ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 32 Kehittämisjaosto AIKA 16.06.2011 klo 16:00-18:40 PAIKKA Rönnin lava, Eräjärventie 946, Eräjärvi KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 13 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 34 14 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 35 15 ERÄJÄRVEN URHEILIJAT RY:N JA ERÄJÄRVEN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N TOIMINNAN ESITTELY 16 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI 17 VUODEN 2012 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2012-2014 KEHYKSET 36 37 51

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 33 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Reini Ulla 16:00-18:40 puheenjohtaja Tuomaala Mirja 16:00-18:40 varapuheenjohtaja Jääskelä Erkki 16:00-18:40 jäsen Kahelin Reijo 16:00-18:35 jäsen Salomaa Heikki 16:00-18:40 jäsen POISSA Viljanen Jussi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Järvinen Jussi kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Valkama Päivi asiantuntija, maankäyttöinsinööri MUU Kuusisto Juha 16:00-18:40 esittelijä Lilja Marjatta 16:00-18:40 sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Ulla Reini Puheenjohtaja Marjatta Lilja Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 13-17 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Orivedellä 21.6.2011 kello 13.00-16.00 Mirja Tuomaala Erkki Jääskelä PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Orivedellä 22.6.21011 kaupunginviraston aukioloaikana talousjohtajan työhuoneessa. Talousjohtaja Marjatta Lilja

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 34 Kehittämisjaosto 13 16.06.2011 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kehja 13 Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. - - - - - - - - - - - - - -

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 35 Kehittämisjaosto 14 16.06.2011 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kehja 14 Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat Mirja Tuomaala ja Erkki Jääskelä. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mirja Tuomaala ja Erkki Jääskelä. - - - - - - - - - - - - - -

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 36 Kehittämisjaosto 15 16.06.2011 ERÄJÄRVEN URHEILIJAT RY:N JA ERÄJÄRVEN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N TOIMINNAN ESITTELY Kehja 15 Eräjärven Urheilijat ry:n ja Eräjärven Kehittämisyhdistys ry:n toimintaa esitellään kokouksen aluksi. Kokouspaikaksi on tästä syys tä va lit tu Rönnin lava. Esittelijänä toimii Tapio Valve. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kehittämisjaosto merkitsee esittelyt tiedoksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin että Eräjärven Kehittämisyhdistys ry:n toimintaa esittelivät yhdistyksen sihteeri Ulla Raita-aho ja taloudenhoitaja An ne Kahe lin. Eräjärven Urheilijat ry:n toimintaa esitteli Tapio Valve. He kaikki pois tui vat kokouksesta esittelyjen jälkeen kello 17.20. - - - - - - - - - - - - - -

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 37 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Kehja 12 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallitus on käsitellyt asiaa ja pyytää siitä kuntien lausuntoja kesäkuun loppuun mennessä. Seutu hal lituk sen kä sittely on seuraava: "Seutujohtaja Nurminen 14.3.2011 Tampereen kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät yhdyskuntasuunnittelun seudullisen hankekokonaisuu den keväällä 2010 ja sitä konkretisoivan aiesopimuksen alkuvuodesta 2011. Niiden mukaan yhdyskuntarakenteen suunnittelun pääperiaatteena on kau punkiseudun kestävä kasvu. Maankäytön periaatteeksi on asetettu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Eheyttäminen tukee palvelu jen saatavuutta ja joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen kehittymistä. Eheyt täminen turvaa myös ydinmaaseudun kehittymistä ja maaseudun elin kei noja. Yhdyskuntarakennetta eheytetään parhaiten aktiivisella maapolitii kalla ja riittävillä kaavavarannoilla Kunnilla tulee olla myös selkeä kuva taajamarakenteen ulkopuolisen alueen kehittämisestä. Asutuksen hakeutuminen haja-asutusalueelle, erityisesti asemakaavojen liepeille, vai keuttaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä pitkällä aikavälillä. Haja-asutus alue pettää myös usein asukkaiden odotukset asuinympäristöstä, kuten pal veluista, saavutettavuudesta ja elämisen kustannuksista. Myös asumisen häiriöherkkyys lisääntyy. Salliva suhtautuminen hajarakentamiseen ei ole myöskään ohjannut asukkaita ydinmaaseudun kyliin, vaan koulut ja kaupat ovat tyhjentyneet. Lieverakentaminen ei siis ole maaseudun pelastaja. Kaupunkiseudun vahva kasvu tulee aiheuttamaan jatkossakin rakentamispainetta asemakaava-alueiden liepeille. Tämän vuoksi asemakaava-alueen ulkopuolelle suuntautuvaan ra kentamiseen tulee kiinnittää kasvavaa huomioita, arvioida sen vaikutuksia ja lisätä ohjauksen mahdollisuuksia. Samaan aikaa tulee vahvistaa maapoli tiikkaa ja taajama-alueen kaavoitusta. Toimenpiteet yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi ovat myös kansallisesti ajankohtaista. Ministeriöi den edustajista nimitetty Paras -ryhmä on esittänyt seuraavia hajarakentami sen ohjaukseen liittyvä kehittämisehdotuksia: Nykyjärjestelmän tarkistusmahdollisuuksia - Suurten kaupunkiseutujen keskustaajamien lievealueiden ko rostaminen oh jauksen tehostamisen tarpeesta puhuttaessa - Suunnittelutarvealueiden määrittelemiseen liittyvien kriteerien tarkistaminen - sekä suoraan lain nojalla määräytyvät alueet että rakennus järjestyksissä ja yleiskaavoissa määriteltävät alueet - Mahdollisuus määritellä suunnittelutarvealueita maakuntakaa voissa

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 38 - Suunnittelutarveratkaisun edellytysten täsmentäminen Järjestelmän kehittämismahdollisuuksia - Kaavoitus pääsäännöksi luvansaannin edellytyksenä suurten kaupunkiseutu jen lievealueilla ranta-alueiden tapaan. - Mahdollisuus siirtää lupa-asioiden toimivaltaa taajamien lie vealueiden osal ta osittain valtiolle, jos edellisestä huolimatta taajamien lie verakentaminen poikkeamispäätöksin jatkuu. - Yleiskaavan rakentamisrajoituksia koskevien korvaussäännös ten selkeyttä minen ja kehittäminen Kaupunkiseudun kaavoitusasiantuntijat ovat luonnostelleet keinoja yhdyskuntarakenteen eheyttämisek si erityisesti lieverakentamisen hallinnan näkökulmasta. Kunnat ovat työs sään tutustuneet myös muiden kaupunkiseutujen hajarakentamisen linjauk siin ja työvälineisiin. Valmistelutyön tuloksena on syntynyt luonnos peri aatteiksi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemisestä. Se sisältää seu raavat toimenpide-ehdotukset: 1. maankäytön vyöhykesuunnittelu, 2. yleiskaava-alueen laajentaminen, 3. suunnittelutarvealueen kriteerien yhdenmukaistaminen, 4. lupapolitiikan uudistaminen, 5. suunnittelutarveratkaisujen vaikutusten arviointi, 6. lupavalmistelun ja -ratkaisun organisointi 7. hajarakentamisen seurannan kehittäminen. Luonnoksesta pyydetään seuraavaksi kunnilta lausunto. Lausuntopyynnön tarkoituksena on kiinnittää kuntien huomioita asiaan, lisätä vuoropuhelua valmistelijoiden ja päättäjien kesken sekä hakea yhteistä näkemystä hajarakentamisen ja erityisesti lieve rakentamisen hallintaan ja keinoihin kaupunkiseudulla. Lausuntopyynnössä kuntia pyydetään pohtimaan seuraavia asioita: 1. Millainen kehitys taajaman lievealueiden rakentamisessa kun nassanne on 2000-luvulla ollut? 2. Miten maaseudun kylät ovat kehittyneet? 3. Mitä keinoja ja ohjausvälineitä hajarakentamisen hallintaan nyt käytetään? 4. Mitä kehittämistarpeita seudullisissa toimenpide-ehdotuksissa on? Haja-rakentamisen seudullisia periaatteita valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Markku Lahtinen esittelee asiaa kokouksessa. Liite: seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi, ehdotus Seutuhallitus 30.3.2011

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 39 Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seudullisten periaatteiden valmistelun, että seudulliset periaatteet lähetetään kuntiin lausunnolle ja että lausunnot pyydetään antamaan kesäkuun loppuun mennessä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin." Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuarkkitehti Aulikki Graf ja MAL-projektin projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen esit te le mään asiaa ja li säk si an ta maan katsauksen ja keskustelemaan myös ra ken nesuun nitel man to teut ta misohjelmasta. Liitteenä on ehdotus seudullisiksi periaatteiksi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi liitteenä kokoukseen osallistuville on selvitys kaava-alueiden ulkopuolisesta rakentamisesta 2000-luvulla. Asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista on Orivedellä ohjattu rakennusjärjestyksen määräyksin sekä suunnittelutarveratkaisuilla. Oikeusvaikutteisia yleiskaavoja on ainoastaan pohjoisella järvialueella sekä Iso-Teerijärvellä. Rakennusjärjestyksessä on määräyksiä mm. asemakaava-alueen ulkopuolisen rakennuspaikan koosta ja rakentamisen määrästä. Lisäksi siellä on määritelty suunnittelutarvealueita. Tekeillä on kaikkien rantojen oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadinta. Se koskee myös useita kyläalueita. Lisäksi suunnitelmissa on lähivuosille oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadinta keskustaajamaan. Ympäristölautakunta käsittelee tätä asiaa kokouksessaan 25.5.2011 ja antaa osaltaan näkemyksensä annettavan lausunnon pohjaksi. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kehittämisjaosto keskustelee seudullisista periaatteista yhdyskuntarakentamisen hajautumisen ehkäisemisestä annettavan lausunnon pohjaksi. Päätös: Kehittämisjaosto keskusteli seudullisista periaatteista ja teki ympäris tö lau ta kun nalle esityksen, että asia tulisi palauttaa uudelleen valmisteluun ja val mis te lu tulisi toteuttaa siten, että laaja vuorovaikutteisuus asukkaiden kanssa toteutuu ja pai kal liset olosuhteet otetaan huomioon.

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 40 Lisäksi uudessa valmistelussa tulisi huomioida lieverakentamisen ja muun ha jarakentamisen määrittelyn täsmentäminen. Seudullisissa periaatteissa tuli si olla mah dol li suus kuntakohtaiseen harkintaan rakennuspaikkojen si joittu mi sessa. Esitettyihin kysymyksiin Oriveden osalta voisi todeta, että taajaman lievealueiden rakentamisessa ei ole ollut ongelmia. Orivedellä maaseudun kylät ovat säilyneet varsin elinvoimaisina, vesi- ja jätevesiverkkoa on rakennettu ja kauppapalvelut ovat osin kehittyneet mutta osin vähentyneet. Kunnalliset pal ve lut ovat säi ly neet en nal laan, kun valtion palvelut ovat samassa ajassa supistuneet koko Orivesi huomioonottaen. Merkittiin, että tämän asian esittelyn aikana saapuivat valtuuston jäsen Riitta Jaakkola kel lo 16.13 ja kau pun gin hal lituksen varapuheenjohtaja Jussi Jär vi nen kel lo 16.21. Merkittiin, että valtuuston ja ympäristölautakunnan jäsenet olivat paikalla asian esittelyn aikana kello 16-17.32. Esittelyn jälkeen kokous keskeytettiin muiden kuin kehittämisjaoston jäsenten ja kaupunginhallituksen puheenjohtajien poistumisen ajak si kello 17.32-17.45. Merkittiin, että seutuarkkitehti Aulikki Graf, projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki ja maankäyttöinsinööri Päivi Valkama olivat asiantuntijoina paikal la asian esittelyn aikana kello 16-17.32. - - - - - - - - - - - - - - Ympla 72 25.5.2011 Liitteenä kokoukseen osallistuville on selvitys kaava-alueiden ulkopuolisesta rakentamisesta 2000-luvulla. Maankäyttöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää kehittämisjaostolle ja edelleen (esittelijän kokouksessa tekemä lisäys) kaupunginhallitukselle, et tä Ori ve den kau pun gin lau sun to na to det tai siin seuraa vaa: 1. Orivedellä taajaman lieverakentaminen on ollut suhteellisen vähäistä, kuten liitteestä ilmenee. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että taajaman läheisyydessä on useita kyliä, joihin osa rakentamisesta on suuntautunut. 2. Maaseudun kylien väestö on vähentynyt ja palveluverkko on harventunut, mutta kylät ovat säilyneet elinvoimaisina ja mm. vesi- ja viemäriverkkoa on rakennettu kyläalueille. 3. Asemakaavan ulkopuolista rakentamista on Orivedellä ohjattu rakennusjärjestyksen määräyksin sekä suunnittelutarveratkaisuilla. Oikeusvaikutteisia yleiskaavoja on ainoastaan pohjoisella järvialueella sekä Iso-Teerijärvellä. Rakennusjärjestyksessä on määräyksiä mm. asemakaavan ulkopuolisen rakennuspaikan koosta ja rakentamisen määrästä. Lisäksi siellä on määritel-

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 41 ty suunnittelutarvealueita. Orivedellä on tekeillä kaikkien rantojen oikeusvai kut tei sen yleis kaavan laadinta. Se koskee myös useita kyläalueita. Lisäksi suunni tel missa on lähi vuosille oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadinta kes kustaa ja maan. Raken nusjärjestys on tullut voimaan 10.6.2008. Sen uudista miseen lähte mistä tu lee harkita taajaman yleiskaavatyön yhteydessä. 4. Esitetyt seudulliset toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Erityisesti tulee painottaa asemakaavan lievealueiden rakentamisen vähentämistä. Jatkovalmis te lus sa tu li si kiin nit tää huo mio ta vuo ro vai kut tei suu den li sää mi seen sekä eroi hin kun ta kohtai sis sa tilan teis sa. Suun nit telu tar peen pai no pis teet vaihtelevat eri kun nissa ja kaa voitus ja muu maan käy tön suun nit telu etenee tarpeiden sekä re surssien mu kaan. Suunni telmal li suuden li sää minen on erittäin tär keää ja mm. edul li suus vyöhyke suunnit telu voi olla suunnitte lussa varsin käyttökelpoinen väli ne. Käsittely: Ympäristölautakunta keskusteli asiasta. Keskustelun aikana puheenjohtaja Mikko Rissanen teki jäsenten Timo Lapin ja Matti Koppasen kannattamana maankäyttöinsinöörin ehdotuksesta poik kea van seu raavan ehdotuksen: Ympäristölautakunta päättää esittää kehittämisjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että Oriveden kaupungin lausuntona todettaisiin seuraavaa: Oriveden kaupungin lausunto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle ehdotuksesta seudullisiksi periaatteiksi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Tulkinta kaupunkiseudun erilaisuudesta Tampereen kaupunkiseudun rakenne on hajanainen ja sen kehitys eriytyy alueittain. Kaupunkiseudun ytimessä on Tampereen kaupungin ja siihen rajautuvien kuntien muodosta ma suhteellisen yhtenäinen rakennettu alue (vyöhyke 1.). Seuraavassa vyöhykkeessä (vyöhyke 2.) on Tampereen keskustasta tarkasteltuna karkeasti etelään itä-luode sektorissa oleva alue. Tässä sektorissa rakentaminen keskittyy kuntataajamista Tampereelle suuntautuvien teiden varteen ja ongelmallisek si koettu hajarakentaminen keskittyy pääosin tälle alueelle pääteiden välisil le alueille. Kolmannen vyöhykkeen (vyöhyke 3.) muodostavat muutamin poikkeuksin Ylöjärven ja Kangasalan kuntaliitosalueet sekä Orivesi ja pääosa Vesilahdesta. Kolmannella vyöhyk keellä rakentamispaine on suhteellisen vähäistä eikä niillä pääse syntymään kovinkaan helposti uutta taaja-asutusta. Vastaukset kysymyksiin 1.-3. Orivedellä uudesta pientalorakentamisesta on suuntautunut haja-asutusalu-

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 42 eelle noin kolmasosa (90 kpl) viimeisen 10 vuoden aikana. Rakentaminen on hajautunut melko tasaisesti osaksi jo rakennettua maaseutua. Taajaman lie verakentaminen on itse asiassa ollut hämmästyttävän vähäistä. Tampereen rakennemallissa on Orivedel lä varauduttu tuhannen asukkaan kasvuun vuo teen 2030 mennessä. Suunni telman edellyttämät alueet ovat pääosin jo kau pungin omistuksessa, jota kasvavakaan lieverakentaminen ei uhkaa. Kylä ei ole käsitteenä erityisen hyvä kuvaamaan orivesiläistä maaseutua. Oriveden kylät muodostuvat perinteisestä hämäläisestä raittiasumisesta ja kylän rajojen määrittely on lä hinnä mielivaltaista. Toisekseen kyläasuminen on käsitteenä auttamattoman vanhanaikainen. Maaseutu on nykyisessä verkottuneessa maailmassa asuin maaseutua, jossa asukkaiden elämä ja erilaiset toiminnot eivät pääsääntöisesti rajaudu maantieteellisesti pienellä alueelle (kuten ei myöskään kaupungis sa). Orivesi on pääsääntöisesti lakkauttanut kaikki kiinteät palvelut kyliltä viimeisen 10 vuoden aikana Erä järveä lukuun ottamatta. Kaupallisten palvelui den osalta on näin käynyt jo aikaisemmin. Julkinen liikenne palvelee lähin nä Oriveden keskustaajamaa ja sitäkin rajoitetusti. Nämä tekijät korostavat kylä-käsitteen käytön sopi mattomuutta Oriveden osalta suunnitelman tar koittamalla tavalla. Orivedellä on määritelty laajat suunnittelutarvealueet ja sen lisäksi kunnassa on tekeillä ranta-alueiden osayleiskaava. Yhdessä kunnallisen rakennusjärjestyksen kanssa nämä anta vat riittävät työkalut Oriveden hajarakentamisen ohjaamiseen. Orivedellä ei näin ollen ole erityisiä tarpeita säädellä hajarakentamista tämän enempää. Oriveden näkökulmasta Tampereen kaupunkiseudun suunnitelmat ovat vyöhykkeille 1. ja 2. sopivia. Vyöhykkeellä 1. voidaan yhdyskuntarakennetta tiivistää järkevästi ja vyö hykkeellä 2. on rakentamispaineiden takia syytä suunnitella nykyistä tar kemmin alueiden tarkoituksenmukaista käyttöä pitkällä aikavälillä. Vyö hykkeellä 3. on tarkoituksenmukaista jatkaa nykyisillä käytännöillä. Ehdotus seudullisiksi periaatteiksi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi tarvitsee seuraa via kehittämistarpeita: 1) Kaupunkiseudun eri osien tilanne tulee tunnistaa nykyistä paremmin ja toimenpiteitä tulee suunnitella alueittain 2) Kylä-käsite ei vastaa todellisuutta ja sen käyttäminen ehdotuksessa tarkoitetulla tavalla ei ole järkevää. 3) Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja ympäristövaikutusten suhde ei ole suoraviivainen ehdotuksen kuvaamalla tavalla (Aalto-yliopiston tutkimus, Heinonen, Junnila). Ympäristöpainotteiset perustelut, jotka pohjautuvat ideologiseen lähtökohtiin pitäisi jättää pois suunnitel masta. Suunnittelussa voisi olla syytä korostaa, että kyse on

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 43 ennen kaikkea yhdyskuntarakentamisen kunnille aiheuttamista kustannuksista. 4) Asuminen taajaman alueella ei poista riskejä elämästä ja poikkeusti lanteissa taajamassa ei olla paremmassa tilanteessa kuin haja-asutusalueella. Pitkä sähkökatko lamauttaa taajamien jätevesihuollon ja esim. sähkölämmitteisten asuntojen lämmityksen. Pitkän sähkökat kon vallitessa kuivakäymälä, puuliesi ja oma kaivovesi voivat ha ja-asutusalueella mahdollistaa vanhustenkin elämän itsellisenä sa malla kun taajamassa on evakuoitava vanhusväestö. Taajamat eivät tarjoa myöskään sosiaalisesti turvallisempaa elämistä kuin haja-asutusalue. Viime aikojen ampumatapaukset ovat olleet vaaraksi muille ihmisille lähinnä taajamissa. 5) Vyöhykesuunnittelun hyvä tavoite olisi se, että suunnitellessaan haja-asutusalueelle rakentamista rakentaja tietäisi varmuudella, että mille vyöhykkeille ei tulla rakentamaan kiinteitä julkisia palveluja. Toisin sanoen vyöhykemäärittelyllä voi taisiin määritellä kiinteiden palvelujen nollavyöhyke. Ihmiset eivät ole niin typeriä, että rakentaessaan haja-asutusalueelle, he kuvittelisi vat siellä sijaitsevan tai sinne sijoittuvan lähikauppoja. Näin ollen palvelupettymys-perustelu on ihmisten aliarvioimista ja siten louk kaavaa. 6) Koko kunnan ja kaikkien kylien kaavoittaminen alhaisen rakentamispaineiden alueilla ei ole taloudellisesti järkevää. Näillä alueilla erilaisen rakennuspaikkasuunnittelun tai nykyisten käytäntöjen tulee riittää. 7) Kriiteeristöjen yhtenäistäminen koko alueella ei ole järkevää alueen sisäisen erilaisuuden takia. 8) Orivedellä ei ole tarvetta vähentää asuinrakennusten rakennuslupien määrää haja-asutusalueella. 9) Suunnittelutarvealueen määrittely edellyttää jo itsessään erilaisten vaikutusten arviointia rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Vai kutusten arviointia ei siten ole tarvetta lisätä. 10) Orivedellä ei ole tarvetta siirtää raken nuslupien käsittelyä luottamus elimiltä virkamiehille nykyistä enem pää. Rakennuslupien käsittely on jo nyt nopeaa ja joustavaa ja muu toksella ei Oriveden osalta saa vuteta mitään lisäarvoa. Maanomista jien tasapuolisen kohtelun vaa timus on lähinnä keinotekoinen, koska jokainen tapaus on kuitenkin ajassa ja paikassa toisistaan eroava. 11) Oriveden kaupunki on ehdotuksen kanssa samaa mieltä siinä, että eri alueiden rakentamisen toteutumista ja kustannusvaikutuksia tulisi seurata nykyistä enemmän. Oriveden olosuhteissa olisi oleellista esim. laskea, missä vaiheessa taajamaan rakentaminen alkaa tuot tamaan kunnalle. Maanhankinnan ja maanjalostamisen kokonais kustannuksista (mukaan laskien kunnallistekniikan rakentaminen) suhteessa tuottoihin ei ole ajanmukaisia laskelmia. Oriveden kaupungin näkökulmasta Oriveden mukanaolo ehdotuksen jatkokäsittelyssä edellyttäisi Tam pereen kaupunkiseudun monimuotoisuuden

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 44 tunnistamista ja jatkotoimenpi teiden suunnittelua niin että ne palvelevat mo nimuotoista kaupunkiseutua. Lisäksi alueen asukkaat ja maanomistajat pitää ottaa mukaan jatkosuunnitteluun. Tähän ei riitä pelkkä kuuleminen. Asukkaan oikeus valita asuinpaikkansa on perustuslaillinen oi keus. Asumispaikan valinta ja asuinympäristöönsä vaikuttaminen luo ihmi selle elämänhallinnan tunnetta. Haluamme korostaa ihmisten omien valinto jen merkitystä ympäristölle ja täten myös osallistaa ihmiset kestävän kehi tyksen toteuttamiseen. Keskustelun aikana jäsen Ulla Reino teki varapuheenjohtaja Tarmo Viskarin kannattamana maankäyttöinsinöörin ehdotuksesta poikkeavan seuraavan ehdotuksen:. Ympäristölautakunta päättää esittää kehittä misjaostolle ja edelleen kau pungin hallitukselle, että Oriveden kau pungin lausuntona todettaisiin seuraa vaa: 1. Orivedellä taajaman lieverakentaminen on ollut suhteellisen vähäistä, kuten liitteestä ilmenee. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että taajaman läheisyydessä on useita kyliä, joihin osa rakentamisesta on suuntautunut. 2. Maaseudun kylien väestö on vähentynyt ja palveluverkko on harventunut, mutta kylät ovat säilyneet elinvoimaisina ja mm. vesi- ja viemäriverkkoa on rakennettu kyläalueille. 3. Asemakaavan ulkopuolista rakentamista on Orivedellä ohjattu rakennusjärjestyksen määräyksin sekä suunnittelutarveratkaisuilla. Oikeusvaikutteisia yleiskaavoja on ainoastaan pohjoisella järvialueella sekä Iso-Teerijärvellä. Rakennusjärjestyksessä on määräyksiä mm. asemakaavan ulkopuolisen rakennuspaikan koosta ja rakentamisen määrästä. Lisäksi siellä on määritelty suunnittelutarvealueita. Orivedellä on tekeillä kaikkien rantojen oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadinta. Se koskee myös useita kyläalueita. Lisäksi suunnitelmissa on lähivuosille oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadinta keskustaajamaan. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.6.2008. Sen uudistamiseen lähtemistä tulee harkita taajaman yleiskaavatyön yhteydessä. 4. Esitetyt seudulliset toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Erityisesti tulee painottaa asemakaavan lievealueiden rakentamisen vähentämistä Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota vuorovaikutteisuuden lisäämiseen sekä eroihin kuntakohtaisissa tilanteissa. Suunnittelutarpeen painopisteet vaihtelevat eri kunnissa ja kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu etenee tarpeiden sekä resurssien mukaan. Suunnitelmallisuuden lisääminen on erittäin tärkeää ja mm. edullisuusvyöhykesuunnittelu voi olla suunnittelussa varsin käyttökelpoinen väline. 5. Ympäristölautakunta esittää, että asia tulisi palauttaa seutuhallituksen uu-

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 45 delleen valmisteltavaksi. Koska oli tehty maankäyttöinsinöörin ehdotuksesta poikkeavia kannatettuja vastaehdotuksia, toteutettiin äänestys kädennostoäänestyksenä seuraavassa jär jes tyk ses sä: Ensimmäisessä äänestysvaiheessa vastakkain ovat puheenjohtaja Mikko Rissasen ja jäsen Ulla Reinin esitykset. Ne, jotka kannattavat Mikko Rissasen ehdotusta, äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Ulla Reinin esitystä, ää nestävät Ei. Toisessa äänestysvaiheessa vastakkain ovat maankäyttöinsinöörin ehdotus ja edellisen ää nes tyk sen voit ta nut ehdotus. Ne, jotka kannattavat maankäyttöinsinöörin esitystä, äänestävät Jaa ja ne, jotka kan nat ta vat edel li sessä äänes tyk sessä voittanutta ehdotusta, äänes tävät Ei. 1. Suoritetussa ensimmäisessä äänestyksessä (Mikko Rissasen ehdotus vastaan Ulla Reinin ehdotus), annettiin viisi (5) Jaa-ääntä (puheenjohtaja Mikko Rissanen, jäsenet Matti Koppanen, Irma Koskela, Timo Lappi ja Elina Talvio) ja kaksi (2) Ei-ääntä (varapuheenjohtaja Tarmo Viskari ja jäsen Ulla Rei ni). 2. Suoritetussa toisessa äänestyksessä (maankäyttöinsinöörin ehdotus vastaan Mikko Ris sa sen eh do tus) annettiin kaksi (2) Jaa-ääntä (varapuheenjohtaja Tarmo Viskari ja jäsen Ulla Reini) ja viisi (5) Ei-ääntä (puheenjohtaja Mik ko Ris sa nen, jä senet Matti Kop panen, Irma Koskela, Ti mo Lappi ja Elina Talvio). Päätös: Puheenjohtaja totesi ympäristölautakunnan päätökseksi tulleen puheenjohtaja Mikko Rissasen ehdotuksen: Ympäristölautakunta päättää esittää kehittämisjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että Oriveden kaupungin lausuntona todettaisiin seuraavaa: Oriveden kaupungin lausunto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle ehdotuksesta seudullisiksi periaatteiksi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Tulkinta kaupunkiseudun erilaisuudesta Tampereen kaupunkiseudun rakenne on hajanainen ja sen kehitys eriytyy alueittain. Kaupunkiseudun ytimessä on Tampereen kaupungin ja siihen rajautuvien kuntien muodostama suhteellisen yhtenäinen rakennettu alue (vyöhyke 1.). Seuraavassa vyöhykkeessä (vyöhyke 2.) on Tampereen keskustasta tarkasteltuna karkeasti etelään itä-luode sektorissa oleva alue. Tässä sektorissa rakentaminen keskittyy kuntataajamista Tampereelle suuntautuvien teiden

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 46 varteen ja ongelmalliseksi koettu hajarakentaminen keskittyy pääosin tälle alueelle pääteiden välisille alueille. Kolmannen vyöhykkeen (vyöhyke 3.) muodostavat muutamin poikkeuksin Ylöjärven ja Kangasalan kuntaliitosalueet sekä Orivesi ja pääosa Vesilahdesta. Kolmannella vyöhykkeellä rakentamispaine on suhteellisen vähäistä eikä niillä pääse syntymään kovinkaan helposti uutta taaja-asutusta. Vastaukset kysymyksiin 1.-3. Orivedellä uudesta pientalorakentamisesta on suuntautunut haja-asutusalueelle noin kolmasosa (90 kpl) viimeisen 10 vuoden aikana. Rakentaminen on hajautunut melko tasaisesti osaksi jo rakennettua maaseutua. Taajaman lieverakentaminen on itse asiassa ollut hämmästyttävän vähäistä. Tampereen rakennemallissa on Orivedellä varauduttu tuhannen asukkaan kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman edellyttämät alueet ovat pääosin jo kaupungin omistuksessa, jota kasvavakaan lieverakentaminen ei uhkaa. Kylä ei ole käsitteenä erityisen hyvä kuvaamaan orivesiläistä maaseutua. Oriveden kylät muodostuvat perinteisestä hämäläisestä raittiasumisesta ja kylän rajojen määrittely on lähinnä mielivaltaista. Toisekseen kyläasuminen on käsitteenä auttamattoman vanhanaikainen. Maaseutu on nykyisessä verkottuneessa maailmassa asuinmaaseutua, jossa asukkaiden elämä ja erilaiset toiminnot eivät pääsääntöisesti rajaudu maantieteellisesti pienellä alueelle (kuten ei myöskään kaupungissa). Orivesi on pääsääntöisesti lakkauttanut kaikki kiinteät palvelut kyliltä viimeisen 10 vuoden aikana Eräjärveä lukuun ottamatta. Kaupallisten palveluiden osalta on näin käynyt jo aikaisemmin. Julkinen liikenne palvelee lähinnä Oriveden keskustaajamaa ja sitäkin rajoitetusti. Nämä tekijät korostavat kylä-käsitteen käytön sopimattomuutta Oriveden osalta suunnitelman tarkoittamalla tavalla. Orivedellä on määritelty laajat suunnittelutarvealueet ja sen lisäksi kunnassa on tekeillä ranta-alueiden osayleiskaava. Yhdessä kunnallisen rakennusjärjestyksen kanssa nämä antavat riittävät työkalut Oriveden hajarakentamisen ohjaamiseen. Orivedellä ei näin ollen ole erityisiä tarpeita säädellä hajarakentamista tämän enempää. Oriveden näkökulmasta Tampereen kaupunkiseudun suunnitelmat ovat vyöhykkeille 1. ja 2. sopivia. Vyöhykkeellä 1. voidaan yhdyskuntarakennetta tiivistää järkevästi ja vyöhykkeellä 2. on rakentamispaineiden takia syytä suunnitella nykyistä tarkemmin alueiden tarkoituksenmukaista käyttöä pitkällä aikavälillä. Vyöhykkeellä 3. on tarkoituksenmukaista jatkaa nykyisillä käytännöillä. Ehdotus seudullisiksi periaatteiksi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi tarvitsee seuraavia kehittämistarpeita:

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 47 1) Kaupunkiseudun eri osien tilanne tulee tunnistaa nykyistä paremmin ja toimenpiteitä tulee suunnitella alueittain 2) Kylä-käsite ei vastaa todellisuutta ja sen käyttäminen ehdotuksessa tarkoitetulla tavalla ei ole järkevää. 3) Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja ympäristövaikutusten suhde ei ole suoraviivainen ehdotuksen kuvaamalla tavalla (Aalto-yliopiston tutkimus, Heinonen, Junnila). Ympäristöpainotteiset perustelut, jotka pohjautuvat ideologiseen lähtökohtiin pitäisi jättää pois suunnitel masta. Suunnittelussa voisi olla syytä korostaa, että kyse on ennen kaikkea yhdyskuntarakentamisen kunnille aiheuttamista kustannuksista. 4) Asuminen taajaman alueella ei poista riskejä elämästä ja poikkeusti lanteissa taajamassa ei olla paremmassa tilanteessa kuin haja-asutusalueella. Pitkä sähkökatko lamauttaa taajamien jätevesihuollon ja esim. sähkölämmitteisten asuntojen lämmityksen. Pitkän sähkökat kon vallitessa kuivakäymälä, puuliesi ja oma kaivovesi voivat ha ja-asutusalueella mahdollistaa vanhustenkin elämän itsellisenä sa malla kun taajamassa on evakuoitava vanhusväestö. Taajamat eivät tarjoa myöskään sosiaalisesti turvallisempaa elämistä kuin haja-asutusalue. Viime aikojen ampumatapaukset ovat olleet vaaraksi muille ihmisille lähinnä taajamissa. 5) Vyöhykesuunnittelun hyvä tavoite olisi se, että suunnitellessaan haja-asutusalueelle rakentamista rakentaja tietäisi varmuudella, että mille vyöhykkeille ei tulla rakentamaan kiinteitä julkisia palveluja. Toisin sanoen vyöhykemäärittelyllä voi taisiin määritellä kiinteiden palvelujen nollavyöhyke. Ihmiset eivät ole niin typeriä, että rakentaessaan haja-asutusalueelle, he kuvittelisi vat siellä sijaitsevan tai sinne sijoittuvan lähikauppoja. Näin ollen palvelupettymys-perustelu on ihmisten aliarvioimista ja siten louk kaavaa. 6) Koko kunnan ja kaikkien kylien kaavoittaminen alhaisen rakentamispaineiden alueilla ei ole taloudellisesti järkevää. Näillä alueilla erilaisen rakennuspaikkasuunnittelun tai nykyisten käytäntöjen tulee riittää. 7) Kriiteeristöjen yhtenäistäminen koko alueella ei ole järkevää alueen sisäisen erilaisuuden takia. 8) Orivedellä ei ole tarvetta vähentää asuinrakennusten rakennuslupien määrää haja-asutusalueella. 9) Suunnittelutarvealueen määrittely edellyttää jo itsessään erilaisten vaikutusten arviointia rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Vai kutusten arviointia ei siten ole tarvetta lisätä. 10) Orivedellä ei ole tarvetta siirtää raken nuslupien käsittelyä luottamus elimiltä virkamiehille nykyistä enem pää. Rakennuslupien käsittely on jo nyt nopeaa ja joustavaa ja muu toksella ei Oriveden osalta saa vuteta mitään lisäarvoa. Maanomista jien tasapuolisen kohtelun vaa timus on lähinnä keinotekoinen, koska jokainen tapaus on kuitenkin ajassa ja paikassa toisistaan eroava.

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 48 11) Oriveden kaupunki on ehdotuksen kanssa samaa mieltä siinä, että eri alueiden rakentamisen toteutumista ja kustannusvaikutuksia tulisi seurata nykyistä enemmän. Oriveden olosuhteissa olisi oleellista esim. laskea, missä vaiheessa taajamaan rakentaminen alkaa tuot tamaan kunnalle. Maanhankinnan ja maanjalostamisen kokonais kustannuksista (mukaan laskien kunnallistekniikan rakentaminen) suhteessa tuottoihin ei ole ajanmukaisia laskelmia. Oriveden kaupungin näkökulmasta Oriveden mukanaolo ehdotuksen jatkokäsittelyssä edellyttäisi Tam pereen kaupunkiseudun monimuotoisuuden tunnistamista ja jatkotoimenpi teiden suunnittelua niin että ne palvelevat monimuotoista kaupunkiseutua. Lisäksi alueen asukkaat ja maanomistajat pitää ottaa mukaan jatkosuunnitteluun. Tähän ei riitä pelkkä kuuleminen. Asukkaan oikeus valita asuinpaikkansa on perustuslaillinen oikeus. Asumispaikan valinta ja asuinympäristöönsä vaikuttaminen luo ihmiselle elämänhallinnan tunnetta. Haluamme korostaa ihmisten omien valintojen merkitystä ympäristölle ja täten myös osallistaa ihmiset kestävän kehityksen toteuttamiseen. - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kehja 16 Oriveden kaupungin viranhaltijat ovat 1.6.2011 käyneet hajarakentamisen periaatteita koskevan keskustelun Tampereen seudun kyläyhdistysten yhteisen kansalaistyöryhmän Oriveden edustajien kanssa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kehittämisjaosto merkitsee ympäristölautakun nan päätöksen tiedoksi ja käy lähetekeskustelun kaupunginhallituksen lau sunnon pohjaksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lähetekeskustelun jälkeen kehittämisjaosto esit tää kau pun gin halli tuk selle, että sen seutuhallitukselle seudullisista periaatteista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemisek si antamassa lausun nos sa huo mioi daan seuraa vat asiat: Taajaman lieverakentaminen / kylien kehittäminen - Orivedellä rakentamisen pääpaino on taajama-alueella ja ha ja-asutusalueel lakin rakentaminen sijoittuu pääasiassa kylämäisiin asuin keskittymiin ja koulujen tuntumaan. - Orivedellä taajamien lieverakentaminen on ollut suhteellisen vähäistä ja ra kentaminen on hajautunut osaksi jo rakennettua maaseutua usean kylän alu eelle. Orivedellä ei ole tarvetta vähentää ha ja-asutusalueelle myönnettävien rakennuslupien määrää. - Orivedellä kylät ovat säilyneet varsin elinvoimaisina väestön vähenemi-

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 49 ses tä huolimatta, mm. vesi- ja viemäriverkkoa on rakennettu kyläalueille. Käytetyt keinot ja ohjausvälineet hajarakentamisen hallinnassa - Asemakaavan ulkopuolista rakentamista on Orivedellä ohjattu rakennusjär jestyksen määräyksin sekä suunnittelutarveratkaisuilla. Kau pungin ra kennusjärjestyksessä on määräyksiä rakennuspaikan koosta ja ra kentamisen määrästä sekä määritelty suunnittelutarvealueita ja lisäksi Ori vedellä on tekeillä kaikkien rantojen oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadin ta. Näiden perusteella pystytään jo nyt ohjaamaan hajarakentamista. Suun nittelutarvealueen määrittely edellyttää jo itsessään erilaisten vaikutusten ar viointia rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Vaikutusten arviointia ei siten ole tarvetta lisätä. Kylämäinen ja maaseutumainen ilme rakennuskan nassa tulisi säilyttää. - Orivedellä omakotitalojen rakennusluvat päättää rakennustar kastaja ja suunnittelutarveratkaisut ympäristölautakunta (ranta-alueilla ti lanne vaihtelee). Lupavalmistelun siirtämiseen nykyistä enemmän viranhal tijoille ei nähdä tarvetta. Seudullisten toimenpide-ehdotusten kehittämistarpeet - Kaupunkiseudun eri osien tilanne tulee tunnistaa nykyistä pa remmin ja toi menpiteitä tulee suunnitella alueittain. - Ehdotuksessa käytetty kylä-käsite kuvaa puutteellisesti nykyistä tilannetta taajamien ulkopuolisessa rakentamisessa ja sen käyt tä mi nen eh do tuk sessa esitetyllä tavalla ei ole perusteltua. - Ehdotuksessa on ylikorostettu hajarakentamisen riskitekijöitä. - Edullisuusvyöhykesuunnittelu voi olla käyttökelpoinen väline ohjata raken tamista. Tällöin pystytään jo ennakolta määrittelemään ne alu eet, joihin ei rakenneta kunnallisia palveluja. - Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja ympäristövaikutusten suhde ei ole suoraviivainen ehdotuksen kuvaamalla tavalla. - Eri aluei den ra ken ta misen to teu tu mista ja kus tan nus vai ku tuksia tu lisi seurata ny kyistä enem män. - Jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota kunnan asukkai den laajan vuo rovaikutteisuuden lisäämiseen, paikallisten olosuhteiden huomioimi seen sekä kuntakohtaisiin eroihin rakennuspaikkojen sijoittumi sessa. - Tampereen kaupunkiseudulla täysin yhdenmukaisten kritee rien asettaminen ei ole toimiva ratkaisu alueen erilaisuuden vuoksi. Suunnittelutarpeiden

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 50 kuntakohtaiset painopisteet ovat vaihtelevia, jolloin kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu tulee tapahtua tarpeiden ja resurssien mukaan. - Valmistelussa tulee huomioida lieverakentamisen ja muun ha jarakentamisen määrittelyn täsmentäminen. Lievealueen määritteleminen tulee ratkaista kuntakohtaisesti. Oriveden kaupunki esittää, että seudulliset periaatteet yhdyskuntaraken teen hajautumisen ehkäisemiseksi tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ottaen huomioon edellä esitetyt asiat. Jatkovalmistelussa tulee harkita onko kaupunkiseudulla tarpeen kaikkia kuntia koskevat sitovat periaatteet. Mikäli seudulliset pe riaatteet laaditaan, niis sä tu lee ol la kun ta koh taista liikkumavaraa sekä kunnan tulee voida harkita ottaako se periaatteet käyttöön. - - - - - - - - - - - - - -

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 51 Kehittämisjaosto 17 16.06.2011 VUODEN 2012 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2012-2014 KEHYKSET Kehja 17 Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvio koostuu yleisperustelusita, käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- sekä rahoitusosista. Vuoden 2012 talousarvion laadintaan vaikuttaa Oriveden kaupungin osalta vuonna 2008 hyväksytty talouden tasapainotussopimus, jonka mukaan menotaso voi nousta enintään kolme prosenttia edellisvuodesta. Talousarvioraamiin on henkilöstökulujen nousuksi laskettu kolme prosenttia, muiden me nojen osalta noudatetaan pääsääntöisesti 0-linjaa. Taloussuunnitelmaa laadittaessa tulee huomioida myös kunta- ja palvelurakennelaissa määrät ty yhteistoiminta-alueen laajeneminen sosiaalipalveluihin. Talousarvioraamia laadittaessa ei ole vielä käytettävissä tietoja valtakunnallisista ratkaisuista mm. verotulojen ja valtionosuuksien määräytymisperusteiden mahdollisista muutoksista. Talousarvioraamin tulopohjan arviot on tehty nykyisillä perustetiedoilla. Liitteenä on talousarvioraamin pääkohdat. (Valmistelu: talousjohtaja ML) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kehittämisjaosto keskustelee talousarvioraa min laatimisen painopistealueista ja tavoitteista talousarvioraamin jatkoval mistelun pohjaksi kaupunginhallituksen käsittelyä varten. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että kehittämisjaoston jäsen Reijo Kahelin poistui tämän asian käsittelyn aikana kello 18.35. - - - - - - - - - - - - - -

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 52 OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuviranomainen Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus Kaupunginhallituksen kehittämisjaoston päätöksiin, pykälät: ---- tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välit tömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ), pykälät: 13-17 - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista (KvesL 26 ), pykä lät: ----- Oikaisua haetaan Oriveden kaupunginhallitukselta, osoite: Oriveden kaupunki, Kirjaa mo, Keskustie 23, PL 7, 35301 Orivesi, sähköposti: kirjaamo@orivesi.fi Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän al lekir joitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oi kaisuvaatimusajan päättymistä. Tiedoksisaantiin sovelletaan, mitä vali tusosoituksen kohdalla sanotaan.