KIRJALLINEN KYSYMYS 834/2004 vp Opintolainavähennyksen toteuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Opintolainavähennysmallin esitteli opetusministeriölle selvitysmies Eero Kurri joulukuussa 2003 luovuttamassaan raportissa. Selvitysmies ehdotti silloin kokonaisuudistusta, jossa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa olisi uudistettu ja opintotuki olisi säilynyt opintorahapainotteisena. Opetusministeriölle tiistaina 9.11.2004 luovutetussa työryhmämuistiossa (34:2004) opintolainavähennykseen liittyy kuitenkin useita ongelmia, jotka tekevät siitä hyvistä tarkoitusperistä huolimatta byrokraattisuudessaan käyttökelvottoman. Esitettyjä opintotukikuukausien leikkauksia on perusteltu sillä, että uuden tutkintorakenteen jälkeen opiskeluajat ja tutkintojen laajuudet tulevat muuttumaan, ja tämän takia tietyillä aloilla tulee leikata opintotukikuukausia. Leikkaukset ovat väärin ko. aloja opiskelevia kohtaan, koska ei ole mitään varmuutta siitä, miten pian opiskeluajat ja opintojen laajuudet oikeasti muuttuvat. Opintojen laajuudet tulevat tuskin vielä muutamaan vuoteen muuttumaan, ja tästä syystä tukikuukausien leikkaukset kohtelevat epätasaarvoisesti ko. aloja opiskelevia opiskelijoita. Tutkintorakenteen muutokset ja tutkintojen laajuuden mitoitusten muuttuminen tulisi ensin näkyä konkreettisesti, ennen kuin opiskelijoiden opintososiaalisiin etuuksiin tehdään leikkauksia. Opintolainavähennykseen laskettavien tukikuukausien erilainen määrä suhteessa tukiaikaan luo järjestelmästä entistä monimutkaisemman. Samalla se tuo opintolainavähennykseen uudenlaisen elementin, jolloin sosiaalipolitiikalla aletaan tehdä koulutuspolitiikkaa. Opintolainavähennykseen oikeuttavaan tukikuukausien määrään ei lasketa koko tutkintoon oikeuttavaa tukiaikaa. Tällaiset ehdot tekevät opintolainavähennysmallista monimutkaisen ja byrokraattisen, mikä vähentää lainan houkuttelevuutta entuudestaan. Opiskelijat, joiden opintojen hidas eteneminen on hankalaa itsestä riippumattomista syistä, kokevat tällaisen järjestelmän luotaantyöntäväksi ja erittäin hankalaksi. Heidän ei kannata edes yrittää valmistua opintolainavähennykseen oikeuttavassa määräajassa, kun lopulliseen opintolainavähennykseen ei kuitenkaan lueta kaikkia opiskeluun käytettyjä tuki- eli lainakuukausia. Opiskelijasta itsestään riippumattomista syistä johtuvat opiskeluaikojen pidentymiset eivät saisi kuitenkaan muodostaa estettä opintososiaalisten etuuksien saamiselle. Määräaikaan sidottu järjestelmä palkitsee sellaisten opintoalojen opiskelijoita, joille nopea valmistuminen on jo entuudestaan mahdollista. Nyt esitetty 2 500 euron omavastuuosuus pakottaa opiskelijan ottamaan suhteettoman paljon opintolainaa, ennen kuin opintolainavähennys tulee edes mahdolliseksi. Omavastuuosuuden summa vähentää opiskelijoiden halukkuutta nostaa lainaa, kun opiskelija ei voi olla vielä tietoinen edes mahdollisuudesta valmistua määräajassa. Tutkimusten mukaan opintolainaa otetaan eniten ns. hätätilanteista selviämiseksi. Omavastuuosuuden laskeminen on olennainen tekijä, mikäli opintolainan houkuttelevuutta halutaan lisätä. Opintolainavähennyksen määrä, 30 prosenttia takaisin maksetusta lainasta, ei todellisuudessa Versio 2.0
kerro lainkaan sitä, mikä yksilölle muodostuva vähennysprosentti oikeasti on. Vähennyksen sitominen lainan lyhennyksiin vääristää kuvaa prosentuaalisesta hyödystä, joka opintolainavähennyksestä todellisuudessa tulee. Opintolainavähennys ei tule todellisesti nostetusta lainamäärästä, vaan erilaisten koukkujen ja vähennysten jälkeen saadusta summasta. Vastavalmistuneen henkilön tulot eivät ole niin korkeat, että lainan lyhentäminen yleensä olisi mahdollista. Jos henkilö kuitenkin kykenee lyhentämään lainaansa valmistumisen jälkeen, ei lyhennysten määrä ole niin suuri, että opintolainavähennyksen määrä toisi sanottavaa taloudellista hyötyä. Opintolainavähennykseen oikeuttavaan lainasummaan ei lasketa mukaan opintolainan korkoja. Korkojen poisjäänti lainavähennykseen oikeuttavasta lainasaldosta vähentää lainavähennyksestä tulevaa todellista hyötyä ja tekee järjestelmästä erittäin vähän houkuttelevan. Valmistumisaikojen lyhentämiseen ei ole haluttu paneutua todella ja tehdä opiskelijoita auttavia toimia, jotka lyhentäisivät opiskeluaikoja. Nyt vain kasvatetaan opiskelijoiden taloudellista ahdinkoa entuudestaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten opetusministeriö aikoo ratkaista opintolainavähennysmalliin sisältyvät perusteluissa luetellut ongelmat? Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2004 Rosa Meriläinen /vihr 2
Ministerin vastaus KK 834/2004 vp Rosa Meriläinen /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rosa Meriläisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 834/2004 vp: Miten opetusministeriö aikoo ratkaista opintolainavähennysmalliin sisältyvät perusteluissa luetellut ongelmat? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitusohjelman mukaan opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista ja opiskeluajat lyhenevät. Opetusministeriö laatii heti hallituskauden alussa toimenpideohjelman, jolla edistetään tutkintojen suorittamista tavoiteajassa. Samassa yhteydessä kehitetään opintotukijärjestelmää kannustavammaksi. Opintolainajärjestelmää koskevia muutoksia ja tutkinnon tavoiteajassa suorittamisen perusteella myönnettävän verovähennyksen perusteita valmistellut työryhmä luovutti 9.11.2004 ehdotuksen hallituksen esitykseksi laiksi opintotukilain muuttamisesta ja opintolainavähennyksen edellyttämistä muutoksista verolainsäädäntöön (Opintolainavähennys, opetusminimisteriön työryhmämuistiota ja selvityksiä 2004:34). Työryhmän ehdotuksen pohjana on opetusministeriön asettaman selvitysmiehen joulukuussa 2003 antama ehdotus opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskevaksi toimenpideohjelmaksi. Hallitus käsitteli ehdotuksen pohjalta laadittua ohjelmaa iltakoulussa toukokuussa 2004. Ohjelman mukaan korkeakouluopiskelijoille myönnettävän opintolainan valtiontakauksen määrää korotetaan ja otetaan käyttöön uusi tukimuoto, verotuksen opintolainavähennys, johon on oikeutettu 1.8.2005 jälkeen korkeakouluopinnot aloittanut korkeakoulututkinnon määräajassa suorittanut henkilö. Työryhmässä olivat edustettuina opintolainavähennyksen toimeenpanosta vastaavat tahot. Työryhmän muistiosta on pyydetty lausunnot joulukuun 10 päivään mennessä. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa tammikuussa 2005. Toisin kuin kysymyksessä oletetaan työryhmä ei ole esittänyt leikkauksia opintotukeen oikeuttavaan aikaan. Työryhmä ehdottaa, että opintotukeen oikeuttava enimmäisaika määriteltäisiin yhteneväisin perustein yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja että enimmäistukiajan laskentasääntö otettaisiin opintotukilakiin. Tukiaikojen uudessa määrittelyssä otettaisiin huomioon syksyllä 2005 voimaan tuleva kaksiportainen tutkintorakenne ja opintojen uusi opintopistepohjainen mitoitusjärjestelmä. Tutkintorakenteen uudistuksen yhteydessä eräiden ylempien korkeakoulututkintojen laajuus muuttuu. Teknillisen alan ylempien korkeakoulututkintojen laajuus on nykyisin 180 opintopistettä ja uuden tutkintorakenteen mukaisissa tutkinnoissa 120 opintopistettä. Muutoksen jälkeen ei ole perusteltua mitoittaa näiden tutkintojen opintotukeen oikeuttavaa aikaa pitemmäksi kuin muissa samanlaajuisissa tutkinnoissa. Ennen syksyä 2005 opintonsa aloittaneiden opintotukiaikaan sovelletaan nykyisin voimassa olevia säännöksiä. Työryhmä on ehdottanut, että laskentasäännöstä poikettaisiin edelleen ainoastaan niiden ylempien korkeakoulututkintojen kohdalla, joiden pääaine tai aineryhmä, johon pääaine kuuluu, on Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit. Näiden opintojen erityisluonteen vuoksi opintotuen enimmäisaika ehdotetaan edelleen mitoitettavaksi pitemmäksi kuin tutkinnon laajuus edellyttäisi. Muilla aloilla ei arvioida olevan samanlaisia ongelmia. Työryhmä ehdottaa, että opintolainavähennys perustuisi enintään tutkintokohtaisesti määräyty- 3
Ministerin vastaus vään tutkinnon laajuuden mukaiseen opintolainamäärään. Työryhmä on arvioinut rajoituksen tarpeelliseksi, sillä opintolainansaajalla on tietyin edellytyksin oikeus opintolainavähennykseen ja opintolainan valtiontakaukseen, vaikka hän opiskelee tutkinnon laajuutta vastaavaa tavoiteaikaa pidempään. Jos opintolainavähennyksen enimmäismäärää ei sidottaisi tutkinnon laajuutta vastaavaan aikaan, vähennys voisi kannustaa laajuutta vastaavaa aikaa pidempään opiskeluun. Käytännössä varsin harvat opiskelijat nostavat opintolainaa kaikkina lukuvuosina. Työryhmän ehdotuksen mukaan oikeus vähennykseen olisi korkeakoulututkinnon määräajassa suorittaneella. Ehdotettu määräaika olisi pitempi kuin tutkinnon laajuutta vastaava tavoiteaika. Tätä työryhmä on pitänyt tarpeellisena, koska tutkintojen suorittamisajat voivat vaihdella sekä opintojen järjestämiseen että opiskelijan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvien syiden vuoksi. Yliopistojen tutkintorakenne uudistuu samanaikaisesti opintolainavähennyksen käyttöönoton kanssa ja yliopistoissa otetaan käyttöön henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, joiden tarkoituksena on osaltaan tukea tehokasta ja tavoitteellista opiskelua. Näiden toimenpiteiden voidaan arvioida vaikuttavan siten, että nykyistä useampi opiskelija voi valmistua opintolainavähennykseen oikeuttavassa ajassa. Työryhmän arvion mukaan ehdotettu malli antaa opiskelijalle mahdollisuuden jo opintoja aloittaessaan arvioida edellytyksensä opintolainavähennyksen saamiseen. Kysyjä pitää ehdotettua 2 500 euron omavastuuosuutta perusteettomana. Ehdotettu omavastuuosuus vastaa noin yhden lukuvuoden lainamäärää. Työryhmä on arvioinut, että hyvin vähäisten opintolainojen huomioon ottaminen ei tukisi tavoitetta kannustaa opiskelijaa opiskelemaan opintolainan turvin tehokkaasti ja nopeasti. Työryhmän ehdotuksen mukaan opintolainavähennys laskettaisiin lainansaajan korkeakoulututkinnon suorittamislukukauden lopun opintolainan määrästä. Tästä määrästä vähennettäisiin omavastuuosuuden lisäksi ennen korkeakouluopintojen alkamista ja korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen nostetut lainat. Muuhun kuin korkeakouluopintoihin myönnettyjen lainojen perusteella ei voisi saada opintolainavähennystä. Ennen opintolainavähennyksen määrän laskemista lainapääomasta vähennettäisiin myös opiskeluaikana lainapääomaan lisättyjen korkojen osuus. Opintolainan korot ovat nykyisinkin vähennyskelpoisia verotuksessa. Korot, jotka opiskeluaikana vuosittain lisätään lainapääomaan, voi vähentää verotuksessa jo sinä vuonna, jona ne lisätään lainapääomaan. Tästä syystä on perusteltua vähentää ne lainapääomasta ennen opintolainavähennyksen tekemistä. Ehdotuksen mukaan opintolainavähennys tehtäisiin suoraan verosta. Vähennyksen voisi saada tutkinnon suorittamista seuraavien kymmenen vuoden aikana. Nykyisin opintolainan takaisinmaksu aloitetaan tyypillisesti noin kaksi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vähennys voitaisiin ottaa huomioon ennakkoperinnässä, jolloin se vähentäisi suoraan maksettavien verojen määrää. Opintolainan lyhennykset tulisivat kokonaan valtion maksettaviksi vähennyksen enimmäismäärään saakka. Hallitus arvioi, että ehdotettu opintolainan tasokorotus parantaisi korkeakouluopiskelijoiden edellytyksiä opiskella opintotuen turvin. Opintolainavähennyksen käyttöönoton arvioidaan lisäävän opiskelijoiden halukkuutta opintolainan käyttämiseen. Opintolainavähennys turvaa myös sen, että opintolainan tasokorotuksesta huolimatta velkaantuminen ja opintolainan takaisinmaksurasitus pysyvät kohtuullisina. Työryhmän ehdotuksista on pyydetty lausunnot tahoilta, joiden toimintaa ehdotettu uudistus sivuaa. Lopullinen hallituksen esitys annetaan ensi vuoden alussa. Esityksen jatkovalmistelussa voidaan ottaa huomioon lausunnoissa saatu palaute. Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2004 4 Kulttuuriministeri Tanja Karpela
Ministerns svar KK 834/2004 vp Rosa Meriläinen /vihr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 834/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Rosa Meriläinen /gröna: Hur avser undervisningsministeriet lösa de problem i modellen med studiestödsavdrag som anges i motiveringen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt regeringsprogrammet skall studerandenas studiesociala ställning förbättras så att planmässiga heltidsstudier är möjliga och studietiderna förkortas. Undervisningsministeriet utarbetar genast i början av regeringsperioden ett åtgärdsprogram genom vilket avläggande av examina inom utsatt tid främjas. I detta sammanhang utvecklas studiestödssystemet så att det bli mera sporrande. Arbetsgruppen som beredde ändringarna gällande studielånesystemet samt grunderna för skatteavdrag utifrån examina som avlagts inom målsatt tid överlämnade sitt förslag till regeringsproposition om ändring av lagen om studiestöd och om de ändringar i skattelagstiftningen som studielåneavdraget förutsätter (Opintolainavähennys Studielåneavdrag, undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2004:34, med sammandrag på svenska) den 9 november 2004. Arbetsgruppens förslag bygger på det förslag till åtgärdsprogram för studiestödet och de studerandes studiesociala ställning som en av undervisningsministeriet tillsatt utredningsman lämnade i december 2003. Regeringen behandlade det förslagsenligt uppgjorda programmet i aftonskolan i maj 2004. Enligt programmet skall beloppet på statsborgen för studielån till högskolstuderande höjas och en ny stödform, ett studielåneavdrag i beskattningen, tas i bruk. Avdragsrätten skall tillkomma studerande som har inlett sina studier efter den 1 augusti 2005 och som avlägger högskoleexamen inom föreskriven tid. I arbetsgruppen fanns företrädare för alla instanser som skall ansvara för verkställigheten av studielåneavdraget. Arbetsgruppens promemoria är på remiss till den 10 december. Avsikten är att regeringens proposition skall avlåtas till riksdagen i januari 2005. Tvärtemot vad som antas i spörsmålet har arbetsgruppen inte föreslagit att den tid som berättigar till studiestöd skall minskas. Arbetsgruppen föreslår att maximitiden för studiestöd skall definieras enligt enhetliga grunder i universiteten och yrkeshögskolorna och att en bestämmelse om hur maximistödtiden beräknas skall tas in i lagen om studiestöd. Den nya definitionen på stödtid skall beakta examinas tvåstegsstruktur träder i kraft hösten 2005 och det nya systemet med studiedimensionering enligt studiepoäng. I samband med den reviderade examensstrukturen ändras omfattningen på vissa högre högskoleexamina. Omfattningen på en högre examen inom det tekniska området motsvarar för närvarande 180 studiepoäng och enligt den nya examensstrukturen 120 studiepoäng. Efter revideringen är det inte motiverat att dessa examina skall berättiga till en längre stödtid än andra examina av samma omfattning. På stödtiden för studerande som inlett studierna före hösten 2005 tillämpas de nu gällande bestämmelserna. Arbetsgruppen har föreslagit att de enda gångerna man avviker från bestämmelsen om beräkningssätt fortfarande skall vara de högre högskoleexamina där huvudämnet eller den ämnesgrupp till vilken huvudämnet hör är asiatiska och afrikanska språk och kulturer. På grund av särdragen i dessa studier föreslås att maximitiden för studiestöd allt jämt skall dimensioneras så att den är längre än vad omfattningen på examen skulle förutsätta. Andra områden bedöms inte ha liknande problem. 5
Ministerns svar Arbetsgruppen föreslår att studielåneavdraget skall grunda sig på högst det studielånebelopp som bestäms enligt omfattningen på de enskilda examina. Begränsningen anses behövlig eftersom låntagaren under vissa villkor har rätt till studielåneavdrag och statsborgen för studielån, även om studierna överskrider den målsatta tid som motsvarar examens omfattning. Om maximitiden för studielåneavdrag inte binds till en tid som motsvarar examens omfattning, kan avdraget uppmuntra att studera en längre tid än vad som motsvarar omfattningen. I praktiken lyfter mycket få studerande studielån under alla läsår. Rätten till avdrag skall enligt arbetsgruppens förslag tillkomma den som avlägger högskoleexamen inom föreskriven tid. Den föreskrivna tiden föreslås vara längre än den målsatta tid som motsvarar examens omfattning. Arbetsgruppen har ansett detta vara nödvändigt eftersom studietiderna fram till examen kan variera på grund av både hur studierna ordnas och orsaker som hänför sig till den studerandes personliga livssituation. Universitetens examensstruktur förnyas samtidigt som studielåneavdraget införs och universiteten tar i bruk individuella studieplaner, vars syfte är att stödja effektiva och målinriktade studier. Åtgärderna kan förväntas inverka så att fler studerande än för närvaranden kan utexamineras inom den tid som berättigar till studielåneavdrag. Enligt arbetsgruppens bedömning ger den föreslagna modellen studeranden möjlighet att redan då studierna inleds bedöma sina förutsättningar att få studielåneavdrag. Spörsmålsställaren anser den föreslagna självrisken på 2 500 euro vara ogrundad. Den föreslagna självriskandelen motsvarar ungefär ett läsårs lånebelopp. Arbetsgruppen har bedömt att ett beaktande av mycket små studielån inte stöder målet att sporra studerandena att studera effektivt och snabbt med hjälp av studielån. Arbetsgruppen föreslår att studielåneavdraget skall räknas på studielånebeloppet vid utgången av den termin studeranden avlägger examen. Beloppet minskas utöver med självriskandelen även med de lån som lyfts dels innan högskolestudierna inleddes, dels efter att högskoleexamen har avlagts. Studielåneavdrag kan inte fås på basis av andra lån än de som har beviljats för högskolestudier. Före beräkningen av avdragsbeloppet minskas lånekapitalet också med de räntor som lagts till studielånekapitalet under studietiden. Räntorna på studielån är avdragsgilla i beskattningen även för närvarande. De räntor som under studietiden årligen läggs till lånekapitalet kan dras av i beskattningen redan samma år de läggs till lånekapitalet. Det är därför motiverat att de dras av från lånekapitalet innan studielåneavdraget görs. Enligt förslaget skall studielåneavdraget göras direkt från skatten. Avdraget kan fås under de 10 år som följer genast efter avlagd examen. För närvarande börjar ett studielån vanligen amorteras ca två år efter att examen har avlagts. Avdraget kunde beaktas i förskottsuppbörden, så att det direkt skulle minska de skatter som skall betalas. Amorteringarna på studielånet skall i sin helhet betalas av staten upp till maximibeloppet för avdraget. Regeringens bedömning är att den föreslagna nivåhöjningen av studielånet förbättrar högskolestuderandenas förutsättningar att studera med hjälp av studiestöd. Om studielåneavdraget införs beräknas det öka studerandenas benägenhet att utnyttja studielån. Studielåneavdraget säkerställer även att skuldsättningen och återbetalningsbördan hålls på en rimlig nivå trots en nivåhöjning på studielånet. Arbetsgruppens förslag har sänts på remiss till de instanser vars verksamhet berörs av reformen. Regeringens slutliga proposition ges i början av nästa år. Den fortsatta beredningen kan beakta kommentarerna i remissvaren. Helsingfors den 30 november 2004 Kulturminister Tanja Karpela 6