P. E. SVINHUFVUDIN KOTIMUSEO EHDOTUKSIA KOTKANIEMEN KEHITTÄMISEKSI

P. E. SVINHUFVUDIN KOTIMUSEO EHDOTUKSIA KOTKANIEMEN KEHITTÄMISEKSI Selvitys Tekijä: FT Vesa Määttä Tilaaja: P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö 15.12.2010

1 P. E. SVINHUFVUDIN KOTIMUSEO EHDOTUKSIA KOTKANIEMEN KEHITTÄMISEKSI P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö Vesa Määttä, p. 040 505 2414, vesa-matti.maatta@dnainternet.net SISÄLLYS 1. TIIVISTELMÄ 3 2. YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA RAHOITTAJIA 4 3. SUUNNITELMIA VUODELLE 2011 150 VUOTTA SVINHUFVUDIN SYNTYMÄSTÄ 5 4. SUUNTAVIIVOJA VUOSIEN 2012 2016 NÄYTTELYILLE 11 5. ITSENÄISTYMISVAIHEEN NÄYTTELY VUONNA 2017 13 6. KAHVILA, KOKOUS- JA SEMINAARIKÄYTTÖ 15 7. KOTKANIEMEN HISTORIAA, TONTTI JA RAKENNUKSET 16 7.1 P. E. ja Ellen Svinhufvudin Kotkaniemi 16 7.2 Kotkaniemi 1954 2010 18 7.3 P. E. Svinhufvudin kotimuseon merkitys 18 7.4 Tontti ja päärakennus 20 8. NYKYAIKAISEN MUSEOTOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIA 22 9. YHTEISTYÖTÄ LÄHIALUEEN KANSSA. MUSEOITA JA MUSEAALISIA KOHTEITA ETELÄ-KARJALASSA 24 9.1 Luumäki 24 9.2 Lemi 25 9.3 Lappeenranta 25 9.4 Imatra 25 9.5 Parikkala 25 9.6 Ruokolahti 26 9.7 Rautjärvi 26 9.8 Savitaipale 26 9.9 Suomenniemi 26 9.10 Taipalsaari 26 10. LIITTEET 27 10.1 Mari Kurkan, Svinhufvud-suvun esineiden inventaariosuunnitelma 27 10.2 Outi Korhonen, P. E. Svinhufvud juristina -tutkimuksen esikartoitus 31 10.3 Elina Brotherus ja Leena Svinhufvud, Muutamia ajatuksia Kotkaniemen museon näyttelytoiminnan kehittämisestä 65 10.4 Kiinteistörekisteriote Kotkaniemestä 69

10.5 Kiinteistörekisterin karttaotteet Kotkaniemestä 71 10.6 Kotkaniemen kävijämäärät 2000 2010 74 10.7 Lähteet ja kirjallisuus 75 2

3 1. TIIVISTELMÄ Kotkaniemen kehittämisen johtovastuu on luonnollisesti Museovirastolla ja sen johtamalla kehittämishankkeella ja siihen liittyvällä eri sidosryhmien edustajista kootulla ohjausryhmällä. Ensi vaiheen tärkein tavoite on ammattimaisen ja riittävän laaja-alaisen kehittämissuunnitelman laatiminen Kotkaniemelle. Tämä selvitys on laadittu tukemaan kehittämissuunnitelman laatimista ja vuoden 2011 näyttelyn rakentamista. Svinhufvudit ostivat Kotkaniemen keväällä 1908. Heidän omistuksessaan tilan pintaalaksi muodostui noin sata hehtaaria. Svinhufvudit ja Kotkaniemi kuuluivat lähes erottamattomasti yhteen vuosikymmenien ajan. Idea Kotkaniemen museosta esitettiin pian vuonna 1944 tapahtuneen P. E. Svinhufvudin kuoleman jälkeen. Idea toteutui vuonna 2000. Tuolloin Kotkaniemi siirtyi Svinhufvud-suvulta valtion omistukseen ja Museoviraston hallintaan. Kotkaniemi on yksi merkittävimmistä museoista Etelä-Karjalassa. Se on lisäksi valtakunnallisesti tärkeä kohde, ja sinne on mahdollista houkutella yhä enemmän näyttelyvieraita myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Se sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja sen lähellä on monia kiinnostavia matkailukohteita. Kotkaniemen jugend-huvilalla on kulttuurihistoriallista merkittävyyttä, ja Museoviraston RKY-inventoinnissa Kotkaniemi luokitellaan valtakunnallisesti merkittävimpiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Nyt laadittu suunnitelmaluonnos lähtee Kotkaniemen ja sen näyttelytoiminnan kehittämisestä nykyaikaisin ja innovatiivisin keinoin. Ensi vaiheena on Svinhufvudhuoneen aikaansaaminen. Tämän jälkeen toimintaa laajennetaan vuosittaisen näyttelysuunnitelman avulla niin, että itsenäistymisen 100-vuotispäiväksi vuonna 2017 rakentuu pysyvä näyttely pidemmästä itsenäistymisvaiheesta. Näin ollen idea Itsenäisyysmuseosta konkretisoituisi. Vaihtuvat näyttelyt voisivat kytkeytyä sota- ja kulttuurihistoriaan. Kotkaniemen monipuoliset kohteet tulevat tarjoamaan myös muita kuin museaalisia elämyksiä kaikenikäisille. Teemanäyttelyiden kronologia: 2011 PES 150 vuotta. 2012 vanhan Suomen emämaahan liittämisestä 200 vuotta. 2013 kieliasetuksesta 150 vuotta. 2014 P.E.S:n Siperian karkotus. 2015 Jääkäriliikkeen 100-vuotismuistonäyttely. 2016 P.E.S. ja työväenliike. Kotkaniemeen sijoitettavia pääomia on kohdennettava näyttelytoiminnan lisäksi korjausta vaativiin kohteisiin erityisesti päärakennuksessa, mutta myös puutarhassa, tontilla ja muissa rakennuksissa. Toiminnan edellytysten turvaamisessa on Suomen valtion taloudellinen tuki ensisijaista. Tavoitteena on myös hakea taloudellista kannustusta ainakin Euroopan Unionilta, Etelä-Karjalan liitolta, Luumäen kunnalta sekä yksityisiltä tahoilta. Käsillä olevan selvitystyön on rahoittanut P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön lisäksi Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö.

4 2. YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA RAHOITTAJIA Museoviraston taloudellinen tuki on jatkossakin oleellinen Kotkaniemelle. Näillä näkymin Kotkaniemen museotoiminnalle on saatavissa taloudellista tukea ainakin Etelä-Karjalan museolta ja liitolta sekä Ely-keskukselta. Viimeksi mainitussa tuki kohdentuu rakennusten korjauksiin ensisijaisesti matkailun edistämistarkoituksessa. Lisäksi Museovirastossa toivotaan jonkin yksityisen säätiön tai säätiöiden tukea lähinnä näyttelytoiminnan kehittämiselle. Keskeinen tukijataho on Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (Ely-keskus). Ely-keskukset toimivat yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa, ja työ- ja elinkeinotoimistot ovat niiden alaisia. Kaakkois-Suomen Ely aloitti toimintansa 1.1.2010. Kotkaniemen toiminnan kehittämisen esiselvitystyöhön Museovirasto voi hakea Ely-tukea, josta Luumäen kunnan osuus on noin 40 prosenttia. Viimeksi mainittu voi myös ohjata nuorten kesätyörahaa museolle. Kotkaniemen kehittämishankkeeseen ELY-rahaa tavoitellaan noin 50 000 euroa. Noin 20 000 30 000 euron omarahoitusta haetaan lähinnä Museovirastolta ja Luumäen kunnalta. Myös Etelä-Karjalan museon erityisesti näyttelytoimintaan sekä asiantuntija-apuun liittyvää tukea haetaan. Kotkaniemen kehittämistä voi myös edesauttaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän toiminta. Työryhmän aikomuksena on kehittää säätiö- ja yhdistyspohjaisten sekä kunnallisten, ei-ammatillisesti ylläpidettyjen paikallis- ja kotiseutumuseoiden ja erikoismuseoiden toimintaa. Hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun saakka. Tavoitteena on parantaa paikallismuseoiden toimintaedellytyksiä, nostaa esille paikallismuseotoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueellisen omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistamisessa sekä lisätä yhteistoimintaa niin museokentän sisällä kuin sidosryhmien kanssa. Yksityisten tahojen, erityisesti säätiöiden, kuten P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön tuki voi olla merkittävä erityisesti Kotkaniemen näyttelytoiminnan kehittämiselle. Harkinnassa on myös EU-rahan saaminen tämän kulttuurihistoriallisesti merkittävän museon säilyttämiseksi ja sen toiminnan kehittämiseksi, kuten Luumäelle sekä idästä että lännestä suuntautuvan matkailun edistämiseksi. Kotkaniemen toiminnan kehitys ei pelkästään vie rahaa vaan tarjoaa myös edellytyksiä lisätuloille: Kotkaniemeen kahvila-ravintola. Kotkaniemestä vuokrataan seminaari- sekä kokoustiloja. Oheis- ja kannatusmateriaalin myynti, kuten Ukko-Pekka pinssi ja kopioita Ukko- Pekan vaalijulisteista postikortteina ja/tai alkuperäisen kokoisina. Arvovaltaisten puhujien tähdittämiä Kotkaniemi-seminaareja yleisöä kiinnostavista historia-aiheista. Lippujen myyntiä esimerkiksi yrityksille ja säätiöille. Tukijatahojen nimitilan myynti messinkikylttiin, joka sijoitetaan näkyvälle paikalle Kotkaniemeen. Kotkaniemen tontista erotetaan maa-alueita, metsää myytäväksi tai vuokrattavaksi.

5 3. SUUNNITELMIA VUODELLE 2011 150 VUOTTA SVINHUFVUDIN SYNTYMÄSTÄ Juhlavuoden 2011 keskiössä on 150 vuotta P. E. Svinhufvudin syntymästä. Näyttelytoiminnan kehittäminen aloitetaan rakentamalla Kotkaniemeen Svinhufvud 150 vuotta -näyttelyhuone. Resurssien salliessa näyttelyä voi laajentaa myös useampaan huoneeseen. Kotkaniemen päärakennuksen piha-alueen museoarvoa ja elämyksellisyyttä lisätään Ellen Svinhufvudin puutarhalla: Ellen Svinhufvud vietti tuntikausia puutarhassa, mistä saatiin hedelmät ja vihannekset, joiden säilömisen Ellen-rouva hallitsi loistavasti. 1 Tulevaisuudessa voisi myös nähdä Ellen Svinhufvud-vahanuken esimerkiksi kangaspuiden äärellä hänestä kertovassa huoneessa. Museotoiminnan kehittämiseen ja Svinhufvud-tutkimukseen liittyen on tarpeellista inventoida yksityisillä henkilöillä (P. E. Svinhufvudin jälkeläiset) olevaa esineistöä: voitaisiin esitellä joko esineinä tai kuvina ja tarinoina Kotkaniemessä. Suvun esineitä voitaisiin myös esitellä omana osastonaan. Näyttelyihin kohdistuvan mielenkiinnon lisäämiseksi tietoteknisiä- sekä audiovisuaalisia elementtejä kannattaa hyödyntää Kotkaniemessä. Svinhufvudista kannattaisi teettää vahanukke. Yleisö voisi kuulla esimerkiksi Svinhufvudin itsensä lukeman itsenäisyysjulistuksen ja Mäntsälän kapinan rauhoittaneen radiopuheen, jonka hän luki puhelimeen. 2 Kotkaniemen päärakennuksen ympäristön vetovoimaa voisi lisätä Ukko-Pekka -polku, jonka varrella olisi etenkin lapsille ja nuorille kiinnostavia kohteita. Tiedotuskeskus/infopistettä voisi kehittää ja täydentää museokaupan tuotevalikoimaa, johon muun muassa sisältyy uusia painotuotteita. Ukko-Pekan työpöytä 14.10.2010. Kuva: Vesa Määttä. 1 Pohls 2010, s. 58. 2 Svinhufvud-Lockett 2008, s. 204.

6 Projekti Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Juhlanäyttely: P.E.S:n synty- 1) Lisätä yleistä tietoisuutta P.E. ja Ellen a) Näyttelykäsikirjoitus 6 000 Museovirasto -Vitriinit mästä 150 vuotta. Näyttelyn avajaisten yhteyteen Svinhufvudista sekä itsenäistymisvaiheen tapahtumista. b) Näyttelyn rakentaminen 4 000 c) Lisävitriini (esim. Gerdmans 435 x 435 -Näyttelyn rakentaminen -P.E.S:n vartaloteline tai sen tuntumaan seminaari: P.E.S ja kielipolitiikka. X 1800 mm) d) Pintaremonttiin (esim. kamari ja työhuone) 2 x 830 2 500 2) Svinhufvud-huone ensisijaisesti P.E.S:n työhuoneesta; laajennettavissa verannan puoleiseen kamariin, saliin, förmaakiin ja eteiseen. 3) PES ja Kotkaniemi -internet-sivujen laajentaminen ja täydentäminen: ks. www.vapaussota.com Svinhufvudista kertova sivusto. 4) P.E.S:n vahanukke työpöydän äärelle tai seisomaan eteiseen vieraita vastaanottamassa. 5) Näyttelykuntoon P.E.S:n suojeluskuntapuku lakkeineen. Asukokonaisuuteen kuuluu vartaloteline. e) Internet-sivusto (esim. Lemonics Ky) 800 f) P.E.S. vahanukke (esim. nukketaiteilija Arja Jäppinen) paikalle toimitettuna ja asennettuna 3 800 g) Museoon opastava mainospressu (esim. Coralli) Kuutostien varteen ja teline 1 300 h) P.E.S. ja kielipolitiikka -seminaari 3 000 P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Nettisivusto -Näyttelyn rakentaminen -P.E.S-vahanukke Etelä-Karjalan museo -Näyttelyn rakentaminen Luumäen kunta -Mainospressu -Teline -P.E.S:n suojeluskuntapuku ELY-keskus -Pintaremontti 6) Pääosa näyttelyesineistä kootaan museon nykyisistä kokoelmista. Yhteensä 23 060

7 Projekti Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Ellen Svinhufvud -huone. a) Näyttelykäsikirjoitus 3 000 Ellen Svinhufvudin puutarha: liittyy osaksi Ukko-Pekka -polkua. 1) Korostetaan Ellen Svinhufvudin emännyyttä Kotkaniemessä ja hänen rooliaan maan ensimmäisenä naisena. 2) Kerrotaan Kotkaniemen, myös 1900-luvun alkuvuosikymmenten taloudenhoidon omavaraisuudesta; myös luomuviljely fokuksessa. 3) Vahanukke Ellen Svinhufvudista. b) Näyttelyn rakentaminen, Ellen Svinhufvudin asukokonaisuus sekä vartaloteline 2 000 c) Ellen-vahanukke (esim. nukketaiteilija Arja Jäppinen) paikalle toimitettuna ja asennettuna 3 800 d) Ellen Svinhufvudin puutarhan raivaus, pohjustus, muokkaus, kasvit, istutus 25 000 P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Näyttelyn rakentaminen -Ellen-vahanukke Luumäen kunta -Ellen Svinhufvudin asukokonaisuus ELY-keskus ja Museovirasto -Ellen Svinhufvudin puutarha -Ellen Svinhufvudin vartaloteline 4) Näyttelykuntoon Ellen Svinhufvudin juhlapuku kenkineen ja hattuineen. Asukokonaisuuteen kuuluu vartaloteline. Yhteensä 33 800 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus P.E. ja Ellen Svinhufvudiin a) Näyttelykäsikirjoitus 3 000 Museovirasto -Vitriini liittyvien esineiden inventointi ja niihin liittyvä b) Näyttelyn rakentaminen 2 000 c) Lisävitriini (esim. Gerdmans 435 x 435 -Inventointi -Näyttelyn rakentaminen näyttely. X 1800 mm) 830 1) Löytää ja luetteloida P.E.S:n yhteistyötahojen (esim. Suomen Ampujain liitto, metsästys- ja reserviläispiirit) sekä jälkeläisten hallussa oleva esineistö. Työn keskiössä ovat haastattelut. Märtha ja Mikko Paloniemi ovat valmiita selvittämään suvun hallussa olevia muutamia esineitä ennen lopullisen kartoituksen valmistumista. 2) Esineistöön tutustuminen voi tapahtua sähköisesti. Jos esineistöä löytyy riittävästi, ne voivat mahdollistaa erillisen näyttelyn tai jopa kokonaisen huoneen. d) Pintaremonttiin (esim. kamari ja työhuone) 2 500 e) Inventointi (työtunnit sekä materiaali, kuljetukset, vakuutukset) 6 300 Yhteensä 14 630 P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Näyttelyn rakentaminen ELY-keskus -Pintaremontti Suku -Suvun hallussa olevan esineistön inventointi ja esillepano Liitot, yhdistykset, reserviläispiirit ym. -Mm. palkintoja ja valokuvia

8 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Tietotekniikka ja audiovisuaaliset elementit. 1) Aikakauden filmimateriaalin, Svinhufvudin radiopuheiden ja olemassa olevan multimedian hyödyntäminen. a) Tietokone (esim. HP Compaq 625) b) Taulutelevisio (esim. LG 42 ) 2 x 480 488 P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Laitteet -Asennnukset -Suunnitelmat 2) Näyttävyys ja kustannusvaikuttavuus sekä valinnanvapaus: näyttelyvieras voi nappia painamalla valita multimediaa, valokuvia, esinekavalkadin tai koosteita vanhoista filmeistä. 3) Korostetaan perinteisiä näyttelyesineitä ja luodaan yksittäisiin näyttelyteemoihin sopivaa tunnelmaa. c) Äänijärjestelmä (esim. 8 kpl JBL Control 1 kaiutin, vahvistin, asennustelineet kaiuttimille, Subwoofer Tapco matalia ääniä varten, massamuistitoistin, piuhat ja tarvikkeet) 2 000 d) Filmimateriaalin koostaminen ja editointi (esim. 2,35 min filmi museo-koosteena Suomen elokuva-arkistosta) 600 e) Ääninauhan koostaminen ja editointi (YLE: sopimuksen mukaan) 700 f) Lisävalaistus esim. 40 kpl par 16, sis. muuntajan ja virranottolaitteen 3-vaihekiskoon 2 700 g) Lisävalaistus ilman muuntajaa 12V kiskoon 2 400 h) Halogeenipolttimot esim. 40 kpl 160 4) Tietoteknisiä- sekä AV-elementtejä voi modifioida eri tyyppisiin näyttelyihin sekä yleisötapahtumiin, kuten esim. nettiyhteyksillä toteutettuihin seminaareihin. i) Valo- ja äänisuunnittelu (esim. Tmi Tarkkaamo) 3 300 Yhteensä 13 308

9 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Itsenäisyyden luontopolku / Ukko-Pekka -polku sekä 1) Kotkaniemen päärakennuksen ympäristön käyntikohteet lisäävät alueen vetovoimaa. a) Ukko-Pekka -polun raivaus, kyltit, leikkipaikka, ampu- Museovirasto -Kuvateos tiedotuskeskus tai infopiste. malinja 28 000 2) Polun varrella mm. Ukko- Pekan ampumapaikan muistokivi. Sen tuntumaan raivataan linja, jonka päässä on maalitaulu ajalta ennen vuotta 1944: liitetään myös muistolaatta. Lisäksi polun varrella voi tustua P.E.S:n monipuoliseen metsästysharrastukseen. 3) Polun varteen opaskylttejä myös ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. 4) Polun alkuun infopiste, jossa voi saada yleissilmäyksen lähialueen museoista ym. matkailukohteista, ravintoloista ja majoituspalveluista. 5) Rannalle venevaja laitureineen ongintaa varten ja mm. soutuveneiden vuokraukseen. b) Laiturin rakentaminen 3 000 c) Tiedotuksessa edullisin vaihtoehto lienee Infopiste: esitetelineitä pää- tai piharakennuksessa 500 d) Painotuotteista esimerkiksi kuvateos 15 000 e) Museokaupan täydennykset 9 000 P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Museokaupan täydennykset ELY-keskus -Ukko-Pekka -polku -Laituri -Tiedotuskeskus / Infopiste Reserviläisjärjestöt ja Suomen Ampujainliitto: mm. -Ampumalinjan raivaus ja muistolaatta 6) Erityiskohderyhmäksi koululaiset. Nuorimmille vieraille maastoon leikkipaikka ja kiipeilytelineitä. Yhteensä 31 500 Täällä suoritti tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud Ukko-Pekka harjoitusammuntojaan 1920 1943. Kuva 14.10.2010: Vesa Määttä.

10 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Museokaupan täydennykset. P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho 1) Museokauppaan uusia painotuotteita, kuten kuvateos. Lisäksi postikortteja, julisteita, pinssejä, makeisrasioita, puhdistusliinoja, itsenäisyysjulistuskopioita, Kotkaniemi-tarjottimia, muisti- ja palapelejä, kirjanmerkkejä, avaimenperiä, kynäsettejä, Ellenin ostoskasseja, matkaompelusettejä, virkkuukoukkupusseja, pitsiohjeita sekä kahvikuppeja lautasineen. a) Painotuotteista esimerkiksi kuvateos 15 000 b) Museokaupan täydennykset 9 000 c) Ukkotuomari -seminaari 3 000 Muita ideoita 2) Lakimiehille suunnattu seminaari Svinhufvudin roolista ukkotuomarina Yhteensä 24 000

11 4. SUUNTAVIIVOJA VUOSIEN 2012 2016 NÄYTTELYILLE Tavoitteena on Kotkaniemen näyttelytoimintaa rakentamalla vuosittain 2012 2016 uusia teemanäyttelyitä, joiden käyttökelpoisimmista osista muodostuu vuoden 2017 suurnäyttelyn runko. Ensimmäinen näyttely 2012 kertoo niin sanotun vanhan Suomen emämaahan liittämisestä vuonna 1812 sekä laajemmin autonomian ajasta. Tähän on saatavissa erinomaista aineistoa merkkivuoden 1808 aineistoista ja näyttelyistä. Vuonna 2013 näyttelyteemana voisi olla vuoden 1863 kieliasetus, josta on tuolloin kulunut 150 vuotta. Vuonna 2014 teemana voisi olla P. E. Svinhufvudin karkotus Siperiaan sekä laajemmin oikeustaistelu, Svinhufvudin juristin roolit asianajajana, tuomarina ja prokuraattorina. Voitaisiin myös kuvata suomalaisten karkotuksia sortokautena ja sen jälkeen. Mikäli Kotkaniemen päärakennus olisi tuolloin remontissa, voitaisiin näyttelyä varten kunnostaa oma tila, niin sanottu Siperian maja. Vuonna 2015 voisi teemana olla jääkäriliikkeen 100-vuotismuistonäyttely. Siihen liittyisi aseellisen toiminnan historia, suojeluskuntien ja työväenkaartien perustaminen, Svinhufvudin suojeluskuntaura. Vuoden 2016 näyttelyssä teemana voisi olla P. E. Svinhufvudin suhde työväenliikkeeseen aina hänen nauttimastaan kannatuksesta ensimmäisenä puhemiehenä, kapinan aikana, ja ulottuen aina punamultahallituksen muodostamiseen saakka. Vuosittaisiin teemoihin voisi liittyä läpikäyvänä sivuteemana Svinhufvudin sosiaalisten suhteiden verkosto ja erityisesti hänen suhteensa aikansa johtaviin vaikuttajiin, kuten J. K. Paasikiveen, C. G. Mannerheimiin, K. J. Ståhlbergiin, Kyösti Kallioon. Mahdollinen Siperian maja. Kuva 14.10.2010: Vesa Määttä.

12 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppani t ja rahoitus Teemanäyttelyt a) Näyttelykäsikirjoi- tukset 5 x 6 000-2012 vanhan Suomen emämaahan liittämisestä 200 vuotta. -2013 kieliasetuksesta 150 vuotta. -2014 P.E.S:n Siperian karkoitus. -2015 Jääkäriliikkeen 100- vuotismuistonäyttely. -2016 P.E.S. ja työväenliike. 1) V. 2012 kohderyhmäksi myös venäläisturistit. Esim.teemoja: venäläinen sotaväki ja pietarilaisten kesähuvilat Suomessa, tsaarien loma- Suomi, kauppayhteydet. 2) V. 2013-2015 näyttelyissä keskitytään itsenäistymisvaiheen tapahtumiin. 2014 näyttely on Kotkaniemen tontin sinisessä hirsimökissä: Siperian maja. Huomioidaan myös v. 1944 (torjuntavoitto rintamalla ja P.E.S:n kuolema). 3) V. 2016 näyttelyn kantava teema on P.E.S:n suhde työväenliikkeeseen, esim. miksi hän ei suostunut v. 1936 punamultahallitukseen? 4) Juristiteemaan liittyen seminaari 2011 (ehkä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Oikeuskulttuurin päivänä). Seminaaria pohjustaa Outi Korhosen tutkimuksen (P. E. Svinhufvud juristina) esikartoitus. b) Näyttelyiden rakentaminen 5 x 4 000 c) Siperian majan kunnostus 9 000 d) Erityisteemanäyttelyiden kokonaiskustannukset 10 000 e) P.E.S. juristina -seminaari 3 000 Museovirasto -Siperian maja -Näyttelyiden rakentaminen P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelyiden rakentaminen -Näyttelyiden käsikirjoitukset -P.E.S. juristina -seminaari -Erityisteemanäyttelyiden käsikirjoitukset Etelä-Karjalan museo -Näyttelyiden rakentaminen 5) P.E.S:n sosiaaliseen verkostoon liittyen huomioidaan G. Mannerheimiin liittyen mm. v. 1918 kädenvääntö sotatilasta ja vallanjaosta. V. 2020 J. K. Paasikiven syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Yhteensä 72 000 DSCN2640 P.E.S. ja Mannerheim Senaatintorilla16.5.1918. Kuva Kotkaniemen museon kokoelmista.

13 5. ITSENÄISTYMISVAIHEEN NÄYTTELY VUONNA 2017 Teemanäyttelyt pohjustavat juhlavuotta 2017, jolloin Kotkaniemessä avataan laajempi näyttely itsenäistymisvaiheesta. Näyttely on pysyvä, ja se korostaa P. E. Svinhufvudin merkitystä Suomen itsenäisyyteen johtaneissa tapahtumissa. Näyttelyn aikajanan painopiste sijoittuu vuosille 1899 1919. Juhlavuoden mittaan voidaan järjestää eri teemoihin liittyviä seminaareja. Näyttelyn myötä idea itsenäisyysmuseosta konkretisoituu: Suomessa on paljon museoita, mutta maan valtiollisia vaiheita esitellään niissä niukasti. Itsenäisyysmuseon vaihtuvat näyttelyt voisivat kytkeytyä sota- ja kulttuurihistoriaan. Tämän lisäksi esimerkiksi taiteen ystäviä voitaisiin houkutella vaikkapa kesäisin taidenäyttelyiden puitteissa Kotkaniemeen.

14 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Itsenäistymisvaiheen pysyvä näyttely: Itsenäisyysmuseo. 1) Korostaa P.E.S:n merkitystä Suomen itsenäistymisvaiheessa. a) Näyttelykäsikirjoi tus 8 000 Museovirasto -Näyttelyn rakentaminen Seminaari itsenäistymisvaiheesta. 2) Lisätä yleistä tietoisuutta itsenäistymisvaiheen tapahtumista 3) Osaltaan ylläpitää sekä kehittää itsenäistymisvaiheeseen kytkeytyvää vuorovaikutusta ja tutkimusta museon monipuolisilla tapahtumilla. 4) Ukko-Pekka -polun yhteydessä tiedotuskeskus, joka korvaa aiemman infopisteen. b) Näyttelyn rakentaminen 6 000 c) Seminaari itsenäistymisvaiheesta 4 000 d) Tiedotuskeskuksen ensimmäiseen vaiheeseen 14 000 e) Vahanuket (esim. nukketaiteilija Arja Jäppinen) paikalle toimitettuina ja asennettuina 7 600 P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Näyttelyn rakentaminen -Seminaari itsenäistymisvaiheesta -Vahanuket Etelä-Karjalan museo -Vahanuket -Näyttelyn rakentaminen ELY-keskus -Tiedotuskeskus 5) Olemassa olevan monipuolisen näyttelyesineistön ja -tekniikan lisäksi vahanukkeja, esim. V. I. Leninistä. Yhteensä 39 600 DSCN2578 Kuva Kotkaniemen museon kokoelmista.

15 6. KAHVILA, KOKOUS- JA SEMINAARIKÄYTTÖ Kotkaniemen museon yhteyteen rakennetaan teemanäyttelyiden aikana erilaisille yleisötilaisuuksille ja -tapahtumille soveliaat, ajanmukaiset tilat. Toisin sanoen Kotkaniemi jaetaan kahteen tilaan: museoeettinen ympäristö sekä yleisötilaisuuksien ja -tapahtumien miljöö. Kahvila-ravintolatoiminta (yksityisyrittäjän ylläpitämä) päärakennuksen alakerrassa on tarpeellinen osa museotoimintaa ja erilaisia tapahtumia: esimerkiksi Ellen Svinhufvudin pidot. Päärakennuksen vinttitila voisi puolestaan olla hyötykäytössä opetus- ja kokoustilana tai esimerkiksi leirikoulutilana. Kotkaniemen kaksi miljöötä palvelevat yleisöä viimeistään itsenäisyytemme juhlavuotena 2017. Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Kahvilaravintola: a) Kahvila-ravintolan Ellen Svinhufvudin pidot tmv. rakentaminen b) Katon korjaukset 54 000 15 000 Opetus-, kokous-, leirikoulutilat. 1) Kotkaniemeen yhä kattavampi palvelutarjonta lisäämään sen kävijämääriä ja liikevaihtoa. 2) Oheispalvelujen tuoma vetovoima Kotkaniemeen edesauttaa historiatietoisuuden lisääntymistä myös menneisyyteemme vähemmän perehtyneiden keskuudessa. c) Ikkunoiden korjauk -set 11 000 d) Kokoustila (rakennetaan uudelleen vintille) 58 000 Museovirasto -Kahvila-ravintola -Katon korjaukset -Ikkunoiden korjaukset -Kokoustila vintille 3) Yritykset ja yhteisöt hyödyntävät Kotkaniemeä virkistys- ja koulutustarkoituksiin. Yhteensä 138 000

16 7. KOTKANIEMEN HISTORIAA, TONTTI JA RAKENNUKSET 7.1 P. E. ja Ellen Svinhufvudin Kotkaniemi 1898 1907 Kotkaniemen omistaa tuomari Thomén. 1908 Svinhufvudit ostavat Kotkaniemen ja muuttavat sinne asumaan. 1914 1918 Ellen Svinhufvudin ylläpitämä täysihoitola. 1918 vapaussodan aikana punaiset ryöstävät Kotkaniemen. 1931 1937 Svinhufvudit asuvat pääasiassa presidentin linnassa Helsingissä. 1939 1940 talvisota. Kotkaniemeen majoittuu reserviläisiä. P. E. ja Ellen viettävät kultahääpäiväänsä Kotkaniemessä. 1944 P. E. Svinhufvud kuolee. Rovasti K. Kallio ehdottaa, että Kotkaniemestä tehdään valtion kustannuksella Svinhufvud-museo. 1953 Ellen Svinhufvud kuolee. Luumäellä Kivijärven rannalla sijaitsevan Kotkaniemen rakennutti vuonna 1898 Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé. Tilan päärakennuksen on todennäköisesti piirtänyt Lars Sonck. Thomé kuoli vuonna 1907. Helmikuussa 1908 P. E. Svinhufvud nimitettiin Thoménilta avoimeksi jääneeseen virkaan. Svinhufvudit ostivat Kotkaniemen velaksi keväällä 1908. Kotkaniemen tilan pinta-ala laajeni P. E. Svinhufvudin maahankintojen jälkeen noin sadaksi hehtaariksi. Tilasta noin neljännes oli viljeltyä ja loput metsämaata. Svinhufvudien ruokahuolto turvattiin pääosin omista viljelyksistä ja ympäröivästä luonnosta. Ellen Svinhufvud perusti ensimmäiseksi kanalan, jota hän hoiti kokonaan itse. Eri vaiheissa hän kasvatti myös lampaita, kaneja ja tarhakettujakin. Myös lypsykarjan hoito oli hänelle tuttua. Ellen Svinhufvud oli maatilan ja puutarhanhoidon suhteen kokeilunhaluinen ja kiinnostunut kaikesta uudesta. Kotkaniemen kehittäminen ja P. E. Svinhufvudin ura tuomiokunnassa katkesivat marraskuussa 1914, jolloin hänet karkotettiin Siperiaan poliittisista syistä. Puolison karkotusvuosien aikana Ellen Svinhufvud teki parhaansa, jotta perheen tulojen vähentyminen ei olisi johtanut Kotkaniemen menetykseen. Taloudellista ahdinkoa helpotti Kotkaniemeen avattu täysihoitola. Merkittävin taloudellinen tuki järjestyi pankinjohtaja Johannes Lundsonin organisoimalla keräyksellä, jonka tuotolla maksettiin Svinhufvudien kotitalon velat. Täysihoitolan pitäminen lakkasi, kun perheen taloudellinen tilanne parani entisestään isännän saadessa jälleen palkkatuloja. Hän oli palannut Siperiasta maaliskuun lopussa 1917. Vapaussodassa huhut kertoivat levottomuuksista myös Luumäellä. Punaiset ottivat Kotkaniemen haltuunsa ja ryöstivät sen lypsykarjan, huonekalut ja tilan varastot. Sodan jälkeen Ellen Svinhufvud keskittyi Kotkaniemen kunnostamiseen. Hänen puolisonsa vaikutti puolestaan valtakunnan politiikassa. Valtionhoitajana hän toimi joulukuuhun 1918. Kotkaniemen isäntä liittyi kesäkuussa 1920 Luumäen vuonna 1917 perustettuun suojeluskuntaan ja eteni viidessä vuodessa sotamiehestä vääpeliksi. Suojeluskuntatoiminta nousi Svinhufvudin elämässä keskeiseen asemaan ja hänestä

17 tuli kaikkien suojeluskuntalaisten tuntema mestariampuja Ukko-Pekka. Kotkaniemestäkin kuului aika ajoin laukausten kajahduksia isännän ampumaharjoitusten yhteydessä. Svinhufvudit ja Kotkaniemi kuuluivat lähes erottamattomasti yhteen 1920-luvulla. P. E. oli presidenttiehdokkaana vuoden 1925 vaaleissa, mutta ei tullut valituksi. Muutoin hän eli pääasiassa syrjään vetäytyneenä, kunnioitettuna valtiomiehenä. Svinhufvudit pyrkivät elämään Kotkaniemen tuotoilla. Elämä helpottui huomattavasti, kun hallitus myönsi P. E. Svinhufvudille vuonna 1923 kunniaeläkkeen. Se auttoi saamaan taloudenpitoa nykyaikaiseksi. Kotkaniemen taloa kunnostettiin vetämällä vesijohdot ja viemärit, rakentamalla talon keittiöpäätyyn kuisti sekä uusimalla kanala ja sikala. Vuonna 1930 taloon saatiin sähkö ja myöhemmin 1930-luvulla vielä keskuslämmitys. Tasavallan presidentin tehtävät (1931 1937) veivät P. E. Svinhufvudin välillä kauaksi ja pitkäksi toviksi Kotkaniemestä. Luonnollisesti mukana seurasi myös puoliso. Maaliskuussa 1937 Svinhufvudit palasivat takaisin Kotkaniemeen. He asettuivat pian omaan rauhalliseen arkeensa. Luumäen 1930-luvun juhlallisuuksista merkittävimpiin kuului kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen muotoileman oikeustaistelun muistomerkin paljastus. Se tapahtui itsenäisyyspäivän aattona 1937. Muistomerkin suunnitteluun oli liittynyt dramaattinen tapahtuma, kun Kotkaniemessä syttyi tulipalo. Rakennuksen järvenpuoleinen katto oli syttynyt tuleen uutta tiilikattoa laittavien miesten tupakoinnista. Vieraiden ja heidän autonkuljettajiensa, työmiesten ja lähiseudun ihmisten avulla palo saatiin sammutettua. Marraskuussa 1939 Kotkaniemeen majoittui reserviläisiä, joista kymmenkunta asui talossa ja huomattavasti enemmän tilan muissa rakennuksissa. Vuodenvaihteessa 1939 Svinhufvudit olivat olleet 50 vuotta naimisissa. Kultahääpäivää he viettivät ilman suuria juhlallisuuksia Kotkaniemessä. Siellä he oleskelivat koko talvisodan ajan. Välirauhan ajan (1940 1941) rajalinja sijaitsi kohtalaisen lähellä Kotkaniemeä. Siitä muistutti ja muistuttaa yhä tilan lähistölle nousseet Salpalinjan puolustusasemat ja -laitteet. Lähimmälle tuliasemalle on noin kilometri Kotkaniemestä. Vuoden 1942 joulukuussa P. E. Svinhufvudin kaulasta löydettiin pahalaatuinen kasvain, joka vaati sädehoitoa. Talvella 1944 hän halusi luopua sairaalahoidoista ja lähteä kotiin, jossa hän kuoli 29. helmikuuta 1944. P. E. Svinhufvud haudattiin Luumäelle 8. maaliskuuta 1944. Tämän jälkeen Kotkaniemen tilan isännyys siirtyi Veikko ja Aune Svinhufvudille. Jo vuoden 1944 toukokuussa rovasti K. Kallio esitti ajatuksen, että Kotkaniemestä oli tehtävä valtion kustannuksella Svinhufvud-museo sitten, kun Ellen Svinhufvud ei enää tarvitse sitä kodikseen. Hän kuoli 24. elokuuta 1953. 3 3 Pohls 2010, s. 27 89. Ks. myös Frondelius 2003, s. 3, s. 5, s. 11 13 sekä Häikiö 2001, s. 532 542. Ks. lisäksi Juva 1957 ja 1961 sekä Jutikkala 1998.

18 7.2 Kotkaniemi 1954 2010 1954 perinnönjaon jälkeen pääosa Kotkaniemestä jää Veikko Svinhufvudille. Täysihoitolatoiminta alkaa uudelleen. 1950 1970-luvuilla mittavia kunnostus- ja rakennusprojekteja. 1980-luvulla muun muassa tapetointi. 1997 päärakennus maalataan uudelleen. 1999 Kotkaniemi siirtyy valtion omistukseen. 2000 Kotkaniemi avataan Museoviraston museona. Ellen Svinhufvudin kuoleman jälkeen vuonna 1954 Kotkaniemessä suoritettiin perinnönjako. Tuolloin tilalla aloitettiin jälleen täysihoitolatoiminta. Lisäksi jatkettiin maataloutta. Tilan pääosa jäi nuorimmalle pojalle Veikko Eivindille. 1950 1960-lukujen aikana Kotkaniemessä uusittiin muun muassa sähköistys, vesijohtojärjestelmä, vanha navetta ynnä muita karjapihan rakennuksia purettiin ja rakennettiin uusi navetta. 1970-luvulla valmistuivat vierasmajoitukseen hirsimökit Kotkaniemen eteläpuoliseen metsään ja päärakennuksen vinttikerrokseen rakennettiin kylpyhuoneet täysihoitolavieraita varten. Navetta muutettiin omakotitaloksi 1970- luvun puolivälissä. Tuolloin loppui myös karjanpito ja päärakennuksessa uusittiin vesijohtojärjestelmä ja keittiö remontoitiin. 1970-luvun lopulla rakennettiin WC eteiseen. Kotkaniemen päärakennuksessa on vuosikymmenten saatossa tehty muitakin muutoksia, kuten työhuoneen ja förmaakin eli salongin välisen oven sulkeminen ja takan muuraaminen förmaakin kaakeliuunin tilalle. Lisäksi on uusittu lattia- ja seinäpintoja: 1980-luvulla muun muassa viimeisin tapetointi. Rakennus maalattiin uudelleen vuonna 1997. Jorma Svinhufvud isännöi puolisonsa Sirkan kanssa Kotkaniemeä 1970-luvun puolivälistä vuoteen 1999. Tuolloin Kotkaniemi siirtyi Svinhufvud-suvulta valtion omistukseen ja Museoviraston hallintaan. Kotkaniemi avattiin Museoviraston museona vuonna 2000. Museovirastossa on valmisteilla kiinteistöstrategia, jonka puitteissa määritellään Kotkaniemen merkitys valtion ylläpitämien museoiden joukossa. 4 7.3 P. E. Svinhufvudin kotimuseon merkitys Kotkaniemi on yksi merkittävimmistä museoista Etelä-Karjalassa. Se on myös valtakunnallisesti tärkeä museokohde. Kotkaniemi on erinomainen paikka itsenäistymisen pysyvälle erikoisnäyttelylle. Kotkaniemen jugend-huvilalla on kulttuurihistoriallista merkittävyyttä. Kotkaniemin kuuluu Museoviraston laatimaan RKY-inventointiin eli valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kotkaniemi sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella luonnonkauniilla paikalla. 4 Ks. Museoviraston kiinteistöstrategia. Ks. myös Härkönen 10.10.2010.

19 Kotkaniemi on yksi merkittävimmistä museoista Etelä-Karjalassa. Kotkaniemi on osa maakunnan historiakohteiden kokonaisuutta, jolla on annettavansa Etelä-Karjalan matkailun kehittämiselle ja alueeseen kytkeytyvän historiatietoisuuden edistämiselle. P. E. Svinhufvudin kotimuseona Kotkaniemi on valtakunnallisesti tärkeä kohde. Kuten Mannerheimin, myös Svinhufvudin merkittävyyttä ei voi rajata yksinomaan presidenttiyteen. Svinhufvud oli keskeinen vaikuttaja muun muassa Suomen itsenäistymisvaiheessa. Kuten Jyrki Vesikansa ja Martti Häikiö ovat todenneet, Kotkaniemi on erinomainen paikka itsenäistymisen pysyvälle erikoisnäyttelylle. Tähän teemaan liittyy myös Wäinö Aaltosen tekemä Oikeustaistelun muistomerkki Luumäen asemalla. Näyttävälle muistomerkille (7 metriä korkea, sivujen leveydet 1,5 metriä) 5 ei ole tällä hetkellä selkeitä opasteita. Oikeustaistelun muistomerkki 14.10.2010. Kuva: V. Määttä. Kotkaniemen jugend-huvilan kulttuurihistoriallinen merkittävyys korostuu muun muassa rakennusajankohdan arkkitehtuurivirtauksiin liittyvissä yksityiskohdissa, kuten pohjakaavassa ja koristeaiheissa. Huvilan lisäksi kulttuurihistorialliseen kokonaisuuteen kuuluu muun muassa aittoja sekä renkitupa. Niitä on myös korjattu (osin tai kokonaan) 2000-luvun alussa. Kotkaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävimpänä, niin sanottuna nuoren tasavallan aikana rakennuksiin yhdistyivät maaseudun rakennus- ja kulttuuriperinne, huvilakulttuuri ja P. E. Svinhufvudin merkittävän virkauran sekä valtiollisen aseman mukanaan tuomat erityispiirteet. 6 Kotkaniemin kuuluu Museoviraston laatimaan RKY-inventointiin eli valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin 1.1.2010 5 Kurkan 2003, s. 18. 6 Ks. mm. Frondelius 2003, s. 3 sekä Häikiö - Vesikansa 12.10.2010.