1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa on sovittu yhteisten tarkastusmenetelmien käytöstä metsälakien valvonnassa Suomen metsäkeskuksessa. Maa- ja metsätalousministeriö määrää vuosittain tarkastusten kattavuuden. Tarkastusten pääasiallinen tarkoitus on metsänkäyttöilmoitusten ja hakkuiden lainmukaisuuden valvonta. Harvennushakkuiden korjuujälki mitataan vähintään 300 harvennushakkuukohteelta. Perusjoukkona ovat tarkastettavaa vuotta edeltävän vuoden aikana saapuneet metsänkäyttöilmoitukset. Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. Tulosten raportoinnissa harvennushakkuiden ja energiapuuharvennusten korjuujälkitulokset on esitetty erikseen samanlaisesta arviointimenetelmästä huolimatta. Kohteiden otannassa käytetään eri perusjoukkoa, mistä syystä tuloksia ei ole yhdistetty. Harvennushakkuiden ja energiapuuharvennusten korjuujäljen tunnusten tulokset ovat kuitenkin vertailukelpoisia keskenään. Tarkastusmenetelmä löytyy tarkemmin tarkastusmääräyksestä ja tarkastusohjeesta. Tuloksissa on mukana sekä otannan että harkinnan perusteella tarkastukseen otetut kohteet. 2 Tulokset harvennushakkuiden korjuujäljestä 2.1 Tarkastetut kohteet Metsäkeskus tarkasti korjuujäljen vuonna 2012 yhteensä 304 kuviolta. Vuonna 2011 tarkastettiin 386 kuviota ja 2010 434 kuviota. Tarkastettujen kuvioiden pinta-ala oli yhteensä 1001 hehtaaria ( kuva 1.)
2 Kuva 1. Tarkastettujen kohteiden kappalemäärät ja pinta-alat alueittain. 2.2 Puustovauriot Puustovaurioiden määrä on ollut harvennushakkuissa trendiltään nouseva vuosituhannen vaihteen jälkeen.
3 Kuva 2. Puustovaurioiden määrän ( % runkoluvusta) ja koostumuksen kehitys harvennushakkuissa 1997-2012. Kuva 3 Puustovaurioiden määrä (%runkoluvusta) ja koostumus metsäkeskusalueittain vuoden 2012 tarkastuksissa.
4 Rannikolla runkovaurioiden osuus on kasvanut. Lukua selittää yksi pahasti vaurioitunut kohde. Muuten vaurioiden määrä verrattuna edelliseen vuoteen on kasvanut Lounais-Suomessa, Kaakkois- Suomessa ja Lapissa. Pirkanmaalla on osuus on vähentynyt. Muualla ollaan suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. 2.3 Ajouraväli Arjouraväli suuren 1990-luvun puolivälissä ja oli suurimmillaan 1997 (24m). Sitten ajouraväli on pienentynyt, nykyään taso on vakiintunut noin 21 metriin. Hyvän metsänhoidon suositustenmukaan ajouraväli on keskimäärin vähintään 20 metriä. Kuva 4. Keskimääräisen ajouravälin kehitys 1994-2012
5 Kuva 5 Keskimääräiset ajouravälit metsäkeskusalueittain vuoden 2012 tarkastuksissa Keskimääräinen ajouraväli jää alle suositusten vain Kainuussa. (19,2 m), jossa alin mitattu ajouraväli oli 16 m. Niiden kohteiden osuus, joissa ajouraväli on suositusta kapeampi, suureni nopeasti 1990-luvun lopulla.
6 Kuva 6. Niiden kohteiden osuus tarkastelujaksolla 1997-2012, joilla on ollut suositusta kapeampi ajouraväli. 2.4 Ajouraleveys Hyvän metsänhoidon suositusten mukaan ajouraleveyden tulee olla keskimäärin alle 4,5 metriä.
7 Kuva 7 Keskimääräisen ajouraleveyden kehitys tarkastelujaksolla 1996-2012
8 Kuva 8 Keskimääräinen ajouraleveys alueittain vuoden 2012 tarkastuksissa Ainoastaan Kainuussa keskimääräinen leveys oli hitusen suositusta suurempi.
9 Kuva 9. Uraleveydet suuruusluokittain harvennushakkuissa. 2012 Suosituten mukaisten urien osuus oli vähentynyt ( 66,5 -> 65%), 4,5-5 metristen urien osuus oli kasvanut, mutta ylileveiden, yli 5 m, urien osuus oli vähentynyt edellisvuotisesta. 2.5 Ajourapainaumat Valtaosalla tarkastetuista kohteista urapainaumia oli vähän tai ei ollenkaan. Sateinen kesä lisäsi painaumia edellisvuosiin verrattuna. Kuva 10 Yli 10 cm syvien urapainaumien osuus ajourien pituudesta tarkastelujaksolla 1994-2012. Kuvassa mukana sekä kivennäis- että turvemaat.
10 Kuva 11. Yli 10 cm syvien urapainaumien osuus ajourien pituudesta vuoden 2012 tarkastuksissa. Kuva 12. Ajourapainumat suuruusluokittain harvennushakkuissa v. 2012 Kaikkien painaumaluokkien osuus on kasvanut edellisvuotisesta. Vuonna 2011 oi 74 % mitaituista kuvioista kokonaan ilman painaumia. 2.6 Harvennusvoimakkuus Runkoluku ja poistuma
11 Kasvamaan jääneen puuston runkoluvut olivat ensiharvennuksilla keskimäärin metsänhoitosuositusten mukaisella tasolla. Kuva 13. Harvennusvoimakkuus männiköiden ensiharvennuksissa vuosina 2004-2012
12 Kuva 14. Harvennushakkuuvoimakkuus kuusikoiden ensiharvennuksissa vuosina 2004-2012 Kuva 15. Harvennusvoimakkuus rauduskoivikoiden ensiharvennuksissa vuosina 2004 2012.
13 Kuva 16 Harvennushakkuuvoimakkuus hieskoivikoiden ensiharvennuksiss vuosina 2005-2012 Raudus- ja hieskoivikoissa ( kuvat 15,16, ja 19) esiintyy vaihtelua vuosien välillä enemmän kuin kuusikoissa ja männiköissä. Tämä johtuu satunnaisvaihteluista ja siitä, että mitattujen koivikoiden määrä on alhainen. Kuva 17. Harvennusvoimakkuus, männiköiden muissa harvennuksissa vuosina 2004 2012
14 Kuva 18. Harvennusvoimakkuus, kuusikoiden muissa harvennuksissa vuosina 2004 2012 2.7 Korjuujäljen kokonaisarvostelu Vuden 2012 tarkastuksissa harvennushakkuiden toteutuksessa oli huomautettavia 43,4 prosenttia ja virheellisiä 6,6 % kohteista ( kuva 20). Huolestuttavaa on hyvien määrän huomattava lasku.
15 Kuva 19. Korjuujäljen kokonaisarvostelu tarkastelujaksolla 2002-2012. Metsäkeskuskohtainen vaihtelu on melko suurta. Hyvien kohteiden osuus on monella pudonnut selvästi. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa kokonaisarvostelu on viime vuodesta parantunut.
16 Kuva 20. Korjuujäljen kokonaisarvostelu alueittain 2012. Osuus tarkastettujen kuvioiden määrästä. Puutteet kohteilla, joissa korjuujälki ei ollut hyvällä tasolla, johtuivat runsaisat puustovaurioista tai alhaisesta tiheydestä. Ongelmana on, että suurella osalla kohteista pääasiallista poikkeaman syytä ei oltu mainittu. Kuva 21. Huomautusten ja virheellisyyksien syyt vuoden 2012 harvennushakkuiden korjuujälkitarkastuksissa. Poikkeavia kohtia yhteensä 151 kpl.
17 3 Tulokset energiapuuharvennusten korjuujäljestä 3.1 Tarkastetut kohteet Metsäkeskuksessa tarkastettiin vuonna 2012 yhteensä 283 ( vuonna 2011 260, ja v. 2010 260) koneellisesti korjattua energiapuuharvennuskuviota, joiden pinta-ala oli yhteensä 94 hehtaaria (v. 2011 885 ja v. 2010 835 ha). Lisäksi mitattiin 15 metsurihakkuukohdetta ja 2 kohdetta, jossa hakkuumenetelmää ei ole mainittu. Metsäkeskuksen tavoitteena oli tarkastaa 300 kuviota. Kuviosta 174 oli valittu tarkastukseen otannalla ja 126 harkinnan varaisesti. Kuva 22. Tarkastettujen energiapuuharvennusten kappalemäärät ja pinta-alat alueittain. Mänty oli pääpuulajina 65 prosentilla tarkastetuista kohteista. Kuusivaltaisia kohteita oli 13 %, rauduskoivuvaltaisia 16 % ja hieskoivuvaltaisia 6 prosenttia. Männiköissä enegiapuuharvennuskohteet olivat kasvupaikkatyypeiltään pääasiassa tuoreita tai kuivahkoja kankaita.
18 Kuva 23. Tarkastettujen kohteiden kasvupaikkatyypit pääpuulajin mukaan 3.2 Puustovauriot Kuva 24. Tarkastettujen kohteiden kasvupaikkatyypit pääpuulajin mukaan
19 Tarkastettujen kohteiden puustovaurioprosenttien keskiarvo on 4,1 prosenttia. Vuonna 2011 luku oli 5 prosenttia ja 2010 5,4% ( kuva 25). Kuva 25. Puustovaurioiden kokonaismäärä tarkastusvuosittain enegiapuuharvennuksissa.
20 Kuva 26. Puustovaurioiden määrä ja rakenne alueittain. 3.3 Ajouravälit Keskimääräinen ajouraväli oli vuoden 2012 tarkastuksissa 20,7 m. ( Kuva 27), joka on noussut viime vuodesta... Edelleenkin merkittävässä osassa ( 37 %) tarkastettuja kuvioita keskmiääräinen ajouraväli oli alle 20 metrin suosituksen. Kuva 27 Keskimääräinen ajouraväli energiapuuharvennuksissa 2005-2012.
21 Kuva 28 Keskimääräinen ajouraväli metsäkeskuksittain energiapuuharvennuksissa 2012. Kuva 29 Tarkastelujaksolla 2005 2012 niiden kohteiden osuus, joissa ajouraväli oli suositusta kapeampi. 3.4 Ajouraleveydet
22 Yksi hyvän korjuujäljen kritteeri on keskimääräisen ajouraleveyden jääminen alle 4,5 metrin. Tarkastusvuonna 2012 ajouraleveyksien keskiarvo oli 4,3 m, kuten jo useana vuonna aikaisemminkin. Ajouraleveydessä ei ole metsäkeskusten välillä merkittäviä eroja ( kuva 31) Kuva 30. Keskimääräiset ajouraleveydet alueittain energiapuuharvennuksissa 2012 Tarkastetuista kohteista yli 70 prosentilla ajouralevelys oli alle 4,5 m. Hyvin leveitä, yli viiden metrin ajouria oli 12 prosentilla kohteista.
23 Kuva 31. Keskimääräisten ajouraleveyksien jakaantuminen suuruusluokittain energiapuuharvennuksilla 3.5 Ajourapainaumat. Tarkastetuilla energiapuuharvennuksilla urapainumaprosenttien keskiarvo oli 5,4 Tarkastetuista kuvioista 51 prosentilla ei ollut lainkaan painaumia. Vuonna 2011 vastaava luku oli 63 %. 17 prosentilla kohteista painumia oli yli kymmenen prosenttia ajouraverkon pituudesta. (V. 2011 10,3 %. ).
24 Kuva 32. Keskimääräiset urapainumaprosentit energiapuuharvennuksissa tarkastelujaksolla 2005-2012
25 Kuva 33. Keskimääräiset ajourapainaumaprosentit metsäkeskuksittain energiapuuharvennuksissa 2012. Kuvan aineistossa mukana sekä kivennäismaa- että turvemaakohteet. 3.6 Harvennusvoimakkuus Kuva 34 Energiapuunharvennuksen voimakkuus männiköissä kasvupaikkatyypeittäin 2012. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet.
26 Kuva 35 Energiapuunharvennuksen voimakkuus kuusikoissa kasvupaikkatyypeittäin 2012. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet. Kuva 36 Energiapuunharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa kasvupaikkatyypeittäin 2012. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet.
27 Kuva 37. Energiapuuharvennuksen voimakkuus männiköissä 2005-2012. Valtapituus pysynyt koko ajan noin 12 metrissä. Vuonna 2012 12,6m
28 Kuva 38. Energiapuuharvennuksen voimakkuus kuusikoissa 2005-2012. Valtapituus on vaihdellut 12-13 metrin välillä. Vuonna 2013 12,5m
29 Kuva 39. Energiapuuharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa 2005-2011. Valtapituus on vaihdellut 14-15 metrin välillä. Vuonna 2012 14,6m 3.7 Korjuujäljen kokonaisarvostelu Tarkastetuista kuvioista 42,1 prosentilla työjälki oli hyvä, huomautettavaa 48,9prosentilla ja virheellinen 9,9 prosentilla. Yleisimmät syyt olivat puustovauriot ja liian alhainen tiheys toimenpiteen jälkeen. Poikkeavuuksia oli 160 tarkastetulla kohteella.
30 Kuva 40. Korjuujäljen kokonaisarvostelu energiapuuharvennuksissa tarkastusvuosittan. Osuus tarkastettujen kohteiden määrästä
31 Kuva 41. Korjuujäljen kokonaisarvostelu energiapuuharvennuksissa 2012 alueittain. Osuus tarkastuskohteden määrästä
32 Kuva 42. Virheellisyyksien ja huomautusten syyt. Liitteet: Harvennushakkuiden korjuujäljen tarkastus (Kj_harvennushakkuu_2012) Tarkastusmäärät Puustovauriot Uraväli Uraleveys Urapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu Energiapuunharvennuksen korjuujäljen tarkastus ( EPK_2012) Tarkastusmäärät Puustovauriot Uraväli Uraleveys Urapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu