Paikallinen Voimaa vanhuuteen hanke

Transkriptio

1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen- ohjelman kunnille Paikallinen Voimaa vanhuuteen hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa - Toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyvien liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyvät - Toimintakykyä edistävät hyvät toimintatavat vakiintuvat kunnan eri tasoilla ja sektoreilla - Ikääntyvien terveysliikunta sisällytetään kuntien ja järjestöjen strategioihin ja toimintasuunnitelmiin - Ikääntyvien liikuntaan ja ulkoiluun varataan riittävästi resursseja ja mahdollisuuksia sekä parannetaan olemassa olevia liikuntamahdollisuuksia - Ikääntyvien liikunnan painopiste on ennaltaehkäisevissä muodoissa - Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö kehittyy ja vakiintuu - Kuntalaiset tietävät ulkoilu- ja liikkumismahdollisuuksista sekä järjestettävistä tilaisuuksista - Terveysliikunnan ja voima- ja tasapainoharjoittelun merkitys ikääntyvälle lisääntyy JUVA: 1. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät paikalliset isommat liikunnalliset tapahtumat 2. Kirkonkylillä toimivien ryhmien tehostaminen 3. Toimintaryhmien perustaminen kylille (Koikkala, Vuorenmaa, Kuosmala) liikuntakortti: maksuton liikuntapalveluiden käyttö tietyiltä osin (esim. Sampolan palvelut) 5. Liikuntareitistön kehittäminen: ulkoliikuntavälineistö ja levähdyspenkit reitin varrella RANTASALMI: 1. Liikunta/kokoontumistilan rakentaminen urheilukeskukseen 2. Liikuntareitistön kehittäminen: ulkoliikuntavälineistö ja levähdyspenkit reitin varrella 3. Liikunta- ja apuvälineiden lainausparkki Mäntylään 4. Liikuntaperjantai Mäntylän päiväkeskuksessa liikuntaseteli tai kortti 6. Lukioikäisten osallistuminen liikuntaneuvontaan ohjaajakoulutuksen myötä Miten päämäärän saavuttamista arvioidaan ja mistä lähteistä arviointitieto kerätään? Arviointi: - Poikkisektorinen yhteistyö on säännöllistä ja toimintatavat on yhteisesti sovittu - Yhteistyö on vakiintunutta - Yhteinen näkemys ikääntyvien terveysliikunnan edistämisestä on löytynyt Tiedon keruu: - Kotihoidon palveluiden ja laitoshoidon tarve sekä ikääntyvien toimintakyky (tilastot, palvelukäynnit, hoitopäivät, toimintakykytestit) - Havainnointi - Palvelujen määrällisiä tavoitteita seurataan suosituspohjaisilla tunnusluvuilla suhteessa palveluja käyttäviin ja kuntalaisten määrään - Iäkkäiden toimintakykyä seurataan liikuntasuunnitelmien avulla - Kotihoidon tilastot 1. Tavoite: Yhteistyön parantuminen iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi Millaista yhteistyö iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi on kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Yhteistyö iäkkäiden parissa toimivien eri tahojen välillä on joustavaa. Poikkisektorinen yhteistyö on säännöllistä ja vakiintunutta sekä toimintatavat yhteisesti sovittuja. Yhteinen näkemys iäkkäiden terveysliikunnan edistämisestä on löytynyt. Vastaa tähän, kun olet täyttänyt kohdan 1 muut osiot Poikkisektorisen yhteistyön säännöllisyyttä, toimintatapoja ja vakiintumista arvioidaan eri toimijatahojen päätösten, strategioiden ja toimintasuunnitelmien perusteella ja avulla. Asetettujen tavoitteiden toteutuminen. 1.1 Yhteistyöryhmän toiminta Kirjaa yhteistyöryhmän kokoaminen ja järjestäytyminen (ydinryhmä, laajennettu ryhmä, kutsutut asiantuntijat), tehtävät, työnjako ja työskentelytapa Yhteistyöryhmään kootaan edustajia ja varaedustajia kunnan eri toimialoilta, järjestöistä ja yksityiseltä sektorilta. Tarvittaessa ryhmään kutustaan asiantuntijoita. Työryhmätyöskentelyn tavoitteet ovat selvillä ja työryhmän valtuudet on selvitetty. Tiedottamisen pelisäännöistä ja vastuualueista sovitaan yksityiskohtaisesti. Yhteistyöryhmän kokoontumisista kirjataan muistio/pöytäkirja.

2 - ydinryhmään kuuluvat Anne Snygg, fysioterapeutti/ terveystoimiala, Milja Komi järjestöedustaja ja Tuija Kautto palveluohjaaja/kotihoito - Ryhmän koollekutsujana toimii palveluohjaaja Tuija Kautto - laajennetussa ryhmässä on mukana myös edustajat ja varaedustajat liikuntatoimesta, teknisestä toimesta, koulutoimesta, - palvelutalolta, seurakunnasta, vanhustentaloyhdistykseltä, yksityiseltä sektorilta JUVA: - ydinryhmään kuuluvat Elisa Hänninen, Ritva Hänninen, Mikko Hietalahti, Heli Laakso - ryhmää laajennetaan tarvittaessa kutsutuilla eri alojen asiantuntijoilla (esim. järjestöt, fysioterapeutti, palveluohjaaja) RANTASALMI: - Ydinryhmään kuuluvat Arto Tilaeus, Ulla Taskinen, Ulla Jauhanen - ryhmää laajennetaan tarvittaessa kutsutuilla eri teemoihin liittyvillä asiantuntijoilla (esim. erityisjärjestöt, fysioterapeutti, palveluohjaaja, tekninen osasto, RU, kansalaisopisto) Miten yhteistyöryhmän toimintaa arvioidaan? Arvioinnin kohteena ovat yhteistyöryhmän kokoonpano, kokoontumiset, osallistuminen, päätökset ja työnjako. Tieto kerätään kokousmuistioista. 1.2 Yhteistyö kunnan eri sektoreiden, järjestöjen, yksityisten ja muiden toimijoiden välillä Kirjaa keskeiset yhteistyömuodot ja niistä seuraavat toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain Tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken tehdään tiedotuksessa, toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Tiedottamisvastuuta jaetaan sektoreittain. Tarvittaessa konsultoidaan paikallisia asiantuntijoita ja pyydetään puheenvuoroja koulutuksiin ja seminaareihin. Ulkoilupäivien järjestämistä varten perustetaan työryhmä, joka suunnittelee ohjelman ja delegoi tehtäviä eteenpäin muille toimijoille. Miten yhteistyötä arvioidaan? Arvioidaan toteutuneen yhteistyön määrää ja laatua. Tietoa saadaan muistioista, seurantatilastoista ja eri toimijatahojen toimintakertomuksista ja käydyistä keskusteluista. 1.3 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa keskeiset konkreettiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain Mitä prosessissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyön vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Yhteistyö iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi kuuluu kunnan palvelustrategioihin. Koordinointivastuu nimetään pysyvälle taholle, esim. iäkkäiden terveysliikunnan yhteistyöryhmälle. Eri yhteistyömuodoille (mm. tiedonkululle) sovitaan selkeät toimintamallit 2. Tavoite: Tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta Miten tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta näkyy kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Kunnan päättäjät, toimijat eri sektoreilla, iäkkäät, omaiset ja muut kuntalaiset tietävät terveysliikunnan merkityksestä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Iäkkäiden terveysliikunnan viestintä ja koulutus on kirjattu toimintasuunnitelmiin. Iäkkäiden terveysliikuntatoiminta on lisääntynyt. Vastaa tähän, kun olet täyttänyt kohdan 2 muut osiot. Arvioidaan viestinnän ja koulutusten määrää sekä sisältöä. Tieto saadaan julkisuusseurannan, koulutustilaisuuksien ja palautelomakkeiden yhteenvedoista. Lisäksi arvioidaan, millaista iäkkäiden terveysliikuntatoimintaa kunnassa on tarjolla. 2.1 Viestintä Kirjaa millä viestintätavoilla tietämystä lisätään sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. Paikallislehti julkaisee säännöllisesti yhteistyöryhmän toimittamaa tietoa Voimaa vanhuuteen- ohjelmasta ja sen paikallisesta toiminnasta. Kunnan ja järjestöjen verkkosivuilla on tietoa iäkkäiden terveysliikunnasta. Lisäksi tiedotteet eri kokoontumispaikkojen ilmoitustauluilla niin kirkonkylällä kuin sivukylilläkin. Lisäksi: - tietoa yhteistyöryhmän kautta eri sektoreiden avainhenkilöille ja toimijoille, esitteiden jakaminen - tietoiskut valtuustoissa, lautakunnissa sekä yleiset tiedotustilaisuudet eri foorumeissa ja järjestöjen tilaisuuksissa - iäkkäiden liikuntakalenteri - tiedotusta iäkkäiden kohtaamispaikoissa ja palveluohjaajan infojen kautta

3 - Vanhustenviikolla ulkoilupäivän yhteydessä infotilaisuus - Kesällä infotilaisuus tai infopiste iltatorien yhteydessä - Seurakunnan 70- tai 75- vuotisjuhlassa infoa esim. seniorikortista Miten valituilla viestintätavoilla on onnistuttu tavoittamaan iäkkäitä ja eri toimijoita? Miten viestintää arvioidaan? Arvioidaan lehtiartikkelien ja ilmoitusten määrää sekä sisältöä. Tieto kerätään julkisuusseurannan avulla, jossa seurataan mm. lehtien levikkiä ja ilmoitusten määrää. Tietoa saadaan lukijakyselyillä, asiakas- ja asukaskyselyillä, tietokilpailuilla sekä tarvekartoitusten avulla. Tiedon lisääntymistä arvioidaan liikuntaryhmien kysynnän avulla. 2.2 Tietämyksen ja osaamisen vahvistaminen koulutuksella Millaista yleistä koulutusta aiotaan järjestää? Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. Kuntien yhteinen starttiseminaari järjestettiin toukokuussa 2011, joka oli samalla myös koulutustilaisuus. Yhteistyöryhmässä laaditaan kehittämistyön tueksi koulutussuunnitelma iäkkäiden terveysliikunnasta, johon sisältyy yleinen koulutus (tiedotustilaisuudet, seminaarit kunnassa) ja eri kohderyhmille tarkoitettu koulutus. Kunnissa järjestetään kaksi kertaa vuodessa tiedotustilaisuuksia tai seminaareja Voimaa vanhuuteen- ohjelman toiminnasta. Kirjataan ohjelmassa toimivat yhteistyökumppanit. Miten yleisellä koulutuksella on onnistuttu vahvistamaan tietämystä ja osaamista iäkkäiden terveysliikunnasta? Arvioidaan koulutusten ja koulutukseen osallistuvien määrää ja koulutussisältöjä. Tieto saadaan osallistujalistoista ja palautelomakkeista sekä suullisen palautteen avulla. 2.3 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Ks. edellinen kohta. Miten otetaan huomioon, että tietämys iäkkäiden terveysliikunnasta lisääntyy myös jatkossa? Kenen vastuulla viestintä ja yleiset koulutukset ovat kehittämistyön jälkeen? Iäkkäiden terveysliikunnan yhteistyöryhmä tai muu ko. asioita käsittelevä pysyvä taho vastaa viestinnän ja koulutusten koordinoinnista myös jatkossa. Iäkkäiden terveysliikunta sekä siihen liittyvä viestintä ja koulutus kirjataan eri toimijatahojen toimintasuunnitelmiin kunnissa. Olemassa oleviin toimintoihin sisällytetään uusia tietämystä ja osaamista lisääviä toimintatapoja. Iäkkäiden terveysliikunnasta tiedotetaan avoimesti. 3. Tavoite: Iäkkäiden liikuntaneuvonnan lisääntyminen Mitä iäkkäiden liikuntaneuvontaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät käyvät liikuntaneuvonnassa? Miten liikuntaneuvonnasta ohjaudutaan liikuntatoimintaan? Kunnassa on tarjolla laadukasta iäkkäiden liikuntaneuvontaa palveluketjun eri vaiheissa, liikuntaneuvonta kuuluu kaikkien iäkkäiden parissa toimivien tehtäväkuvaan. Mahdollisimman moni iäkäs saa liikuntaneuvontaa ja ohjautuu liikuntatoimintaan. Neuvontaa on saatavilla eri tahojen järjestämänä lähellä iäkästä, eri puolilla paikkakuntaa. Tarjolla on yleistä matalan kynnyksen neuvontaa sekä henkilökohtaista neuvontaa. Voimaa vanhuuteen- ohjelman hyvät toimintatavat liikuntaneuvonnasta on otettu kunnassa käyttöön ja ne ovat vakiintuneet. Kunnassa on liikunnanohjaaja. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 3 muut osiot. Arvioidaan, mitä liikuntaneuvontatoimintaa kunnassa on tarjolla, mikä taho toiminnasta vastaa, missä toimintaa järjestetään ja minne neuvonnasta ohjaudutaan. Arvioinnin kohteena on myös liikuntaneuvonnan sisältö. Lisäksi arvioidaan liikuntaneuvonnan tiedottamista, saatavuutta ja käyntimääriä. Tieto saadaan liikuntaneuvontaa toteuttavien tahojen palvelukuvauksista sekä tilastoista. 3.1 Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus Mitä liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta aiotaan järjestää ja kenelle? Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus kirjataan koulutussuunnitelmaan. VoiTas- kouluttajakoulutuksen käyneet kouluttavat ohjaajakoulutuksissa liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestösektorin ammattilaisia ja vertaisia, mikä vahvistaa liikuntaneuvonnan osaamista. Pyritään lisäämään ohjaajakoulutusta myös lukion opetussuunnitelmaan. Miten liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta arvioidaan? Arvioidaan koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrää sektoreittain. Tieto saadaan koulutustilastoista ja osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan osaamisen ja tietämyksen lisääntymistä, joista saadaan tietoa koulutuspalautteista. Arvioinnin kohteena on myös, miten oppi on siirtynyt käytännön toimintaan. Tieto saadaan kyselyistä (ammattilaiset ja iäkkäät).

4 3.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. Kohderyhmä tavoitetaan eri tahojen yhteistyöllä. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä keskustellaan liikunnan merkityksestä ja iäkäs asiakas ohjataan henkilökohtaisesti liikuntaneuvontaan. Kohderyhmä tavoitetaan myös terveydenhoitajan vastaanotoilla, kotihoidon käynneillä, yhdistysten ja seurakunnan tilaisuuksissa sekä liikuntatoimen kautta. Liikuntaneuvontapaikoista tiedotetaan esitteillä, lehti-ilmoituksilla ja verkkosivuilla. Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Arvioidaan, minkä verran ja millä tavoin eri tahot (terveydenhoitajat, lääkärit, kotikäynnit, jäsenillat, tiedotustilaisuudet) ovat tavoittaneet kohderyhmiä. Tieto saadaan tilastojen, osallistujalistojen ja palautteiden avulla. Arvioidaan, kuinka monta iäkästä on ohjautunut liikuntaneuvontaan. Tieto saadaan liikuntaneuvontaa järjestävien tahojen tilastoinneista. Lisäksi kerätään tietoa iäkkäiltä, mitä kautta he ovat ohjautuneet liikuntaneuvontaan. 3.3 Liikuntaneuvonnan järjestäminen Millaista liikuntaneuvontaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen- ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. RANTASALMI: Perustetaan kolme matalan kynnyksen neuvontapistettä, jossa tavoitetaan liikuntaa harrastamattomat iäkkäät ja annetaan lisätietoa liikkumiseen ja ohjaukseen. Neuvontapisteet ovat Mäntylässä, urheilukeskuksessa ja terveyskeskuksen fysioterapiaosastolla. Järjestöt järjestävät neuvontaa viikoittain omissa kerhoissaan. Liikuntatoimi tukee ja koordinoi toimintaa. JUVA: Perustetaan kolme matalan kynnyksen neuvontapistettä, jossa tavoitetaan liikuntaa harrastamattomat iäkkäät ja annetaan lisätietoa liikkumiseen ja ohjaukseen. Neuvontapisteet ovat Juvakodilla, Kuharannassa ja terveyskeskuksen fysioterapiaosastolla. Järjestöt järjestävät neuvontaa viikoittain omissa ryhmissään. Liikuntatoimi tukee ja koordinoi toimintaa. Neuvontaa järjestetään Ikäihmisten Kohtaamispaikalla, joka toimii matalan kynnyksen periaatteella. Lisäksi neuvontapiste löytyy vuosittain järjestettävän iäkkäiden ulkoilupäivän yhteydessä. Sivukylillä järjestetään liikuntaneuvontaa esim. kyläilloissa, joissa fysioterapeutti vierailee Tarvittaessa iäkkäät ohjataan henkilökohtaiseen neuvontaan terveyskeskuksen fysioterapiaan. Miten liikuntaneuvonnan järjestämistä arvioidaan? Arvioidaan liikuntaneuvonnan määrää. Arvioinnin kohteena on mm. osallistuvien määrä, liikuntaneuvojan koulutus ja neuvonnan sisältö. Tietoa saadaan neuvontatoiminnan tilastoista. Lisäksi arvioidaan, miten ja minkä verran iäkkäät ovat ohjautuneet liikuntaneuvonnasta liikuntatoimintaan. Tieto saadaan tehtyjen liikkumissopimusten tai liikuntasuunnitelmien määrän perusteella sekä liikuntatoiminnan järjestäjien tilastojen avulla. 3.4 Tiedotus liikuntaneuvonnasta Miten liikuntaneuvonnasta tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. Liikuntaneuvonnasta tiedotetaan iäkkäiden parissa toimiville ja iäkkäille. Tiedotustapoja ovat sisäinen tiedotus toimijoiden kesken, iäkkäille tiedottamisessa liikuntakalenteri, esitteet, lehti-ilmoitukset ja tiedotustilaisuudet, verkkosivut. Tiedottamisvastuusta on sovittu yhteistyöryhmässä. Miten tiedotusta arvioidaan? Arvioidaan tiedotuksen määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena ovat esite-ja ilmoitusmäärät (ammattilaiset ja iäkkäät), esitteiden sisältö, tiedotuskanavien toimivuus. Tieto saadaan tilastoista, painosmääristä ja julkisuusseurannasta. 3.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Millaista seurantatietoa toimenpiteistä kerätään? Miten iäkkäiden liikuntaneuvonnan vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Iäkkäiden liikuntaneuvonta sisällytetään iäkkäiden parissa toimivien tehtäväkuvaan ja toiminnalle on riittävät resurssit. Eri toimijoiden liikuntaneuvonnan osaamista vahvistetaan koulutuksella. Kunnassa on alueellisesti ja eri tasoilla toimiva iäkkäiden terveysliikunnan palveluketju. Työnjaosta ja vastuista sovitaan eri sektoreiden kesken. Liikuntaneuvontatoiminnasta tiedotetaan laajasti. Poikkisektorinen työryhmä toimii myös 3-vuotiskauden jälkeen. 4. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntyminen

5 Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät osallistuvat liikuntatoimintaan? Millaisia vaikutuksia iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntymisellä on? Laadukkaita ohjattuja voima- ja tasapainoryhmiä toimii eri puolilla kuntaa lähellä iäkkäitä. Ikäihmisiä osallistuu ohjattuihin ryhmiin ja kotiharjoitteluun. Iäkkäiden toimintakyky säilyy ja kohenee ja kotona selviytyminen itsenäisesti tai tukien turvin lisääntyy. Vertaisohjaajakoulutus saadaan pysyväksi, iäkkäiden omaehtoinen liikkuminen lisääntyy ja ryhmätoiminnat jatkuvat. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 4 muut osiot Arvioidaan ohjattujen voima- ja tasapainoryhmien sekä kotiharjoittelun määrää ja niihin osallistuvien iäkkäiden määrää. Tieto saadaan tilastoista ja osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan toiminnan laatua. Tieto saadaan liikuntatoiminnan sisältökuvauksista ja ohjaajien koulutustaustasta. Toimintakykytestit ja iäkkäiden kokemukset osoittavat iäkkäiden toimintakyvyn kohenemisesta. 4.1 Voima- ja tasapainoharjoittelun kouluttaja- ja ohjaajakoulutus Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. Ketkä osallistuvat kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilla? Mitä voima- ja tasapainoharjoittelun ohjaajakoulutusta aiotaan järjestää ja kenelle (VanhusValmentaja, VertaisVeturi, Kunnon Hoitaja, Senioritanssi, muut aihepiirin koulutukset)? Voima- ja tasapainoharjoitteluun liittyvä koulutus kirjataan koulutussuunnitelmaan. VoiTas-kouluttajakoulutukseen osallistuu fysioterapeutti. Hän kouluttaa paikallisissa ohjaajakoulutuksissa VanhusValmentajia, Kunnon Hoitajia ja VertaisVetureita. Järjestön edustaja osallistuu Senioritanssin kouluttajakoulutukseen ja kouluttaa senioritanssin ohjaajia. Ohjaajille järjestetään täydennyskoulutusta ja tukea toimintaan. Lisäksi kouluttajat ja ohjaajat voivat osallistua muihin voima- ja tasapainoharjoittelun ohjaamiseen liittyviin koulutuksiin hankkeeseen varattujen määrärahojen puitteissa. - VoiTas- kouluttajakoulutukseen osallistuu 1-2 henkilöä vuoden 2012 aikana - VoiTas- kouluttaja kouluttaa kotihoidon työntekijöitä Kunnon Hoitajiksi ja vapaaehtoisia VertaisVetureiksi - Vertaisohjaajille järjestetään tukea toimintaan esim. ilmainen harjoitteluvuoro kuntosalilla - Ohjaajakoulutusta tarjotaan lukion kurssina Miten voima- ja tasapainoharjoittelun koulutuksia arvioidaan? Arvioidaan koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrää. Tieto saadaan koulutustilastoista ja osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan osaamisen ja tietämyksen lisääntymistä, joista saadaan tietoa koulutuspalautteiden kautta. Arvioinnin kohteena on myös, miten oppi on siirtynyt käytännön toimintaan. Tieto saadaan uusien perustettujen ryhmien määrästä, kyselyistä ja asiakaspalautteista (ammattilaiset ja iäkkäät). 4.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain Iäkkäitä tavoitetaan eri kanavia pitkin (terveystoimi, liikuntatoimi, järjestöt, seurakunta, henkilökohtaiset kontaktit). Työnjaosta sovitaan sektoreittain Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Arvioidaan, minkä verran ja millä tavoin eri tahot ovat tavoittaneet kohderyhmää. Tieto saadaan tilastojen ja palautteiden avulla. Kerätään iäkkäiltä tietoa palautelomakkeilla, mitä kautta he ovat ohjautuneet liikuntatoimintaan. 4.3 Voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan järjestäminen Millaista voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen- ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnajo sektoreittain. - kaikilla +75- vuotiailla on mahdollisuus saada seniorikortti, joka oikeuttaa sovittuihin liikunnallisiin etuihin - perustetaan kuntosaliryhmä vuoden 2012 aikana - perustetaan tasapainoryhmä vuoden 2012 aikana - perustetaan terveysliikuntaryhmä - perustetaan omaishoitajille ja hoidettaville yhteinen liikuntaryhmä vuoden 2012 aikana (järjestämisvastuu kotihoidolla ja liikuntatoimella) - päivätoiminnan painopiste muutetaan kuntouttavaksi ja päivätoimintaan nimetään Voimaa vanhuuteen- vastuuhoitaja päivätoimintaan kuuluu voima- ja tasapainoharjoituksia päivätoiminnan asiakkaille järjestetään säännöllisesti voima- ja tasapainotestauksia asiakkaiden ohjaus kotona tapahtuvaan säännölliseen voima- ja tasapainoharjoitteluun - järjestetään iäkkäiden kuntosalistartti, jos syksy Urheilutalon kuntosalilla - teetetään ramppaa rapuissa- raput vanhustentalolle, päivätoimintaan ja palvelutalolle ja ohjataan iäkkäitä niiden käyttöön - hankitaan ulkoliikuntavälineistö ja rakennetaan ulkoliikunta-alue RANTASALMI JA JUVA: - perustetaan liikuntaryhmiä kuntosali, liikuntasali, kotiharjoittelu, senioritanssi, sivukyläryhmät

6 - sovitaan kuka järjestää, missä ja milloin miten iäkkäät kulkevat ryhmiin mitä välineitä on käytössä ohjaaja liikuntatoiminnan laatu (sisältö, ohjaajan koulutus, testauskäytännöt) Miten liikuntatoiminnan järjestämistä arvioidaan? Arvioidaan liikuntatoiminnan määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena on osallistujien määrä, ohjaajien koulutus ja toiminnan sisältö. Ryhmien osallistujamäärät saadaan eri toimijoiden tilastoista. Kotiharjoittelua seurataan kirjatuista kotiharjoittelujaksoista tai liikkumissopimuksista. Ohjatun liikuntatoiminnan laatua seurataan toiminnan sisältökuvausten, ohjaajien koulutuksen ja tehtyjen toimintakykytestien avulla. Asiakkaiden kokemukset kerätään asiakaspalautteista. 4.4 Tiedotus voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta Miten voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnajo sektoreittain. Liikuntatoiminnasta tiedotetaan iäkkäiden parissa toimiville ja iäkkäille. Tiedottamistapoja ovat sisäinen tiedotus toimijoiden kesken, iäkkäille tiedottamisessa liikuntakalenteri, esitteet, lehti-ilmoitukset, tiedotustilaisuudet ja verkkosivut. Toiminnan sisältökuvaus on riittävän yksityiskohtainen. Tiedottamisvastuista on sovittu. Miten tiedotusta arvioidaan? Arvioidaan tiedotuksen määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena ovat esite- ja ilmoitusmäärät (ammattilaiset ja iäkkäät), esitteiden sisältö, tiedotuskanavan toimivuus. 4.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Miten voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Voima- ja tasapainosisältöinen liikuntatoiminta kuuluu eri sektoreiden ja ammattiryhmien toimenkuvaan ja toiminnalle on riittävät resurssit. Työryhmällä on valtuudet koordinoida iäkkäiden liikuntatoiminnan järjestämistä (koulutus, liikuntaryhmät, resurssit). Työnjaosta ja vastuista sovitaan eri sektoreiden kesken. Säännöllinen kouluttajakoulutus ja ohjaajakoulutus täydennyskoulutuksineen ovat pysyviä toimintoja. Liikuntatoiminnasta tiedotetaan laajasti. 5.Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoimintaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät osallistuvat ulkoilutoimintaan? Millaisia vaikutuksia iäkkäiden ulkoilun lisääntymisellä on? Iäkkäät ulkoilevat omaehtoisesti, avustettuna tai ryhmissä yhdessä eri sukupolvien kanssa. Ulkoilutoiminta on säännöllistä ja jatkuvaa. Ulkoilemaan pääsee kodin läheltä (lähiliikuntapaikat, ulkoilureitit, apuvälineiden lainaus). Ulkoilu antaa ikääntyvälle mahdollisuuden omien asioiden ja sosiaalisten suhteiden hoitamiseen sekä tuottaa mielihyvää ja elämäniloa. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 5 muut osiot Ulkoiluystäväkoulutus on täydennyskoulutuksineen säännöllistä ja ulkoiluystävät toimivat aktiivisesti. Arvioidaan säännöllisesti ulkoilevien iäkkäiden määrää. Tieto saadaan esim. eri toimijoiden ulkoiluryhmien osallistujatilastoista, ulkoiluystävätoiminnan tilastoista ja kotihoidon tilastoista. Arvioidaan lähiliikuntapaikkojen ja ulkoilureittien määrää ja laatua (kunnossapito, välineet, penkit). Tieto saadaan havainnoimalla ja kunnossapitosopimuksista. Arvioidaan ulkoilun vaikutuksia iäkkäiltä saadun palautteen kautta. 5.1 Ulkoiluun liittyvä koulutus Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. Ketkä osallistuvat Ulkoiluystäväksi iäkkäälle- kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilla? Keitä koulutetaan ulkoiluystäviksi? Millaista muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta aiotaan järjestää? Ulkoiluun liittyvä koulutus kirjataan koulutussuunnitelmaan. Ulkoiluystäväksi iäkkäälle- kouluttajakoulutukseen osallistuu liikunnanohjaaja ja järjestön edustaja tai 1-2 muuta toimijaa. He kouluttavat vapaaehtoisia ulkoiluystäviä seurakuntaan ja eläkeläisyhdistyksiin. Ulkoiluystäville järjestetään tukea ja vertaistapaamisia. Lisäksi järjestetään muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta (ulkoilusuositukset, tutustuminen lähiliikuntapaikkoihin).

7 Miten ulkoiluun liittyvää koulutusta arvioidaan? Arvioidaan koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrää sektoreittain. Tieto saadaan osallistujalistoista ja koulutustilastoista. Arvioinnin kohteena on myös, miten oppi on siirtynyt käytännön toimintaan. Tieto saadaan ulkoiluystävätoiminnassa mukana olevien määrästä sekä kyselyjen ja palautteiden kautta. Tietoa saadaan myös koulutuspalautteista, joista voidaan arvioida osaamisen ja tietämyksen lisääntymistä. 5.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain Iäkkäitä tavoitetaan eri kanavia pitkin (terveystoimi, liikuntatoimi, järjestöt, seurakunta, media, henkilökohtaiset kontaktit). Hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä keskustellaan ulkoilun merkityksestä ja annetaan tietoa ulkoilutoiminnasta. Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Arvioidaan minkä verran ja millä tavoilla eri tahot ovat tavoittaneet kohderyhmää. Tieto saadaan tilastojen, palautteiden ja kotikäyntiensisältökuvausten kautta. Lisäksi kerätään palautetta iäkkäiltä, mitä kautta he ovat ohjautuneet ulkoilutoimintaan. 5.3 Ulkoilun järjestäminen Miten ulkoilutoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen- ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnajo sektoreittain. Tehdään toimintasuunnitelma ulkoilun järjestämisestä vuosittain. Perustetaan ohjattuja ulkoiluryhmiä, käynnistetään säännöllinen ulkoilutoiminta kotihoidossa ja koordinoidaan ulkoiluystävätoimintaa. Käytännön toteutuksesta ja työnjaosta sovitaan yhteisesti (missä, kuka, mitä, kenelle jne.). Opetussuunnitelmiin (lähihoitajat, lukiolaiset tai muut) liitetään ulkoilu iäkkäiden kanssa, kuten tempaukset tai käytännön harjoittelut. Esteettömien ulkoilureittien ja lähiliikuntapaikkojen kunnossapito sovitaan yhteisesti (penkkien sijoittelu, hiekotus, auraus). - säännöllinen ulkoilutoiminta yhteistyössä opiskelijoiden ja järjestöjen kanssa kotihoitoon, päivätoimintaan, ryhmäkodeille, vanhustentaloille, palvelutalolle - palvelutaloilla ulkoiluystävät tulevat vanhustentaloyhdistykseltä, palvelutaloille järjestöiltä - kuntalaiset saavat ulkoiluystävän seurakunnalta - vanhustenviikolla vuosittain yhteinen ulkoilupäivä tai tapahtuma yhteistyössä eri toimijoiden kanssa - työryhmä suunnittelee ulkoilupäivän ohjelman ja delegoi tehtävät alkaen järjestetään yhteinen kevätretki omaishoitajille ja hoidettaville (seurakunta ja kotihoito) - esteettömät ja opastetut ulkoilureitit (liikunta ja tekninen toimi) ovat erimittaisia ja sopivat apuvälineillä liikkuville Miten ulkoilutoiminnan järjestämistä arvioidaan? Arvioidaan ulkoilutoiminnan (ryhmät ja yksilöllinen ulkoilu) määrää. Arvioinnin kohteena on mm. ryhmien ja toimintaan osallistuvien määrä, koulutettujen ulkoiluystävien määrä ja ohjatun toiminnan sisältö. Tieto saadaan osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan ulkoilureittien ja lähiliikuntapaikkojen kunnostusta, rakentamista ja käyttöä. Tieto saadaan rakennus- ja kunnostushankkeista. 5.4 Tiedotus ulkoilutoiminnasta Miten ulkoilutoiminnasta ja -reiteistä tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnajo sektoreittain. Ulkoilutoiminnasta (ulkoiluystävätoiminta, ohjatut ryhmät, lähiliikuntapaikat, ulkoilureitit) tiedotetaan eri kanavia pitkin (esim. järjestöt, seniorineuvolat, seurakunta) iäkkäiden parissa toimiville ja iäkkäille. Tietoa ulkoilutoiminnasta on liikuntakalenterissa, esitteissä ja verkkosivuilla. Tiedotus on jatkuvaa ja kattavaa. Miten tiedotusta arvioidaan? Arvioidaan tiedotuksen määrää, tiedotuskanavien toimivuutta. Tieto saadaan esitteiden jakelusta, lehti-ilmoitusten määristä, muista viestintävälineistä, ulkoilutoimintaan osallistuvien iäkkäiden palautteista. 5.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Miten iäkkäiden ulkoilun vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Yhteistyöryhmä suunnittelee ja koordinoi ulkoilutoimintaa (tiedotus, Ulkoiluystäväksi iäkkäälle- ja muu koulutus, ohjatut ryhmät, ulkoiluystävätoiminta). Iäkkäiden ulkoilu on kirjattu järjestöjen ja eri toimialojen toimintasuunnitelmiin. Lähiliikuntapaikkojen ja ulkoilureittien kunnossapidosta ja rakentamisesta sovitaan yhteisesti.