Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyvät, kun toimintakykyä edistävät hyvät toimintatavat ovat vakiintuneet kunnassa kaikilla tasoilla ja eri sektoreilla. Toimintaympäristön muokkaaminen esteettömäksi ja liikkumista tukevaksi. Miten päämäärän saavuttamista arvioidaan ja mistä lähteistä arviointitieto kerätään? Arvioidaan kotihoidon palveluiden ja laitoshoidon tarvetta sekä iäkkäiden toimintakykyä. Tiedot kerätään tilastoista (palvelukäynnit, hoitopäivät, toimintakyvyn testaustulokset). Iäkkäiden terveysliikunta on kirjattu kaupungin ja järjestöjen toimintasuunnitelmiin. 1. Tavoite: Yhteistyön parantuminen iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi Millaista yhteistyö iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi on kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Poikkisektorinen yhteistyö on säännöllistä ja toimintatavat on yhteisesti sovittu. Yhteistyö on vakiintunutta koko kunnan alueella. Yhteinen näkemys iäkkäiden terveysliikunnan edistämisestä on löytynyt. Vastaa tähän, kun olet täyttänyt kohdan 1 muut osiot. Poikkisektorisen yhteistyön säännöllisyyttä, toimintatapoja ja vakiintumista arvioidaan eri toimijatahojen päätösten, strategioiden ja toimintasuunnitelmien perusteella. Arvioidaan myös yhteistyön laajuutta/kattavuutta. 1.1 Yhteistyöryhmän toiminta Kirjaa yhteistyöryhmän kokoaminen ja järjestäytyminen (ydinryhmä, laajennettu ryhmä, kutsutut asiantuntijat), tehtävät, työnjako ja työskentelytapa. Yhteistyöryhmään kootaan edustajia kunnan eri toimialoilta, järjestöistä ja yksityiseltä sektorilta. Työryhmätyöskentelyn tavoitteet ovat selvillä ja työryhmän valtuudet on selvitetty. Tiedottamisen pelisäännöistä sovitaan. Yhteistyöryhmän alaisuudessa toimii valmisteluryhmä, joka kokoontuu tiiviisti. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyöryhmän toimintaa arvioidaan? Arvioinnin kohteena ovat yhteistyöryhmän ja valmistelutyöryhmän kokoonpano, kokoontumiset, osallistuminen, päätökset ja työnjako. Tieto kerätään kokousmuistioista. 1.2 Yhteistyö kunnan eri sektoreiden, järjestöjen, yksityisten ja muiden toimijoiden välillä Kirjaa keskeiset yhteistyömuodot ja niistä seuraavat toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Yhteistyötä tehdään tiedotuksessa, toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Konsultoidaan paikallisia asiantuntijoita ja pyydetään puheenvuoroja koulutuksiin ja seminaareihin. Tehdään koulutusyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Hyödynnetään/tehdään yhteistyötä jo olemassaolevien tapahtumien kanssa Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyötä arvioidaan? Arvioidaan toteutuneen yhteistyön määrää ja laatua. Tieto saadaan muistioista, seurantatilastoista ja eri toimijatahojen toimintakertomuksista. Arvioidaan järjestöjen määrää, jotka on saatu mukaan toimintaan. 1.3 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa keskeiset konkreettiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 2 Mitä prosessissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyön vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Yhteistyö iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi kuuluu kunnan strategiaan. Hanketyöryhmä jatkaa toimintaansa ikääntyneiden terveysliikuntatyöryhmänä ja kokoontuu vuosittain. Tavoitteena saada kuntaan vakituinen ikääntyneiden liikuntakoordinaattori. Eri yhteistyömuodoille (mm. tiedonkululle) sovitaan selkeät toimintamallit. 2. Tavoite: Tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta Miten tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta näkyy kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Kunnassa päättäjät, toimijat eri sektoreilla, iäkkäät, omaiset ja muut kunnan asukkaat tietävät terveysliikunnan merkityksestä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Iäkkäiden terveysliikunnan viestintä ja koulutus on kirjattu toimintasuunnitelmiin. Iäkkäiden terveysliikuntatoiminta on lisääntynyt. Kaikki ikääntyneiden parissa toimivat tuntevat terveysliikuntatoiminnan kaupungin alueella ja osaavat ohjata toiminnan pariin. Vastaa tähän, kun olet täyttänyt kohdan 2 muut osiot. Arvioidaan viestinnän ja koulutusten määrää sekä sisältöä. Tieto saadaan koulutustilaisuuksien ja palautelomakkeiden yhteenvedoista. Lisäksi arvioidaan, millaista iäkkäiden terveysliikuntatoimintaa kunnassa on tarjolla. Arvioidaan ikääntyvien terveysliikunnan näkyvyyttä eri strategioissa. 2.1 Viestintä Kirjaa, millä viestintätavoilla tietämystä lisätään sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Paikallislehti julkaisee säännöllisesti yhteistyöryhmän toimittamaa tietoa Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta ja sen paikallisesta toiminnasta. Kunnan ja järjestöjen verkkosivuilla ja tiedotteissa on tietoa iäkkäiden terveysliikunnasta. Lisäksi: - Tietoa yhteistyöryhmän kautta eri sektoreiden avainhenkilöille ja toimijoille, esitteiden jakaminen - Tietoiskut valtuustossa, vanhusneuvostossa, lautakunnissa sekä yleiset tiedotustilaisuudet eri foorumeilla. - Valitaan kaupunginvaltuustosta voimaa vanhuuteen - kummit - Liikuntakalenteri Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten valituilla viestintätavoilla on onnistuttu tavoittamaan iäkkäitä ja eri toimijoita? Miten viestintää arvioidaan? Arvioidaan lehtiartikkelien, tiedotteiden ja ilmoitusten määrää sekä sisältöä. Tietämyksen lisääntymistä arvioidaan liikuntaryhmien kysynnän ja tarvekartoitusten avulla. 2.2 Tietämyksen ja osaamisen vahvistaminen koulutuksella Millaista yleistä koulutusta aiotaan järjestää? Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Yhteistyöryhmässä laaditaan kehittämistyön tueksi koulutussuunnitelma iäkkäiden terveysliikunnasta, johon sisältyy
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 3 yleinen koulutus (tiedotustilaisuudet, seminaarit kunnassa) ja eri kohderyhmille tarkoitettu koulutus. Kunnassa järjestetään 2-3 tiedotustilaisuutta tai seminaaria vuosittain Voimaa vanhuuteen -hankkeen toiminnasta. Pyritään saamaan terveydenhuoltoalan oppilaitoksiin Voimaa vanhuuteen - koulutusta koulutusohjelmaan. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yleisellä koulutuksella on onnistuttu vahvistamaan tietämystä ja osaamista iäkkäiden terveysliikunnasta? Arvioidaan koulutusten ja koulutukseen osallistuvien määrää ja koulutussisältöjä. Tieto saadaan osallistujalistoista ja palautelomakkeista sekä suullisen palautteen avulla. 2.3 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten otetaan huomioon, että tietämys iäkkäiden terveysliikunnasta lisääntyy myös jatkossa? Kenen vastuulla viestintä ja yleiset koulutukset ovat kehittämistyön jälkeen? Iäkkäiden terveysliikunnan yhteistyöryhmä muotoutuu pysyväksi toiminnaksi ja vastaa viestinnän ja koulutusten koordinoinnista myös jatkossa. Tavoitteena on pysyvän ikääntyvien liikuntakoordinaattorin toimen perustaminen. Iäkkäiden terveysliikunta sekä siihen liittyvä viestintä ja koulutus kirjataan eri toimijatahojen toimintasuunnitelmiin kunnassa. Olemassa oleviin toimintoihin sisällytetään uusia tietämystä ja osaamista lisääviä toimintatapoja. Iäkkäiden terveysliikuntatoiminnasta tiedotetaan avoimesti. 3. Tavoite: Iäkkäiden liikuntaneuvonnan lisääntyminen Mitä iäkkäiden liikuntaneuvontaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät käyvät liikuntaneuvonnassa? Miten liikuntaneuvonnasta ohjaudutaan liikuntatoimintaan? Kunnassa on tarjolla laadukasta iäkkäiden liikuntaneuvontaa palveluketjun eri vaiheissa, liikuntaneuvonta kuuluu kaikkien iäkkäiden parissa toimivien tehtäväkuvaan. Mahdollisimman moni iäkäs saa liikuntaneuvontaa ja ohjautuu liikuntatoimintaan. Neuvontaa on saatavilla eri tahojen järjestämänä lähellä iäkästä, eri puolilla paikkakuntaa. Tarjolla on yleistä matalan kynnyksen neuvontaa sekä henkilökohtaista neuvontaa. Voimaa vanhuuteen -ohjelman hyvät toimintatavat liikuntaneuvonnasta on otettu kunnassa käyttöön ja ne ovat vakiintuneet. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 3 muut osiot. Arvioidaan, mitä liikuntaneuvontatoimintaa kunnassa on tarjolla, mikä taho toiminnasta vastaa, missä toimintaa järjestetään ja minne neuvonnasta ohjaudutaan. Arvioinnin kohteena on myös liikuntaneuvonnan sisältö. Lisäksi arvioidaan liikuntaneuvonnan tiedottamista, saatavuutta ja käyntimääriä. Tieto saadaan liikuntaneuvontaa toteuttavien tahojen palvelukuvauksista sekä tilastoista. 3.1 Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus Mitä liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta aiotaan järjestää ja kenelle? Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus kirjataan koulutussuunnitelmaan. VoiTas - kouluttajakoulutuksen käyneet kouluttavat ohjaajakoulutuksissa liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestösektorin ja yksityisten palveluntuottajien ammattilaisia ja vertaisia, mikä vahvistaa liikuntaneuvonnan osaamista. Koulutusta järjestetään myös
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 4 oppilaitoksissa osana opetussuunnitelmaa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta arvioidaan? Arvioidaan koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrää sektoreittain. Tieto saadaan koulutustilastoista ja osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan osaamisen ja tietämyksen lisääntymistä, joista saadaan tietoa koulutuspalautteista. Arvioinnin kohteena on myös, miten oppi on siirtynyt käytännön toimintaan. Tieto saadaan kyselyistä (ammattilaiset ja iäkkäät). Seurataan, ketkä koulutuksen käyneistä antavat esim. liikuntaneuvontaa. 3.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Kohderyhmä tavoitetaan eri tahojen yhteistyöllä. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä keskustellaan liikunnan merkityksestä ja iäkäs ohjataan henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan. Kohderyhmää tavoitetaan myös terveydenhoitajan vastaanotoilla, kotihoidon käynneillä, yhdistysten ja seurakunnan tilaisuuksissa sekä liikuntatoimen kautta. Liikuntaneuvontapaikoista tiedotetaan esitteillä ja lehti-ilmoituksilla ja verkkosivuilla. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Arvioidaan, minkä verran ja millä tavoin eri tahot (terveydenhoitajat, lääkärit, kotikäynnit, jäsenillat, tiedotustilaisuudet) ovat tavoittaneet kohderyhmää. Tieto saadaan tilastojen, osallistujalistojen ja palautteiden avulla. Arvioidaan, kuinka monta iäkästä on ohjautunut liikuntaneuvontaan. Tieto saadaan liikuntaneuvontaa järjestävien tahojen tilastoista. Lisäksi kerätään tietoa iäkkäiltä, mitä kautta he ovat ohjautuneet liikuntaneuvontaan. 3.3 Liikuntaneuvonnan järjestäminen Millaista liikuntaneuvontaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Perustetaan matalan kynnyksen neuvontapisteitä suunniteltuihin toimintakeskuksiin, joissa tavoitetaan liikuntaa harrastamattomat iäkkäät. Eri toimijat järjestävät neuvontaa. Ikääntyvien terveysliikuntatyöryhmä ja tervysliikunnan koordinaattori tukevat ja koordinoivat toimintaa. Tarvittaessa iäkkäät ohjataan terveyskeskuksen tai liikuntatoimen järjestämään henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan, jossa laaditaan myös liikuntasuunnitelma. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntaneuvonnan järjestämistä arvioidaan? Arvioidaan liikuntaneuvonnan määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena on mm. osallistuvien määrä, liikuntaneuvojan koulutus ja neuvonnan sisältö. Tieto saadaan neuvontatoiminnan tilastoista. Lisäksi arvioidaan, miten ja minkä verran iäkkäät ovat ohjautuneet liikuntaneuvonnasta liikuntatoimintaan. Tieto saadaan tehtyjen liikkumissopimusten tai liikuntasuunnitelmien määrän perusteella sekä liikuntatoiminnan järjestäjien tilastojen avulla. 3.4 Tiedotus liikuntaneuvonnasta Miten liikuntaneuvonnasta tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. Liikuntaneuvonnasta tiedotetaan iäkkäiden parissa toimiville ja iäkkäille. Tiedottamistapoja ovat sisäinen tiedotus toimijoiden kesken, iäkkäille tiedottamisessa liikuntakalenteri, esitteet, lehti-ilmoitukset ja tiedotustilaisuudet, verkkosivut. Tiedottamisvastuusta on sovittu. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan? Arvioidaan tiedotuksen määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena ovat esite- ja ilmoitusmäärät (ammattilaiset ja iäkkäät), esitteiden sisältö, tiedotuskanavien toimivuus. Tieto saadaan tilastoista, painosmääristä ja julkisuuseurannasta. 3.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä?
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 5 Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Millaista seurantatietoa toimenpiteistä kerätään? Miten iäkkäiden liikuntaneuvonnan vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Iäkkäiden liikuntaneuvonta sisällytetään iäkkäiden parissa toimivien tehtävänkuvaan ja toiminnalle on riittävät resurssit. Eri toimijoiden liikuntaneuvonnan osaamista vahvistetaan koulutuksella. Kunnassa on alueellisesti ja eri tasoilla toimiva iäkkäiden terveysliikunnan palveluketju. Työnjaosta ja vastuista sovitaan eri sektoreiden kesken. Liikuntaneuvontatoiminnasta tiedotetaan laajasti. Ikääntyvien terveysliikuntatyöryhmä ja koordinaattori kehittävät toimintaa jatkuvasti. 4. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät osallistuvat liikuntatoimintaan? Millaisia vaikutuksia iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntymisellä on? Laadukkaita ohjattuja voima- ja tasapainoryhmiä toimii toimintakeskuksissa eri puolilla kuntaa lähellä iäkästä. Vähintään 300 ikäihmistä osallistuu ohjattuun ryhmätoimintaan tai kotiharjoitteluun. Iäkkäiden toimintakyky säilyy ja paranee. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 4 muut osiot. Arvioidaan ohjattujen voima- ja tasapainoryhmien sekä kotiharjoittelun määrää sekä niihin osallistuvien iäkkäiden määrää. Tieto saadaan tilastoista ja osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan toiminnan laatua. Tieto saadaan liikuntatoiminnan sisältökuvauksista ja ohjaajien koulutustaustasta. Toimintakykytestit ja iäkkäiden kokemukset osoittavat iäkkäiden toimintakyvyn parantumisen. 4.1 Voima- ja tasapainoharjoittelun kouluttaja- ja ohjaajakoulutus Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ketkä osallistuvat kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilla? Mitä voima- ja tasapainoharjoittelun ohjaajakoulutusta aiotaan järjestää ja kenelle (VanhusValmentaja, VertaisVeturi, Kunnon Hoitaja, Senioritanssi, muut aihepiirin koulutukset)? Voima- ja tasapainoharjoitteluun liittyvä koulutus kirjataan koulutussuunnitelmaan. VoiTas kouluttajakoulutukseen osallistuu toimijoita eri sektoreilta. He kouluttavat kouluttajaparina paikallisissa ohjaajakoulutuksissa VanhusValmentajia, Kunnon Hoitajia ja VertaisVetureita. Ohjaajille järjestetään täydennyskoulutusta ja tukea toimintaan (esim. ilmainen harjoitteluvuoro vertaisohjaajille toimintakeskusten kuntosaleilla). Lisäksi kouluttajat ja ohjaajat voivat osallistua muihin voima- ja tasapainoharjoittelun ohjaamiseen liittyviin koulutuksiin. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten voima- ja tasapainoharjoittelun koulutuksia arvioidaan? Arvioidaan koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrää sektoreittain. Tieto saadaan koulutustilastoista ja osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan osaamisen ja tietämyksen lisääntymistä, joista saadaan tietoa koulutuspalautteista. Arvioinnin kohteena on myös, miten oppi on siirtynyt käytännön toimintaan. Tieto saadaan uusien perustettujen ryhmien määrästä, kyselyistä ja asiakaspalautteista (ammattilaiset ja iäkkäät). 4.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 6 Iäkkäitä tavoitetaan eri kanavia pitkin (terveystoimi, liikuntatoimi, järjestöt,yksityiset kotipalvelun tuottajat, media, henkilökohtaiset kontaktit), sovitaan työnjaosta sektoreittain. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Arvioidaan, minkä verran ja millä tavoin eri tahot ovat tavoittaneet kohderyhmää. Tieto saadaan tilastojen ja palautteiden avulla. Lisäksi kerätään iäkkäiltä tietoa palautelomakkeella, mitä kautta he ovat ohjautuneet liikuntatoimintaan. 4.3. Voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan järjestäminen Millaista voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Koulutetut VoiTas-ohjaajat järjestävät voima- ja tasapainoryhmiä toimintakeskuksissa (6) viikottain. Selvitetään kuljetusmahdollisuudet ryhmiin osallistuville. Arvioidaan osallistujien toimintakykyä VV-ohjeistuksen mukaisesti. Harjoittelu sisältää HUR-salilaitteilla harjoittelua, ulkoilua toimintakeskusten ympäristössä, senioritanssia ym. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntatoiminnan järjestämistä arvioidaan? Arvioidaan liikuntatoiminnan määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena on osallistujien määrä, ohjaajien koulutus ja toiminnan sisältö. Ryhmien osallistujamäärät saadaan eri toimijoiden tilastoista. Kotiharjoittelua seurataan kirjatuista kotiharjoittelujaksoista. Ohjatun liikuntatoiminnan laatua seurataan toiminnan sisältökuvausten, ohjaajien koulutuksen ja toimintakykytestien avulla. Asiakkaiden kokemukset kerätään asiakaspalautteista. 4.4 Tiedotus voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta Miten voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Liikuntatoiminnasta tiedotetaan iäkkäiden parissa toimiville ja iäkkäille. Tiedottamistapoja ovat sisäinen tiedotus toimijoiden kesken, iäkkäille tiedottamisessa liikuntakalenteri, esitteet, lehti-ilmoitukset, tiedotustilaisuudet ja verkkosivut. Toiminnan sisältökuvaus on riittävän yksityiskohtainen. Tiedottamisvastuusta on sovittu. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan? Arvioidaan tiedotuksen määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena ovat esite- ja ilmoitusmäärät (ammattilaiset ja iäkkäät), esitteiden sisältö, tiedotuskanavien toimivuus. 4.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Ikääntyvien terveysliikuntatyöryhmä ja -koordinaattori vastaavat toiminnan jatkuvuudesta. Voima- ja tasapainosisältöinen liikuntatoiminta kuuluu eri sektoreiden ja ammattiryhmien toimenkuvaan ja toiminnalle on riittävät resurssit. Moniammatillisella työryhmällä on valtuudet koordinoida iäkkäiden liikuntatoiminnan järjestämistä (koulutus, liikuntaryhmät, viestintä). Työnjaosta ja vastuista sovitaan eri sektoreiden kesken. Säännöllinen kouluttajakoulutus ja ohjaajakoulutus täydennyskoulutuksineen ovat pysyvää toimintaa. Liikuntatoiminnasta tiedotetaan laajasti.
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 7 5. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoimintaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät osallistuvat ulkoilutoimintaan? Millaisia vaikutuksia iäkkäiden ulkoilun lisääntymisellä on? Iäkkäät ulkoilevat omaehtoisesti tai ohjatuissa ryhmissä yhdessä eri sukupolvien kanssa. Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoiminta on säännöllistä ja jatkuvaa. Ulkoilemaan pääsee läheltä kotia (lähiliikuntapaikat, ulkoilureitit). Esteetön ulkoilu on helppoa toimintakeskusten ympäristössä ja rakennettavassa ikääntyvien ulkoilupuistossa. Esteettömistä lähiliikuntapaikoista tehdään kartta kaupungin verkkosivuille. Ulkoilu antaa mahdollisuuden iäkkäille omien asioiden ja sosiaalisten suhteiden hoitamiseen. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 5 muut osiot. Arvioidaan suunnitellun rakentamisen toteutumista. Ulkoiluystäväkoulutus täydennyskoulutuksineen on säännöllistä ja ulkoiluystävät toimivat aktiivisesti. Arvioidaan säännöllisesti ulkoilevien iäkkäiden määrää. Tieto saadaan eri toimijoiden järjestämien ulkoiluryhmien osallistujatilastoista, järjestetystä ulkoiluystävätoiminnan tilastoista, kotihoidon tilastoista ja toimintakeskusten ja ulkoilupuiston suoritevihkoista. Arvioidaan lähiliikuntapaikkojen ja ulkoilureittien määrää ja laatua (kunnossapito, välineet, penkit). Tieto saadaan havainnoimalla ja kunnossapitosopimuksista. 5.1 Ulkoiluun liittyvä koulutus Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ketkä osallistuvat Ulkoiluystäväksi iäkkäälle - kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Keitä koulutetaan ulkoiluystäviksi? Millaista muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta aiotaan järjestää? Ulkoiluun liittyvä koulutus kirjataan koulutussuunnitelmaan. Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutukseen osallistuu eri sektoreiden edustajia. He kouluttavat vapaaehtoisia ulkoiluystäviä seurakuntaan ja yhdistyksiin. Ulkoiluystäville järjestetään tukea ja vertaistapaamisia. Lisäksi järjestetään muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta (ulkoilusuositukset, tutustuminen lähiliikuntapaikkoihin). Järjestetään kunnallisen sektorin esimiehille koulutus/tiedotustilaisuuksia liikunnan sisällyttämisestä arkityöhön. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten ulkoiluun liittyvää koulutusta arvioidaan? Arvioidaan koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrää sektoreittain. Tieto saadaan koulutustilastoista ja osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan osaamisen ja tietämyksen lisääntymistä, joista saadaan tietoa koulutuspalautteista. Arvioinnin kohteena on myös, miten oppi on siirtynyt käytännön toimintaan. Tieto saadaan ulkoiluystävätoiminnassa mukana olevien määrästä, kyselyistä ja palautteista (ulkoiluystävät ja iäkkäät). 5.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Iäkkäitä tavoitetaan eri kanavia pitkin (liikuntaneuvonta, kotihoito, ikäneuvola, järjestöt, seurakunta, media, henkilökohtaiset kontaktit), sovitaan työnjaosta sektoreittain. Käyntien yhteydessä annetaan tietoa ulkoilutoiminnasta. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Arvioidaan, minkä verran ja millä tavoin eri tahot ovat tavoittaneet kohderyhmää. Tieto saadaan tilastojen, palautteiden ja kotikäyntien avulla. Lisäksi kerätään palautetta iäkkäiltä, mitä kautta he ovat ohjautuneet ulkoilutoimintaan. 5.3 Ulkoilun järjestäminen Miten ulkoilutoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Tehdään toimintasuunnitelma ulkoilun järjestämisestä. Perustetaan ohjattuja ulkoiluryhmiä, käynnistetään säännöllinen ulkoilutoiminta kotihoidossa ja koordinoidaan ulkoiluystävätoimintaa. Käytännön toteutuksesta ja työnjaosta sovitaan
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 8 yhteisesti (missä, mitä, kuka, kenelle?). Opetussuunnitelmiin (lähihoitajat, lukiolaiset tai muut) liitetään ulkoilu iäkkäiden kanssa, kuten tempaukset tai käytännön harjoittelujaksot. Ulkoilureittien ja lähiliikuntapaikkojen kunnossapito sovitaan yhteisesti (penkkien sijoittelu, hiekoitus, auraus). Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten ulkoilutoiminnan järjestämistä arvioidaan? Arvioidaan ulkoilutoiminnan (ryhmät ja yksilöllinen ulkoilu) määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena on mm. ryhmien ja toimintaan osallistuvien määrä, koulutettujen ulkoiluystävien määrä ja ohjatun toiminnan sisältö. Tieto saadaan järjestäjien tilastoista ja ulkoiluun osallistuneiden iäkkäiden palautteista. Lisäksi arvioidaan ulkoilureittien ja lähiliikuntapaikkojen kunnostusta, rakentamista ja käyttöä. Tieto saadaan - asukaskyselyt, haastattelut, reittikartoitukset, ulkoilureittien kuntolaatikot - sopimukset huollosta, auraus- tai hiekoitus - kunnan puisto-osaston, teknisen toimen tai palvelutalojen suunnitelmat ja toteutuneet rakennus- ja kunnostushankkeet 5.4 Tiedotus ulkoilutoiminnasta Miten ulkoilutoiminnasta ja -reiteistä tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ulkoilutoiminnasta (ulkoiluystävätoiminta, ohjatut ryhmät, lähiliikuntapaikat, ulkoilureitit, välinevuokraus) tiedotetaan eri kanavia pitkin (esim. järjestöt, ikäneuvolat, seurakunta, kotihoito, SPR) iäkkäiden parissa toimiville ja iäkkäille. Tietoa ulkoilutoiminnasta on liikuntakalenterissa, esitteissä ja verkkosivuilla. Tiedotus on kattavaa ja jatkuvaa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan? Arvioidaan tiedotuksen määrää ja laatua, tiedotuskanavien toimivuutta ja kattavuutta. Tieto saadaan esitteiden painosmääristä ja jakelusta, lehti-ilmoitusten ja artikkelien määristä, muista viestintävälineistä, ulkoilutoimintaan osallistuvien iäkkäiden palautteista. 5.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten iäkkäiden ulkoilun vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Ikääntyvien terveysliikuntatyöryhmä ja -koordinaattori suunnittelevat ja koordinoivat ulkoilutoimintaa (tiedotus, Ulkoiluystäväksi iäkkäälle - ja muu koulutus, ohjatut ryhmät, ulkoiluystävätoiminta). Iäkkäiden ulkoilu on kirjattu järjestöjen ja eri toimialojen toimintasuunnitelmiin. Lähiliikuntapaikkojen ja ulkoilureittien kunnossapidosta ja rakentamisesta sovitaan yhteisesti.