Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Transkriptio

1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Tavoitteena on löytää pysyvät käytänteet, joilla tuetaan ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävää liikkumista ja sosiaalisia verkostoja. Erityinen painopiste on liikuntaneuvonnan, voima- ja tasapainoharjoittelun sekä ulkoilun varmistamisessa ja hyvien käytäntöjen juurruttamisessa arken toiminnoiksi. Tämän hankkeen kohderyhmänä ovat toimintakyvyltään rajoittuneet ja vähän liikkuvat yli 75-vuotiaat kuusamolaiset ikäihmiset. Miten päämäärän saavuttamista arvioidaan ja mistä lähteistä arviointitieto kerätään? Iäkkäiden terveysliikunta on osa kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamisohjelmaa. Arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, kotona asumista suhteessa asumispalvelujen tarpeeseen. Toimintakyvyn testaaminen on osa palvelutuotantoa. 1. Tavoite: Yhteistyön parantuminen iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi Millaista yhteistyö iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi on kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Poikkisektoriaalisen yhteistyöryhmän toiminta on vakiintunutta ja sillä on oma tehvävä osana kaupungin hyvinvointia ja terveytta edistävää toimintaa sekä vanhusten palvelujen kokonaisuutta. Otetaan kantaa hankkeen jälkeen tapahtuvan yhteistyön muodoista. Vastaa tähän, kun olet täyttänyt kohdan 1 muut osiot. Arvioidaan yhteistyön säännöllisyyttä, toimintatapoja ja vakiintumista eri toimijatahojen päätösten, strategioiden, toimintasuunnitelmien ja -kertomusten perusteella. 1.1 Yhteistyöryhmän toiminta Kirjaa yhteistyöryhmän kokoaminen ja järjestäytyminen (ydinryhmä, laajennettu ryhmä, kutsutut asiantuntijat), tehtävät, työnjako ja työskentelytapa. Hankkeeseen nimetään yhteistyöryhmä, joka kokoaa asiantuntija- ja asiakasverkoston yhteiselle foorumille. Toimijaverkostoon kuuluvat edustajat ainakin kaupungin perusturvasta, liikuntatoimesta, kulttuuritoimesta sekä edustajat yksityiseltä sektorilta, paikallisista eläkeläis- ja muista järjestöistä, seurakunnasta, oppilaitoksista ja paikallisista vanhus- ja vammaisneuvostosta sekä luottamushenkilöitä. Hanke hyödyntää aikaisempien sekä kuntoutukseen, liikuntaan että sosiaaliseen vuorovaikutukseen panostaneita ikäihmisille ja vanhustyön henkilöstölle kohdennettuja hankkeita, hankkeiden rakentamia paikallisia ja alueellisia verkostoja sekä hankkeissa syntyneitä hyviä käytänteitä. Kehittämishanke perustuu aina aiempaan ja saa sieltä sekä voimavarat että haasteet. Lisäksi hanke verkostoituu vapaaehtoista kansalaistoimintaa juurruttavan toiminnan kanssa. Yhteistyöryhmään on nimetty puheenjohtaja ja sihteeri, jotka vastaavat työryhmän koollekutsumisesta. asialistan, muistioiden ja raporttien kirjaamisesta. Yhteistyöryhmä kokoontuu vähintään 4 kertaa vuodessa. Osa tapaamisista voi olla työseminaarin tyyppisiä laajenettuja foorumeita. Työseminaareissa on tavoitteena kerätä yhteistä materiaalia, jonkun ajankohtaisen osion tai toiminnan toteuttamiseksi. Lisäksi hankkeelle on nimetty ydinryhmä, johon kuuluu edustajat perusturvasta, liikuntatoimesta ja järjestökentältä. Ydinryhmän tehtävänä on valmistella asioita yhteistyöryhmän käsittelyyn sekä huolehtia päätösten toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä / toimeksiannoista. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyöryhmän toimintaa arvioidaan? Arvioidaan yhteistyöryhmän toimintaa, osallistumista kokouksiin, käsiteltyjä asioita ja päätöksentekoa. Tiedot kerätään kokousmuistioista ja vuosittain ilmestyvästä toimintakertomuksesta.

2 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille Yhteistyö kunnan eri sektoreiden, järjestöjen, yksityisten ja muiden toimijoiden välillä Kirjaa keskeiset yhteistyömuodot ja niistä seuraavat toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Yhteistyöryhmään on nimetty henkilöitä kaupungin eri sektoreilta, järjestöistä sekä edustus yksityiseltä sektorilta ja ammatillisesta oppilaitoksesta. Voimaa vanhuuteen -hanke osallistuu omalta osaltaan jo sovittuihin ikäihmisiä koskeviin tapahtumiin, vanhustenviikon ohjelmaan ( seminaari, messut ja liikuntapäivä ), ikäfoorumiin sekä liiikunta- ja ulkoilutapahtumiin. Lisäksi voimaa vanhuuteen -hanke järjestää toimintaa tukevan tiedotus- ja seminaarisarjan, jossa yhteistyöryhmän jäsenten monipuolista osaamista voidaan hyödyntää. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyötä arvioidaan? Arvioidaan osana yhteistyöryhmän toimintaa kokousmuistioita ja toimintakertomusta hyödyntäen. Lisäksi seurataan yheistyökumppaneiden tuottamia raportteja ja toimintakertomuksia. 1.3 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa keskeiset konkreettiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosessissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyön vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa kaupungin hyte -toimintaa ja on huomioitu osana ikäihmisten hyvinvointiohjelmaa. Kansalaistoiminnan koordinaatiosta on sovittu ja se osaltaan tukee järjestökentän toimintaa. Koordinaattori on linkki järjestökentän ja julkisen toiminnan välillä ja koordinaattori vastaa myös yhteistyöryhmän koolle kutsumisesta. 2. Tavoite: Tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta Miten tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta näkyy kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Kaupungin eri toimijat, iäkkäät itse sekä heidän omaisensa ja muut kunnan asukkaat tietävät terveysliikunnan merkityksen iäkkäiden hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Iäkkäiden terveysliikuntaa koskeva viestintä ja koulutus samoin kuin terveysliikuntaan liittyvä toiminta on lisääntynyt. Vastaa tähän, kun olet täyttänyt kohdan 2 muut osiot. Arvioidaan asian saamaa julkisuutta ja näkyvyyttä, viestinnän ja koulutuksen määrää sekä osallistujien määrää ja kattavuutta. Arvioidaan iäkkäille kohdentuvan terveysliikuntatoiminnan määrää, laatua ja monipuolisuutta. Tiedot kerätään tilastoista ja palautteista. 2.1 Viestintä Kirjaa, millä viestintätavoilla tietämystä lisätään sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja

3 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 3 Lehdistö:juttusarja paikallislehteen. Seminaaripäivät ja vastaavat foorumit. Ydinryhmä suunnittelee ja koordinoi.vanhusten viikon tilaisuudet. Osallistuminen Ikämessuille, jossa tietoisku. Liikuntapalvelujen ja järjestöjen sivuilla sekä Porkkapirtin ja seniorineuvolan ilmoitustauluilla ja videoesityksinä on tietoa voimaa vanhuuteen ryhmistä,iäkkäiden liikunnasta ja terveysvaikutuksista. Kaupungin ja järjestöjen verkkosivuilla VV ajantasainen tieto. Voimaa vanhuuteen- brändi tutuksi kuusamolaisille. Liitteenä esitetään viestintäsuunnitelma. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten valituilla viestintätavoilla on onnistuttu tavoittamaan iäkkäitä ja eri toimijoita? Miten viestintää arvioidaan? Viestinnässä käytettyjen kanavien monipuolisuus ja määrä. Artikkelien ja tiedotteiden määrä ja saavutettavuus ( lehtijuttujen määrä, videoesitysten ja ilmoitustauluilmoitusten määrä). Kyselyt lukijoille, asiakkaille. Liikuntaryhmien kysyntä ja tarvekartoitukset. Viestintäsuunnitelman toteutumisen arviointi. 2.2 Tietämyksen ja osaamisen vahvistaminen koulutuksella Millaista yleistä koulutusta aiotaan järjestää? Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ydinryhmä valmistelee koulutussuunnitelman (liitteeksi) Esitys sisältää koulutusten / seminaarien lukumäärän, teemat, aikataulut, mahdolliset yhteistyökumppanit ja mahdolliset esitykset asiantuntijoista. Kerätään listaa toiveteemoista: * tietoa kaatumisen ehkäisystä ja ravitsemuksesta. - Kuuluvatko koulutussuunnitelmaan Voitas- ja vapaaehtoiskoulutukset? Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yleisellä koulutuksella on onnistuttu vahvistamaan tietämystä ja osaamista iäkkäiden terveysliikunnasta? Seurataan ja raportoidaan koulutukseen ja seminaareihin osallistujien määriä ja -tahoja, jotka koulutus tavoittanut. Palaute sisällöistä: erityisesti palaute uudesta tiedosta ja ideoista. Suullisen palautteen kirjaaminen. 2.3 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten otetaan huomioon, että tietämys iäkkäiden terveysliikunnasta lisääntyy myös jatkossa? Kenen vastuulla viestintä ja yleiset koulutukset ovat kehittämistyön jälkeen? Malli rakentuu ja täsmentyy hankkeen aikana. Tavoitteena pysyvän rakenteen luominen, ylläpitäminen, koordinointivastuu varmistetaan.varmistus uuden tietämyksen ja osaamisen siirtymisestä toimintatavoiksi. 3. Tavoite: Iäkkäiden liikuntaneuvonnan lisääntyminen Mitä iäkkäiden liikuntaneuvontaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät käyvät liikuntaneuvonnassa? Miten liikuntaneuvonnasta ohjaudutaan liikuntatoimintaan? Liikuntaneuvontaa on tarjolla palveluketjun eri vaiheissa ja eri puolilla kuntaa. Avainhenkilöt ovat tietoisia liikuntaneuvonnan mahdollisuuksista ja osaavat ohjata asiakkaita neuvonnan piiriin. Heillä on käytössä lähete liikuntaneuvontaan. Neuvonnan osalta on sovittu työnjako liikuntatoimen ja vanhusten kuntoutuksen välillä. Avainhenkilöiden tiedossa on, ketä voi ohjata liikuntatoimen ja ketä vanhusten kuntoutuksen liikuntaneuvontaan. Lähetekäytäntö, ketkä ohjautuvat liikuntapalveluihin, järjestökentälle, ketkä tarvitsevat kuntoutumisen ja hoivan yksilöllistä / ryhmäkohtaista neuvontaa. Lähete korvaa liikuntareseptin. Neuvonta toteutetaan lähellä asiakasta. Liikuntaneuvonta on tullut iäkkäille tutuksi ja sitä osataan käyttää. Perusturvan liikuntaneuvonta kytkeytyy kuntoutukseen: hakuprosessi ja kuntoutuksen toteutus.avainhenkilöillä on tieto kaikesta kohderyhmälle tarkoitetusta liikuntatoiminnasta. Avainhenkilöille järjestetään koulutus. Neuvonnan sisältöjä ja muotoja avataan.työnjakojen

4 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 4 selventäminen. Järjestösektorin rooli täsmentyy. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 3 muut osiot. Tarjolla oleva liikuntaneuvonta, neuvonnan sisältö, neuvonnan vastuutaho. Neuvonnasta tiedottaminen, saatavuus, käyntimäärien seuranta. Missä neuvontaa järjestetään. Minne neuvonnasta ohjaudutaan. Palvelukuvaukset ja tilastot. Tuloskorteilla?Palveluketjun toimivuus, aukkopaikkojen tunnistaminen 3.1 Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus Mitä liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta aiotaan järjestää ja kenelle? Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Avainhenkilöiden koulutusta kohdennetaan peruturvan henkilöstölle: palvelutarpeen arviointi, seniorineuvola, terveyskeskuksen vastaanotto. Aikataulu: elo-syyskuu Järjestösektorin ja vertaisten koulutus räätälöidään. Kansalaisopiston rooli? Liikuntatoimi: vuosittain ohjaajakoulutus sivukylien vertaisohjaajille, jossa liikuntaneuvonta osana koulutusta. Oppilaitosten koulutus osana opetussuunnitelmaa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta arvioidaan? 3.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Kohderyhmä tavoitetaan vuosittain säännöllisesti järjestettävien tapahtumien yhteydessä: liikuntapalvelut:kesäkuulla kuntien yhteinen liikuntatapahtuma, perusturva:lokakuulla vanhustenviikon tapahtumat, messut, seniorineuvolan rokotusviikot marraskuulla Tapahtumien yhteydessä järjestetään yhteistyössä perusturvan, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa tietoiskuja jatoimintakyvyn mittauksia, joilla kohderyhmään kuuluvat ikäihmiset tavoitetaan. Liikuntapalvelut ja järjestöt toteuttavat vuosittain yhteisiä tapaamisia, esim. kerhotapahtumat, joissa liikuntaneuvonta on esille. Liikuntaneuvonnasta tiedotetaan liikuntakeskuksessa,verkkosivuilla,lehti-ilmoituksissa,liikuntakalenterissa, hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä, terveydenoitajan vastaanotolla ja kotihoidon käynneillä.tieto, mihin ihmisiä ohjataan. Vastaanotto, seniorineuvola, palta. Henkilöt, jotka kohtaavat vähän liikkuvia, ottavat aktiivisesti puheeksi liikunnan terveysvaikutukset. Kannustetaan senioripassin hankkimiseen. Lähetekäytäntö toimii kohderyhmän tavoittamisen välineenä. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Koulutukseen osallistuneiden määrä sektoreittain.koulutuksen järjestäjän toimesta koulutus sisältöineen ja osallistujamääärineen tilastoidaan.. Kerättävästä koulutuspalautteesta tieto osaamisen lisääntymisestä. Arvioinnin kohdistaminen opitun siirtymisestä käytäntöön.kysely kohdistetaan erikseen henkilöstölle ja iäkkäille. 3.3 Liikuntaneuvonnan järjestäminen Millaista liikuntaneuvontaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Luodaan lähetekäytäntö liikuntaneuvontaan ohjautumiseksi. Terveyskeskuksen vastaanoton asiakaskontakteissa tavoitetaan palvelujen suurkäyttäjät. Liikuntatoimessa aloitetaan syksyllä 2011 sovitut ja ilmoitetut liikuntaneuvonnan vastaanottoajat. Perusturva: tietoa apuvälineistä ja turvavarusteista sekä kaatumisen ehkäisystä. Liikuntaneuvonta on mukana erilaisissa kohderyhmän kalenterivuosittain toistuvissa tapahtumissa. Porrasteisuus: liikuntatoimi kevyempi, perusturvan toimintakeskus Porkkapirtti vaativampi. Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta: Tampereen Nääsville.Matalan kynnyksen pisteet ( esim. Laukaa ja Kalliolan senioripalvelusäätiö) Voimaa vanhuuteen ohjelmasta: Kotikannustaja ( Laukaan asumispalvelusäätiö). Prosessin työkaluja: liikkumissuunnitelma (terveysliikunnan suositukset). Avainhenkilöt (palta, seniorineuvola, lääkäreiden vastaanotto, järjestöjen liikuntavastaavat) tunnistavat ja antavat alkuinfon. Avainhenkilöillä on tiedossa liikuntaneuvonnan vastuutahot. Aikataulut: jatkuva, ympärivuotinen, luodaan

5 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 5 hankkeen aikana. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntaneuvonnan järjestämistä arvioidaan? Liikuntaneuvontalähetteiden, liikuntasuunnitelmien ja -sopimusten määrä.toimintatilastoista ja neuvontaa antaneiden yksiköiden tuloskorteilta. 3.4 Tiedotus liikuntaneuvonnasta Miten liikuntaneuvonnasta tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. Tiedottamisessa käytettävät kanavat, lehdistö, messut, sektoreiden ja järjestöjen omat tiedotteet. Jatkuva tiedottaminen: kaupungin ja järjestöjen verkkosivuilla.liikuntakalenterin laatiminen ja ylläpito tapahtuu liikuntatoimen toimesta yhteistyössä toimijoiden kesken kahdesti vuodessa.tedottaminen ja jakelu kohdentuu sisäisenä tiedotuksena henkilöstölle, kohderyhmälle ja omaisille olemassa olevien kanavien kautta. ( Tapahtumat, ryhmät, kerhot, toimintayksiköt). Järjestöt omissa tapahtumatiedotteissa. Vapaaehtoistoiminnan keskuksessa ja osana vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävää. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan? Minkä verran esitteitä jaettu. sisältö. Esitteiden sisältö, saatavilla olo, tavoitettavuus. Tiedot netissä henkilöstön saatavilla. Lisäksi paperiversiona erityisesti kohderyhmälle ja omaisille. 3.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Millaista seurantatietoa toimenpiteistä kerätään? Miten iäkkäiden liikuntaneuvonnan vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Toimitaan olemassa olevilla resursseilla. Toimenkuviin sisällytetään liikuntaneuvonta osana perustehtävää.yleistä ja kohdennettua koulutusta järjestetään osaamisen varmistamiseksi. Moniammatillisuutta hyödynnetään: koordinaatio, työnjaot ja vastuut palveluketjun eri tasoilla. Erillisen työryhmän tarve selvitetään. 4. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät osallistuvat liikuntatoimintaan? Millaisia vaikutuksia iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntymisellä on? Liikuntatoimen, toimintakeskus Porkkapirtin ja järjestojen tarjoamaa ohjattua ryhmätoimintaa.liikuntatoimi: perusturva: kuntosaliryhmät, kävely kevyemmäksi, veteraanit, järjestöt. senioritanssi: Ohjeistettua kotiharjoittelua: määrä Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 4 muut osiot. Voima- ja tasapainoryhmien määrä Alueelliset näkökohdat: kattavuus.sisällöt ryhmissä, mitä perusturvassa, järjestökentässä ja liikuntatoimessa. Ryhmä- ja kotiharjoitteluun osallistuvien määrä.täytettyjen ja palautettujen liikuntakorttien määrä.kirjatuista osallistujaluetteloista ja tilastoista. Toimintakykytestien tuloksista.. Asiakaspalautteesta.

6 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille Voima- ja tasapainoharjoittelun kouluttaja- ja ohjaajakoulutus Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ketkä osallistuvat kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilla? Mitä voima- ja tasapainoharjoittelun ohjaajakoulutusta aiotaan järjestää ja kenelle (VanhusValmentaja, VertaisVeturi, Kunnon Hoitaja, Senioritanssi, muut aihepiirin koulutukset)? Koulutettavien kokonaismäärä selville.liikuntatoimi: 2 kouluttajakoulutuksen omaavaa. Kouluttavat 2 ryhmää vertaisvetureja järjestösektorilta. Tarkennetaan koulutussuunnitelmassa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten voima- ja tasapainoharjoittelun koulutuksia arvioidaan? 4.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Kohderyhmä tavoitetaana asiakaskontakteissa palvelutarpeen arvioinnissa, kotihoidossa, seniorineuvolassa ja lääkärien vastaanotolla,liikuntaneuvonnan kautta.. Erityinen huomio runsaasti terveyspalveluja käyttäviin ja muistiasiakkaisiin.säännöllisesti järjestettävien tapahtumien yhteydessä:liikuntapalvelut:kesäkuulla kuntien yhteinen liikuntatapahtuma,perusturva:lokakuulla vanhustenviikon tapahtumat, messut, seniorineuvolan rokotusviikot marraskuulla.mediaa käytetään hyväksi tiedottamisessa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Tilastoista ja palautteista tieto, miten eri tahoilla ja toimenpiteillä tavoitettu kohderyhmä. Verrataan aikaisempiin tilastoihin tietoihin, jolloin saadaan esille vaikuttavuus Voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan järjestäminen Millaista voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Liikuntatoimi järjestää Voimaa Vanhuuteen-tunnuksilla olevaa ohjattua liikuntaa liikuntakeskuksessa ja sivukylillä. Toimintakaudet ovat kevät ja syksy. Toimintamuodot: kuntosaliharjottelu, tasapaino- ja lihaskuntoharjoittelu. Lisäksi liikuntatoimi järjestää matalan kynnyksen tutustumisryhmiä eri liikuntamuotoihin (ohjautuminen myös liikuntaneuvonnasta), jonka jälkeen asiakkaita ohjataan omatoimiseen tai sopivaan ryhmäliikuntaan. Kuntosaliharjoittelu on tavoitteellista ja nousujohteista.toimintakyvyn kehittymistä seurataan mittauksilla ja testeillä. Liikuntaneuvonnasta on mahdollisuus saada kotiohjelmia ja liikuntasuunnitelmia. Kannustetaan omatoimiseen harjoitteluun - tuki - valmiit harjoitusohjelmat - hanke Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntatoiminnan järjestämistä arvioidaan? Toiminnat tilastoidaan ja raportoidaan sisällön ja kohderyhmän mukaisesti. 4.4 Tiedotus voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta Miten voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Tapahtumien ja toimintakykymittausten ja liikuntaneuvonnan avulla ohjataan iäkkäitä sopiviin ryhmiin. Järjestöt toimivat aktiivisesti jäsenistönsä keskuudessa tiedottaen tarjolla olevista VV liikuntamahdollisuuksista. Mediassa juttuja voima- ja tasapainoharjoittelusta. Sisäisellä tiedotuksella varmistetaan eri toimijoiden tieto tarjolla olevista liikuntamahdollisuuksista. Voima- ja tasapainopainotteiseesta liikunnasta sisältökuvauksineen tiedotetaan liikuntakalenterissa, verkkosivuilla, lehti-ilmoituksissa ja tapahtumissa. Liikuntakalenteri julkaistaan kahdesti vuodessa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan?

7 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 7 Tiedotuskanavien määrä, monipuolisuus ja sisällöt. Esitteiden sisällöt. Kattavuus. Tavoittiko kaikki ryhmät? 4.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Voima- ja tasapainoharjoitteluryhmät ovat osa liikuntapalvelujen ja toimintakeskus Porkkapirtin palvelutuotantoa ja liikuntapalvelut vastaavat toiminnan järjestämisestä omalla sektorillaan.ikääntyneiden voima- ja tasapainoharjoittelun toteuttaminen kirjataan liikuntapalveluiden tuloskorttiin. Järjestösektorilla kansalaistoiminnan keskus ja toiminnan koordinaattori. Toiminnan onnistumista seurataan vuosittain yhteistyöryhmän kokouksessa. 5. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoimintaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät osallistuvat ulkoilutoimintaan? Millaisia vaikutuksia iäkkäiden ulkoilun lisääntymisellä on? Iäkkäiden ulkoilutoiminta on säännöllistä, jatkuvaa ja toimintamuodoiltaan vaihtelevaa ja huomioi alueelliset näkökohdat. Ulkoilu lisääntyy sekä yksilöllisinä, että ulkoilutapahtumina. Ulkoilutapahtumia: Ruskaretki syyskuulla, vasnhustenviikon valtakunnallinen ulkoilupäivä lokakuulla, liikuttava joululahja joulukuulla, ystävänpäivän kävely helmikuulla, kevätpäivätasauksen ulkoilupäivä maaliskuulla, Urpon päivän kävely toukokuulla, alueellinen liikuntapäivä kesäkuulla, Piispan sauvakävely elokuulla, Puintipäivä syyskuulla, Kuusamo-päivät, elomarkkinat, Kuusamon markkinat syyskuulla. Lisäksi yhteislaulutilaisuuksia ja toritapapahtumia. Ulkoilua linkitetään kulttuuritilaisuuksiin osallistumiseen. Lenkkeily, luontoretket, marjastus, puutarhanhoito. Kohderyhmä liikkuu vähintään 1 x vk Vaikutukset:toimintakykyky, mielala, sosiaaliset suhteet. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 5 muut osiot. Säännöllisesti ulkoilevien iäkkkäiden lukumäärä. Ulkoilutapahtumien määrä ja alueellinen kattavuus. Osallistujatilastoista ja tapahtumaraporteista. Liikunta-ja levähdyspaikkojen ja penkkien määr, lisääntyivätkö, monipuolisuus ja laatu. 5.1 Ulkoiluun liittyvä koulutus Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ketkä osallistuvat Ulkoiluystäväksi iäkkäälle - kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Keitä koulutetaan ulkoiluystäviksi? Millaista muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta aiotaan järjestää? Perusturva kouluttanut kaksi ulkoiluystäväksi iäkkäälle - kouluttajaa. Kolmas henkilö mahdollisuus lähettää. Kouluttajat kouluttavat ensiksi 11 vapaaehtoista, pääasiassa korttelikerhoista. 1. koulutuspäivä Seuraavaksi kouluttajat kouluttavat kolme 20 opiskelijan ryhmää, yhteensä 60, Kainuun ammattiopistosta. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten ulkoiluun liittyvää koulutusta arvioidaan? Koulutukseen osallistu lukumäärä eri sektoreilta osallistujaluetteloista. Koottavasta palautteesta tieto osaamisen lisääntymisestä. Tietoa myös opitun siirtymisestä käytäntöön. Tieto ulkoiluystävätoiminnassa mukana olevien määrästä.

8 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Aikaisemmin järjestetyn toiminnan kohderyhmästä, korttelikerhoista, avainhenkilöiltä paltasta, kotihoidosta, seniorineuvolasta, HEHKOilta, omaishoidosta, seurakunnasta ja SPR:stä henkilökohtaisilla kontakteilla, median välityksellä. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Eri tahojen tavoittamista kohderyhmään kuuluvista, palautteista, vastaanotto- ja käyntitilastoista. Asiakaskyselyistä: mitä kautta ohjauduttu ulkoilutoimintaan. 5.3 Ulkoilun järjestäminen Miten ulkoilutoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Kuka organisoi, liikkumissuunnitelma, yhteys liikuntaneuvontaan. Kainuun ammattioppilaitoksen ( muiden oppilaitosten) opetussuunnitelmisssa ulkoilu iäkkäiden kanssa: tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen yhteistyössä.muiden toimijoiden kanssa. Koordinoiminen nivelletään osaksi kansalaistoiminnan koordinaattorin toimenkuvaa. Hyviä toimintamuotoja: ulkoilupäivä, toritapahtumat.vv hankkeesta: Haastekampanja, liiku luonnossa ( Keski-Karjala),Kortteliliikuntaryhmät, liikuntakummitoiminta. Luodaan yhteistyökäytännöt yhdyskuntatekniikan toimijoiden kanssa ulkoilureittien ja lähiliikuntapaikkojen kunnossapidosta ja turvallisuudesta. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten ulkoilutoiminnan järjestämistä arvioidaan? Ulkoilutoimintaan osallistuvien henkilöiden ja ryhmien lukumäärä, koulutettujen määrä, ulkoilutoiminnan sisällöt. Tietoa kootaan tilastoista ja palautteista. Tietoa ulkoiluympäristöjen ja -reittien esteettömyydestä ja kunnosta, levähdyspaikkojen määrästä. V laaditun esteettömyyskartoituksen päivittäminen ja täydentäminen (laajempi alueellinen kattavuus) Käyttäjäpalautetta hyödynnetään. Vanhus- ja vammaisneuvostojen rooli? 5.4 Tiedotus ulkoilutoiminnasta Miten ulkoilutoiminnasta ja -reiteistä tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Tieto ulkoilutoiminnasta liikuntakalenterissa. Tiedotus kattavaa, jatkuvaa ja ajantasaista. Tietoa välitetään perusturvan palvelupisteiden, seurakunnan ja järjestöjen kanavien kautta. Liikuntakalentereita esillä ja saatavilla. Verkkosivuilla ja erillisinä esitteinä? Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan? 5.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten iäkkäiden ulkoilun vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Yhteistöryhmä: suunnittelu, tiedottaminen. Kansalaistoiminnan koorinointi, yhteys kaupungin vanhuspalveluihin ja yksityiseen palvelutuotantoon Erillinen työryhmä?

9 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 9