Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

Tutkimuksen tausta Poronhoidon ja metsätalouden suhteista keskusteltu jo yli 100 vuotta. Aluksi ongelmana oli poron vaikutus metsän uudistumiseen, myöhemmin metsätalouden vaikutus porolaitumiin. Poron laidunnuksella on sekä hyötyjä että haittoja metsän uudistumiselle ja biodiversiteetille, poromäärät ovat kasvaneet huomattavasti viime aikoina Metsätalous pääsääntöisesti haittaa poronhoitoa, myös myönteisiä vaikutuksia on

Poromäärän kehitys

Tutkimuskysymykset Miten poron laidunnus ja metsän kehitysvaihe kehitysluokalla ilmaistuna vaikuttavat maajäkälän peittävyyteen ja biomassaan Näkyykö metsän kehitysvaiheen vaikutus eri tavoin laidunnetuilla ja laiduntamattomilla alueilla (= yhdysvaikutus) Miten laidunnus vaikuttaa männyn taimien määrään sekä lehtipuun taimien esiintymistodennäköisyyteen ja määrään otettaessa muut vaikuttavat tekijät huomioon

Koejärjestely Poikkileikkaustutkimus, mutta aikatekijän vaikutus tulee esiin metsikkö- ja aitaushistorian muuttujissa Esityönä kartoitettiin kaikki tietyt kriteerit täyttävät aidatut alueet Suomen poronhoitoalueelta Karukkokankaat kuivahkot kankaat, sama metsän kehitysluokka molemmin puolin aitaa Alueita (tutkimusmetsikköpareja) 49 kpl

Koejärjestely

Kuva: Kari Mikkola Esimerkki koealueelta

Koealueiden kuvausta Maalajityyppi: moreeni 60%, lajittunut 40% Kasvupaikkatyyppi: karukkokangas 32%, kuiva kangas 45%, kuivahko kangas 23% Kaikilla koealueilla maa oli käsittelemättä Metsän kehitysluokka: uudistusvaihe 26%, nuori kasvatusmetsä 28%, varttunut kasvatusmetsä 19%, uudistuskypsä metsä 27%

Aineiston analyysi Mallinnus, jossa muiden tekijöiden kuin laidunnuksen ja kehitysvaiheen vaikutus huomioitiin Vastemuuttujien jakaumien vuoksi käytettiin Tweedie-, binomi- ja negatiivisen binomijakauman malleja ottaen huomioon koealojen sisältämä vaihtelu ja koealojen riippuvuus tutkimusmetsiköistä

Tulokset Jäkälän peittävyysmalli: laidunnus, kehitysluokka, latvuspeittävyys, maaperätyyppi, hakkuutähteiden peittävyys Jäkälän biomassamalli: kuten edellä paitsi hakkuutähteiden tilalla alueen keskimääräinen lämpösumma

Maajäkälien peittävyys- ja biomassamallien ennusteet Peittävyys Biomassa

Jäkäläkangas, Paltamo

Number of seedlings ha -1 0 10000 20000 30000 40000 50000 0 10000 20000 30000 40000 50000 Taimimäärien jakaumat koealoilla Scots pine Deciduous trees mean=2228 median=1400 mean=4229 median=2200 mean=579 median=0 mean=576 median=0 Grazed Ungrazed Grazed Ungrazed

Mänty, kpl / koelala Taimimallien ennusteet Lehtipuut, esiintymistodennäköisyys

0 2000 4000 6000 8000 0 2000 4000 6000 8000 CPLM-malli Lehtipuumalli, metsikkökohtainen Mallissa selittäjinä papanakasojen määrä ja korkeus Pellets, p=0.057 Circle size=altitude Altitude, p<0.001 Circle size=pellets Tulkinta: Laidunnus vaikuttaa lehtipuun taimien runkolukuun, mutta luontaista vaihtelua on hyvin paljon, korkeus vaikuttaa selvemmin. Suurimmilla tiheyksillä laidunnus ei kovin voimakasta Number of deciduous stems ha -1 0 1000 3000 5000 Number of pellets ha -1 100 150 200 250 300 350 Altitude, m.a.s.l

Päätelmät Nykyisellä poromäärällä laidunnuksen suora vaikutus maajäkäliin on hyvin voimakas (biomassaan n. 15-kertainen kehitysluokkavaikutukseen verrattuna) Peittävyyden väheneminen nimenomaan laidunnetuilla alueilla huolestuttava (pääoma vähenee!) Kun laidunnus vähentää maajäkälien peittävyyttä ja biomassaa voimakkaasti, metsätalouden haitalliset vaikutukset korostuvat (3x vaikutus) Poron laidunnus vaikuttaa hyvin voimakkaasti pohjoisiin metsäekosysteemeihin (jäkälä, puusto ym.)

Mihin tutkimus ei tuo vastausta Kysymykseen: miten Suomen poronhoitoalueella tapahtuneet maankäytön muutokset ja metsätalous ovat vaikuttaneet poronhoitoalueen tai paliskuntien tasolla laidunten määrään ja laatuun sekä laidunnuspaineen jakautumiseen Laidunkiertojen muutosten vaikutuksia ei huomioida

Esimerkki erilaisesta laidunnuspaineesta Porolle sovelias laidunalue Koeala Porolle soveltumaton laidunalue

Tulosten tulkinnassa huomioitavaa Metsätalous ja muu maankäyttö ovat heikentäneet porotalouden toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä, poron laidunnusvaikutuksen taustalla voi olla myös laidunten heikkenemisen vaikutusta Poromäärien voimakas kasvu on lisännyt laidunnuspainetta entisestään Laidunkierrot eivät toimi parhaalla tavalla Elinkeinojen yhteiselo on mahdollista, mutta se edellyttää

Kiitos