KIRJALLINEN KYSYMYS 459/2005 vp Henkilöliikenteen palauttaminen välille Jyväskylä Haapajärvi Eduskunnan puhemiehelle Keski-Suomen radaksi kutsutaan rautatietä Jyväskylästä Laukaan, Suolahden, Äänekosken, Saarijärven, Kannonkosken, Viitasaaren Keitelepohjan ja Pihtiputaan kautta Haapajärvelle. Rautatie Suolahden satamaan ns. Suolahden vanhalle asemalle oli rakennettu jo noin 100 vuotta sitten Pohjanmaan radalta Haapamäeltä Jyväskylän kautta ennen Pieksämäelle idän suuntaan menevää ns. poikkirataa. Suunnitelmissa oli jo ennen toista maailmansotaa rakentaa ns. Keski-Suomen rata kokonaisuudessaan valmiiksi ja liittää tähän Saarijärvellä Haapamäeltä Multian kautta rakennettavaksi suunniteltu rata. Tällöin rata olisi ollut lyhyin rautatieyhteys Helsingin ja Oulun välillä. Tämä lyhyin Suomen pituussuunnassa silloin suunniteltu ratayhteys olisi ollut Helsinki Haapamäki Saarijärvi Haapajärvi Ylivieska Oulu. Kokonaisuudessaan Keski-Suomen rata valmistui 1950-luvun loppupuoliskolla, jolloin radalla alkoi yhtenäinen henkilöjunaliikenne silloisella kiskobussikalustolla, ns. "lättähatuilla", sekä tavarajunaliikenne kappaletavaraliikenteenä ja erityisesti puutavaran kuljetuksina. Yhteytenä merelle virisi myös ajatus rakentaa rata Ylivieskasta Kalajoelle Rahjan satamaan. Keski-Suomen radalla oli kymmeniä henkilöliikenteen liikennepaikkoja. Erityisen huomattavaa on, että Suolahden, Äänekosken ja Äänekosken kauppatorin, Saarijärven ja Saarijärven kk:n, Kannonkosken ja Pihtiputaan asemat ja liikennepaikat sijaitsevat aivan keskellä kaupunki- tai kuntakeskusta. Kyse tässä aloitteessa olisi hyvin nykyaikaisesta kaupunkiradasta maaseudulla, jollainen olisi nykyään oikea suunnittelutaidon mestarinäyte liikenneväylän rakentamisesta. Tänä aikana nyt olemassa oleva ratalinjaus olisi myös vaikea toteuttaa taajamien rakentamisen kasvun vuoksi, mutta olemassa oleva rata on suuri mahdollisuus joka tulisi ottaa kaikin tavoin aktiiviseen käyttöön. Mainittujen kaupunki- ja kuntakeskuksien lisäksi radan varteen tulevat myös monet kyläyhdyskunnat, joilla oli ja on yhä asema tai liikennepaikka. Tällaisia ovat Vihtavuori, Laukaa (kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä kirkonkylässä), Parantala, Kannonsaha, Keitelepohja ja Alvajärvi. Lisäksi lukuisia seisakkeita oli myös monilla muilla paikkakunnilla radan varressa. Henkilöliikenteen palauttamisen selvittäminen Keski-Suomen radalla olisi aiheellista seuraavien seikkojen vuoksi: 1) Yhä edelleen lyhin ratayhteys Jyväskylän ja Oulun välillä kulkee tätä reittiä. Vuorovaikutus mm. Jyväskylän ja Oulun välillä tapahtuu tätä reittiä. Vuorovaikutus mm. Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kanssa on kasvava. Sama koskee myös muita ammattikorkeakouluja ja oppilaitoksia. Huomattava on myös Ääneseudulla ja Saarijärvellä olevat oppilaitokset, joiden opiskelijoille ja erityisesti pohjoiseen suuntautuvalle vuorovaikutukselle junien henkilöliikenteen palauttamisella olisi ennakoitavissa myönteistä vaikutusta. Yhteydet palautuisivat myös radanvarsipaikkakuntia kauemmaksi, jos mm. joukkoliikenne niveltyisi joustavaksi osaksi keskeisiltä asemilta Versio 2.0
linja-auto- tai taksiyhteyksinä. Esimerkiksi Karstulan suunta olisi tällainen; Karstulan evankelinen opisto on oppilaitos, jolla on laaja oppilaaksiottoalue. Kannonkoskella toimii Piispalan nuorisokeskus, josta tulisi satoja, ellei tuhansia junankäyttäjiä vuodessa, mikäli henkilöliikennettä olisi radalla. 2) Uudet tulevat kiskobussit olisivat kevytjunakalustona yhtä soveltuvia radan liikennöintiin, kuten aikoinaan olivat silloisetkin kiskobussit. Kevytkiskoinenkin rata riittää kiskobussille, joten rataosuuden Äänekoski Haapajärvi kiskot sinällään riittäisivät. Ratapölkkyjä ja pientareita olisi kuitenkin uusittava. Samoin liikennepaikkojen laiturirakenteita ja asemien piha-alueita olisi myös jossain määrin kunnostettava. Valtion rautateiden oma kyllästämö Haapamäellä pystyisi nopeasti ja tehokkaasti toimittamaan sekä kyllästetyt ratapölkyt että yleensäkin muun kyllästetyn puumateriaalin kunnostustarpeita varten. Esimerkiksi Äänekosken kauppatorin ja Saarijärven kk:n liikennepaikoilla olisi kätevästi esim. kyllästetyllä puumateriaalilla rakennettavissa kevyen liikenteen kulkureitit junalta aivan mainittujen kaupunkien ydinkeskuksiin. 3) Valtatie 4 kaipaa tällä hetkellä merkittäviä parannuksia, ja se on osittain ja erityisesti vaikeissa keliolosuhteissa vaarallinen. Siksi erityisesti pitkän matkan tavaraliikennettä tulisi aktiivisesti ohjata kiskoille. On täysin asiatonta, että esim. paperirullia kuljetetaan rekka-autoilla Pohjois-Suomesta Etelä-Suomen satamiin, kun samaan aikaan on olemassa rautatiekuljetusmahdollisuus ja Keski-Suomen rata on lähes käyttämätön ja pidemmällä aikavälillä liikenteen lopettaminen on uhan alla välillä Äänekoski Saarijärvi. Runsas vuosi sitten tapahtunut tuhoisa Konginkankaan bussiturma aiheutui VR-konsernin kuljetusta tekemässä olleen rekka-auton luisumisesta linja-autoa kohti. Tulisikin luoda sellaiset logistiset järjestelmät, joilla raskasta tavaroiden kuljetusta voitaisiin ohjata tehokkaasti ja toimivasti kiskoille. Jyvässeudulle suunnitteilla oleva logistiikkakeskus tulisi sijoittaa ja rakentaa siten, että se voisi palvella Keski-Suomen radan tulevaa käyttöä aivan uudella tavalla. 4) Myös henkilöautoliikennettä voitaisiin vähentää vaaralliselta valtatieltä 4 ottamalla suorin rautatieyhteys tehokkaaseen käyttöön välillä Oulu Ylivieska Haapajärvi Jyväskylä. Kiskobussit voisivat liikennöidä välillä Ylivieska Haapajärvi Jyväskylä. Liikenne välillä Oulu Ylivieska tapahtuisi radan olemassa olevilla Pendolino-, InterCity-, pikajuna- ja taajamajunakalustolla. 5) Henkilöjunaliikenteen mahdollinen palauttaminen ei heikentäisi linja-autoliikenteen asemaa kilpailutekijänä, koska rautatie pääosin kulkee eri reittiä kuin olemassa olevat linja-autoliikenteen vuorot Oulun ja Jyväskylän välisillä tieosuuksilla. On päinvastoin tosiasia, että joukkoliikenteen kasvu koituu kaikkien joukkoliikennemuotojen hyväksi. Henkilöliikenteen palauttaminen Keski-Suomen radalle on perusteltua myös siksi, että suorat lentoyhteydet Jyväskylän ja Oulun väliltä tällä hetkellä puuttuvat, eikä tällaisen lentoliikenteen aloittaminen ole tiettävästi näköpiirissäkään. Vuoden 1978 kevääseen asti oli mahdollisuus myös yöpikajunalla matkustamiseen Jyväskylän ja Oulun välillä Haapamäen kautta vaihtoyhteyksillä Haapamäellä yöpikajunapariin P51 Helsinki Haapamäki Oulu ja P52 Oulu Haapamäki Helsinki. Nyt tulisi harkita uutena yhteytenä yöpikajunaliikennettä myös makuuvaunu- ja autojenkuljetusvaunupalveluina Jyväskylästä Haapamäen kautta Seinäjoelle, jossa vaunut voitaisiin liittää Pohjanmaan radan juniin ja irrottaa niistä. Tällöin voisi ajatella vähennettävän nelostien autoliikenteen paineita. Tämä liikenne voitaisiin aloittaa kokeiluluonteisena Lapin matkailusesongin aikoina. Samalla se palvelisi muutoinkin Jyväskylän ja Oulun yhteyksiä. Väitteisiin junaliikenteen hitaudesta voisi todeta junaliikenteen olevan kilpailukykyistä jo nopeuksilla 80 km/t ja 100 km/t, koska nämä ovat tyypillisiä valtateidenkin nopeuksia varsinkin talvikaudella. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2
Mihin toimiin aiotaan ryhtyä Keski-Suomen radan henkilöliikenteen palauttamiseksi Jyväskylän ja Haapajärven välille ja mitä kunnostustoimia tämän toteuttamiseksi tarvitaan itse radalle ja liikennepaikoille? Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Lauri Oinonen /kesk Jyrki Kasvi /vihr Toimi Kankaanniemi /kd Antti Rantakangas /kesk Pekka Vilkuna /kesk 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 459/2005 vp: Mihin toimiin aiotaan ryhtyä Keski-Suomen radan henkilöliikenteen palauttamiseksi Jyväskylän ja Haapajärven välille ja mitä kunnostustoimia tämän toteuttamiseksi tarvitaan itse radalle ja liikennepaikoille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vaikka Jyväskylä Äänekoski -rataosa voisi periaatteessa soveltua nykykunnossaan henkilöjunaliikenteen käyttöön, on rataosalla Äänekoski Haapajärvi radan kunto huono ja rataosalle on asetettu nopeusrajoitus. Radan saattaminen henkilöliikenteelle turvalliseen kuntoon edellyttää huomattavia parannuksia. Tämän lisäksi henkilöliikenteen avaaminen edellyttää sekä kulunvalvonnan rakentamista koko rataosalle että uusien liikennepaikkojen rakentamista. Käytännössä kaikki liikennepaikat tulisi rakentaa uudelleen. Liikenne- ja viestintäministeriön näkemys on, että rataosalla ei ole sellaisia matkustustarpeita, että henkilöliikenteen aloittamiselle olisi edellytyksiä. Ministeriön lähtökohtana on, että uuden liikenneyhteyden aloittamisen edellytyksenä on, että se voidaan hoitaa asiakastuloperusteisesti. Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 4
Ministerns svar KK 459/2005 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 459/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att återinföra persontrafiken på banavsnittet Jyväskylä Haapajärvi i Mellersta Finland och vilka iståndsättande åtgärder kräver detta på själva banan och på trafikplatserna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Trots att banavsnittet Jyväskylä Äänekoski i sitt nuvarande skick i princip kunde lämpa sig för persontågstrafik, är banavsnittet Äänekoski Haapajärvi i dåligt skick och en hastighetsbegränsning har införts på det. Att bringa banan i ett för persontrafik trafiksäkert skick kräver avsevärda förbättringar. För att införa persontrafik krävs dessutom att det på hela banavsnittet byggs tågkontroll och att nya trafikplatser byggs. I praktiken borde alla trafikplatser byggas om. Kommunikationsministeriets uppfattning är att det på banavsnittet i fråga inte finns resebehov som skapar förutsättningar för att inleda persontrafik. Ministeriet utgår i från att en förutsättning för att införa en ny trafikförbindelse är att den kan upprätthållas med kundintäkter. Helsingfors den 8 juni 2005 Kommunikationsminister Leena Luhtanen 5