Hallitus 94 11.06.2013 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE HELSINGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA -LUONNOKSESTA 190/07/70/701/2013 Hallitus 94 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto, p. 4766 4260, ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna, p. 4766 4267, liikennesuunnittelija Riikka Aaltonen, p. 4766 4332 Helsingin kaupunginhallitus pyytää lausuntoa Helsingin pysäköintipolitiikka -Iuonnoksesta 28.6.2013 mennessä. Lausuntoaineisto on saatavilla verkko-osoitteesta: http://www.hel.fi/static/public/hela/kaupunkisuunnittelulautakunta/su omi/paatos/2013/ksv_2013-04-09_kslk_10_pk/c8a87b79-755a-4f4a-8 D3A-B97037081C1C/Liite.pdf Tiivistelmä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä katsoo, että pysäköintipolitiikka on tärkeä osa liikennepolitiikkaa ja liikennejärjestelmäsuunnittelua. Pysäköinnin säätelyllä ja hinnoittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi liikennejärjestelmään ja eri kulkumuotojen käyttöön. Helsingin pysäköintipolitiikka -luonnos sisältää tärkeitä kannanottoja ja keskeisiä linjauksia, jotka ovat hyvin linjassa myös Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) periaatteiden kanssa. Pysäköinnin kytkennän kestävän liikkumisen edistämiseen tulee olla lähtökohtana kaikkia pysäköintipoliittisia toimenpiteitä suunniteltaessa. Erityyppisille alueille sopivat erilaiset pysäköintipoliittiset ratkaisut. Helsingin pysäköintipolitiikan vaikutukset eivät rajoitu vain sen rajojen sisäpuolelle. Yhdenmukaisella maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelulla tuetaan koko seudun elinvoimaisuutta ja toimivuutta. Esimerkiksi liityntäpysäköinti tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että se mahdollistaa auton jättämisen mahdollisimman lähelle lähtöpaikkaa, jolloin suurin osa matkasta tehdään joukkoliikenteellä. Helsingin pysäköintipolitiikka -luonnos Liikennepolitiikan keskeinen osa on pysäköintipolitiikka, jolla on Helsingin historiassa ollut merkittävä rooli muun muassa kantakaupungin henkilöautoliikenteen säätelijänä ja sujuvuuden varmistajana. Tulevaisuudessa liikenne Helsingissä on muuttumassa johtuen niin koko Helsingin seudun kasvusta kuin Helsingin kantakaupungin kasvusta satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa. Liikennepolitiikkaan kohdistuu paineita muun muassa kestävän liikkumisen edistämiseksi ja ajoneuvoliikenteen
palvelutason varmistamiseksi. Pysäköintipolitiikkaa on syytä arvioida uudelleen näiden haasteiden valossa. Helsingin pysäköintipolitiikka -työn tarkoituksena on ollut arvioida pysäköintipolitiikan keskeisimmät osat yhtenä kokonaisuutena. Vaikka Helsingin liikennepolitiikassa on vahva painotus kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseksi, kuuluu henkilöauto nyt ja tulevaisuudessa monen kaupunkilaisen elämään. Laaditun pysäköintipolitiikan päätavoitteina ovat asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistäminen. Muita tavoitteita ovat muun muassa pysäköintiratkaisujen vaikutusten ja kustannusten läpinäkyvyyden parantaminen, käyttäjä maksaa -periaatteen edistäminen, taloudellisesti tehokkaiden pysäköintiratkaisujen löytäminen ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen. Kantakaupungissa asukaspysäköintipaikkojen pulaan etsitään ratkaisuja ja toisaalta tarjotaan mahdollisuuksia entistä korkealaatuisempaan pysäköintiympäristöön. Kivijalkaliikkeiden elinvoimaisuutta edistetään parantamalla mahdollisuuksia lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin. Helsingin pysäköintipolitiikka -luonnos sisältää seitsemän strategista linjausta, jotka määrittävät Helsingin pysäköintipolitiikan pitkän aikavälin suunnan: 1. Pysäköinti tukee ekologisesti kestävää ja viihtyisää kaupunkirakennetta ja liikkumista 2. Pysäköinnissä otetaan huomioon kaupungin eri osien erityispiirteet 3. Pysäköinti palvelee Helsingin ja koko metropolialueen tulevaisuuden visiota 4. Pysäköinti tukee asumiskustannusten kohtuullistamista 5. Pysäköinnin hinnoittelussa vahvistetaan läpi näkyvyyttä ja käyttäjä maksaa -näkökulmaa 6. Pysäköinnissä otetaan huomioon asukkaiden, yritysten ja muiden käyttäjien erilaiset tarpeet 7. Pysäköinti liitetään osaksi tavoitetta "Helsinki - pohjoisen pallonpuoliskon paras talvikaupunki" Strategisten linjausten pohjalta on koottu seuraavat 12 kärkitoimenpidettä: 1. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys 2. Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen 3. Asukaspysäköintijärjestelmän laajentaminen ja hinnoittelu 4. Yrityspysäköintijärjestelmän kehittäminen 5. Asukas- ja yrityspysäköinnin yhteistyö pysäköintioperaattoreiden
kanssa 6. Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen toisistaan 7. Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan (keskitetty pysäköinti 8. Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuus 9. Autojen talvipysäköintiratkaisut 10. Mobiili- ja internetpalvelut 11. Progressiivinen hinnoittelu 12. Liityntäpysäköinti Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä katsoo, että pysäköintipolitiikka on tärkeä osa liikennepolitiikkaa ja liikennejärjestelmäsuunnittelua. Helsingin pysäköintipolitiikka -luonnos sisältää tärkeitä kannanottoja ja keskeisiä linjauksia, jotka ovat hyvin linjassa myös Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) periaatteiden kanssa. Helsingin pysäköintipolitiikka -raportti on hyvin ja selkeästi kirjoitettu ja siinä esitetyt linjaukset ja toimenpiteet perustellaan hyvin. Pysäköinnin säätelyllä ja hinnoittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi liikennejärjestelmään ja eri kulkumuotojen käyttöön. Hinnoittelun nostaminen asteittain on kannatettava toimenpide, mutta se on tehtävä maltillisesti vaikutusten arvioimiseksi. Lyhytaikaisen pysäköinnin hinnoittelu ohjaa jo nykyisin varsin hyvin pysäköintipaikkojen käyttöä. Hinnoittelun muuttaminen aikaprogressiiviseksi tukee lyhytaikaista asiointia kivijalkakaupoissa ja katutilan tehokasta käyttöä. Asukaspysäköintitunnuksen hinnan nostaminen kantakaupungissa ei suoraan paranna joukkoliikenteen kilpailukykyä, eikä kohtuuhintainen asukaspysäköinti kantakaupungissa ole sinänsä ongelma joukkoliikenteen näkökulmasta. Asukaspysäköintijärjestelmä mahdollistaa oman auton jättämisen kodin lähelle ja joukkoliikenteen käyttämisen silloin kun se on järkevää. Useimmiten kantakaupungin asukkaat käyttävät omaa autoa työtai vapaa-ajan matkoihin, joita ei ole helppo toteuttaa joukkoliikenteellä. HSL:n näkemyksen mukaan jatkotyössä tulisi osoittaa esimerkiksi karttaesityksenä, missä kulkevat sellaiset joukkoliikenteen ja pyöräilyn pääreitit, joilla pysäköintiä on tarpeen rajoittaa ja katutilaa varata pysäköinnin sijaan joukkoliikenteen tai pyöräilyn käyttöön. Kestävän liikkumisen edistäminen Pysäköinnin strategisissa linjauksissa on tuotu esille pysäköinnin kytkentä kestävän liikkumisen edistämiseen. Tämä on tärkeä periaate, jonka tulee olla lähtökohtana kaikkia pysäköintipoliittisia toimenpiteitä suunniteltaessa. Raportissa esitetyllä keskitetyllä vuoroittaispysäköinnillä voidaan tehostaa
maankäyttöä ja vähentää henkilöautoliikennettä. Ratikka-, raide- ja bussikaupunkijaottelussa on tuotu hyvin esille erityyppisten alueiden ominaisuudet ja niihin liittyvät pysäköintipoliittiset ratkaisut. Myös koko seudun liikenteen toimivuuden huomioiminen on tärkeää. Helsingin pysäköintipolitiikan vaikutukset eivät rajoitu vain sen rajojen sisäpuolelle. Yhtenäisellä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelulla tuetaan koko seudun elinvoimaisuutta ja toimivuutta. Esimerkiksi liityntäpysäköinti tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että se mahdollistaa auton jättämisen mahdollisimman lähelle lähtöpaikkaa. Tällöin suurin osa matkasta tehdään joukkoliikenteellä. Kustannusten läpinäkyvyys ja kohdentaminen käyttäjä maksaa -periaatteella sekä autopaikattomien tai vähäautopaikkaisten asuinrakennusten toteutus ovat keinoja, jotka on syytä ottaa käyttöön. Autopaikkojen vähimmäismäärän ei tule olla vakio, vaan kohdekohtaisen suunnittelun tulee perustua myös asukkaiden tarpeisiin. Työpaikat ovat merkittävä liikennettä ja erityisesti ruuhkautumista aiheuttava tekijä, minkä vuoksi on tärkeää kannustaa työpaikkoja edistämään kestävää liikkumista. HSL:n työnantajayhteistyössä pyritään vähentämään työpaikkojen synnyttämää henkilöautoliikennettä mm. erilaisilla kestävän liikkumisen kannustimilla ja toisaalta kannustamalla työnantajia rajoittamaan etenkin maksuttomien autopaikkojen määrää. Näitä erilaisia keinoja voidaan käsitellä kootusti liikkumissuunnitelmissa. Kaupunki voisi edellyttää yrityksiltä ja muilta organisaatioilta liikkumissuunnitelman laadintaa. Yhteiskäyttöautoilu mahdollistaa yhdessä joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkutapojen kanssa elämisen ilman omaa autoa. Siksi onkin tärkeää, että yhteiskäyttöautoilu sisältyy pysäköintipolitiikka -luonnokseen. Yhteiskäyttöautoille varattujen paikkojen valvontaa on tehostettava, koska muiden autojen luvaton pysäköinti näillä paikoilla vähentää yhteis-käyttöautopalvelun käytettävyyttä. Kaupunki voisi kannustaa kiinteistöjä selvittämään autopaikkojen vähentämismahdollisuutta yhteiskäyttöautopaikkojen avulla. Vilkkaimpiin asiointi- ja liikennekohteisiin, kuten liityntäpysäköintipaikoille on tärkeää varata yhteiskäyttöautoille omat, näkyvästi merkityt paikat mahdollisimman läheltä kohdetta. Ne parantavat yhteiskäyttöautopalvelun saavutettavuutta ja näkyvyyttä. Muilla, vähemmän vilkkailla alueilla voidaan hyödyntää yhteiskäyttöautoille esitettyä omaa yrityspysäköintitunnusta. Liityntäpysäköinti HSL pitää erittäin hyvänä, että liityntäpysäköinti kuuluu pysäköintipolitiikka -luonnoksen 12 kärkitoimenpiteen joukkoon. Liityntäpysäköinnillä on useita hyvin myönteisiä vaikutuksia. Seudullinen liityntäpysäköinnin kehittäminen vapauttaa maankäyttöä ydinkeskustassa ja vähentää ruuhkautumista erityisesti Helsingin sisääntuloväylillä. Autojen liityntäpysäköintiä tulee suosia lähellä matkan lähtöpistettä erityisesti kehyskunnissa. Liityntäpyöräpysäköinti on erityisen tärkeää lyhyillä matkoilla niin Helsingissä kuin kehyskunnissakin. Pyöräilijän kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että pyörien liityntäpysäköintipaikat ovat turvallisia. Helsingin
seudun liityntäpysäköintistrategiassa (HSL:n julkaisuja 32/2012) on esitetty liityntäpysäköintipaikkojen määrälliset tavoitteet sekä seudullisesti että kunnittain. Liityntäpysäköinnin osalta tärkeä vastuutaho on Liikennevirasto, joka vastaa yhdessä HSL:n kanssa liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjakoneuvotteluista (MAL-aiesopimus 2012-2015). Muuta liikennettä haittaavan pysäköinnin rajoittaminen Jalkakäytäville, pyöräteille ja raitioteiden raiteille pysäköiminen haittaa merkittävästi kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja heikentää kaupungin käytettävyyttä ja viihtyisyyttä. Raitioliikennettä haitanneita väärinpysäköityjä ajoneuvoja oli vuonna 2012 yli 700. Haitta on suurimmillaan talvikuukausina. Raitioliikennettä haitanneita väärinpysäköintitapauksia voidaan tehokkaimmin estää vähentämällä kadunvarsipysäköintiä häiriöille alttiimmilla katuosuuksilla. Ongelmakohteet ovat tyypillisesti kaarteita, joissa raitiovaunun ulottumat ovat suoraa rataa suuremmat. Pysäköintiä pitäisi näissä kohteissa rajoittaa fyysisillä esteillä. Samoilla menetelmillä pitäisi rajoittaa pysäköintiä myös kohteissa, joissa pysäköidään vilkkaalle jalkakäytävälle tai pyörätielle. Katujen kunnossapitoa ja joukkoliikennettä haittaavasta väärinpysäköinnistä tulisi voida sakottaa merkittävästi ja ajoneuvojen siirrosta aiheutuvat kustannukset periä auton omistajalta. Tällä hetkellä HKL:n tekemät ajoneuvojen siirrot pois raitiovaunujen tieltä eivät oikeuta sakottamiseen, eikä siirrosta koidu ajoneuvon omistajalle lainkaan kustannuksia. Pysäköinti ja talvikunnossapito Joukkoliikenteen luotettavuuden kannalta katujen talvikunnossapidon on oltava tehokasta. Vuoropysäköinnistä saadut kokemukset kannustavat jatkamaan kokeilua myös laajemmalla alueella. Kantakaupungin joukkoliikennekaduilla talvikunnossapidon ratkaisut on suunniteltava siten, että lumi ja jää voidaan poistaa riittävän usein tehokkaasti kadulta. Talvikeli ei saa rajoittaa pysäköintiä ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tukholman viikoittainen siivouspäivä on suositeltava ratkaisu. Vakiintuneet ratkaisut ovat asukkaille ja työntekijöille selväpiirteisiä ja niiden perusteella on helppo noudattaa annettuja ohjeita. Raskaan liikenteen ja kaksipyöräisten pysäköinti Pysäköintipolitiikassa tulisi ottaa huomioon myös raskaiden ajoneuvojen, mopojen ja moottoripyörien pysäköinti. Erityisesti raskaan liikenteen lepo-, odotus- ja yönylisäilytys-alueet tulisi huomioida pysäköintipolitiikassa. Kuorma-autojen pysäköintipaikkojen puute on usein ongelma asuinalueilla. Kaavoituksessa tulisi varata riittävästi paikkoja myös kuorma-auton omistajien asukaspysäköintiin. Myös kaksipyöräiset olisi hyvä ottaa huomioon pysäköintipolitiikkatyössä, koska merkitsemällä niille omat ruudut voidaan pysäköinti-alueita tehostaa erityisesti kesäaikaan. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Täytäntöönpano Lausunto toimitetaan 28.6.2013 mennessä osoitteeseen:
Helsingin kaupungin kirjaamo, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki