Liite nro 2 sivistyspalveluiden lautakunnan pöytäkirjaan KANNUKSEN KAUPUNGIN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Liite nro 2 sivistyspalveluiden lautakunnan pöytäkirjaan KANNUKSEN KAUPUNGIN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

2 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Eettisen kasvun tukeminen Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen Sisällölliset painoalueet ja suunnittelun periaatteet 6 3. Toiminnan järjestämiseen liittyvät keskeiset asiat Toiminnan seuranta ja arviointi Iltapäivätoiminnan yhteistyö ja tiedonkulku 8 2

3 1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan järjestämiseen liittyvien ratkaisujen, toimintatapojen ja toimintaympäristön tulee tukea asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteuttamisessa. Toiminnalla pyritään myös edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa ja ehkäisemään syrjäytymistä. Aamu- ja iltapäivätoiminta vahvistaa lasten itseluottamusta ja monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Se innostaa ja tukee lapsia myös omien vahvuuksien löytämiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Toiminta valmentaa itsestä huolehtimiseen ja antaa mahdollisuuksia luovaan itsensä toteuttamiseen. Hyvin ja laadukkaasti järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta ottaa huomioon lasten tarpeet ja edellytykset sekä ohjaa heitä kasvamaan vähitellen aktiiviseen, terveelliseen ja kestävään elämäntapaan kansainvälistyneessä ja teknologisoituneessa maailmassa. Aamu- ja iltapäivätoiminta tulee rakentaa jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Toiminnalla on myös oma erityisluonteensa, sillä se perustuu vapaaehtoisuuteen ja sijoittuu lasten vapaa-aikaan. Lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen toteutuu parhaiten luonnollisia kasvuympäristöjä ja pedagogista osaamista hyödyntämällä ja yhdistämällä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luoda perusta hyvälle kasvulle. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä mukana olevia. 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Kodin, koulun ja toiminnan toteuttajan välisen yhteistyön on tarkoitus jäsentyä luontevaksi osaksi aamu- ja iltapäivätoimintaa. Päämääränä on luoda kasvuympäristö, joka edistää lapsen ja nuoren suotuisaa kehitystä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajilla on ammatillinen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta kyseisen yhteisön jäsenenä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus, jolla tarkoitetaan ammattikasvattajien sitoutumista toimimaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Koteja kannustetaan osallistumaan yhteistyöhön ja edistetään huoltajien aktiivista roolia. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus luo myös pohjan kohdata mahdollisia ongelmatilanteita. Aamu- ja iltapäivätoiminta ja perusopetus toimivat yhteistyössä ja kehittävät yhteistyöhön sopivia rakenteita ja toimintatapoja. Eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen yhteistyön tarkoituksena on lisätä lapsen ja nuoren tuntemusta ja näin edesauttaa heidän tarpeidensa tunnistamista. Yhteisen 3

4 päämäärän tulee näkyä myös yksittäistä lasta ja nuorta koskevien asioiden hoidossa, tiedonsiirrossa ja aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön osallistumisessa tarpeen mukaan lasta koskeviin neuvotteluihin huoltajien luvalla. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsella voi olla huoltajan, opettajan ja ohjaajan kesken sovittavalla tavalla mahdollisuus läksyjen tekoon. 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Tavoitteena on, että jokainen kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu. Lasta ja nuorta ohjataan ilmaisemaan erilaisia tunteita ja säätelemään omaa toimintaansa. Tavoitteena on löytää persoonallisuuden kasvua tukevia vapaa-ajan harrastuksia. Itsetunnon kehityksen kannalta on tärkeää, että osallistumisen iloa ja onnistumisen kokemuksia korostetaan. Lapsen ja nuoren perusteltu rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja luottamuksen syntymistä omiin taitoihin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee sekä kasvuympäristönä että ilmapiiriltään olla kiireetön ja turvallinen. On tärkeää, että toiminnassa lapsilla on mahdollisuus sekä levähtämiseen ja rauhoittumiseen että ulkoiluun ja fyysiseen aktiivisuuteen. Maittava välipala ja ympäristön viihtyvyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Ihmissuhteiden pysyvyys edistää niin lapsen ja nuoren kokemusta turvallisuudesta kuin ohjaajan mahdollisuutta tukea hänen kehitystään. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten ja nuorten yhteistoimintaa. Toiminnan tarjoamien toverisuhteiden kautta opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavia taitoja kuten vastavuoroisuutta sekä erimielisyyksien ratkaisua myönteisin keinoin. Lapsi ja nuori tarvitsevat toveripiirin hyväksyntää ja tunteen omaan ryhmään kuulumisesta. Ryhmässä omaksutut asenteet ja säännöt muovaavat myös tulevaa sosiaalista käyttäytymistä. Ryhmä mahdollistaa lasten keskinäisen kulttuurin syntymisen ja heidän tarpeistaan lähtevän tekemisen muotoutumisen. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle ja nuorelle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. Yhdessä tehtyjen sopimusten avulla lapsella on mahdollisuus oppia hallitsemaan tunteitaan sekä hyväksymään myös toisten oikeudet. Lapsen tulee ikätasonsa mukaisesti saada itse osallistua yhteisten sääntöjen ja sopimusten muotoiluun. Moniammatillinen yhteistyö edesauttaa myös aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmien muodostumista ja lasten sijoittelua ryhmiin. Tavoitteena on muodostaa lasten päivästä ehjä kokonaisuus. 1.3 Eettisen kasvun tukeminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen eettistä kasvua ja käsitystä ihmisten yhdenvertaisuudesta. Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet ja käytännöt. 4

5 Aamu- ja iltapäivätoiminnassa korostuu lapsilähtöisyys. Jokainen lapsi ja nuori nähdään arvokkaana yksilönä, joka on ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti itsestään ja teoistaan vastuullinen. He tarvitsevat eettisessä ajattelussaan ja vuorovaikutustaidoissaan aikuisten ohjausta. Eettisen kasvun ja yhdenvertaisuuden tukemisessa on tärkeää erityisesti aikuisten antama käyttäytymisen malli, ryhmän vuorovaikutussuhteet sekä arkipäivän tilanteissa kohdattavat oikean ja väärän eettiset kysymykset. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee kiinnittää lapsen ja nuoren huomiota vastuuseen: omasta hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista toisten hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista oman toiminnan aiheuttamista tunteista ja seurauksista itselle ja toisille ryhmän toimintaan liittyvistä säännöistä ja sopimuksista myönteisestä suhtautumisesta ympäristöön, luontoon ja kestävään elämäntapaan Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tavoitteena on yhteisöllinen ilmapiiri, joka heijastaa eettisen vastuun, luottamuksen ja huolenpidon arvoja. Lasta ja nuorta ohjataan menettelytapoihin, joilla mahdollisia ristiriitatilanteita voidaan käsitellä myönteisesti ja ratkaisukeskeisesti. Eettisen kasvun tukemisessa hyödynnetään ryhmän vuorovaikutusta, eri tilanteisiin liittyviä keskusteluja, taiteen, leikin ja liikunnan tarjoamia mahdollisuuksia sekä eettisiä kokemuksia ja toiminnallisuutta. 1.4 Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tavoitteena on osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Lapselle ja nuorelle tulee antaa mahdollisuus itse osallistua toiminnan suunnitteluun sekä tulla kuulluksi. Toiminnassa tulee luoda tilanteita, jotka lisäävät lapsen ja nuoren onnistumisen kokemuksia ja osallisuutta. Tärkeää on edistää erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kulttuureista tulevien lasten ja nuorten osallisuuden toteutumista. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla kunnioitetaan lasten omaa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä elämäntapaa ja arvoja. Samalla huolehditaan, että kukaan ei joudu muita huonompaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperänsä, sukupuolensa, ikänsä, uskontonsa tai vammansa vuoksi. Perusopetuksen tavoin otetaan erityisesti huomioon lapset, jotka ovat taustaltaan saamelaisia, romaneja tai maahanmuuttajia, sekä viittomakieliset lapset. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista tukea ja ohjausta. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa tyttöjen ja poikien kehityksen erot ja erilaiset tarpeet otetaan huomioon. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ehkäisevät kiusaamista ja syrjäytymistä. Tavoitteena on, että syrjäytymisvaara havaitaan mahdollisimman varhain ja että lapsen ja nuoren tukemiseen ja tarvittavan tuen järjestämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tässä onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä aamu- ja iltapäivätoiminnan, sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja kodin kesken. 5

6 2. Sisällölliset painoalueet ja suunnittelun periaatteet Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on sisällöllisesti oma erityisluonteensa, jolle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Toiminnan järjestäjä ja toteuttaja vastaavat toimipaikkakohtaisesti sisällön ja sen toteutuksen suunnittelusta, mutta huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteiseen suunnitteluun. Toiminnan yksityiskohtaisiin sisältöihin vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja tarjonta, toteuttajien omat vahvuudet, painotukset sekä käytännön mahdollisuudet. Sisältöjen tulee tukea asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa painotetaan lapsen ja nuoren omia kokemuksia ja osallisuutta. Suunnittelun lähtökohtana ovat yksilölliset ja yhteisölliset sekä sosiaaliseen kasvuun liittyvät näkökohdat. Toiminnan tulee muodostua ehyeksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa lapsen ja nuoren tarpeista lähtevää monipuolista ja virkistävää toimintaa, sosiaalista vuorovaikutusta sekä mahdollisuuden virkistymiseen, rentoutumiseen ja lepoon. Koulupäivän aikana tapahtuneet asiat tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa toiminnassa huomioon. Toiminnan sisällöt Sisältöjä valittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota luovuuden edistämiseen ja myönteisiin elämyksiin. Sisällöt liittyvät erilaisiin tavoitteellisiin harrastuksiin ja muuhun kehitystä tukevaan toimintaan. Iltapäivätoiminta kootaan seuraavista sisällöllisistä kokonaisuuksista: eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vuorovaikutus liikunta ja ulkoilu ruokailu ja lepo kulttuuri ja perinteet käden taidot ja askartelu kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu mediataidot arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit Sisältöjen käytännön toteutukseen vaikuttaa lapsen ja aikuisen yhteinen arvio siitä, mikä toiminta lasta kiinnostaa ja mistä hän eniten hyötyy. Iltapäiväkerho tarjoaa yhdessäoloa aikuisten kanssa ja vapaata leikkiä lasten kesken. Kerhon toimintatuokioihin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Erityistarpeet otetaan huomioon Aamu- ja iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksessa oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tuen tasoja on kolme: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilaiden, joilla on perusopetuslain mukainen päätös erityisestä tuesta, aamu- ja iltapäivätoiminnan lähtökohtana ovat toiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt. Lisäksi toiminnassa tulee ottaa huomioon heidän 6

7 erityistarpeensa. Erityistä tukea saavien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta tulee nähdä mahdollisuutena tarjota heille vapaa-aikaan liittyviä onnistumisen kokemuksia. Toiminnan tulee tukea näiden lasten ja nuorten itsetunnon ja omatoimisuuden kehitystä, sosiaalista kasvua sekä itsenäistymistä heidän omien edellytystensä mukaisesti. Heitä tulee kannustaa aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen. Aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa vastapainon haasteelliselle koulutyölle. Oppilaiden, joilla on perusopetuslain mukainen päätös erityisestä tuesta, aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestelyt toteutetaan yleensä muun toiminnan yhteydessä. Varttuneiden erityistä tukea saavien oppilaiden toiminta voidaan järjestää omissa ryhmissään heidän tarpeidensa mukaisesti samoin kuin nuorempien oppilaiden heidän erityistarpeistaan johtuen. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa otetaan huomioon heidän ikänsä ja kehitysvaiheensa. Tilojen ja välineiden turvallisuuteen, terveellisyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Vanhempien kanssa sovitaan, miten erityistä tukea saavan oppilaan kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavoitteet otetaan huomioon aamu- ja iltapäivätoiminnassa. 3. Toiminnan järjestämiseen liittyvät keskeiset asiat Toimintapaikat ja tilat Iltapäivätoiminta järjestetään Kannuksessa Takalon ja Raasakan kouluilla. Kaupunki huolehtii siitä, että tilat ja välineet ovat turvallisia ja että lapset ja nuoret eivät joudu kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan kohteiksi. Turvallisuuden lisäksi toimintaympäristön tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös toiminnan monipuolisuus, luonne ja tarkoitus sekä lapsen ja nuoren kiinnostuksen kohteet. Sivistystoimi antaa kerho-ohjaajille tarvittaessa tukea käytännön järjestelyissä. Toiminta-aika ja toiminnan laajuus Kannuksen kaupungissa järjestetään vain iltapäivätoimintaa, jota tarjotaan 5 tuntia päivässä koulun työvuoden aikana pääsääntöisesti klo välisenä aikana. Ryhmää kohti toimintatunteja tarjotaan koulun työvuoden aikana yhteensä 950 tuntia. Sitovien ilmoittautumisten määrä ratkaisee miten IP-ryhmiä muodostetaan. Tarjottavan toiminnan laajuus tarkistetaan vuosittain; se riippuu valtionosuuksista sekä kunnan taloudellisesta tilanteesta. Toimintamaksu Toiminnasta perittävästä kuukausimaksusta lautakunta päättää lukuvuosittain. Mikäli lapsi osallistuu kerhoon enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään puolet maksusta. Lisäksi muissa maksuperusteissa noudatetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta säädetyn lainsäädännön mukaisia maksuperusteita. Enimmäiskuukausimaksu lainsäädännössä (60 ) on tarkoitettu toiminnalle, jota järjestetään 3 tuntia päivässä. Mikäli toimintaa järjestetään enemmän, perittävä kuukausimaksu voi olla korkeampikin. Toiminnasta tiedottaminen Lainsäädännön mukaisesti kunnan on ilmoitettava iltapäivätoiminnan alkamis- ja päättymisajankohdista sekä siitä, miten sen järjestämään tai hankkimaan iltapäivätoimintaan hakeudutaan. Samassa yhteydessä selvitetään myös toiminnan laajuus ja järjestämispaikat. Kannuksen kaupungissa toiminnasta ja siihen hakeutumisesta ilmoitetaan keväisin (huhti-toukokuu) tiedotteella, joka jaetaan kaikille kaupungin esiopetusikäisille (tulevat ekaluokkalaiset) ja perusopetuksen ensimmäisen luokan oppilaille (tulevat kakkosluokkalaiset) sekä vl. 3-9 oppilaille, joilla on perusopetuslain mukainen päätös erityisestä tuesta. Toimintasuunnitelmasta ja toiminnan sisällöstä tiedotetaan iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten huoltajille. Valintakriteerit Kannuksessa järjestetään iltapäivätoimintaa koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta oppilaille, joilla on perusopetuslain mukainen päätös erityisestä 7

8 tuesta. Valintaperusteet ovat yhdenvertaiset kaikille toimintaan hakeutuville. Mikäli ilmoittautumisia on enemmän kuin tarjolla olevia paikkoja, asetetaan etusijalle ensimmäisen luokan oppilaat. Iltapäivätoimintaan hakeudutaan täyttämällä erillinen hakulomake, joka palautetaan koulutoimistoon. Henkilöstön resursointi, rakenne ja ohjaajien kelpoisuus Kannuksen kaupunki vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Iltapäivätoiminnan koordinoinnista vastaa sivistystoimi. Toiminta toteutetaan ammattitaitoisten koulunkäyntiavustajien valvonnassa. Koulun kerhotoiminta ja taiteen perusopetukseen osallistuminen voi olla osa aamu- ja iltapäivätoimintaa. Ohjaajien rikostaustan selvittäminen Henkilöiltä, jota työskentelevät yli kolme kuukautta henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa ilman huoltajan läsnäoloa, pyydetään ennen työsuhteen alkamista nähtäväksi ote rikosrekisteristä. Ohjaajien perehdyttäminen Ohjaajat perehdytetään toimintaan työn alkaessa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskenneltäessä perehdyttämiseen kiinnitetään tavallista enemmän huomiota erityisopettajien ja oppilashuoltohenkilöstön antaman konsultaation avulla. Yhteistyö koulun kanssa lisää oppilaantuntemusta, täydennyskoulutus ammatillista osaamista. Kulkemisen ja kuljetusten järjestäminen Iltapäiväkerhoon ei Kannuksessa järjestetä kuljetusta. Välipalan järjestäminen Iltapäiväkerhossa tarjotaan lapsille välipala. Sen nauttimiseen liitettävä kasvatuksellinen ohjaus opettaa tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma Toimipaikassa tulee olla voimassaoleva palo- ja pelastussuunnitelma sekä turvallisuussuunnitelma. 4. Toiminnan seuranta ja arviointi Toimintaa arvioidaan erilaisilla palautekyselyillä ja keskusteluilla lasten ja vanhempien kanssa. Osallistutaan myös toiminnan ulkopuoliseen arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset julkaistaan. 5. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö ja tiedonkulku Iltapäivätoiminnan valtakunnallisissa perusteissa edellytetään yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyötä tehdään tilanteen ja toiminnan järjestämiseen liittyvien asioiden mukaan. Pääpaino on kotien kanssa tehtävällä yhteistyöllä, jotta toimintaan osallistuvien oppilaiden vanhemmat ovat tietoisia lastensa hyvinvoinnista myös koulupäivän jälkeen. Yhteistyötä tehdään myös Kannuksen evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa. Tärkeä osa kotien kanssa käytävää yhteistyötä ovat vanhempien kanssa käytävät keskustelut, joiden pohjalta sovitaan yhteisistä kasvatusperiaatteista ja laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen kerhosuunnitelma. Muita yhteistyömuotoja voivat olla vanhempainillat sekä yhteiset syys- ja kevätkauden päätösjuhlat. Tärkeä tiedonvälittäjä kodin ja kerhon välillä on perinteinen reissuvihko, mutta yhä enemmän Wilma-ohjelma. Myös kerhon kuukausisuunnitelma toimitetaan koteihin. 8

9 Vanhempien luvalla käydään oppilaasta keskusteluja opettajien, kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin yms. tahon kanssa, jos se nähdään tarpeelliseksi. Koulun ja kerhon välillä tiedotetaan erityisistä tapahtumista ajoissa. Aamu-ja iltapäivän henkilöstö ei saa sivullisille ilmaista lasta tai hänen huoltajaansa koskevia salassa pidettäviä tietoja tai luovuttaa salassa pidettäviä asiakirjoja. Tietojen ilmaiseminen ja asiakirjan luovuttaminen on mahdollista vain huoltajan yksilöidyn suostumuksen perusteella. Perusopetuksesta ja siihen liittyvästä oppilashuollosta vastaavat henkilöt voivat luovuttaa aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaaville henkilöille toiminnan asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaan, aikaisemman järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava opetuksen tai toiminnan järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 9