2 SIUNTION KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
2 SISÄLLYS 1 Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat Siuntiossa 1.1 Arvopohja ja tehtävä 1.2 Iltapäivätoimintaa ohjaavat linjaukset 2 Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet 2.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen 2.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen 2.3 Eettisen kasvun tukeminen 2.4 Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen 3 Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältö 3.1 Sisällöt tukemaan tavoitteiden toteutumista 4 Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.1 Aamu- ja iltapäivätoiminnan tukimuodot 4.2 Yhteistyö toiminnan järjestämisessä 5 Toiminnan järjestäminen, suunnittelu ja arviointi kunnassa 5.1 Henkilöstö 6 Toiminta-ajatus 7 Yhteistyö koulun kanssa 8 Yhteistyö kotien kanssa 8.1 Turvallisuus ja vastuu 9 Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi 9.1 Vertaissuhteet ja lapsen sosioemotionaalinen kehitys 10 Iltapäivätoimintaan hakeminen 11 Asiakasmaksut 12 Tiedottaminen 13 Arviointi
3 Siuntion kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1 Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat Siuntiossa Siuntion kunta vastaa aamu- ja iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta, koordinoinnista, laadusta ja päättää toiminnan järjestämisen laajuudesta sekä järjestää toimintaa sekä suomen- että ruotsinkielisille oppilaille. Iltapäivätoiminta kuuluu varhaiskasvatuksen tulosalueeseen. Kunnalla on myös vastuu aamu- ja iltapäivätoiminnasta, vaikka joku muu kuin kunta toimii palveluntuottajana. Yhteistyökumppaneita ovat kunnan eri hallintokunnat, paikalliset yhdistykset, koulut opettajineen, vanhempainyhdistykset ja varhaiskasvatus. Iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista vähintään 570 tai 760 tuntia vuodessa järjestettävää iltapäivätoimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Toiminnan tulee edistää lapsen tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. 1.1 Arvopohja ja tehtävä Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Iltapäiväkerhon toiminta tarjoaa lapselle monipuolisia kokemuksia ja antaa turvallisessa ilmapiirissä eväitä vapaa-aikana itsenäistymiseen. Iltapäivätoiminnnan arvoja ovat: - vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen - lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen - myönteisen minäkuvan vahvistaminen - lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen - yhdessä toimiminen ja viihtyminen - varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen - aito välittäminen
4 Jokaisen lapsen tulee saada aidosti kokea olevansa hyväksytty ja arvostettu omana itsenäisenä yksilönä. Lasten ja aikuisten välinen luottamuksellinen suhde välittyy toiminnan toteutuksessa, jossa vastuullisuus ja vastavuoroisuus kuuluvat kaikille iltapäivätoiminnassa mukana oleville. Tavoitteena on luoda turvallinen ja ohjattu iltapäivätoimintamuoto, jossa eettinen ajattelu ohjaa yhteistyötä sekä lasten kesken että aikuisten ja lasten välillä. Lähtökohdat lapsen hyvinvoinnille on lapsen henkisen, fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen. 1.2 Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavat linjaukset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan sääntelyn perustan muodostavat aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädäntö, joka astui voimaan 1.8.2004. Toiminnan järjestäminen on vapaaehtoista ja kunta voi päättää sen laajuudesta. Jos kunta järjestää tai hankkii POL 48b mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. (Viittaus POL 17 :n 1 mom. koskee oppilaita joilla on päätös erityisestä tuesta) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnon perusteet vahvistettiin 1.1.2005. Jos kunta järjestää perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa, se saa valtionosuutta (L 635/1998) tätä koskevan muutoksen (L 1137/2003) mukaisesti. Lakisääteiseen koululaisten iltapäivätoimintapalveluihin ei ole subjektiivista oikeutta kuten varhaiskasvatuspalveluihin. Lakia (504/2002) lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä sovelletaan myös aamu- ja iltapäivätoimintaan. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan uudet perusteet astuivat voimaan 1.8.2011. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä ohjaavat lait ja asetukset: - Perusopetuslaki 17 a (642/2010) - Laki perusopetuslain 48 b ja 48 f :n muuttamisesta (1081/2006) - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnon perusteet 1.1.2005. Lakia muutettiin 1.1.2007. - Lastensuojelulaki 25 (417/2007) - Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (115/2004) - Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta (1138/2003) - Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (1137/2003) - Laki perusopetuslain muuttamisesta (1136/2003) - Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) - Perusopetuslaki (628/1998)
5 2 Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusopetuslain 48 a :ssä säädettyinä perustehtävinä on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Ensisijainen kasvatustyö on vanhempien, mutta hyvä yhteistyö ja kasvatuskumppanuus tukevat vanhempien kasvatustyötä. Toiminnan järjestämisellä halutaan ehkäistä pienen koululaisen yksinäisiä iltapäivähetkiä kotona. Lapsen iltapäivään kuuluu leikki, myönteiset elämykset, keskustelut ja kuulluksi tuleminen, vireyttä edistävää liikuntaa ja ulkoilua. Siuntiolaisen iltapäivätoiminnan tavoitteena on luoda toimintaan turvallinen, viihtyisä ja suotuisa ilmapiiri, jossa jokainen lapsi voi toteuttaa itseään ohjatussa ympäristössä. Lapsen tulee myös saada suunnitella ja toteuttaa omaa leikkiään sekä toimintaa. 2.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Kotien ja iltapäiväkerhon välinen yhteistyö auttaa lapsen vapaa-ajan viettoa mielekkäällä ja lasta tukevalla tavalla. Kerhoon tullaan suoraan koulupäivän päätyttyä. Mielekäs ja mieluisa toiminta edesauttaa lapsen hyvinvointia, ja sillä on merkitystä lapsen jaksamiseen vielä päivän päättyessä ja lapsen kohdatessa muun perheen. Kun saadaan tieto lasta koskevista asioista kulkemaan koulun, kerhon ja kodin välillä, voidaan turvata turvallinen iltapäivä kaikille osapuolille. Sääntöjä tulee kaikkien noudattaa. 2.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee sekä kasvuympäristönä että ilmapiiriltään olla kiireetön ja turvallinen. Lapsella tulee olla mahdollisuus levähtämiseen, rauhoittumiseen ja läksyjen tekoon, ulkoiluun ja fyysiseen aktiivisuuteen. Välipala tarjotaan päivittäin. 2.3 Eettisen kasvun tukeminen Iltapäivätoiminta tukee lasten eettistä kasvua ja käsitystä ihmisten yhdenvertaisuudesta. Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet ja käytännöt.
6 Lapsia ohjataan kasvamaan vähitellen vastuuseen: - ryhmän toimintaan liittyvistä säännöistä ja sopimuksista - toisen hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista - oman toiminnan aiheuttamista tunteista ja seurauksista itselle sekä toiselle - omasta hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista - myönteisestä suhtautumisesta ympäristöön, luontoon ja kestävään elämäntapaan - perinteiden vaalimiseen 2.4 Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen On tärkeää, että lapset tulevat kuulluksi ja voivat osallistua toiminnan suunnitteluun sekä sen toteuttamiseen ja, että lasten ideat ja toivomukset otetaan huomioon arjen toiminnassa. Kunnioitetaan lapsen omaa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä elämäntapoja ja arvoja kuin myös erityisen tuen piirissä olevia lapsia. 3 Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältö Aamu- ja iltapäivätoiminta edistää lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin ja kulttuuriin. Iltapäivätoiminta kootaan seuraavista sisällöllisistä kokonaisuuksista: - leikki ja vuorovaikutus - liikunta, ulkoilu ja retket - luova toiminta, kädentaidot ja askartelu - ruokailu ja lepo - kehollinen ja kielellinen ilmaisu - kulttuuri ja perinteet - tiedolliset ja taidolliset aihepiirit - lukeminen ja läksyjenteko Näiden toimintojen hyvän suunnittelun kokonaisuus auttaa arjen sujumista lapsen jäsentäessä päivän kulkua. Virikkeinen toiminta edistää myös lapsen myönteisiä harrastuksia ja ohjaa lasta monipuoliseen ajatteluun. Leikki on osana lasten päivittäistä toimintaa ja vahvistaa niin perinteistä leikkikulttuuria kuin uusien
7 leikkien oppimista. Aamu- ja iltapäivätoiminta edistää myös lapsen oikeutta olla lapsi. Mahdollisuus rauhoittumiseen sekä läksyjen tekemiseen on tarkoituksenmukaista luoda päivittäisen toiminnan rinnalle. Iltapäivätoiminta tapahtuu leikkien, liikkuen, laulaen, ulkoillen, leväten. Aihekokonaisuuksia voidaan viikoittaisen suunnitelman mukaan määritellä yksityiskohtaisesti ja suunnitella niitä sisällöllisesti erilaisten tarpeiden mukaan pienryhmä- tai yksilötason toiminnassa. Toiminnan yksityiskohtaiset sisällöt voidaan määritellä paikallisesti eri kerhoissa, koska niihin vaikuttavat toteuttajien omat vahvuudet ja olosuhteet, ryhmän koko sekä käytännön mahdollisuudet. Lasten sosiaalisten taitojen tukeminen, turvallisen iltapäivän ja virikkeellisen toiminnan täyttämän iltapäivän aikana tuetaan lapsen itsenäistymistä. Ohjatulla toiminnalla voidaan toteuttaa vastuullisia tehtäviä yhdessä lapsen kanssa. Pelit ja leikit innostavat yhteisiin sosiaalisiin hetkiin ja samalla voidaan tukea lapsen sosiaalisia taitoja sekä psykososiaalista kehitystä. Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi otetaan huomioon toiminnan toteutuksessa. Toiminnan sisällöt toteutetaan huomioimalla perinteitä ja juhlapyhiä. Retket lähialueisiin, sisä- ja ulkoliikunta, pallopelit ja liikuntaleikit antavat vastapainoa koulutyölle. Läksyjen tekeminen on vapaaehtoista. Kädentaitoja toteutetaan perinteisten käsitöiden, askartelun, piirtämisen ja leivonnan keinoin. Kirjaston palvelut ovat käytössä. 3.1 Sisällöt tukemaan tavoitteiden toteuttamista Sisällöt voivat liittyä myös erilaisiin tavoitteellisiin harrastuksiin kuten ulko- ja sisäliikuntaan, käden taitoihin, kielelliseen ja kuvalliseen ilmaisuun, musiikkiin tai muihin harrastuksiin. Tiedollisiin aihepiireihin voidaan tutustua kirjaston tai median välityksellä. Siuntion kunnan luonto ja ympäristö luovat hyvät puitteet iltapäivätoiminnan toteutumiselle. Kestävään kehitykseen tutustutaan päivittäisessä toiminnassa Sisällöt tukevat: - leikki ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen - liikunta ja ulkoilu - käden taidot, kuvallinen ilmaisu ja askartelu - ilmaisutaito ja draama - mediakasvatus - eettinen kasvatus ja yhdenvertaisuuskasvatus - elinympäristö ja kestävä kehitys - mahdollisuus koulutehtävien tekemiseen - mahdollisuus rauhalliseen hetkeen
8 4 Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa Varhaisen tuen ja ehkäisevän lastensuojelun toimintamuotona iltapäivätoiminta on osa perusopetuksen, oppilashuollon ja tarvittaessa lastensuojelun kanssa tehtävää varhaisen puuttumisen työtä. Avustajaresurssit arvioidaan kevään aikana syksyn toiminnan helpottamiseksi. Koulunkäyntiavustajan tuki iltapäivätoiminnassa on lapsen edun mukaista. Huolenpidolla ja yhteistyössä oppilashuollon kanssa voidaan edistää lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. 4.1 Aamu- ja iltapäivätoiminnan tukimuodot Yleinen tuki Yleinen tuki on osa kaikkea oppilaan kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Lapsi voi tarvita vain yhtä tukimuotoa, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Iltapäivätoiminta toimii yhtenä mahdollisena tukimuotona erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille. Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan oppimissuunnitelman mukaisesti oppilaille, joilla on säännöllinen tai usean tukimuodon tarve. Samat tukimuodot ovat käytössä kuin yleisessä tuessa, mutta tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Erityinen tuki Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetus on HOJKSin mukaisesti. tukimuotojen laajennus: päätökseen perustuva erityisopetus, pidennetty oppivelvollisuus, yksilöllistetty oppimäärä. Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilasta koskevia salassa pidettävien tietojen luovuttaminen aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttaminen ja täydentäminen, MÄÄRÄYS 50/01/2010.
9 4.2 Yhteistyö toiminnan järjestämisessä Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa kirjataan siten, että on suositeltavaa että aamu- ja iltapäivätoiminta sisältyy kunnalliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan sekä aamuja iltapäivätoiminnan avulla. 5 Toiminnan järjestäminen Iltapäivätoiminnan järjestämistavasta ja laajuudesta päättää Siuntion kunnan sivistyslautakunta ja toiminnan järjestämistä ohjaa lautakunnan hyväksymä Siuntion kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma. Iltapäivätoimintaa järjestetään sekä suomen- että ruotsinkielisille oppilaille. Iltapäivätoiminta kuuluu varhaiskasvatuksen tulosalueeseen ja sitä hallinnoidaan varhaiskasvatuksessa. Iltapäivätoiminta on tarkoitettu pääasiassa ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille ja erityistuen piirissä oleville oppilaille (POL 17 :n 1 mom.). Huoltajat hakevat vapaaehtoisesti paikkoja. Iltapäivätoiminta noudattaa Siuntion kunnan peruskoulujen lukuvuoden työaikoja lukuun ottamatta lauantaikoulupäiviä. Siuntiossa ei järjestetä aamutoimintaa. Aseman alueen iltapäivätoiminta järjestetään palloiluhallin toimitiloissa sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsille kahden ohjaajan voimin. Päivärinteen koulun tiloissa suomenkielisestä toiminnasta vastaa yksi ohjaaja. Tarvittaessa järjestetään avustajaresursseja. Aseman iltapäiväkerho Päivärinteen iltapäiväkerho Edvardsbergin nuorisotalossa yksityinen iltapäiväkerho 2 ohjaajaa 1 ryhmäavustaja n. 30 lasta / lukuvuosi 1 ohjaaja 1 ryhmäavustaja n. 15 lasta / lukuvuosi 1 ohjaaja n. 10 lasta Lisäksi ruotsinkielisen koulun oppilaille järjestetään kerhotoimintaa Backan kylän Annilan tien varrella sijaitsevassa Edvardsbergin nuorisoseurantalossa yhden ohjaajan voimin. Tämä auttaa tilanteissa, jolloin muut kunnan järjestämät ryhmät ovat täynnä. Yksityinen järjestö hallinnoi itse toimintaansa. Osana iltapäivätoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan aamu- ja iltapäivähoitoa myös varhaiskasvatuksen perhepäivähoidossa. Iltapäivätoiminnan lisäksi Siuntion kunnassa järjestetään myös kesäkerhotoimintaa kesäkuun kolmen ensimmäisen viikon aikana. Kesäkerho on vapaaehtoista ja siihen haetaan kevään aikana.
10 5.2 Henkilöstö Iltapäivätoiminnan ohjaajina toimivat tehtävään vaadittavan asetuksen (115/2004) mukaisen kelpoisuuden täyttävät työntekijät, joista Aseman iltapäiväkerhossa toimii kaksi ohjaajaa, Päivärinteen koululla järjestettävää iltapäivätoimintaa ohjaa yksi henkilö. Lisäksi ryhmiä täydentää avustaja vuosittaisen ryhmän tarpeen mukaan. Ohjaajien lisäksi henkilökuntaan voi kuulua tilapäisesti sairaus- ja vuosilomasijaisia. Iltapäivätoiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa varhaiskasvatussuunnittelija. 6 Toiminta-ajatus Lapsille tarjotaan monipuolisia kokemuksia ja eväitä itsenäistymiseen. Luodaan turvallinen ja mukava ilmapiiri, jossa lapsesta välitetään aidosti. Yksilölliset tarpeet huomioiden yhdessä toimiminen ja viihtyminen otetaan tavaksi. Lasten ja aikuisten välinen luottamuksellinen suhde välitetään toiminnan toteutukseen. Jokaisen lapsen tulee saada kokea olevansa hyväksytty ja arvostettu omana itsenäisenä yksilönä. Ketään ei jätetä yksin, vaan vastuullisuus ja vastavuoroisuus kuuluvat kaikille iltapäivätoiminnassa mukana oleville. Turvallista, ohjattua iltapäivätoimintaa ohjaa eettinen ajattelu yhteistyössä lasten sekä aikuisten että lasten välillä 7 Yhteistyö koulujen kanssa Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaan perusopetus ja iltapäivätoiminta toimivat yhteistyössä ja kehittävät paikalliseen yhteistyöhön sopivia rakenteita ja toimintatapoja. Näin ollen yhteistyötä koulujen kanssa halutaan entisestään edistää. Tiedonkulkua tulee yhä kehittää, jotta yhteisin voimin voidaan parantaa lapsen turvallista iltapäivää koulupäivän jälkeen ja siirtymisen aikana koulusta iltapäivähoitoon. Mikäli koulupäivän aikana on tapahtunut jotain yllättävää eikä lapsi ole sitä vielä ehtinyt käsitellä, hän saattaa kerhoon tullessaan toimia epätavallisella tavalla. Näissä tilanteissa ohjaajien olisi hyvä tietää päivän aikana yllättävistä tapahtumista. 8 Yhteistyö kotien kanssa Lasta koskevissa asioissa ollaan aina ensisijaisesti yhteydessä huoltajiin. Yhteistyön välineitä ovat mm. henkilökohtaiset tapaamiset, keskustelut, puhelinyhteydet, tiedotteet sekä suulliset ja kirjalliset palautteet. Kotien ja iltapäiväkerhon välisellä yhteistyöllä pyritään auttamaan lapsen vapaa-ajan viettoa mielekkäällä ja lasta tukevalla tavalla. Lapsen ei tarvitse olla yksin, vaan
11 hän saa olla vertaisryhmässä ja oppia muilta samanikäisiltä lapsilta oman kehityskaarensa kannalta sopivia leikkejä. Henkilöstön ja huoltajien hyvällä yhteistyöllä vahvistetaan myös lapsen hyvinvointia. Kun saadaan tieto lasta koskevista asioista kulkemaan koulun, kerhon ja kodin välillä, voidaan taata turvallinen iltapäivä kaikille osapuolille. Kerhon sääntöjä tulee kaikkien noudattaa. Säännöt tehdään yhdessä lasten kanssa. Kerhon ohjaajat vastaavasti kunnioittavat perheen toivomuksia. Vanhemmat kantavat vastuun lapsen hoitopäivään tulevista muutoksista ja niistä ilmoittamisesta. Huoltajilla on velvollisuus ilmoittaa lapsen poissaolosta ohjaajille. 8.1 Turvallisuus ja vastuu Turvallisuus- ja vastuukysymyksiä käsitellään vuosittain ja aina tarpeen vaatiessa.. Kaikki kerhossa olevat lapset ovat kunnan vakuuttamia matkalla koulusta iltapäiväkerhoon ja kerhopäivän aikana. Iltapäiväkerhoon tullaan suoraan koulun päätyttyä. Mikäli lapsi osallistuu koulun järjestämään omaan kerhoon koulupäivän jälkeen, tulee vanhempien siitä tiedottaa ja sopia erikseen iltapäivätoiminnasta vastaavan kanssa. 9 Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi Iltapäivätoiminnan kasvatuksellisena tavoitteena on luoda lapsen hyvinvointia kunnioittava ilmapiiri, tukea lapsen terveyttä hyvää kasvupohjaa turvallisessa sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössä. Hyvän kasvuympäristön luominen edellyttää kodin ja koulun välisen yhteistyön sekä iltapäivätoiminnan järjestäjien hyvän yhteistyön turvaamista. Yhteinen vastuu lapsista korostuu kaikkien osapuolten kiinnostuksesta lasten tämänhetkiseen yhtä lailla kuin tulevan nuoren elämään. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat lapsen yksilölliset ja yhteisölliset sekä lapsen koko sosiaaliseen kasvuun liittyvät näkökohdat. Näin toteutuu lapsen tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Ennalta ehkäistään syrjäytyminen, lisätään tasa-arvoa ja tuetaan lapsen eettistä kasvua, joka kantaa lasta eteen päin tulevaisuuteen. Jokaisen lapsen tulee kokea olevansa hyväksytty kaikissa toimintaa koskevissa tilanteissa ja häntä tuetaan niissä tilanteissa, joissa hän joutuu ponnistelemaan oman onnistumisensa vuoksi. Lapselle annetaan tilaa kertoa omista kokemuksistaan, joita hän haluaa tuoda keskustelutilanteessa esiin. Kertominen ja kuunteleminen saattavat innoittaa rohkaisemaan muuta joukkoa välittämään toisille omia kokemuksia ja kertomuksia. Samalla opitaan vuorovaikutuksessa arvostamaan toisten tapaa lähestyä erilaisia asioita.
12 TAVOITE Toiminta on: - suunnitelmallista - innostavaa - mielenkiintoista - monipuolista - aktivoivaa - leikinomaista - vapaaehtoista - hauskaa - onnistumisen iloa tuottavaa 9.1 Vertaissuhteet ja lapsen sosioemotionaalinen kehitys Samanikäisten ja suunnilleen samanikäisten kehitystasolla olevien kanssa toimivien lasten suhteilla on merkittävä vaikutus lapsen sosiaaliseen, sosioemotionaaliseen ja tiedolliseen kehitykseen. Vertaisryhmässä leikillä on suuri merkitys lapsen hyvinvointiin. Niin ohjatun kuin vapaan leikin avulla lapsi saa uusia ystäviä, vahvistaa entisiä siteitä, oppii uusia leikkejä erilaisin säännöin ja menetelmin. Näiden kokemusten avulla lapsille syntyy myönteisiä kokemuksia vertaisryhmässä. Aikuisten rooli on rohkaista lapsia kaverisuhteisiin ja täten estää syrjäytymisen mahdollisuudet ryhmässä. Tieto siirtyy lapselta toiselle ja oppiminen tapahtuu vertaisryhmän jäseneltä toiselle. Lapselle muodostuu kuva yhteiskunnasta ja maailmasta vertaisryhmän kautta. Sosiaaliset taidot harjaantuvat vertaisryhmässä ja yhteistyössä tasavertaisessa suhteessa olevien lasten kanssa. Vertaissuhteissa opitaan myös tunteisiin liittyviä asioita. Läsnä olevalta aikuiselta voidaan saada tukea tunneilmauksille opettelemalla säätelemään eri tilanteissa omaa käyttäytymistä. Lapsi rakentaa ja tarkentaa kuvaa omasta itsestään. Kokemuksista syntyy myös kuva toisista ihmisistä ja parhaimmillaan kaverisuhteet estävät syrjäytymisen 10 Iltapäivätoimintaan hakeminen Siuntion iltapäivätoimintaan haetaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä helmikuussa. Hakulomakkeita saa kouluista, iltapäiväkerhoista, sivistystoimistosta ja Internetsivuilta osoitteesta: www.siuntio.fi/lomakkeet Ensiluokan oppilaat ovat etusijalla jaettaessa iltapäiväkerhopaikkoja. Hakemus voidaan palauttaa kouluun ilmoittautumistilaisuudessa, sivistystoimistoon tai iltapäiväkerhon ohjaajalle. Toisen vuosiluokan oppilaat hakevat myös iltapäiväkerhopaikkaa. Jonoon jäävät lapset arvotaan. Kunta tukee sopimukseen perustuen nuorisoseuraa Friska Viljor r.f (Edvardsbergin) iltapäiväkerhon
13 toimintaa. Nuorisoseuran järjestämään iltapäiväkerhoon haetaan omalla lomakkeella. Kunta koordinoi tätä toimintaa. 11 Asiakasmaksut Aamu- ja iltapäivätoiminta on perheille maksullista toimintaa. Iltapäivätoimintaa järjestetään päivittäin koulupäivän jälkeen klo 12.00 17.00 välisenä aikana. Maksu määräytyy hoitoajan mukaan Siuntiossa: Iltapäivätoiminnan tarve enintään 3 h/päivä on 60 /kk ja 100 /kk kolme tuntia ylittävältä ajalta päivässä. Toiminnasta perittävään maksuun sisältyy vakuutus, välipala ja toiminnan materiaalikulut. Toimeentulotukea saaville perheille iltapäivätoiminta on maksutonta. Jos perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään puolet maksusta. Jos lapsi on sairaana yli 10 päivää kuukaudessa, maksusta peritään vain puolet, mutta jos sairaus kestää koko kuukauden maksua ei peritä lainkaan. Mikäli lapsi lopettaa, tulee siitä ilmoittaa sivistystoimistoon edellisen kuukauden aikana, muuten asiakkaalta peritään seuraavan kuukauden maksu automaattisesti. Kesäkuussa järjestettävästä kerhosta peritään jokaisesta viikosta erillinen, mutta samansuuruinen maksu. Kesäkerhomaksuun sisältyvät lounas, materiaalit, vakuutus, retket ja muut toimintaan sisältyvät tarpeet. Aamu- ja iltapäivämaksut perhepäivähoidon piirissä peritään varhaiskasvatuksen säädettyjen asiakasmaksujen perusteella. 12 Tiedottaminen Lapsen valinnasta kerhotoimintaan tiedotetaan kirjeitse huhti- toukokuussa. Tarkempaa tietoa kerhoasioista saa aina tarvittaessa sivistystoimistosta tai kunnan internetsivuilta. Kunnan internetsivuilla on kuvaus toiminnan keskeisistä asioista ja yksiköiden yhteystiedoista. Mikäli paikkaa ei oteta vastaan, tulee siitä aina ilmoittaa sivistystoimistoon joko muutosilmoituksella tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@siuntio.fi. Muussa tapauksessa peritään kuukausimaksu. 13 Arviointi Toiminnan arviointi on suunnittelun ja kehittämisen tärkeä väline. Lapsia kuuntelemalla ja haastattelemalla saadaan selville lasten omia mielipiteitä ja sen mukaan voidaan suunnitella seuraavan vuoden toimintaa lapsen näkökulmasta.. Kerho-ohjaajat arvioivat toimintaa kaksi kertaa vuodessa. Arviointi antaa tietoa
14 toiminnan mahdollisista kehittämistarpeista. Ryhmäkoolla saattaa olla merkitystä toiminnan toteutuksen onnistumisen kannalta. Ohjaajille järjestetään mahdollisuus tutustua toisen kunnan vastaavaan toimintaan. Kehityskeskusteluja käydään vuosittain, jonka yhteydessä mm. arvioidaan toiminnan toteutusta kokonaisvaltaisesti useasta näkökulmasta. Iltapäivätoiminnan toteutuksen laatuun vaikuttavat: kunnan talouden tilanne, henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen, tilat, lasten lukumäärä suhteessa aikuisiin ja sijaisten saaminen henkilöstön sairaus poissaolojen vuoksi. Toiveena on että kaikille iltapäivätoimintaa tarvitseville lapsille voidaan antaa ohjattua toimintaa koulun jälkeiseen vapaa-aikaan.