseen sekä toiminnan sijoituspaikka pääasiassa avoimella peltoalueella. Etäisyys nykyisistä sikalarakennuksista lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 250 metriä ja toiseksi lähimpään naapurin asuinrakennukseen noin 330 metriä. Uudesta sikalarakennuksesta etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 270 metriä ja toiseksi lähimpään naapurin asuinrakennukseen noin 390 metriä. Etäisyys lähimpään naapurin lomakäytössä olevaan rakennukseen on nykyisistä sikalarakennuksista noin 390 metriä ja uudesta sikalarakennuksesta noin 400 metriä. Hakemuksen mukaisessa tilanteessa on kyse toiminnan laajentamisesta, jolloin suojaetäisyyksiltä ei edellytetä samaa etäisyyttä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta. Ympäristökeskus katsoo, että vaikka kyseessä on toiminnan laajentaminen, eivät suojaetäisyydet kahteen lähimpään naapurin asuinrakennukseen ja lähimpään naapurin lomakäytössä olevaan rakennukseen ole riittävät, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty tulevan toiminnan laajuus. Ympäristöministeriön ohjeen (kirje YM4/401/2002, Kotieläinsuojia koskeva ympäristölupa) liitteen 1 mukaan lihasika/siitossika/karju vastaa eläinyksikkömäärinä 1,0 eläinyksikköä ja emakko porsaineen 3,4 eläinyksikköä. Maatalousyhtymä Alanteen tilalla on nykyisin tilat 496 emakolle porsai
13 neen (porsaat alle 12 viikkoa), 12 ensikolle, 352 liha /siitossialle ja 12 karjulle, mikä vastaa 2 062 eläinyksikköä. Lupahakemuksen mukaan lupaa haetaan 808 emakolle porsaineen (porsaat alle 12 viikkoa), 12 ensikolle, 352 liha /siitossialle ja 15 karjulle, mikä vastaa 3 126 eläinyksikköä. Eläinyksikkömäärää laskettaessa voidaan ottaa huomioon, että sikalassa on vähintään yhden ylimääräisen emakkoryhmän verran paikkoja tyhjillään, jolloin eläinyksikkömäärä on 2 990 eläinyksikköä. Verrattaessa hanketta ympäristöministeriön kirjeen liitteen 3 mukaiseen tilanteeseen, voidaan todeta, että mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava kotieläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 2 990 3 126 eläinyksikön sikalalta vähintään 400 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 470 metrin etäisyyttä. Sikalan ollessa kyseessä, tulisi vähimmäissuositusetäisyyttä tarkastella vaativien olosuhteiden mukaan. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnalle ei voida antaa sellaisia lupamääräyksiä, joita voitaisiin pitää riittävinä suojatoimenpiteinä vähentämään toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja siten, että luvan myöntämisedellytykset lupahakemuksen mukaiselle tuotantotoiminnan laajuudelle täyttyisivät haetulle paikalle. Ympäristökeskus katsoo myös, että hakemuksessa esitettyjä ympäristöhaittojen vähentämistoimenpiteitä ei voida pitää riittävinä luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi lupahakemuksessa esitetylle toiminnan laajuudelle. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan sellaiset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnat, joiden ympäristöhaittoja ei voida riittävästi lupamääräyksillä ehkäistä, on sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Riittävien suojaetäisyyksien ja toiminnan sijoittumisen sopivuuden huomioonottaminen on keskeinen toiminnan hyväksyttävyyden peruste, joka tulee ottaa huomioon harkittaessa luvan myöntämisedellytysten täyttymistä. Edellä mainitun perusteella ympäristökeskus on harkinnut, että ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty lupahakemuksen mukaiselle porsastuotantotoiminnan laajuudelle haetulla paikalla. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan lupahakemuksesta poiketen nykyiselle porsastuotantotoiminnalle, 496 emakolle porsaineen (porsaat alle 12 viikkoa), 12 ensikolle, 352 liha /siitossialle ja 12 karjulle. Ympäristökeskus katsoo, että kyseinen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kyseisessä laajuudessa toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa lähimmille asuinrakennuksille ja lomakäytössä olevalle rakennukselle eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon toiminnalle asetetut lupamääräykset.
14 Tarkasteltaessa ympäristöluvan myöntämisedellytyksiä nykyiselle porsastuotantotoiminnan laajuudelle, on asiassa otettu huomioon myös alueen aikaisempi käyttö sekä se, että kahden lähimmän naapurin asuinrakennukset ja lähin naapurin lomakäytössä oleva rakennus eivät suoraan sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli tässä lupapäätöksessä annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Porsastuotantotoiminnan aiheuttamien hajuhaittojen vähentämiseksi eläinten enimmäiseläinmäärää on rajoitettu hakemuksessa esitetystä määrästä siten, että toiminnasta ei aiheutuisi ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa lähimmille naapurien asuinrakennuksille/lomakäytössä olevalle naapurin rakennukselle eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Nykyisissä eläinsuojissa voidaan pitää enintään 496 emakkoa porsaineen (porsaat alle 12 viikkoa), 12 ensikkoa, 352 liha /siitossikaa ja 12 karjua. Sikalarakennuksessa I on tilat 352 liha /siitossialle, 12 ensikolle ja 4 karjulle. Sikalarakennuksessa II on tilat 832 vieroitetulle porsaalle ja sikalarakennuksessa III 840 vieroitetulle porsaalle. Sikalarakennuksessa IV on 100 porsimispaikkaa, 396 joutilas ja tiineytyspaikkaa sekä 8 karjupaikkaa. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lietteen varastointitilavuusvaatimuksessa on huomioitu se, että sikalassa on yhden emakkoryhmän verran paikkoja tyhjillään mahdollistamassa viikottaisen vaihdon tekemistä. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys nykyisen noin 675 m 3 :n lietesäiliön kattamisesta kelluvan katteen lisäksi kiinteällä katteella esim. peltikatteella tai ns. kupolimallisella katteella ja täyttämisestä lietepinnan alapuolelta on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Määräys nykyisen noin 1 334 m 3 :n lietesäiliön pitämisestä katettuna kelluvalla katteella ja täyttämisestä lietepinnan alapuolelta on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Määräys kyseisen lietesäiliön varustamisesta kiinteällä täyttöputkella on tarpeen sen varmistamiseksi, että liete johdetaan säiliöön kaikissa tilanteissa lietepinnan alapuolelta. Pumppukaivojen pitäminen katettuna betonikansilla on tarpeen myös hajupäästöjen vähentämiseksi. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Määräys nykyisen sikalarakennuksen (sikalarakennus I) sosiaalitilojen WC ja muiden jätevesien johtamisesta ja käsittelemisestä maaperäsuodattimessa on tarpeen, koska ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Määräyksessä puhdistustehokkuudesta orgaanisen aineen (BHK 7 ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta on otettu huomioon valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Tarkkailukaivon rakentaminen maaperäsuodatinkentän päähän mahdollistaa vesinäytteidenoton. Vesinäytteenotto puhdistamoon tulevasta puhdistamattomasta jätevedestä ja puhdistamosta lähtevästä puhdistetusta jätevedestä on tarpeen, jotta voidaan varmistua puhdistamon toimivuudesta ja vaadittujen puhdistustehojen saavutettavuudesta. Jätevesijärjestelmän sakokaivoihin kertyvän lietteen säännöllisellä poistamisella sekä jätevesijärjestelmän huoltamisella varmistetaan puhdistamon toimivuus ja asetettujen käsittelyvaatimusten saa