Korkeakouluopiskelijoiden kiusaamiskokemukset Maili Pörhölä Puheviestinnän professori Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos Maili.Porhola@jyu.fi Henkinen väkivalta vuorovaikutussuhteissa -tutkimushanke: https://www.jyu.fi/hum/laitokset/viesti/oppiaineet/puh/tutkimus/ tutkimushankkeet/hvv YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.2010 Helsingissä
Kiusaaminen eri opiskeluyhteisöissä Kouluterveyskysely 2009, THL Vähintään kerran viikossa kiusattuna Peruskoulun 8. ja 9. lk oppilaista 8 % Lukion 1. ja 2. vsk oppilaista 2 % Ammatillisissa oppilaitoksissa 5 % Muiden kiusaamiseen vähintään kerran viikossa osallistuu Peruskoulun 8. ja 9. lk oppilaista 7 % Lukion 1. ja 2. vsk oppilaista 2 % Ammatillisissa oppilaitoksissa 5 % Maili Pörhölä, 7.9.2010
Kiusataanko korkeakoulussakin? Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 (YTHS, vastaava tutkija Kristina Kunttu, yhteisöterveyden ylilääkäri) - 5086 vastaajaa (naisia 3222, miehiä 1864) - Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita (2336 amkk, 2750 yo) Kiusaamiskokemuksia kartoittava mittari (Pörhölä) - kartoittaa kiusaamiskokemuksia peruskoulun ja korkeakouluopintojen aikana Maili Pörhölä, 7.9.2010
Kiusaaminen korkeakoulussa Oletko opiskeluaikanasi kokenut olevasi toistuvasti yhden tai useamman muun opiskelijan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteena? Oletko mielestäsi opiskeluaikanasi itse loukannut, vahingoittanut tai syrjinyt toistuvasti jotakuta toista opiskelijaa tai toisia opiskelijoita? Maili Pörhölä, 7.9.2010
Kiusaaminen korkeakoulussa Neljännes korkeakouluopiskelijoista oli ollut opiskeluaikanaan vähintään satunnaisen kiusaamisen kohteena 5,5 % oli kokenut kiusaamista melko paljon tai hyvin paljon 1,7 % oli itse kiusannut opiskelutovereitaan melko paljon tai hyvin paljon Kiusaaminen ammattikorkeakoulussa yleisempää kuin yliopistossa; sekä kiusaaminen että kiusatuksi tuleminen Eniten kiusaamista kokivat ammattikorkeakoulussa opiskelevat naiset (7,5 %) (Pörhölä, tulossa)
Millaisia jatkumoita kiusaamisessa esiintyy? Maili Pörhölä, 7.9.2010
Koulukiusaamisen jatkumot korkeakouluun: opintopolut Korkeakoulussa opiskelevista n. 20 % oli ollut vähintään viikoittaisen kiusaamisen kohteena koulussa (peruskoulussa 8 %) - useimpia heistä oli kiusattu vuosien ajan Alle 4 prosenttia (miehistä 5 %, naisista 3 %) oli kouluaikanaan itse kiusannut toisia melko paljon tai hyvin paljon (peruskoulussa 7 %) Koulukiusatut päätyvät korkeakouluopintoihin suuremmalla todennäköisyydellä ja toisia kiusanneet pienemmällä todennäköisyydellä kuin olisi syytä olettaa (Pörhölä, painossa)
Koulukiusaamisen jatkumot korkeakouluun: opintopolut opiskelumuodon mukaan Useita vuosia koulukiusaamista kokeneiden osuus merkitsevästi suurempi yliopistossa (16,6 %) kuin ammattikorkeakoulussa (11,9 %) Yliopistoon päätyvät erityisesti koulukiusatut miehet (19,4 % useita vuosia kiusattuina) Toisia kiusanneita saman verran yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa Maili Pörhölä, 7.9.2010
Miksi kiinnittyminen uusiinkin vertaisyhteisöihin on näille nuorille vaikeaa? Nuori on oppinut asemoimaan itsensä vertaisryhmänsä ulkopuolelle Hän kokee suhteensa toisiin nuoriin etäisiksi, jopa vihamielisiksi tai pelottaviksi Hän näkee vertaissuhteet alisteisina, ei tasavertaisina Nuoren vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet epätasapainoisesti Kiusatuilla korostuneet puolustautumisen, suojautumisen ja vuorovaikutuksen torjumisen taidot; puutteita ystävystymisen, tutustumisen ja ryhmään liittymisen taidoissa Toisia kiusanneilla vahvat vaikuttamisen taidot, mutta eettisen viestinnän ja toisten huomioimisen taidoissa puutteita ja selektiivisyyttä
Mitä yhteyksiä kiusaamisella on opiskelijan hyvinvointiin?
Kiusaamisen ja hyvinvoinnin yhteys, aineiston analysointi (Korkeakouluopiskelijoiden terveyskysely 2008) Vertailuryhmät (a) intensiivisen koulukiusaamisen kohteena olleet (kiusattuna vähintään viikoittain, useiden vuosien ajan) (b) koulutovereitaan kiusanneet (kiusannut melko paljon tai hyvin paljon ) (c) vertailuryhmänä opiskelijat, joilla ei kouluaikaisia kiusaamiskokemuksia kummassakaan roolissa Hyvinvoinnin osa-alueet (1) psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin indikaattoreita (2) vuorovaikutussuhteiden laatu (3) addiktiivinen käyttäytyminen
Kiusaamiskokemukset ja hyvinvointiongelmat korkeakoulussa (Pörhölä, painossa) Kouluaikana kiusattujen hyvinvointiprofiili Psyykkisiä ongelmia (esim. huolestuneisuus, keskittymiskyvyn puute, kuormittuneisuus, itseluottamuksen puute, kykenemättömyyden tunne) Ahdistuneisuushäiriöitä Masentuneisuutta Syömishäiriöitä Uupumusta Nettiriippuvuutta Sosiaalisen tuen puutetta läheisiltä Yksinäisyyden tunnetta Avun tarvetta erilaisiin hyvinvointiongelmiin muita enemmän * Alkoholinkäyttö vähäisintä
Kiusaamiskokemukset ja hyvinvointiongelmat korkeakoulussa (Pörhölä, painossa) Kouluaikana toisia kiusanneiden hyvinvointiprofiili Psyykkisiä ongelmia Peliriippuvuutta Nettiriippuvuutta Alkoholinkäyttö runsainta Päihteiden sekakäyttöä (myös kiusaaja-uhreilla) Ongelmia kiinnittymisessä opiskelijaryhmiin
Aikaisemmat tutkimukset koulukiusattujen kehityspoluista Kouluiässä Yksinäisyys ja sosiaalisten tilanteiden välttely Kielteisen arvioinnin pelko Aikuisiässä lisäksi Luottamuksen puute ihmissuhteissa Tyytymättömyys vuorovaikutussuhteidensa laatuun Läheisyyden pelkoa seurustelusuhteissa (pojilla) Riski tulla kiusatuksi myös työelämässä Kouluampumisten taustalla Maili Pörhölä 22.10.2009
Aikaisemmat tutkimukset toisia kiusanneiden oppilaiden kehityspoluista Väkivaltaisuus teini-iän seurustelusuhteissa Vertaisten sukupuolinen häirintä Päihteiden väärinkäyttöä Rikollisuutta Antisosiaalisia persoonallisuushäiriöitä armeijaiässä Lapsillakin taipumusta kiusaamiseen Maili Pörhölä 22.10.2009
Miten näitä opiskelijoita voidaan tukea? Kiusaamiskokemuksista kertomisen mahdollistaminen Tietoa kiusaamisen seurauksista psyykkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille Ymmärryksen lisääntyminen kasvattaa itsetuntemusta ja voi auttaa hakeutumaan tarvitsemansa avun äärelle tai jopa ratkaisemaan itse ongelmiaan Ohjattuja keskusteluryhmiä: vertaistuki, luottamuksen kasvattaminen vertaisiin; uusien, palkitsevien vertaissuhteiden rakentamisessa auttaminen Fyysisten ja psyykkisten ongelmien hoitaminen Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja puutteiden korjaaminen Maili Pörhölä, 7.9.2010
Miten näitä opiskelijoita voidaan tukea? Tarvitaan toimintamalleja, joissa yhdistyvät tiedon jakaminen sekä opiskeluterveydenhuollon ja vuorovaikutustaitojen opetusta tarjoavien tahojen täsmäpalvelut. Edellyttää monialaista yhteistyötä sekä henkilöstön täydennyskoulutusta. Maili Pörhölä, 7.9.2010
Lisäkirjallisuutta Pörhölä, M. (2008). Koulukiusaaminen nuoren hyvinvointia uhkaavana tekijänä. Miten käy kiusatun ja kiusaajan vertaissuhteille? Teoksessa M. Autio, K. Eräranta & S. Myllyniemi (toim.), Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot - vuosikirja 2008. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura (Julkaisuja 84, 94 104), Nuorisoasiain neuvottelukunta & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Pörhölä, M. (2009). Kiusaamiskokemukset yhteisöön kiinnittymisen esteenä. Teoksessa T. Valkonen, P. Isotalus, M. Siitonen & M. Valo (toim.), Prologi, Puheviestinnän vuosikirja 2009 (s. 84 89). Jyväskylä: Prologos ry. Pörhölä, M. (2009). Psychosocial well-being of victimized students. Teoksessa T. A. Kinney & M. Pörhölä (toim.), Anti and pro-social communication: Theories, methods, and applications (Language as Social Action, Vol. 6., s. 83 93). New York: Peter Lang. Pörhölä, M. (tulossa). Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoren aikuisen hyvinvointiin ja vuorovaikutussuhteisiin. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K., & Pynnönen, P. (toim.), Opiskeluterveys ja opiskeluterveydenhuolto. Helsinki: Duodecim. Pörhölä, M. (tulossa). Kiusaaminen opiskeluyhteisössä: ongelman yleisyys, osapuolet, ehkäisy ja selvitteleminen. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K., & Pynnönen, P. (toim.), Opiskeluterveys ja opiskeluterveydenhuolto. Helsinki: Duodecim.