Kunnallistekniikan yleissuunnitelman luonnoksessa huomioitavaa

Tiedote 1 (1) 2.10.2017 2653/10.02.03/201 6 Kunnallistekniikan yleissuunnitelman luonnoksessa huomioitavaa Matinmetsä, aluenumero 310216, ja Satukuja, aluenumero 310219, asemakaavaehdotuksia varten laadittiin yhteinen kunnallistekniikan yleissuunnitelman luonnos, koska asemakaavaehdotusalueet sijoittuvat pinta-alaltaan pienelle alueelle, sisältävät paljon uutta rakennusoikeutta ja rajautuvat toisiinsa. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman luonnos laadittiin 12/2016 7/2017 välisenä aikana. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitettiin kummankin asemakaavaehdotuksen asettamista nähtäville kokouksissa 16.8.2017, jolloin kaavaehdotukset jätettiin pöydälle, ja 30.8.2017, jolloin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asemakaavaehdotuksen Satukuja, aluenumero 310219, uudelleen valmisteluun ja asettaa asemakaavaehdotuksen Matinmetsä, aluenumero 310216, nähtäville lisäyksin asemakaavamääräyksiin. Tätä kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa ei ole päivitetty kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 30.8.2017 3 mukaiseksi. Satukujan asemakaava-alueen osalta tähän suunnitelmaan saattaa tulla muutoksia. Matinmetsän asemakaava-alueen osalta kunnallistekniikan yleissuunnitelma päivitetään ennen kaavaehdotuksen viemistä seuraavan kerran kaupunkisuunnittelulautakuntaan, jolloin tavoitteena on esittää asemakaavaehdotusta hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Sirpa Sivonen-Rauramo aluearkkitehti, Matinmetsä asemakaavaehdotuksen valmistelija Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Kunnallistekniikan yleissuunnitelman alue Matinmetsä asemakaavehdotuksen alue ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

Suunnitelmaselostus Matinmetsän ja Satukujan asemakaava alueet, kunnallistekninen yleissuunnitelma KAU 42598 13.9.2017 Prosito

1 (23) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelualue... 2 1.2 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 3 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat sekä lisäselvitykset... 3 2 SATUKUJA... 4 2.1 Nykytilanne... 4 2.2 Suunnitelman kuvaus... 7 2.2.1 Maankäyttö ja kaupunkikuva... 7 2.2.2 Liikenneratkaisut... 8 2.2.3 Katutilat ja katuympäristö... 8 2.2.4 Vesihuolto... 8 3 MATINMETSÄ... 9 3.1 Nykytilanne... 9 3.2 Suunnitelman kuvaus... 11 3.2.1 Maankäyttö ja kaupunkikuva... 11 3.3 Liikenneratkaisut... 11 3.4 Katutilat... 12 3.5 Katuympäristö... 13 3.6 Vesihuolto... 15 3.6.1 Nykytila ja uuden rakentamisen vaatimat johtosiirrot... 15 3.6.2 Liittyvät suunnitelmat... 16 3.6.3 Vesihuollon mitoitus... 16 3.7 Hulevedet ja tulvareitit... 16 3.8 Muut verkot... 17 3.9 Valaistus... 17 3.10 Taitorakenteet... 18 3.11 Maaperä ja pohjavahvistukset... 21 4 KUSTANNUKSET... 23

2 (23) 1 JOHDANTO Kunnallistekninen yleissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti kahdelle eri asemakaava alueelle: Matinmetsään ja Satukujaan. Näissä työn tilaajana oli Pohjola Rakennus Uusimaa Oy ja Rakennusliike Taitokaari Oy. Pohjola Rakennuksen puolella yhdyshenkilönä toimi Janne Marttinen ja Taitokaaren osalta Antti Huurre. Espoon kaupungilta suunnittelutyön ohjaamisesta vastasivat aluearkkitehti Sirpa Sivonen ja arkkitehti Outi Ruski sekä alueinsinööri Minna Viitanen. Ohjausryhmään kuuluivat lisäksi liikennesuunnittelijat Salla Karvinen ja Kari Tyrylahti, maisema arkkitehdit Katarina Peltola ja Sari Knuuti, siltainsinööri Vesa Rönty, geoteknikko Matti Kaurila ja valaistusinsinööri Reijo Vuosalmi. Asemakaava alueen muutossuunnittelun vastuuhenkilöinä Matinkatu 22:n osalta olivat arkkitehdit Antti Matti Siikala ja Annukka Pietilä Sarc Oy:stä ja Satukuja 3:n osalta Petteri Neva arkkitehtitoimisto Neva Oy:stä. Pihasuunnittelijoina toimivat maisema arkkitehti Ria Ruokonen ja Anne Pohjantalo. Rakennesuunnittelijana Matinkatu 22 osalta on toiminut DI Pekka Ahola. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman on laatinut Sito Oy. Projektipäällikkönä ja työn vastuuhenkilönä toimi maisema arkkitehti Marja Oittinen, katu ja kunnallistekniikan suunnittelijana Ins. AMK Satu Korander, liikennesuunnittelijana Ins. AMK Tiina Tuomola, DI Seppo Karppinen ja DI Juha Järvinen, maisema ja katuympäristösuunnittelijana maisema arkkitehti Hanna Maria Piipponen, vesihuollon suunnittelijana DI Milla Nappa ja DI Lauri Harilainen, geoteknisenä suunnittelijana DI Esa Patjas ja DI Jukka Elomaa sekä valaistuksen suunnittelijana DI Saara Peltonen. Meluselvityksen laati Ins. AMK Tiina Kumpula. Rakenne ja siltasuunnittelusta vastasi DI Pekka Mantere. Työn laadunvarmistajana toimi ins. Jyrki Soukiala. Tässä selostuksessa nykytilanteen kuvaus ja kunnallistekniikan suunnitelmaratkaisujen kuvaus on esitetty ensin Satukujan asemakaava alueelle ja sen jälkeen erikseen Matinmetsän asemakaava alueelle. 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualueeseen kuuluu kaksi erillistä asemakaava aluetta: Matinmetsä, alue 310216 ja Satukuja, alue 310219. Tämä kunnallistekninen yleissuunnitelma käsittää suunnittelualueella sijaitsevat yleiset alueet. Suunnittelualue sijaitsee Espoossa Matinkylän suuralueella Länsiväylän, Ison Omenan kauppakeskuksen ja tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä. Alue rajautuu lännessä Tiistiläntiehen, pohjoisessa Kalapuistoon, idässä Matinkyläntiehen sekä etelässä Satukujaan, Kaisankujaan ja Anjankujaan. Suunnittelualueelle sijoittuu Matinkylän vanha ostoskeskus ympäristöineen sekä Satukujan nykyinen liikerakennus ja LP alue. Matinkatu sisältyy suunnittelualueeseen Tiistiläntien ja Matinkyläntien välisellä alueella. Matinkadun pohjoispuolella suunnittelualueeseen kuuluu osa Kalapuistoa korttelin 23122 pohjois, itä ja länsipuolella. Suunnittelualueen pinta ala on noin 2,3 ha. Sen sijainti on esitetty suurpiirteisesti seuraavalla sivulla.

3 (23) Kuva 1. Matinmetsän ja Satukujan suunnittelualueiden sijainti ja karkea rajaus. 1.2 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Tehtävänä oli laatia kunnallistekninen yleissuunnitelma asemakaavan muutosalueille. Suunnittelun pohjana oli v. 2015 laadittu maankäyttöluonnos kaava alueesta. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman tavoitteena on määrittää suunnittelualueeseen kuuluvien katujen sekä jalankulku ja pyöräteiden tilantarve, mitoitus ja laatutaso. Lisäksi suunnitelmassa tarkastellaan kunnallisteknisten verkostojen toimivuutta ja kapasiteettia. Yleissuunnitelmassa on lisäksi laskettu kunnallistekniikan kokonaiskustannukset ja arvioitu alueen rakentamisedellytykset. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on parantaa nykyistä katuympäristöä, mutta liittää aiheita vanhan Matinkylän hengestä myös perusparannettaville alueille. Matinkylän hengen luovat vihreys ja väljyys, joka korostuu erityisesti Kala Matin raitilla ja Kala Maijan polulla kaavamuutosalueiden eteläpuolella. Katuympäristön laatutasoksi määriteltiin ohjausryhmässä perustaso. Kaupunkikuvallisen ilmeen tulee parantua nykyisestä selkeästi, mutta ei olla liian hienoa. Uudisrakennukset parantavat ja raikastavat kaupunkikuvaa selkeästi ja luovat alueelle uutta ajallista kerrostumaa. Tonttien pihat ovat niin ikään moderneja ja raikkaita, mikä lisää asukkaiden viihtyisyyttä. Työssä noudatettiin Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskuksen ohjeistusta. Suunnitelmat laadittiin uuteen koordinaatistoon (G25) ja korkeusjärjestelmään (N2000). 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat sekä lisäselvitykset Matinkylän maankäyttö ja liikennejärjestelyt kehittyvät voimakkaasti metron rakentamisen myötä. Matinkylä on Länsimetron ensimmäisen vaiheen päätepysäkki, jossa metrokeskus yhdessä Ison Omenan ja sen laajennushankkeen myötä toimii vahvana kaupallisena aluekeskuksena ja liikenteellisenä solmukohtana.

4 (23) Keskeisimpiä kehittämissuunnitelmia alueella ovat Suomenlahdentien järjestelyt, Matinkadun Matinkartanontien kiertoliittymä (Matinympyrä) sekä Matinkartanontien ja Nelikkotien liittymäjärjestelyt. Suunnittelun lähtötietoina ja viiteaineistoina on käytetty mm. seuraavia suunnitelmia ja selvityksiä: - Piispanportti (Kalapuisto), kunnallistekninen yleissuunnitelma, Espoon kaupunki/ WSP Oy, 2015 - Matinkylän joukkoliikenteen poikkeusliikennetilanteen päivitys, WSP Oy, 2017 - Matinkadun tulvimisen arviointi, Espoon kaupunki/ Henry Lindgren, 2010 - Rakennushistoriallinen selvitys, Matinkylän ostoskeskus, Matinkylän Liikekiinteistö Oy, Edelman Group Oy (30.11.2011) - Matinkylän vanhan ostoskeskusalueen kehittämissuunnitelma, Edelman Group Oy (17.6.2011) - Espoon metroasemien ympäristöstä pyöräilykaupunkeja, Case Matinkylä, Työn tulokset 23.11.2010, Strafica Oy - Matinkatu 22, Korttelisuunnitelma, 2017, SARC Oy - Satukuja 3, Korttelisuunnitelma, arkkitehtitoimisto Neva Oy, 2017 - Tuulisuusselvitys, Tkt Risto Kiviluoma/WSP Finland Oy, 2017 - Matinkylän Elä ja asu seniorikeskuksen lähiympäristösuunnitelma, Näkymä Oy, 2015 Kunnallisteknisen yleissuunnitelman aikana tehtiin lisämittauksia Matinkadun, Kala Matin raitin, Kala Maijan polun ja Kaisankujan alueilla korkomaailman tarkistamiseksi. Mittaukset suoritti Geotek Oy kesäkuussa 2017. Molemmille kaavamuutosalueille on laadittu meluselvitys syksyllä 2016 (Sito Oy). Sen päivitys sisältyi tähän työhön. Työn aikana käynnistettiin myös hulevesiselvitys (Sito Oy), josta laadittiin erillisraportti. Molemmat selvitykset ovat kunnallisteknisen yleissuunnitelman liiteaineistoissa. 2 SATUKUJA 2.1 Nykytilanne Satukujan asemakaavan muutosalue sijaitsee korttelin 23020 tontilla 1, siihen sisältyy myös yleinen pysäköintialue, osa puistoa ja katualueita. Tontilla on tällä hetkellä yksikerroksinen liikerakennus, jossa toimii kirpputori. Liikerakennus poistuu ja sen tilalle rakennetaan asuintalo. Lähellä oleva rakennuskanta on 1970 luvulta, Tiistiläntien varressa on myös tätä uudempia rakennuksia. Tiistiläntieltä Kala Maijan polulle kulkeva Kaisankuja on kapea raitti, jonka länsipäässä on kookasta puustoa. Myös kaavamuutosalueeseen kuuluva LP alue on ilmeeltään vihreä. Katutilat ilmentävät omaa aikakauttaan pinnoitteiden, kasvivalintojen ja tonttirajausten osalta. Satukujan LP alueella on nykyisellään 37 yleisen pysäköinnin autopaikkaa. LP alueen ajoratojen nykyinen mitoitus on melko väljä. Satukujan LP alueen kautta kulkee korttelin 23016 pelastusajo ja liikekiinteistöjen huoltoliikenne. Lisäksi LP alueen kautta kulkee purettavan liikekiintestön huoltoajo. Uusi asuinrakennus sijoittuu kalliolle, muutoin maaperä on moreenia.

5 (23) Kuva 2. Satukujan asemakaavan muutosalueen rajaus. Kuva 3. Satukujan havainnekuva nykytilanteesta (Arkkitehtitoimisto Neva Oy).

6 (23) Kuva 4. Satukujan uudisrakennuksen eteläpuolella sijaitsee komea avokallioalue. Kuva 5. Näkymä Satukujan LP alueelta kohti Kaisankujaa.

7 (23) 2.2 Suunnitelman kuvaus 2.2.1 Maankäyttö ja kaupunkikuva Satukuja 3:n uudisrakennus on 15 kerroksinen. Sisäänkäynti sinne tapahtuu idästä Kala Matin raitilta. Arkkitehtuuri on sovitettu olemassaolevaan rakennuskantaan, yksityiskohdiltaan rakennus luo uudenlaista kerrostumaa alueelle. Asuntopiha sijaitsee autokannen päällä Kaisankujan tasossa, mutta Satukujalta katsottuna hieman katutasosta korotettuna. Pihasuunnitelman muotokieli ja korkomaailma on sovitettu sekä Matinkatu 22:n uudiskorttelin pihan että Kaisankujan ja Kala Matin raitin ilmeeseen. Satukujan uudisrakennuksen kerrosala on noin 5600 k m2. Asemakaavan muutosalueelle on laadittu erillinen korttelisuunnitelma, johon on laadittu pihasuunnitelma. Kuva 6. Näkymä Satukujan LP alueelta itään.

8 (23) 2.2.2 Liikenneratkaisut LP alueen mitoitus muuttuu, jotta Kaisankuja pystytään leventämään nykyisestä neljään metriin. Kaisankujan mitoitusleveys määräytyy pelastusajoneuvon vaatiman ajoväylän leveyden mukaan. LP alueen ajoratojen leveydet ovat 7 metriä. Pysäköintipaikkojen määrä (37 kpl) ja mitoitus (2,5m) ei muutu nykyisestä. Ajo korttelin 23020 asuinrakennuksen pysäköintihalliin on osoitettu Satukujan ja LP alueen kautta. Korttelin 23020 pelastustie on osoitettu Kaisankujaa pitkin kiinteistön edustalle. Kiinteistön pelastautuminen tapahtuu poistumistieportaiden kautta. Järjestelyt on esitetty pelastuskaaviossa. Kiinteistön huoltoajo on osoitettu Satukujan LP alueen kautta Kaisankujalle. Satukujan kautta kulkee nykyiset huolto ja pelastusliikennereitit (esitetty pelastus ja huoltokaaviossa). 2.2.3 Katutilat ja katuympäristö Suunnittelualueeseen kuuluvat Satukuja, Kaisankuja sekä yleinen pysäköintialue Satukujan varressa. Satukuja säilyy ratkaisussa nykyisellään. LP aluetta jäsennetään uudelleen, jolloin myös istutukset, pinnoitteet ja valaistus uusitaan. Tiistiläntien reunassa olevat kookkaat lehmukset säilyvät. Kaisankujan Tiistiläntien puoleinen osuus levenee nykyisestä 3,5 metristä 4:ään metriin. Kaisankujan pohjoisreunalla sijaitseva vaahterarivistö säilyy, ja se sijaitsee tontin puolella. Kaisankujan eteläreunaan sijoitetaan matala tukimuuri tasoittamaan korkoeroja. Katu, raitti ja aluekohtaiset pylvässijoittelut on esitetty asemapiirustuksessa. Valaistusluokat on suunnittelualueella valittu Espoon ulkovalaistuksen tarveselvityksen 2016, mukaisesti. Kaisankujalla ja Kala Matinpolulla käytetään puistovalaisinta Albertslund Orbiter Mini, asennuskorkeutena 5m ja valolajina led. Valaistusluokkana on P5(K5). Valolajina koko suunnittelualueella käytetään lediä, jonka säteilemän valon värilämpötila on 3000 K ja valon värintoistoindeksin Ra arvo >70. Kaikki pylväät ja valaisimet maalataan RAL7024 värisävyllä. 2.2.4 Vesihuolto Satukujalla on nykyinen jätevesiviemäri jv 250 pvc (1973) sekä vesijohto 150 SG (1973) sekä nykyisen LP alueen kuivattava hulevesiviemäri. Satukujan johdot liittyvät nykyisiin (VJ 300 SG 1972, JV 250 pvc (1973 ja HV 500 B 1978) Tiistiläntiellä. Kala Matin raitilla Kaisankujan eteläpuolelta alkaa hulevesiviemäri 300 B, joka kulkee edelleen Kala Matin raittia etelään Sepetlahdentielle asti. Satukujalle on suunniteltu uusi hulevesiviemäri 315 PP. Nykyiset ja suunnitellut vesihuoltolinjat on esitetty piirustuksessa 7106/300. Laajemmin suunnittelualueen vesihuoltoa on kuvattu lisäksi kappaleessa 3.6 ja kaukolämpöä kappaleessa 3.8.

9 (23) 3 MATINMETSÄ 3.1 Nykytilanne Matinkylän vanha ostoskeskus otetiin käyttöön 1976, rakennuttajana toimi Haka. Se syntyi aikanaan Matinkylän palvelukeskukseksi tiiviillä rakentamisaikataululla. Ostoskeskusta ympäröivä rakennuskanta on samalta aikakaudelta kuin ostoskeskus. Alueen pohjoispuolen rakennuskanta on tätä uudempaa, ja se on rakentunut pääosin 1990 ja 2000 luvulla. Simo Järvisen laatimassa asemakaavassa korostuivat selkeä koordinaatisto ja selkeä rajaus puistoalueisiin sekä aluetta halkovien raittien keskeinen merkitys. Alueen pysäköintijärjestelyillä ratkaistiin myös osa naapurikiinteistöjen pysäköintitarpeista rasiteratkaisujen avulla. Ison Omenan ostoskeskus sekä sen keväällä 2017 valmistunut laajennusosa ja Länsimetron asema sijaitsevat noin 500 metrin päässä Länsiväylän varrella. Kala Maijan polku yhdistää vanhan ostoskeskuksen Isoon Omenaan. Raitti ylittää Matinkadun 1990 luvulla rakennetulla sillalla, joka on nykytilassa huonokuntoinen. Vanha ostoskeskus sijoittuu pääosin kansirakenteelle. Alueen kulkupinnat ja rakenteet ovat huonokuntoisia. Rakennuksissa suuret perusparannukset ovat antaneet odottaa itseään jo vuosia. Ostoskeskuksen palvelut kuvaavat taantuvan alueen toimintoja: sieltä löytyvät lähikauppa, kirpputoreja, baareja ja pienpalveluita. Matinkatu on alueen kokoojakatu, joka rajoittuu suunnittelualueella Tiistiläntiehen ja Matinkyläntiehen (alueen pääkatu). Matinkadulla on sallittu moottoriajoneuvo ja jalankulkuliikenne. Kadun itäpäässä on kaksi joukkoliikenteen läpiajoliikenteen pysäkkiä kadun pohjois ja eteläreunalla. Eteläreunan pysäkit ovat ajoratapysäkkejä. Matinkadulla on myös yleisen pysäköinnin kadunvarsipaikkoja 24 kpl, jotka sijoittuvat kadun pohjoisreunalle. Matinkadun eteläpuolella on nykyinen Matinkylän vanha ostoskeskus kortteli 23017, jonka alla on kiinteistön pysäköinti ja liiketilan huolto, ajo pysäköintiin tapahtuu Matinkadulta. Korttelin 23018 kannen alaisen pysäköinnin ajo sijoittuu Matinkadun itäpäähän. Kortteleiden 23122 ja 23123 pysäköintiin ja pihaan ajot sijoittuvat Matinkadun pohjoisreunalle. Matinkadulla on kortteleiden 23122, 23018 ja 23016 pelastuslaitoksen nostopaikat (esitetty pelastuskaaviossa). Kaava alueen kortteiden 23016, 23017, 23018 ja 23122 huolto ja pelastus järjestelyt on esitetty pelastus ja huoltokaavioissa.

10 (23) Kuva 7. Kala Matin raitti suunnittelualueen eteläpuolella on vehreä ja sitä rajaavat kallioalueet ja isot puut. Kuva 8. Kala Majanpolku on ilmeeltään Kala Matin raittia puistomaisempi ja modernimpi.

11 (23) 3.2 Suunnitelman kuvaus 3.2.1 Maankäyttö ja kaupunkikuva Korttelin 23017 tontin 1 kaavallisia tavoitteita ja sisältöä on avattu enemmän korttelisuunnitelmassa. Asemakaavoitusta varten on laadittu erillisselvityksiä tämän kunnallisteknisen yleissuunnitelman lisäksi. Näitä ovat hulevesiselvitys (Sito Oy), melutarkastelu ja sen päivitys (Sito Oy) sekä tuulisuusselvitys (WSP Group Oy). Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisen liikekiinteistön purkamisen Matinkatu 22 osalta. Muutosten yhteydessä pysäköintijärjestelyt, jalankulku ja pyöräyhteydet sekä julkisen liikenteen reitit muuttuvat hieman nykyisestä. Matinkatu 22:n purettavan liikerakennuksen tilalle tulee 3 erillistä asuin ja liikerakennusta, joista yksi on 16 kerroksinen ja kaksi muuta 7 kerroksista kansitasosta laskien. Matinkadun tasoon matalampien asuinkerrostalojen alle suunnitellaan liiketilaa. Itäisempään rakennukseen tulee myös pienempi liiketila Kala Maijan polun tasolle. Pysäköinti sijaitsee molempien tonttien osalta rakennusten alla. Matinkatu 22:n kerrosala on noin 13 820 k m2. Kuva 9. Havainnekuva Matinkatu 22:n korttelisuunnitelmasta (arkkitehtitoimisto SARC Oy). 3.3 Liikenneratkaisut Katutilan mitoitus ja järjestelyt Matinkadulle osoitetaan kaksi joukkoliikenteen pysäkkiä, ajantasauspysäkki ja poikkeustilanteen pikapysäköintipaikat ajoratapysäköintinä. Normaalitilanteen pysäkit ovat pysäkkitaskuja kadun eteläreunalla. Matinkadun kadunvarsipysäköinti vähenee nykytilasta kuuteen autopaikkaan. Matinkadulle osoitetaan jäsennelty pyöräliikenteenreitti. Matinkadun mitoitus ja järjestelyt on esitetty tarkemmin kohdassa 3.4 katutilat, Matinkatu. Huolto ja pelastus Matinkadulla on kadun eteläreunalla huoltotasku, joka palvelee Matinkadun tasossa olevan korttelin 23036 myymälän huoltoa ja asuinkiinteistöjen jätehuoltoa. Kaava alueen muiden

12 (23) kortteleiden huoltoliikenteen järjestelyt eivät muutu nykytilanteesta (esitetty huoltoliikennekaaviossa). Kortteliin 23036 ei ole huoltoajoa kansitasolla, mutta korttelin piha aluetta hyödynnetään osittain Kala Matin raitilla ja Kala Maijan polulla sijaitsevien muiden kiinteistöjen huoltoajoon. Korttelin 23036 asuinkiinteistöjen pelastus on osoitettu korttelin kansipihan ja Matinkadun nostopaikoilta. Pelastusajo kannelle läntiseen kiinteistöön kulkee reittiä Tiistiläntie Kaisankujan jatke, Kaisankuja ja Kala Matin raitti. Tiistiläntieltä on puhkaistu ajoyhteys Kaisankujan jatkeelle LP alueen pohjoisreunalle. Ajo kannelle itäiseen kiinteistöön kulkee olemassa olevaa reittiä Matinkyläntie Anjankuja Kala Maijan polku. Kaava alueen muiden kortteleiden pelastusjärjestelyt eivät muutu nykytilanteesta (esitetty pelastuskaaviossa). Jalankulku ja pyöräily Liikennesuunnittelun tarkoituksena on sujuvoittaa ja parantaa jalankulun ja pyöräilyn reittejä paitsi alueen sisällä, myös Matinkylän metrokeskukseen ja Isoon Omenaan. Matinkadun etelälaidalle on suunniteltu yhdistetty jalankulun ja pyöräilynreitti, ja pohjoislaidalle ainoastaan jalankulunreitti. Matinkadun pohjoispuolelle sijoittuvat jalankulku ja pyöräyhteydet Kalapolulle (raitti 1 ja 2) parantavat nykyisiä poikittaisyhteyksiä. Kortteleiden 23016 ja 23018 pohjoispuolella (tontilla) olevat nykyiset yleisen jalankulunreitit poistuvat asemakaavamuutoksen yhteydessä, ja ne muuttuvat tontin sisäisiksi yhteyksiksi. Yleinen kulku Matinkadulle ja siitä edelleen Tiistiläntielle ja Matinkyläntielle tapahtuu jatkossa Kala Matin raitin ja Kala Maijan polun uusien porrasyhteyksien kautta. Kala Maijan polku ja Kala Matin raitti ovat tärkeitä alueellisia etelä pohjoissuuntaisia yhteyksiä, näillä raiteilla sekä korttelin 23036 eteläpuoleisella Kaisankujalla on sallittu huolto ja pelastusajo. Suunnittelualueen pohjoisosassa oleva Kalapolku säilyy nykyisellään. 3.4 Katutilat Suunnittelualue sisältää seuraavat kadut ja aukiot: - Matinkatu - Kaisankuja - Kala Matin raitti - Kala Maijan polku - Kalapolku - Puistoraitti 1 - Puistoraitti 2 Matinkatu on olemassa oleva Tiistiläntien ja Matinkyläntien välinen kokoojakatu, jonka tasaus ja mitoitus muuttuvat nykyisestä. Kadun alin kohta on tällä hetkellä tasossa +10.1, ja se alenee tasoon + 9.9. Kadun länsi ja itäpäässä korkotaso säilyy lähes nykyisellään. Matinkadulla uuden korttelin kohdalla kadun tasaus laskee 10 20 cm. Ajoradan leveys on 7,0 metriä ja ajokaistojen leveys on 3,5 metriä. Kadun varteen tulee kaksi bussipysäkkiä, bussien ajantasauspaikat, poikkeustilanteen pikapysäköintipaikat sekä yleisen pysäköinnin kadunvarsipaikkoja. Bussipysäkit sijoittuvat kadun eteläreunaan, kadun länsipäähän ja kadun itäpäähän. Kadulta on kaksi pysäköinnin sisäänajoyhteyttä korttelin 23036 asuinkiinteistöjen pysäköintiin. Matinkadun eteläpuolelle rakennetaan yhdistetty jalankulku ja pyörätie ja pohjoispuolelle jalankulkutie. Niiden leveydet ovat 4,0 metriä ja 2,5 metriä.

13 (23) Tontin 23122 länsipuolelle sijoittuva puistoraitti 2 sijoitetaan rakennettavan hulevesikaivannon päälle. Tontin itäpuolinen puistoraitti 1 linjataan myös uudelleen. Kalapolku säilyy nykyisellään. Katutilojen mitoitus on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. 3.5 Katuympäristö Nykytilanne Suunnittelualueen pintamateriaalina on asfaltti sekä betonikivi ja laatta. Päävärisävynä on harmaa, alueelta löytyy myös punaista betonikiveä ja materiaalimaailma on kirjavaa. Kansirakenteen kohdalla aluetta on vihreytetty istutusaltaiden avulla, niissä kasvit ovat kuitenkin huonokuntoisia tai jo kokonaan hävinneet. Vihreys alueelle tulee suunnittelualueen ulkopuolisilta viheralueilta ja tonteilta. Ostoskeskus on oman aikakautensa tuote, missä näkyy sen ikä ja kuluminen niin rakennuskannassa kuin yleisillä alueilla. Kuluminen on tuonut mukanaan myös ilkivaltaa, mikä omalta osaltaan voimistaa alueen epämääräistä ilmettä ja lisää turvattomuutta. Matinkylän ostoskeskuksen liittyvät alueet ovat ilmeeltään vihreitä ja väljiä. Kookasta sekapuustoa, ja myös jalopuita, on paljon. Kallioalueet sekä tietty kulmikkuus ja väljät puustoiset piha alueet ovat ominaisia. Alueen kaksi kävelyraittia: Kala Matin raitti ja Kala Maijan polku ovat nykyisen ostoskeskuksen aluetta lukuunottamatta mitoitukseltaan leveitä ja ilmeeltään vihreitä. Matinkadun vihreys tulee tonteilta. Nykyinen ostoskeskus sisäänajoineen sekä kadun painannemainen ilme ovat kaupunkikuvallinen epäkohta. Matinkadun pohjoispuolella kasvillisuutta on eteläpuolta enemmän. Kuva 10. Näkymä Kala Maijan sillalta Matinkadulle kohti Matinkyläntietä.

14 (23) Kuva 11. Matinkadun pohjoispuolen niittyaluetta. Suunnitelmassa on ehdotettu uutta puistopolkua Matinkadulta Kalapolulle. Suunnitelmaratkaisu Yleisten alueiden ilme on sovitettu tonttipihoihin mahdollisimman hyvin. Kala Maijan silta on tärkeä kaupunkikuvallinen aihe, ja Kala Maijan polun asema metroon ja Isoon Omenaan johtavana reittinä korostuu suunnitelmassa entisestään. Raittien pinnoitteena käytetään betonilaattaa, vaihtoehtoina ovat isokokoiset neliölaatat (60x60 tai 70x70 cm) tai suorakaidelaatta (415x15 cm). Värisävynä on harmaa. Materiaalien kirjoa vältetään, myös kalusteissa ja varusteissa pyritään selkeään ja aikaa kestävään ilmeeseen. Katualueilla ja saarekkeissa reunakivenä käytetään luonnonkiveä. Suunnittelualueeseen rajautuva kasvillisuus tonteilla säilytetään, erityisesti kun kyseessä ovat kookkaat puut. Matinkadulle istutetaan uusia katupuita mahdollisimman kookkaina. Kasvillisuus valitaan Matinkylään luontaisista lajeista, joskaan suuria katupuita ei ahtaisiin tiloihin ole mahdollista sijoittaa etenkään kannen päällä olevilla raiteilla. Kala Matin raittia ja Kala Maijan polkua elävöitetään mataliin altaisiin tulevilla istutuksilla. Istutusten sijoittamisessa tulee huomioida kansirakenne, pelastus ja huoltoyhteydet sekä varjoisuus, jotka rajoittavat kasvillisuuden käyttöä raiteilla. Suunnittelun tässä vaiheessa tieto kannen alle jäävästä kasvualustan kerrospaksuudesta on 115 cm. Nykyinen rakenne sisältää mahdollisia yllätyksiä mm. alla kulkevien johtojen osalta, jotka on jatkosuunnittelussa otettava huomioon. Kala Matin raitin istutusaltaiden paasimuureilla voi istuskella. Muureja ja kasviryhmiä voi myös erityisvalaista korostamaan vuodenaikojen vaihtelua ja lisäämään katutilojen mielenkiintoisuutta. Matinkadun pohjoispuolen katualue muuttuu asemakaavassa puistoksi. Rinteillä kasvavaa isoa puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Nurmipinnoista osa perustetaan niityiksi.

15 (23) Kuva 12. Ideakuvia istutusaltaiden ja reunuksien rajauksista Matinkatu 22 korttelisuunnitelmasta (Sarc & Ruokonen). Kuva 13. Esimerkki alueelle sopivasta penkkimallista, johon on mahdollista integroida myös valaistus. 3.6 Vesihuolto 3.6.1 Nykytila ja uuden rakentamisen vaatimat johtosiirrot Suunnittelualueella on Matinkadulla nykyinen hulevesiviemäri 300 B (1972) sekä vesijohto 200 SG (1972). Hulevesiviemäri purkaa pohjoiseen korttelin 23122 läpi (nykyisen rakennuksen ali) ja siitä edelleen puistoalueen ja korttelin 23285 kautta Suomenlahdentielle. Vesijohto 200 SG liittyy idässä Matinkyläntielle rakennettuun 300 SG vesijohtoon. Lännessä vesijohto liittyy Matinkadulta nykyiseen 300 SG johtoon Tiistiläntiellä. Suunnittelualueen kaakkoiskulmasta Kala Maijan polulta alkaa nykyinen 250 pvc (1971) jätevesiviemäri ja vesijohto 150 SG, jotka kulkevat Kala Maijan polkua etelään. Matinkadulla nykyiset vesijohto 200 SG ja hulevesiviemäri 300B jäävät osin liian lähelle tulevan rakennuksen seinälinjaa. Vesijohto on esitetty uusittavaksi koko kadun matkalta HSY:n saneeraustarvearvion perusteella. Hulevesiviemäriä voi olla tarpeen uusia Matinkadulta esitettyä pidemmältä matkalta katupoikkileikkauksen ja reunakivilinjojen uudelleenrakentamisen yhteydessä ja kuivatusratkaisujen täydentyessä. Satukujalle on suunniteltu uusi hulevesiviemäri 315 PP. Kala Matin raitin, Kaisankujan ja Kala Maijan polun kuivatus tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Kansirakenteiden päälle ei tule huleveden runkolinjoja, vaan hulevedet otetaan kiinni joko kouruilla tai yksittäisillä hulevesikaivoilla. Nykyiset ja suunnitellut vesihuoltolinjat on esitetty piirustuksessa 7106/300.

16 (23) 3.6.2 Liittyvät suunnitelmat WSP on laatinut suunnittelualueen pohjoispuolelle Piispanportin (Kalapuiston) kunnallisteknisen yleissuunnitelman 4.3.2015. Suunnitelmassa on esitetty Kalapuiston nykyisen hulevesiviemärin siirtoa ja kasvattamista kokoon DN500 heti Kalapuiston etelälaidalta Kalapolulta Suomenlahdentielle asti. Lisäksi WSP:n suunnittelualueella on esitetty hulevesiviemärin rinnalle myös jätevesiviemärin siirtoa. Alueella on myös nykyinen vesijohto, joka viemärisiirtojen yhteydessä jouduttaneen myös uusimaan. Piispanportin vesihuoltosuunnitelma näkyy piirustuksessa 7106/300. 3.6.3 Vesihuollon mitoitus Vedenkulutusmitoituksen lähtökohtana on käytetty alueelle sijoittuvan uuden rakentamisen määrää yhteensä n. 20 000 k m² (Satukuja 3 noin 5500 k m² ja Matinkatu 22 noin 14 500 k m²). Alueen asukasmäärän kasvu on arvioitu kriteerin 40 k m²/as perusteella. Kasvu asukasmäärässä on arvion perusteella noin 470 as. Asukkaiden ominaiskulutuksena on käytetty 140 l/as/vrk. Alueelle sijoittuvan liike ja palvelurakentamisen vedenkulutus on arvioitu 4l/k m²/d. perusteella. Alueen keskimääräinen vedenkulutus lisääntyy n. 70 m³/vrk (0,8 l/s). Vedenkulutukselle tyypillisen tunti ja vuorokausivaihtelun perusteella maksimivirtaaman lisäys on 2,1 l/s. Rakentuvien kortteleiden kohdalla olevien nykyisten liikekiinteistöjen poistumisesta johtuvaa vedenkulutuksen vähenemistä ei ole tässä huomioitu. Vedenkulutuksen lisäys ei ole niin merkittävä, että se aiheuttaisi muutostarpeita alueen nykyiseen vedenjakeluverkostoon. Satukuja 3 uusi kiinteistö liittyy Satukujan nykyisen vesijohtoon VJ 150 SG. Matinkatu 22 kiinteistön vesijohtoliitos voidaan ottaa Matinkadun 200 SG linjaan. Jätevesiviemäröinnin osalta Matinkatu 22 muodostuva mitoittava jätevesivirtaama on 1,5 l/s ja Satukuja 3 osalta 0,6 l/s. Matinkadun kiinteistö on esitetty liitettäväksi Kala Maijan polun nykyiseen jätevesiviemäriin 250 pvc 1973 Kaisankujan risteyksessä. Satukuja 3 kiinteistön vesihuollon liitokset on esitetty Satukujan nykyisiin vesihuoltolinjoihin. 3.7 Hulevedet ja tulvareitit Alueen tulvareitit ja nykyiset ja suunnitellut hulevesiviemärit on esitetty vesihuollon yleissuunnitelmapiirustuksessa 7601/300. Matinkatua lukuun ottamatta suunnittelualueen tulvareitit ovat maanpäällisiä ja noudattavat katujen ja raittien linjauksia. Matinmetsän asemakaava ei muuta alueen maankäyttötyyppiä, joten hulevesivirtaamat suunnittelualueella pysyvät ennallaan tai jopa pienenevät, koska uusilta kiinteistöiltä vaaditaan hulevesien viivyttämistä. Matinkadulta ei ole maanpäällistä tulvareittiä, vaan tulvavedet kerääntyvät kadun notkokohtaan noin paalulle 145. Tästä eteenpäin tulvareittinä toimii nykyisin hulevesiviemäri 300B/400B (1990), josta vedet johtuvat asuinkorttelin 23122 alitse pohjoiseen puistoalueen ja korttelin 23285 kautta Suomenlahdentien hulevesiviemäriin DN1000. Nykyistä hulevesiviemäriä Matinkadulta ei ole mitoitettu tulvaviemäriksi..

17 (23) Tämän tarkastelun yhteydessä laadittiin erillinen hulevesiselvitys (Matinkadun hulevesiselvitys 8.5.2017), jossa tarkasteltiin uutta tulvareittiä (VH linja 1, HV DN500/600 noin 220 m) Matinkadulta pl 116 pohjoiseen puistoalueen kautta Suomenlahdentielle. VH linja 1 linjaus noudattaa WSP:n Kalapuiston suunnitelmassa esitettyä hulevesiviemärilinjausta Kalapolulta pohjoiseen. VH linja 1 pituusleikkaus on esitetty piirustuksessa 7106/301 ja tyyppipoikkileikkaus piirustuksessa 7106/011. Vesihuoltolinjan kustannukset on laskettu suunnittelualueen rajalle (Kalapuisto etelälaidalle) asti. Vesihuolto linja sijaitsee kaupungin katu/puistoalueella myös Kalapuiston kaava alueen kohdalla. Tavoitteena oli mitoittaa tulvareitti niin, ettei Matinkadulla esiinny hulevesitulvaa edes kerran sadassa vuodessa toistuvalla rankkasateella. Matinkatu 22 kiinteistöön on suunniteltu pysäköintihallia tasolle +8.5. Alimmat sisäänkäynnit Matinkadulta kortteliin ovat tasolla +10,3. Matinkadun suunniteltu tasaus on alimmillaan noin tasolla +9,9. Jatkosuunnittelussa on varmistettava, etteivät hulevedet pääse kadulta suunniteltuun pysäköintihalliin. Hulevesiselvityksen johtopäätöksenä oli, että uusi hulevesiviemäri (HV 500B/600B) Matinkadulta Suomenlahdentielle nykyiseen HV 1000 viemäriin on kapasiteetiltaan riittävä ohjaamaan hulevedet hallitusti Matinkadulta Suomenlahdentien nykyiseen DN1000 hulevesiviemäriin myös kerran 100 vuodessa toistuvalla 10 min mitoitussateella (300 l/s). Uuden tulvareitin koko on Matinkadulla DN500, mutta Piispanportin korttelin 23285 kohdalla ennen liitosta nykyiseen Suomenlahdentien hulevesiviemäriin uuden viemärin koko olisi syytä kasvattaa kokoon DN600. Jotta hulevedet Matinkadulta ohjautuvat uuteen tulvaviemäriin, on Matinkadun alimpaan kohtaan jatkossa suunniteltava esim. kadun molemmin puolin reunakivilinjalle tuplakitakaivot. Uuden hulevesireitin myötä vanha nykyisen rakennuksen alle jäävä hulevesiviemäri jää tarpeettomaksi ja voidaan poistaa käytöstä. Matinkadun hulevesiviemäriin mahdollisesti tulevat tonttiliitokset on jatkosuunnittelun yhteydessä tarkemitattava ja huomioitava suunnittelussa. Hulevesiselvityksessä on oletettu Matinkadun varressa olevien tonttien hulevesien johtuvan Matinkadun hulevesiviemäriin. 3.8 Muut verkot Suunnittelualueella on nykyistä kaukolämpöverkostoa Matinkadulla (KL DN300/DN150) sekä Kala Matin raitilla (KL EMV350) ja suunnittelualueeseen rajautuvalla Tiistiläntiellä (KL DN150). Kala Matin raitti jää Matinkatu 22 kohdalla tulevan kansirakenteen päälle, joten kaukolämpöyhteys DN350 Kala Matin raitilta Matinkadulle katkeaa. Korvaava reitti KL DN300 on esitetty Matinkadulta Tiistiläntien ja Matinraitin kautta Kala Matin raitille (290 m). Lisäksi alueella on kiinteistöjen puolella kiinteistöille kulkevia kaukolämpöjohtoja. Satukuja 3 rakentuvan alueen kohdalla kulkee kaukolämpöyhteys Satukuja 1 kiinteistöille. Tonttijohto siirretään kulkemaan Kaisankujan ja Satukujan kautta Tiistiläntielle. Suunnittelualueella on nykyisistä sähkönjakeluverkostoa sekä telekaapeleita ja katuvalaistuksen kaapeleita. Tiistiläntiellä kulkee nykyinen 20 kv sähkökaapeli. Nykyiset ja suunnitellut kaukolämpölinjat sekä nykyiset ja operaattoreiden ilmoittamat putkitustarpeet on esitetty johtosiirtopiirustuksessa 7106/700. Alustava paikka Carunan kiinteistömuuntamolle on varattu uuteen rakennukseen Matinkadulle katutasoon. 3.9 Valaistus Valaistus uusitaan suunnitelma alueen niillä katuosuuksilla, joissa valaistusta ei ole jo saneerattu, ja joihin kohdistuu lisäksi muita kadun parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Valaistus uusitaan käyttämällä metallipylväitä ja maakaapeleita.

18 (23) Katu, raitti ja aluekohtaiset pylvässijoittelut on esitetty asemapiirustuksessa. Valaistusluokat on suunnittelualueella valittu Espoon ulkovalaistuksen tarveselvityksen 2016, mukaisesti. Matinkadun nykyinen valaistus uusitaan suunnitelma alueella käyttäen valaistustyyppinä poikkileikkauksesta riippuen joko 2 rivistäkeskisijoitusta tai 1 rivistä reunasijoitusta. Matinkadun valaistusluokka on M4(AL4b). Pylväät ovat tyypiltään mallia Soukanranta, ja valaisimen asennuskorkeus on 10 metriä. Valolajina on led. Kadun rinnakkaiset kevyen liikenteen väylät valaistaan tarvittaessa, ja valolajina niillä on led ja valaisimen asennuskorkeus on 5 metriä. Pylväs ja valaisinmallit valitaan siten, että ne ovat yhtenevät alueella lähiaikoina saneeratun valaistuksen pylväs ja valaisinmallien kanssa. Pylväät ja valaisimet maalataan samalla värillä kuin jo saneeratuilla kadunosilla. Kaisankujalla, Kala Matin raitilla, Kala Maijan polulla ja Kalapolulla käytetään puistovalaisinta Albertslund Orbiter Mini, asennuskorkeutena 5m ja valolajina led. Valaistusluokkana P5(K5). Valolajina koko suunnittelualueella käytetään lediä, jonka säteilemän valon värilämpötila on 3000 K ja valon värintoistoindeksin Ra arvo >70. Kaikki pylväät ja valaisimet maalataan RAL7024 värisävyllä. Kala Maijan siltaan tulee korostusvalaistusta, joka toteutetaan ledi valaistuksena. Lisäksi Kala Maijan polulta ja Kala Matin raitilta laskeutuvat portaat Matinkadulle tulee valaista riittävällä valaistustasolla, joko muuriin kiinnitettävillä valaisimilla tai kaiteeseen integroitavalla valaistuksella. Korostusvalaistusta voidaan käyttää myös kalusteissa, esimerkiksi penkeissä ja istutusaltaissa. Kuva 14. Esimerkki valopenkistä. 3.10 Taitorakenteet Nykyinen Matinkadun ylittävä Kala Maijan silta puretaan ja korvataan uudella sillalla. Silta on tyypiltään jännitetty betoninen palkkisilta. Jännemitta on 18 metriä ja hyötyleveys 4,5 metriä. Kala Maijan polulta rakennetaan katettu porrasyhteys kansitasolta alas Matinkadulle. Myös Kala Matin raitilta on esitetty porrasyhteys alas Matinkadulle. Sekä sillan että portaiden muotokieli tulee sovittaa alueen henkeen, mutta modernilla tavalla huomioiden kunnossapito ja turvallisuusnäkökohdat. Sillan muotokieltä tulee hioa seuraavassa suunnitteluvaiheessa.

19 (23) Seuraavalla sivulla on esitetty ideakuvia Kala Maijan sillasta sekä porrasyhteydestä Matinkadulle. Kuva 15. Ideoita portaiden katteen ilmeestä. Ylhäällä vasemmalla kuvioitu perforoitu levy, mistä valo piirtää kuvion esiin, oikealla värilasin käyttö. Alhaalla kuvioitu valaistu lasi, mistä valo piirtää kuvion esiin. Kuva 16. Ideoita portaiden katteen ilmeestä, erikoismuotoiltu runkorakenne.

20 (23)

21 (23) 3.11 Maaperä ja pohjavahvistukset Alueen maaperä Alueelta on hankittu Espoon kaupungin tietokannassa olevat nykyiset pohjatutkimustiedot ja maaperäkartta. Alueen luonnontilainen pohjamaa on pohjatutkimustietojen ja Espoon kaupungin maaperäkartan mukaan pääosin hiekka tai soramoreenia tai kalliota. Matinkadun paaluvälillä 130 170 ja siitä pohjoiseen leikkipuiston suuntaan on enimmillään 4 m paksu savipainanne. Matinkatu on tällä osuudella perustettu maanvaraisesti ja putkijohdot hirsiarinalla. Maaperäkartta on esitetty kuvassa 17. Kuva 17. Alueen maaperäkartta. Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesiputkia. Pohjaveden voidaan arvioida olevan tasolla noin +7,5 +8,0 (putkijohtojen alin perustamistaso Matinkadulla). Alueen maanpinta on pääosin asfalttia, kivettyä pintaa tai kalliota, missä veden imeytyminen pohjamaahan on erittäin vähäistä. Olemassa olevat täyttöalueet ja rakennukset Alue on rakennettua ympäristöä, jossa ainoa tiedossa oleva täyttö on Kalapolulla ja siitä leikkipuiston suuntaan pohjoiseen. Täytön paksuus kevyen liikenteen väylällä vaihtelee 1 2 metriin. Puistoraitti 2 vieressä itäpuolella oleva kiinteistö (23122/1) on rakennuslupakuvien perusteella perustettu polkua lähimmiltä osiltaan kallion varaisesti tasolle noin +9 ja pohjoispuolella oleva (23121/2 lähinnä polkua olevilta osiltaan mahdollisesti maanvaraisesti tasolle noin +10.

22 (23) Perustaminen ja rakennettavuus Kadut, raitit ja uudet vesihuoltolinjat voidaan perustaa joko maan tai kallionvaraisesti. Matinkadulla paaluvälillä 130 170 uusi hulevesijohto ja Kalapolulle pehmeikköalueelle tulevat vesihuoltolinjat perustetaan joko pelti tai teräsbetoniarinan varaisesti. Alueen rakennettavuuteen vaikuttaa nykyinen tiivis yhdyskuntarakenne, mikä vaikuttaa rakentamisen ja louhinnan kustannuksiin. Matinkadulta lähtevä uusi kevyenliikenteen väylä, puistoraitti 2 vaatii paikalla olevan kallion osittaista louhimista. Matinkadulta lähtevä uusi hulevesiviemäri sijoittuu samaan käytävään puistoraitti 2 kanssa. Putken perustamistaso on 5 6 m nykyisen maanpinnan alapuolella. Putken rakentaminen edellyttää alkuosaltaan syvän louhitun kanaalin ja loppuosaltaan syvän tuetun kanaalin rakentamista lähelle rakennusta (23122/1). Puistoraitin 2 osalta uuden hulevesiviemärin vaihtoehtoisena rakentamistapana tutkittiin syvällä louhintaosuudella putken rakentamista suuntaporaamalla kallioon. Suuntaporaus edellyttää 3x12 m2 kaivannon tekemistä porauskalustoa varten. Vastaanottokaivannon mitat ovat 2x2 m2. Porauskaivantoa ei voida sijoittaa Matinkadulle sen vaatiman tilan vuoksi. Raitti 2 pohjoispäässä kallion pinnan voidaan arvioida olevan lähellä putken perustamistasoa, joten lähtökaivanto tulisi sijoittumaan, ainakin osittain, talojen väliin. Lähtökaivannon sijoittumista haittaa lisäksi olemassa olevat vesihuoltolinjat uuden linjan pohjoispäässä. Enimmillään porausmatkaksi voidaan arvioida noin 30 m. Kallioporauksen D700 metrihinta suojaputkineen on noin 1000 /m ja avolouhintana tehtävän kaivannon metrihinnan arvioidaan olevan noin 1500 /m. Suuntaporauksen sisältämien suurempien epävarmuustekijöiden vuoksi tässä on päädytty arvioimaan kustannukset louhitun kanaalin perusteella. Suuntaporauksen merkittävin haittatekijä on porauksen aiheuttama runkomelu viereisiin rakennuksiin. Eräissä mittauksissa melun voimakkuudeksi on mitattu 82 db. Kala Maijan uusittava silta ja siihen liittyvät tukimuurit perustetaan maanvaraisesti tiiviin moreenikerroksen varaan. Matinkadun eteläpuolella voidaan mahdollisesti perustaa anturat kallion varaisesti.

23 (23) 4 KUSTANNUKSET Matinmetsän ja Satukujan asemakaavamuutosalueiden kunnallisteknisen yleissuunnitelman kustannusarvio perustuu hankeosatasoiseen laskentaan. Laskenta on tehty Fore kustannushallintaohjelmalla. Molempien kaava alueiden yhteenlasketut kunnallistekniikan rakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa (alv 0%). Satukujan osuus tästä on noin 400 000 (alv=0) ja Matinmetsän 2,4 M (alv=0).

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Matinkatu_Satukuja_KTYS Laskelma: Matinkatu_Satukuja_KTYS Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Investointi Milla Nappa Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Milla Nappa Milla Nappa Sito Oy Asiakkaan projektipäällikkö: Aluekerroin: 1,10 Kustannusindeksi: 109,30 (2010=100) Päivämäärä: 21.6.2017 Koko hanke yhteensä: 390 783 Suodatus: Satukuja, Satuja vesihuolto, Satukuja LP-alue, Kala-Matin raitti plv 65-90, Kaisankuja plv 0-90, Johtosiirrot Satukuja Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Satukuja 60 954 57 215 211.284 Tonttikatuväylä U m 60 953,59 57 215 Satuja vesihuolto 50 281 14 038 414.2 Yhdistelmärunkolinja (vesihuolto) U m 50 280,77 14 038 HV 315 Satukuja LP-alue 1 300 105 136 832 232.2 Pysäköintialue U m2 1 300 92,70 120 508 324.1 Tukimuuri U m 40 328,79 13 152 441.2 Katuvalaistus U m 30 105,74 3 172 Kala-Matin raitti plv 65-90 25 1 316 32 906 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 250 131,62 32 906 Kaisankuja plv 0-90 90 536 48 206 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 365 132,07 48 206 plv0-90 Johtosiirrot Satukuja 0 50 540 421.1 Kaukolämpöverkosto U m 180 280,78 50 540 KL DN80 Satukuja, Kaisankuja 100-900 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 339 738 Laskelman tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 25 480 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 25 565 Sivu 1 / 2

Matinkatu_Satukuja_KTYS Tilaajatehtävät yhteensä 15 % 51 046 100-5700 Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 390 783 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 390 783 (Alv. 24%) 93 800 Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) 484 600 Sivu 2 / 2

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Matinkatu_Satukuja_KTYS Laskelma: Matinkatu_Satukuja_KTYS Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Investointi Milla Nappa Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Milla Nappa Milla Nappa Sito Oy Asiakkaan projektipäällikkö: Aluekerroin: 1,10 Kustannusindeksi: 109,30 (2010=100) Päivämäärä: 21.6.2017 Koko hanke yhteensä: 2 426 123 Suodatus: Matinkatu, Matinkatu vesihuolto, Kala-Matin raitti, Kaisankuja plv 90-200, Kala-Maijan polku, Kalapolku, Tulvareitti Matinkadulta, Puistoraitti 1, Puistoraitti 2, Johtosiirrot Matinmetsä Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Matinkatu 290 1 709 495 739 211.21211 Pysäköintikaista U m2 105 138,50 14 542 211.281 Pääkatuväylä U m 90 1 537,16 138 344 211.281 Pääkatuväylä U m 100 2 538,71 253 871 puut, välikaista 225.1 Suojatie U kpl 4 1 173,08 4 692 236.21 Linja-autopysäkki, katu U kpl 1 29 202,90 29 203 236.21 Linja-autopysäkki, katu U kpl 1 8 869,71 8 870 ajoratapysäkki 236.21 Linja-autopysäkki, katu U kpl 1 16 608,01 16 608 ajantasauspysäkki 441.2 Katuvalaistus U m 280 105,74 29 608 Matinkatu vesihuolto 141 1 583 223 199 414.2 Yhdistelmärunkolinja (vesihuolto) U m 141 679,37 95 791 VJ 200 HV 315 414.2 Yhdistelmärunkolinja (vesihuolto) U m 210 606,71 127 408 VJ 200 Sivu 1 / 3

Matinkatu_Satukuja_KTYS Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Kala-Matin raitti 65 5 092 331 011 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 740 131,01 96 945 plv 0-65 252.1 Istutusalue U m2 143 237,14 33 910 441.3 Muu väylävalaistus U m 62 105,74 6 556 913 katetut portaat [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 1 193 600,00 193 600 Kaisankuja plv 90-200 110 590 64 903 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 435 130,97 56 972 plv90-200 441.3 Muu väylävalaistus U m 75 105,74 7 931 Kala-Maijan polku 160 3 764 602 214 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 85 357,12 30 355 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 600 131,20 78 720 252.1 Istutusalue U m2 65 212,88 13 837 441.3 Muu väylävalaistus U m 70 105,74 7 402 913 Silta [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 1 193 600,00 193 600 913 Tukimuurit [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 1 84 700,00 84 700 913 katetut portaat [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 1 193 600,00 193 600 Kalapolku 70 425 29 736 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 70 341,72 23 920 441.3 Muu väylävalaistus U m 55 105,74 5 816 Tulvareitti Matinkadulta 80 1 398 111 834 414.2 Yhdistelmärunkolinja (vesihuolto) U m 80 535,80 42 864 HV 500 kaava-alueen rajalle 913 Muu kohdeosa U kpl 1 68 970,00 68 970 kalliokanaali/täytöt yms plv28-64 osuus 34 m Puistoraitti 1 35 501 17 550 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 35 410,78 14 377 441.3 Muu väylävalaistus U m 30 105,74 3 172 Puistoraitti 2 30 533 15 992 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 30 427,32 12 820 441.3 Muu väylävalaistus U m 30 105,74 3 172 Johtosiirrot Matinmetsä 0 217 036 421.1 Kaukolämpöverkosto U m 290 684,15 198 402 KLDN300, Tiistiläntie, Matinraitti 911 Muu linjaosa U m 220 84,70 18 634 Caruna putkivaraukset 100-900 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 2 109 214 Laskelman tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 158 191 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 158 718 Sivu 2 / 3

Matinkatu_Satukuja_KTYS Tilaajatehtävät yhteensä 15 % 316 909 100-5700 Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 2 426 123 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 2 426 123 (Alv. 24%) 582 300 Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) 3 008 400 Sivu 3 / 3

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Matinkatu_Satukuja_KTYS Laskelma: Matinkatu_Satukuja_KTYS Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Investointi Milla Nappa Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Milla Nappa Milla Nappa Sito Oy Asiakkaan projektipäällikkö: Aluekerroin: 1,10 Kustannusindeksi: 109,30 (2010=100) Päivämäärä: 21.6.2017 Koko hanke yhteensä: 2 816 907 Koko laskelma Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Matinkatu 290 1 709 495 739 211.21211 Pysäköintikaista U m2 105 138,50 14 542 211.281 Pääkatuväylä U m 90 1 537,16 138 344 211.281 Pääkatuväylä U m 100 2 538,71 253 871 puut, välikaista 225.1 Suojatie U kpl 4 1 173,08 4 692 236.21 Linja-autopysäkki, katu U kpl 1 29 202,90 29 203 236.21 Linja-autopysäkki, katu U kpl 1 8 869,71 8 870 ajoratapysäkki 236.21 Linja-autopysäkki, katu U kpl 1 16 608,01 16 608 ajantasauspysäkki 441.2 Katuvalaistus U m 280 105,74 29 608 Matinkatu vesihuolto 141 1 583 223 199 414.2 Yhdistelmärunkolinja (vesihuolto) U m 141 679,37 95 791 VJ 200 HV 315 414.2 Yhdistelmärunkolinja (vesihuolto) U m 210 606,71 127 408 VJ 200 Satukuja 60 954 57 215 211.284 Tonttikatuväylä U m 60 953,59 57 215 Sivu 1 / 3

Matinkatu_Satukuja_KTYS Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Satuja vesihuolto 50 281 14 038 414.2 Yhdistelmärunkolinja (vesihuolto) U m 50 280,77 14 038 HV 315 Satukuja LP-alue 1 300 105 136 832 232.2 Pysäköintialue U m2 1 300 92,70 120 508 324.1 Tukimuuri U m 40 328,79 13 152 441.2 Katuvalaistus U m 30 105,74 3 172 Kala-Matin raitti 65 5 092 331 011 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 740 131,01 96 945 plv 0-65 252.1 Istutusalue U m2 143 237,14 33 910 441.3 Muu väylävalaistus U m 62 105,74 6 556 913 katetut portaat [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 1 193 600,00 193 600 Kala-Matin raitti plv 65-90 25 1 316 32 906 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 250 131,62 32 906 Kaisankuja plv 90-200 110 590 64 903 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 435 130,97 56 972 plv90-200 441.3 Muu väylävalaistus U m 75 105,74 7 931 Kaisankuja plv 0-90 90 536 48 206 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 365 132,07 48 206 plv0-90 Kala-Maijan polku 160 3 764 602 214 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 85 357,12 30 355 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 600 131,20 78 720 252.1 Istutusalue U m2 65 212,88 13 837 441.3 Muu väylävalaistus U m 70 105,74 7 402 913 Silta [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 1 193 600,00 193 600 913 Tukimuurit [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 1 84 700,00 84 700 913 katetut portaat [KÄYTTÄJÄN HO] U kpl 1 193 600,00 193 600 Kalapolku 70 425 29 736 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 70 341,72 23 920 441.3 Muu väylävalaistus U m 55 105,74 5 816 Tulvareitti Matinkadulta 80 1 398 111 834 414.2 Yhdistelmärunkolinja (vesihuolto) U m 80 535,80 42 864 HV 500 kaava-alueen rajalle 913 Muu kohdeosa U kpl 1 68 970,00 68 970 kalliokanaali/täytöt yms plv28-64 osuus 34 m Puistoraitti 1 35 501 17 550 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 35 410,78 14 377 441.3 Muu väylävalaistus U m 30 105,74 3 172 Sivu 2 / 3

Matinkatu_Satukuja_KTYS Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Puistoraitti 2 30 533 15 992 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 30 427,32 12 820 441.3 Muu väylävalaistus U m 30 105,74 3 172 Johtosiirrot Matinmetsä 0 217 036 421.1 Kaukolämpöverkosto U m 290 684,15 198 402 KLDN300, Tiistiläntie, Matinraitti 911 Muu linjaosa U m 220 84,70 18 634 Caruna putkivaraukset Johtosiirrot Satukuja 0 50 540 421.1 Kaukolämpöverkosto U m 180 280,78 50 540 KL DN80 Satukuja, Kaisankuja 100-900 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 2 448 952 Laskelman tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 183 671 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 184 284 Tilaajatehtävät yhteensä 15 % 367 955 100-5700 Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 2 816 907 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 2 816 907 (Alv. 24%) 676 100 Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) 3 493 000 Sivu 3 / 3