Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma

Transkriptio

1 Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden terveysliikunnan toteuttamisesta sekä muut mahdolliset kunnan selvitykset tai aiemmissa hankkeissa saadut kokemukset. Suunnitelmaa ohjaavia yleisiä kysymyksiä ovat Mitä kehittämisen tarpeita alkukartoituksessa tuli esille? Mihin toimintaan tai tilanteeseen halutaan muutosta? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelman hyviä toimintatapoja on tarkoitus hyödyntää? Miten valittu toimintatapa otetaan käyttöön, millä resursseilla, aikataululla? Ketkä vastaavat toiminnan toteuttamisesta, mikä on työnjako sektoreittain? Miten toimintaa arvioidaan ja mitä seurantatietoa kerätään? Miten toiminta vakiintuu? Tässä suunnitelmassa kuvataan konkreettisia toimenpiteitä pääpiirteittäin. Yksityiskohtaiset työsuunnitelmat esimerkiksi koulutuksista kannattaa tehdä omaan käyttöön. Suunnitelmassa kannattaa hyödyntää seuraavia opaskirjoja ja suosituksia Liikuntatekoja iäkkään hyväksi hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun 1-3 (Ikäinstituutti 2009, 2010) Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (STM, Oppaita 2004:6) Suositukset iäkkäiden turvallisen ja säännöllisen ulkona liikkumisen edistämiseksi 2010 (Ikäinstituutti) + diasarja ( -> materiaalit) Ikääntyvien terveysliikuntasuositukset (ACSM/ AHA Nelson ym. 2007, ks. Iäkkäiden ihmisten liikuntaneuvonta - diasarja -> materiaalit) Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa (STM, Esitteitä 2010:3) Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kohderyhmänä ovat toimintakyvyltään heikentyneet yli 75-vuotiaat ikäihmiset, joilla on liikkumiskyvyn vaikeuksia, alkavaa muistisairautta, masennusta tai jotka kokevat itsensä yksinäisiksi.

2 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 2 KUNTA: Kehittämistyön päämäärä kunnassa Päätavoitteena, että kunnassamme kotona asuvat ikäihmiset saataisiin hyvinvoiviksi ja aktiivisiksi. - löytää toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset eri sektoreiden yhteistyöllä - Mahdollisimman monen vapaaehtoisen henkilön koulutus - Lisää voima-ja tasapainoryhmiä määrällisesti - tilojen kartoitus ja vuokrien tarkistus - teemapäivä, liikuntapäivät ja muita tempauksiat: saada projektin tietoisuutta lisättyä erilaisin teemoin - Voimaa vanhuuteen projektin pohjalta nousseiden toimintaideoiden kirjaaminen kunnan strategisiin asiakirjoihin -ikäihmisten liikkumisen parantaminen kaupunki alueella : reunakivetykset, pyörätiet - moniammatillisen yhteistyön kehittäminen - liikuntakalenteri, liikuntapalveluiden tarjoaminen sekä liikuntaryhmien jaottelu erikuntoisille ikäihmisille - vertaisohjaajakoulutuksen toteutus - nuorten ja ikäihmiseten yhdistäminen - perustaa liikuntaneuvontapiste - tavoitteena yksi kuntosali lisää -rakenteilla olevaan lähiliikuntapuistoon ikäihmisille suunnatut ulkok Miten päämäärän saavuttamista arvioidaan ja mistä lähteistä arviointitieto kerätään? Iikäihmisten suora, henkilökohtainen palaute, osallistujien määrä esim. vertaisveturien, nuorten ja ryhmäläisten. Montako ryhmää, koulutusta, teemapäivää, liikuntapäivää, ulkoilutusta ollut projektin aikana Onko saatu uusia tiloja käyttöön, onko voitu vaikuttaa vuokraan ja niin edelleen. Löytyykö kunnastamme liikuntaneuvontaa. Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän kokoonpano (nimi + taho), kokoontumisaikataulut, tehtävät, työnjako Hangon suomenkielinen seurakunta, diakoni Eira Paronen Hangon kaupunki, lappoohjan Holkken, kodinhoitaja Leena Apaja Hangon kaupunki, kotihoito, esimies Sirpa Råberg Hangon kaupunki, palvelutalo Astrea; palvelutalon johtaja Leena Hytti SPR, ystävänpalvelu, Mona Salminen Osteoporoosiyhdistys Carita Vahtera, Eira Tauren Hangon sotaveteraanit, puheenjohtaja Seppo Ahokas, naisjaosto Maire Ahokas Lions, terveyskeskus ja kansalaisopisto ja ruotsinkieliset eläkeläiset tarkoitus vielä kutsua mukaan kuntakoordinaattorit Hanna Österlund, Krista Mattila, Raili Peni ja Stefan Fri Miten yhteistyöryhmän toimintaa arvioidaan? Suora palaute ryhmäläisiltä Miten yhteistyöryhmän toiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa?

3 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 3 Kuntakoordinaatoreiden vastuulla projektin aikana, vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa jatkosta.toivotaan, että eri sektorit ja järjestöt ottavat enemmän vastuuta ikäihmisten liikuntaan liittyvissä asioissa. Millä eri tavoin kohderyhmä tavoitetaan? (toimintakyvyltään heikentyneet yli 75-vuotiaat ikäihmiset, joilla on liikkumiskyvyn vaikeuksia, alkavaa muistisairautta, masennusta tai jotka kokevat itsensä yksinäisiksi). Miten kohderyhmää tavoitetaan liikuntaneuvontaan, voima- ja tasapainoharjoitteluun ja ulkoiluun? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? kotihoidon, seurakunnan, lääkäreiden, yhdistysten, liikuntatoimen, fysioterapia osaston, sosiaalityöntekijöiden välityksellä. Erilaisten luentojen, tilaisuuksien, median avulla. Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan ja mistä tieto saadaan? kyselylomakkeen avulla, suoralla palautteella 1. Tavoite: Tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta Miten tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta näkyy kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Keiden henkilöiden/ryhmien/tahojen tulisi tietää iäkkäiden terveysliikunnasta ja sen merkityksestä? Miten tietämyksen lisääntyminen näkyy toimintasuunnitelmissa ja toiminnassa? Miten tietämyksen lisääntymistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Kunnan vaikuttajat ajantasalla, kunta/valtuustoinfoa, koordinaattorit kertovat missä mennään, tavoitteet kirjataan kunnan strategiaan ja talousarvioon, kaupungin työntekijät, kotihoito, terveyskeskus, kansalaisopisto, eri järjestöt, vanusneuvosto, liikuntatoimi, seurakunta, lehdistö, radio, omaiset, oppilaitokset. Tiedon arviointi eri sektoreilta joko suullisesti tai kirjallisesti. Keinot tietämyksen lisääntymiseksi 1.1. Viestintä Millä viestintätavoilla tietämystä lisätään? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Paikallislehdillä, esitteillä, infotilaisuuksilla, starttiseminaari, henkilökohtainen tiedottaminen eri järjestöille.työnjako kuntakoordinaattoreiden kesken alkuun. Miten viestintää arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten valituilla viestintätavoilla on onnistuttu tavoittamaan iäkkäitä ja eri toimijoita? Mitä enemmän yhteydenottoja eri tahoilta, sen paremmin saatu informaatioita eteenpäin. 1.2.Yleiset koulutus- ja tiedotustilaisuudet ja tapahtumat Mitä tilaisuuksia aiotaan järjestää? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. -starttiseminaari keväällä 2012 vertaisveturikoulutus - ulkoilutapahtuma ikäihmisille, tarkoitus saada nuoret mukaan toimintaan, kevät syksy 2012 uusia voima-ja tasapainoryhmiä - liikuntaneuvonta, liikuntakalenteri syksy2012 Miten tilaisuuksia arvioidaan ja mistä tieto saadaan?

4 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 4 ihmisten suora palute, kyselylomake, kirjallinen palaute 1.3. Mahdolliset muut keinot tai ideat Miten viestintä ja yleinen koulutus iäkkäiden terveysliikunnasta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? liikuntavastaava ja laajennettu yhteistyöryhmä jatkaa vielä hankkeen jälkeen toimintaa sekä kouluttajat kouluttavat uusia vertaisohjaajia. 2. Tavoite: Iäkkäiden liikuntaneuvonnan lisääntyminen Millaista iäkkäiden liikuntaneuvontaa kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen ja ketkä siihen osallistuvat? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Miten liikuntaneuvonnan lisääntymistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? jatkuvaa, säännöllistä matalakynnyksistä liikuntaneuvontaa fysioterapeutin tai liikuntatoimen järjestämänä, kuuluisi työnkuvaan.esite,aika ja paikka sama, toteutetaan erilaisia testauksia ja suositellaan erilaisiin liikuntaryhmiin ja yhdistyksiin.tavoiteryhmä ei fyysisesti aktiivisille, yli 65 täyttäneet eläkeläiset. Keinot 2.1. Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus Mitä liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta aiotaan järjestää ja kenelle? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. Tällä hetkellä ei suunnitteilla liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta Miten liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? 2.2. Liikuntaneuvonnan järjestäminen Mitä liikuntaneuvontaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? matalakynnyksistä liikuntaneuvontaa, vastaanotto yksi päivä viikossa varauksella(pari tuntia mahdollisuus "piipahtaa" ). Visiona olisi, että saataisiin yhdistettyä palvelukeskuksen muistihoitajan ja seniorineuvonnan yhteyteen. Jo olemassa oleva fysiopterapeutti tekee kotikäyntejä ikäihmisten luo ja samalla antaa tarvittaessa liikuntaneuvontaa. Miten liikuntaneuvonnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? osallistujien, kävijöiden palautteella 2.3. Tiedotus liikuntaneuvonnasta Miten liikuntaneuvonnasta tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? esitteet, paikallislehti, seurakunnat, järjestöt, liikunta/terveystoimi, fysioterapiaosastot, tilaisuudet,

5 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 5 kokoukset, info pisteet kaupoissa, apteekissa. Miten liikuntaneuvonnan tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? henkilökohtainen kysely, haastattelu 2.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat Miten iäkkäiden liikuntaneuvonta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Jonkun jo olemassa olevan työntekijän toimenkuvaan lisätään pysyvästi liikuntaneuvonta. 3. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan lisääntyminen (mm. kuntosali, senioritanssi, vesiliikunta, tasapainoryhmät) Millaista voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Minkä verran iäkkäät osallistuvat voimaja tasapainoharjoitteluun? Miten voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntymistä arvioidaan ja mistä tietoa saadaan? voitas ryhmiä, lisää osaavia, koulutettuja ohjaajia, yhteistyö kansalaisopiston kanssa(ohjaaja koulutus)lisää kuntosalilaitteita, voima-ja tasapainovälineiden lainaus. Lähiliikuntapuiston valmistuminen Hankoon 2013 mennessä tuottaa ikäihmisille ulkokuntolaitteita.lasketaan ryhmien ja osallistujien määrä sekä kysytään henkilökohtaista palautetta. Keinot 3.1. Voima- ja tasapainosisältöisen liikunnan kouluttaja- ja ohjaajakoulutus Ketkä osallistuvat VoiTas- ja Senioritanssi -kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Mitä ohjaajakoulutusta aiotaan järjestää ja kenelle (VanhusValmentaja, VertaisVeturi, Kunnon Hoitaja, Senioritanssi, muut aihepiirin koulutukset)? Mitkä ovat koulutusten järjestämiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. kuntakoordinaattorit kävivät jo voitas koulutuksen ja aloittavat keväällä vertaisohjaajien kouluusta ja jatkossa kunnonhoitajien koulutusta.liikuntatoimella muutama aktiivinen vapaaehtoisohjaaja, jotka päivittävät koulutuksiaan säännöllisesti esim. senioritanssi. Miten voima- ja tasapainoharjoittelun koulutuksia arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Kirjallinen tai suullinen palaute osallistujilta Voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan järjestäminen Mitä voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? kuntosalitoimintaa, voitas- ryhmät, Miten liikuntatoiminnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? miten ryhmään ollan päästy(kuljetus), käyttäjämäärä, kyselylomake, laatu; onko sisältö ollut sopivaa 3.3. Tiedotus voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta

6 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 6 Miten voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. liikuntakalenteri, seurakunnat, vanhusneuvonta, radio, hyvinvointia edistävät kotikäynnit kotihoidon kautta, lehti, eläkeläisjärjestöt, suusta suuhun tieto, lääkärit, tiedotetaan itse Miten tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? kuinka moni osallistunut, kuinka paljon kalentereita jaettu, ilmoitusten määrä lehdessä Mahdolliset muut keinot ja ideat Miten voima- ja tasapainosisältöinen liikuntatoiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Joko liikuntatoimen tai kotikäyntejä tekevän fysioterapeutin vastuulla. kaikki, jotka käyneet koulutuksen ovat myös vastuussa toiminnan jatkuvuudesta. 4. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoimintaa kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Minkä verran iäkkäät osallistuvat ulkoilutoimintaan? Miten ulkoilun lisääntymistä arvioidaan ja mistä tietoa saadaan? Tavoitteena kouluttaa ulkoiluystävä kouluttajia, jotka kouluttavat vapaaehtoisia, eri järjestöjen ihmisiä jaerityisesti niitä tahoja, joissa tätä toimintaa jo toteutetaan esim SPR, tällöin taataan osaavia ja ammattitaitoisia ulkoiluttajia. tarkoitus myös saada nuoret mukaan toimintaan, asian tiimoilta oltu jo yhteydessä oppilaitoksiin. Keinot 4.1. Ulkoiluun liittyvä koulutus Ketkä osallistuvat Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Keitä koulutetaan ulkoiluystäviksi? Millaista muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta aiotaan järjestää? Mitkä ovat koulutusten järjestämiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Kouluttajakoulutuksiin osallistuvat hankkeen vastuuhenkilöt sekä sivistys- että perusturvan puolelta. Miten ulkoiluun liittyvää koulutusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? SPR, martat, nuoret lukiolaiset toimivat"kesäulkoiluttajina". laadullinen kysely, suora palaute osallistujilta Ulkoilun järjestäminen Mitä ulkoilutoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? eri tempausten, tapahtumien avulla, tiedottamalla omaisia sekä yhteistyöllä eri tahojen kanssa Miten ulkoilutoiminnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan?

7 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 7 Suoraan verrannollinen ulkoilun järjestämisen määrään eli kuinka montaa ikäihmistä ulkoilutettu Tiedotus ulkoilutoiminnasta Miten ulkoilutoiminnasta ja -reiteistä tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Paikallislehti, tiedotteet, esitteet, tiedotustilaisuudet, käydään kertomassa järjestöille, oppilaitoksille Miten tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? suoralla palautteella ihmisiltä 4.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat Miten iäkkäiden ulkoilutoiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? toivotaan, että saadaan koulutus jatkuvaksi ja ihmisten kiinnostus auttaa toisiaan heräämään. Vastuu kouluttajilla ja vastuuhenkilöillä.