VANTAA ILOA VARHAIN ryhmien ohjekirjanen ohjaajille DEPRESSIOKOULU TYÖKIRJAN RINNALLA
ILOA VARHAIN - RYHMÄ ÄIDEILLE JA VAUVOILLE- OHJEKIRJANEN neuvoloihin Työvälineenä ryhmien ohjaamisessa Depressiokoulu-työkirjan rinnalla tämä ohjekirjanen
Johdanto Iloa Varhain -ryhmien ohjekirjanen on tarkoitettu käytettäväksi Depressiokoulutyökirjan (Koffert T.,Kuusi K. SMS 2007) ohessa neuvolan ryhmissä, joihin osallistuvat äidit yhdessä vauvojen kanssa. Iloa Varhain- ryhmät ovat suunnattu vastasynnyttäneille äideille, jotka ovat vaarassa masentua, ovat lievästi masentuneita tai joilla on ongelmia vuorovaikutuksessa vauvan kanssa. Ryhmissä äidit oppivat masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja, saavat tukea varhaiseen vuorovaikutukseen sekä lisäksi vertaistukea muilta äideiltä. Varhaisella tuella ja avulla pyritään ennaltaehkäisemään masennusta tai estämään sen vaikeutuminen. Näin voidaan tukea myös lapsen hyvää fyysistä ja psyykkistä kehitystä Iloa Varhain -ryhmissä vauvan näkökulma tulee esiin äidin auttamisen ja tukemisen rinnalla; lisäksi ryhmissä käsitellään erityisesti äitiyttä ja vanhemmuutta sekä äitiyden rooliin liittyviä hämmentäviä tunteita. Äidin osallistumiseen tarvitaan myös puolison tukea; alku- ja loppuhaastattelussa puolison läsnäolo olisi tärkeää. Ohjekirjasen on tuottanut Vantaan Sateenvarjo-projekti v. 2008. Siinä on hyödynnetty ohjaajien kokemuksia Vantaan Iloa varhain -ryhmistä ja tietoa varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta sekä vantaalaisten äitien kommentteja ja havaintoja vauvojen voinnista ryhmien jälkeen. 2
Iloa varhain- ryhmien teemoja: Keskusteluissa äidit pohtivat tunteitaan, vauvaan liittyviä huolia ja ajatuksia sekä suhdettaan erityisesti vauvaan, mutta myös muihin läheisiin ja omaan lapsuudenperheeseen Äideillä voi olla huolia vauvan kehityksestä ja terveydestä. Vauvat koetaan usein vaikeahoitoisiksi ja itkuisiksi. Vauvoilla voi olla epäsäännöllinen nukkumisrytmi ja ruokailuun liittyviä ongelmia. Äidit ovat hämmentyneitä äitiyden ja vauvan nostattamien suurten tunteiden edessä (esim. viha, avuttomuus ja turhautuminen). He toivovat usein konkreettisia neuvoja vaikeiden tunteiden käsittelyyn ja ovat huojentuneita havaitessaan, että muilla ryhmäläisillä on samanlaisia tunteita. Sosiaalisten suhteiden merkitys korostuu Iloa Varhain - ryhmissä. Äidit pohtivat suhdetta lapsen isään, toisiin lapsiin ja läheisverkostoon. Perheen ulkopuoliset suhteet ovat usein vähäiset. Keskusteluissa äidit tuovat esiin myös suhdettaan lapsuuden perheeseen. Omat vaille jäämisen tunteet lapsuudessa voivat varjostaa omaa äitiyttä. Näiden kokemusten syvempi tarkastelu ja työstäminen vaatii joidenkin äitien kohdalla jatkohoitoon ohjaamista. Äidit usein tukevat ja neuvovat toinen toisiaan. Äideille merkityksellistä palautetta on onnistuminen vuorovaikutuksessa vauvan kanssa. Ryhmissä jaetaan iloa ja positiivista palautetta vauvojen persoonallisuuksista ja kehityksen edistymisestä. Ryhmästä saatu vertaistuki on äideille erittäin merkittävä. Ohjaajat pyrkivät huomioimaan jokaisen vauvan, äidin ja heidän suhteensa. Äidin ja vauvan välistä katse- ja kehokontaktia pyritään vahvistamaan. Ohjaajat opastavat äitejä vuorovaikutuksen merkityksestä ja vauvan kehityksestä. Keskustelun tukena käytetään toiminnallisia menetelmiä (esim. Vauvatus, leikit, lorut, laulut). Mitä ryhmässä tapahtuu? - Jokaisessa ryhmätapaamisissa on sama struktuuri, esim. aloitetaan alkulaululla/leikillä, kuulumiskierros, kotitehtävien läpikäynti, keskustelua, kahvitauko, seuraavan kerran teema ja kotitehtävät, loppulaulu/rentoutus. - Kahvitauolla ohjaajat poistuvat ryhmätilasta, näin tuetaan äitien ryhmäytymistä. 3
- Vauvakin on ryhmäläinen ja hänen tarpeensa huomioidaan ryhmän aikana. Vauvoja hoidetaan, pidetään hyvänä, syötetään ja nukutetaan ryhmän aikana normaaliin tapaan. - Tapaamiskerran alussa ja lopussa tervehditään myös vauva henkilökohtaisesti. Ryhmään osallistumisen perusteet: - Äidin mielialan lasku, EPDS - mielialaseulasta yli 12p. (Edinburgh postnatal depression schale) tai lievä masennus - Äidin aikaisempi masennus tai muu psyykkinen oireilu - Äidin epävarmuus vanhemmuudessa ( esim. näyttäytyy vauvan syömis- ja nukkumisongelmana) - Äidin itsensä kokema tuen tarve - Masennuksen kannalta riskiryhmään kuuluminen (esim. puolison tuen puute, teiniäidit) Ryhmään osallistumisen esteet: - Äidin keskivaikea tai vaikea masennus - Äidin samanaikainen hoito psyk.pkl:lla - Äidin sopimattomuus ryhmätyöskentelyyn - Äidin motivaation puute - Äidin huono suomenkielen ja kognitiivisten taitojen taso - Äidin moniongelmallisuus, useita auttajatahoja perheessä - Akuutti perheväkivaltakriisi - Akuutti parisuhdekriisi - Äidin akuutti päihdeongelma Ryhmästruktuuri: - Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kahden tunnin ajan 8-10 kertaa - Äiti-vauvapareja on 4-5 - Vauvat ovat n.2vk- 8kk ikäisiä - Hyvä tapaamisajankohta on aamupäivä, se auttaa perhettä päivärytmin rakentamisessa (esim. klo 9.30-11.30) - Tiiviin ryhmäjakson jälkeen on jatkotapaamisia 0-3 kertaa, esim. kerran kuussa - Jatkotapaamisien jälkeen on seurantatapaaminen 3kk kuluttua - Ryhmissä käytetään Depressiokoulu- työkirjaa ja Iloa Varhain- ohjekirjanen rinnakkain koko ryhmäprosessin ajan - Ryhmät ovat suljettuja ryhmiä 4
- Äidit osallistuvat ryhmään vain vauvan kanssa, tarvittaessa isommille sisaruksille järjestetään lastenhoito, esim. kodinhoitaja Ryhmäohjaajat: - Ryhmien ohjaajina toimivat Depressiokoulujen ohjaamiseen perehtyneet työntekijät (terveydenhoitaja, perhetyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi) työparina - Ainakin toinen ohjaajista on terveydenhuollon koulutuksen saanut työntekijä - Ohjaajien on tärkeä varata riittävästi aikaa ryhmäkerran suunnitteluun, työnjakoon sekä purkuun - Tavoitteena on työnohjaus ohjaajille 1-3 kertaa ryhmän aikana - Ohjaajat tekevät omat muistiinpanot ryhmän kulusta - Ohjaajat merkitsevät potilastietojärjestelmään ryhmäkäyntivastaanoton sekä äidille että vauvalle jokaisen tapaamiskerran jälkeen (esim. kommenttina osallistunut neuvolan Iloa Varhain- Depressiokoulumalliseen ryhmään 1/8) Ohjaajan tarvikelista: - Ohjaajien ja ryhmäläisten Depressiokoulu- työkirjat - Ohjaajien Iloa Varhain- ohjekirjanen - EPDS- mielialaseulat - Vihot ohjaajien muistiinpanoja varten - Kynät - Loru- ja laululeikkimonisteet - Vauvatus- ohjeet - Rentoutus- CD tai rentouttavaa musiikkia - Kehtolauluja - Äideille lopuksi jaettavat runot, kortit tms. - Palautelomakkeet - Patjat lattioille, leluja ja kirjoja - Kahvitarvikkeet Ryhmäprosessi: 5
Ensimmäisillä tapaamisilla tavoitteena on tutustuminen, luottamuksen ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen sekä ryhmään sitoutuminen. Alussa ilmapiiri voi olla levoton ja jännittynyt. Vauvat voivat myös ilmaista epävarmuuttaan ja hämmennystään omalla, persoonallisella tavallaan. Ryhmäläisten tutustuttua toisiinsa avoimuus ja turvallisuuden tunne yleensä lisääntyvät ja äidit ovat valmiita jakamaan ja pohtimaan kokemuksiaan. Luottamuksen lisäännyttyä, äidit myös huomioivat enemmän toisiaan ja toistensa vauvoja. Kun vauvat tutustuvat toisiinsa, hekin alkavat etsiä kontaktia toisiinsa ääntelemällä, koskettamalla ja kiinnostumalla samoista leluista. Äidin mielialan noustessa ryhmän aikana, näkyy muutos myös vauvoissa; he voivat olla rauhallisempia, tyytyväisempiä ja syömis- ja unirytmit voivat tasaantua. Lopettamisvaihe herättää usein haikeuden tunteita ja toiveita ryhmän jatkumisesta. Koko ryhmän ajan ohjaajat kertovat kuinka monta ryhmäkertaa on jäljellä. Alkuhaastattelu: - Äidille ja isälle kerrotaan ryhmän tavoitteet. - Äidin vointi, motivaatio ja hänen odotuksensa ja/tai pelkonsa ryhmää kohtaan kartoitetaan. - Äiti täyttää EPDS- seulan. - Vauva huomioidaan tervehtimällä hänet, kyselemällä äidiltä vauvan vointia ja arjen sujumista. - Arvioidaan äidin ja vauvan soveltuvuutta ryhmätyöskentelyyn sekä soveltuvuutta suhteessa muihin ryhmäläisiin. Ohjaajat huolehtivat, että jokainen äiti löytää ryhmästä samankaltaisessa elämäntilanteessa olevan äidin (esim. nuoret äidit, yksinhuoltajat, uudelleensynnyttäjät). - Kerrotaan, että vauvan mahdollinen itkuisuus ei ole este ryhmään osallistumiselle - Äidin verkostot ja aiemmat ryhmäkokemukset kartoitetaan. - Äideille korostetaan ryhmään sitoutumista ja luottamuksellisuutta. - Puolison läsnäolo alkuhaastattelussa on suotavaa. Näin puoliso on tietoinen äidin voinnista ja tulevasta ryhmätyöskentelystä. 1. OPPITUNTI : Mitä masennus on? ( s.7): - Masennuksen tunnusmerkkejä kyseltäessä (s.7) apukysymyksinä esim. seuraavat kysymykset: 6
o Millainen on masentunut äiti? Kuinka vauva huomaa äidin olevan masentunut? o Millainen on masentunut vauva? Kuinka äiti huomaa vauvan olevan masentunut? Tehtävä 1 (s. 9) - Mielialan arviointiasteikossa annetaan pisteet myös vauvalle. Harjoitella voi myös niin, että vauva antaa pisteitä äidille (esim. Miltä vauvasta äiti tuntui illalla raskaan päivän jälkeen?) Tehtävä 2 (s.9) - Helpot hetket huomioidaan hetkistä, jotka ovat tapahtuneet yhdessä vauvan kanssa/yksin. Tehtävä 3 (s.9) työkirjan mukaan 2. OPPITUNTI: Kuinka tekeminen vaikuttaa mielialaan? ja Miellyttävien toimintojen lisääminen (s.10-21): - Kuulumiskierroksella kysellään myös vauvan kuulumisia, esim. Kuinka vauvan viikko sujui? Huomasiko vauva äidin mielialat? Kuinka vauva reagoi äidin tunteisiin tai kuinka äiti reagoi vauvan tunteisiin? 2.2 (s. 11) Mitä on mukava tekeminen? - Ryhmässä keskustellaan vauvan kanssa yhdessä tehtävistä mukavista tekemisistä. 2.3 (s.11) Päivittäinen rentoutumisharjoitus - Äidin oman rentoutumisharjoituksen lisäksi vauvan rentoutumisharjoitukset (esim. vauvahieronta). - Keskustellaan siitä, minkälainen on rentoutunut vauva? Missä tilanteissa vauva rentoutuu ja kuinka sen huomaa? Kuinka äiti voi auttaa vauvaa rentoutumaan? - - Kuinka vauva ja äiti voivat yhdessä rentoutua? Esim. Äiti ja vauva voivat olla lähekkäin, kuinka he tuntevat toisensa lämmön, pehmeyden, tuoksut, painon jne.? Tehtävät 1-3 (s. 12-14) työkirjan mukaan Tehtävä 4 (s. 14) - Reikäleipätehtävän yhteydessä keskustellaan siitä, kuuluuko vauvanhoito pakollisiin vai vapaasti valittaviin tehtäviin? Onko reikäleivissä keskenään suuri ero? - s. 15 kellotaulutehtävä jätetään pois. 3.2 (s. 16) Kokeile itsesi muutosohjelmaa - Äidit miettivät kaksi mukavaa tekemistä, mitä haluaisivat tehdä yhdessä vauvan kanssa (uusia asioita, mitä ryhmä tuottaa tai asioita, joissa on ollut pulmia). Nämä 7
tehtävät erityisesti silloin, jos ryhmäläisillä korostuvat varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat. - Äidit miettivät kaksi mukavaa tekemistä, joita haluaisivat tehdä itsekseen ns. treffit itseni kanssa. Nämä tehtävät erityisesti silloin, jos äidit ovat uupuneita. - Hengitysharjoitukset on koettu hyviksi ja helpoiksi toteuttaa vauva-arjessa, sopivat paineiden purkamiseen kuormittavissa tilanteissa (ts. konkreettinen keino tilanteisiin, missä äidit kokevat "menettävänsä hermot"). Tehtävät 1-3 ja 6 (s. 18-19) työkirjan mukaan Tehtävät 4 (s. 20) ja (s. 22) jätetään pois Tehtävä 5 (s. 21) on hyödyllinen - Viikko- ohjelma luo struktuuria vauva-arkeen ja vauvalle toistuvia rakenteita ja jatkuvuutta. - Viikko-ohjelmaan suunnitellaan mieluisat tekemiset yhdessä vauvan kanssa, mieluisat tekemiset itseni kanssa, mieluisat tekemiset, joita vauva haluaisi tehdä yhdessä äidin kanssa ja liikuntatehtävät. 3. OPPITUNTI: Toiset ihmiset ja sinä (kirjassa 7.oppitunti, s.40) - Työkirjan 7. oppitunti on jaettu Iloa Varhain- ryhmissä kahdelle eri oppitunnille. - Oppituntien järjestys vaihtuu, koska äidin sosiaaliset verkostot ja äidin oma äitisuhde ovat tärkeitä teemoja ryhmäläisille. o 3. oppitunnilla keskustellaan äitien omista lapsuudenkokemuksista ja äitien puolisoltaan ja läheisiltään saamasta konkreettisesta ja emotionaalisesta tuesta. Tehtävä 6 (s. 45) - Äiti voi lisätä nimen yhteyteen nuolen ( / ), millä äiti kuvaa sitä, kuinka lähelle tai kauas itsestään hän haluaisi sijoittaa ko. henkilön. 8
4. OPPITUNTI: Vauva ja sinä (s. 40-41) - 4. oppitunnilla keskustellaan äidin ja vauvan välisestä vuorovaikutuksesta 7.3 (s. 40) Millaisen vaikutelman annat itsestäsi muille? - Äidit tarkkailevat itseään vuorovaikutustilanteessa vauvan kanssa. Kuinka juttelen vauvalle? Minkälainen äänenkäyttö, katsekontakti, otteet ja kehonkieli äidillä on? 7.4 (s. 41) vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen - Kuinka ilmaisen vauvalle myönteisiä tunteita ja kiintymystä? Onko tunteita helppo/vaikea ilmaista? Onko vauvan helppo huomata äidin osoittamat tunteet? Mitä reaktioita se vauvassa herättää, kuinka äiti huomaa reaktiot? - Kuinka ilmaisen vauvalle kielteisiä tunteita? Onko näiden tunteiden ilmaiseminen helppoa/vaikeaa? Mitä reaktioita se vauvassa herättää? Missä tilanteissa vauvalle tarvitsee sanoa ei (esim. yli 6kk ikäiset yövalvottajat)? Tehtävät 1-5 ( s. 43-44) työkirjan mukaan 5. OPPITUNTI :Kuinka ajatukset vaikuttavat mielialaan? (s.23) 4.3 (S. 23) Opettele tunnistamaan erityyppisiä ajatuksia - Erityyppisten ajatusten esimerkit äitiydestä ja vauva-arjesta. o Esim. negatiivisia ajatuksia: Vauva on vaikea, Olen huono äiti, En osaa hoitaa lastani, Vauva itkee kuitenkin o Esim. positiivisia ajatuksia: Lapseni kasvaa ja vaivat helpottavat, Pyydän apua läheisiltäni, niin jaksan paremmin, Yritin parhaani, huomenna uudestaan 4.4 (s. 24) Opettele tunnistamaan masennuksen aiheuttamat ajatusvääristymät 9
- Ajatusvääristymissä myös esimerkit äitiydestä ja vauva-arjesta. o Esim. liioittelu: Vauvan itku on aivan hirveää, ilmavaivat kauheita o Esim. yleistäminen: Vauva ei nuku koskaan, Vauva itkee aina o Esim. myönteisten asioiden huomioitta jättäminen: Ensimmäiset kuukaudet vauva vain itki, Koko viikko oli hirveä o Esim. pessimismi: " Vauvan allergiat vain pahenevat" - Tehtävän yhteydessä äitien on hyvä miettiä sitä, ovatko he pessimistejä vai optimisteja. Äidit voivat myös pohtia vauvan synnynnäistä tempperamenttia. o Esim. itsensä syyttäminen: Vauva itkee, kun minä en osaa hoitaa vauvaa o Esim. itsensä tunnustuksetta jättäminen: " Vauva on rauhallinen mun sylissä, sen vatsavaivat varmaankin helpotti" o Esim. polarisaatio: " Vauva joko nauraa tai itkee, ei ole koskaan rauhallinen" Tehtävät 1-4 (s. 25-26) ja 6 (s. 27) työkirjan mukaan Tehtävä 5 (s. 26) - Äidit kirjaavat muistiin vauvaan liittyviä kielteisiä ja myönteisiä ajatuksia. - Äidit voivat vuorotellen kertoa vauvan luonteeseen ja ulkoiseen olemukseen liittyvän myönteisen ajatuksen. 6. OPPITUNTI: Kuinka ajatusten kanssa työskennellään? (s.29) 5.1 (S. 29) Keinoja ajatusten muuttamiseksi - Itsensä palkitseminen ja tunnustuksen antaminen itselle (s. 29) o Äidit antavat toisilleen positiivista palautetta erilaisin positiivisin adjektiivein. Nämä kehut ohjaaja kirjaa ja lukee äidille ääneen. Viimeisellä kerralla ohjaajat antavat äideille muistoksi esim. kortin, mihin nämä kehut on kirjattu. o Äidit miettivät yhdessä konkreettisia keinoja palkita itseään (esim. kasvohoito saunassa). 10
o Äidit pohtivat, kuinka vauva palkitsee äitiä ja osoittaa kiitosta. - Siirtyminen ajassa eteenpäin (s. 30) o Äidit hyötyvät tästä tekniikasta, koska lapsen kehitys etenee nopealla syklillä ja vauvan elämässä esim. puolen vuoden päästä on väistämättä jo eri kehitysvaihe meneillään. - Hyvinvointia estävien uskomusten muuttaminen (s. 31) o ABCD- tekniikka on aluksi vaikeaselkoinen, mutta hyvän esimerkin avulla se on usein hyvin toimiva menetelmä (esim. A= Vauva itki koko kyläreissun ajan, B= Olen huono äiti, kun en saanut vauvaani rauhoittumaan, C= Tuli kurja mieli ja halusin lähteä kotiin, D= Vauva taisikin itkeä, koska oli väsynyt matkustamisesta ja vierasti uusia ihmisiä ts. itkut eivät johtuneetkaan minusta). Tehtävät 1-5 (s.33-34) työkirjan mukaan 7. OPPITUNTI: Yhteyksien luominen toisiin ihmisiin (s.47) - Rohkaistaan äitejä pitämään yhteyttä toisiin ryhmäläisiin ja jaetaan ryhmäläisten yhteistiedot (mikäli ei ole jo aikaisemmin jaettu). - Informoidaan ryhmäläisiä alueen äiti-vauva- ryhmistä ym. aktiviteeteistä. 8.4 (s. 47) Aseta itsellesi tavoitteita - Ihmissuhteisiin liittyvät tavoitteet (s.47): o Äidit asettavat tavoitteita äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutussuhteelle. - Lyhyen ajan tavoitteet (s.48): o Asetetaan ensimmäiseen jatkotapaamiseen asti (n. 1kk:n päähän). Ohjaajat kirjaavat äitien tavoitteet ja palaavat niihin jatkotapaamisessa. 11
- Pitkän ajan tavoitteet on hyvä asettaa 1 ja 5 vuoden päähän. - Tuhoisat tavoitteet, jotka masentavat sinua (s. 48): o Yleinen tuhoisa tavoite on pelko siitä, että vauva ei kehity hyvin käyttäytyväksi tai terveeksi lapseksi; lapsesta tulee yksinäinen, häirikkö, koulukiusaaja, rikollinen jne. - Äitien kanssa on tärkeä miettiä, mitkä tavoitteet hän on jo saavuttanut. Tehtävät 1-4 (s. 49-50) työkirjan mukaisesti 8. OPPITUNTI: Tulevaisuuden tavoitteet s.47 - Viimeisellä kerralla äidit pohtivat, mistä he ovat erityisesti hyötyneet ja mistä vauva on hyötynyt ryhmän aikana? - Mikä on helpottanut ja lujittanut äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta? - Mitä äidit oppivat itsestään ja vauvastaan kurssin aikana? - Äidit antavat suullisen ja kirjallisen palautteen ohjaajille (valmis palautelomake). - Äidit antavat positiivista palautetta toisille ryhmäläisille. - Ohjaajat antavat positiivista palautetta ryhmälle. - Äidit täyttävät EPDS- seulan. Äitien kanssa käydään läpi alussa ja lopussa tehtyjen EPDS- seulojen pistemäärät sekä viikkotaulukoiden keskiarvot (mielialakäyrää ei ole välttämätöntä tehdä). - Äideille annetaan jatkotapaamisten päivämäärät. - Äideille annetaan muistoiksi kortit, joihin on kirjattu kehumiskierroksen kehut (6. oppitunti) ja mahdollisesti jokin runo. KIRJAN 6. OPPITUNTI JÄÄ POIS (S. 35) Loppuhaastattelu: 12
- Haastattelu tehdään yhdessä ryhmään ohjanneen työntekijän kanssa, useimmiten oman terveydenhoitajan kanssa. - Käydään läpi äidin palautelomake ja äiti arvioi miten ryhmä vastasi hänen odotuksiaan ja tarpeitaan. - Kartoitetaan mahdollisen jatkohoidon tarve (äidin vointi, äidin ja vauvan välinen vuorovaikutus). - Äiti ja/tai vauva ohjataan mahdolliseen jatkohoitoon neuvolan hoitopolun mukaisesti. - Puolison läsnäolo on suotavaa. Jatkotapaamiset - Jatkotapaamisia on 0-3 kertaa ryhmän loppumisen jälkeen (esim. kerran kuussa). - Seurantatapaaminen noin 3 kk viimeisen jatkotapaamisen jälkeen. - Jatkotapaamisten sisältö: o Ihastellaan ja tervehditään vauvat. o Palautetaan mieleen kurssin aikana tehokkaiksi havaittuja mielialaa kohottavia keinoja. o Ryhmästä esiin nousevat teemat. o 7. oppitunnilla asetettujen tavoitteiden tarkastelua. www.vantaa.fi/sateenvarjoprojekti 2008 Sirpa Kumpuniemi, Kaisa Humaljoki, Anne Lukkarila, Riikka Toivanen 13
Julkaisija: Toimitus Ulkoasu: Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi sateenvarjoprojekti Kirsi Unhola