1(7) Valtioneuvoston kanslia NEUVOSTORAPORTTI VNEUS2017-00457 VNEUS Siivola Heli(VNK) 21.06.2017 Asia Yleisten asioiden neuvosto 20.6.2017, ml. yleisten asioiden neuvosto (50 art.) Kokous Yleisten asioiden neuvosto 20.06.2017 Keskustelu Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta keskittyi puolustusta, sisämarkkinoita ja kauppaa sekä muuttoliikettä koskeviin osuuksiin. Suomi painotti tarvetta edetä puolustusyhteistyössä, sisämarkkinoiden ja vapaakaupan edistämisessä sekä muuttoliikkeen taakanjakoa koskevassa työssä. Päätelmiin kaivattiin tasapainoisempaa ja vähemmän protektionistiselta kalskahtavaa tekstiä kaupasta. Muuttoliikkeen osalta useat jäsenmaat ilmaisivat tukensa taakanjakoa koskevan keskustelun jatkamiselle. Uusi päätelmäluonnos jaetaan keskiviikkona 21.6. Neuvosto kävi ensimmäisen keskustelun näkemyksistään komission vuoden 2018 työohjelmaan. Keskustelussa korostettiin keskittymistä jo sovittujen asioiden toimeenpanoon ja konkreettisten tulosten saavuttamiseen erityisesti kasvun ja työllisyyden, sosiaalisten kysymysten, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sekä talous- ja rahaliiton kehittämisen osalta. Suomi nosti esille tarpeen päivittää EU:n biotalousstrategia. A-kohtana hyväksyttiin sopu monivuotisen rahoituskehyksen (2014 2020) välitarkastelusta. UK ja Italia pidättäytyivät äänestyksessä, ja UK ja komissio jättivät lausunnot pöytäkirjaan. EU27-kokoonpanossa neuvosto kuuli EU:n pääneuvottelija Michel Barnierin arvion UK:n kanssa 19.6. käydystä ensimmäisestä neuvottelukierroksesta. Kokouksen ohessa keskusteltiin UK:ssa sijaitsevien virastojen siirtoa koskevasta päätöksentekomenettelystä. Ehdotetusta menettelystä ei päästy yhteisymmärrykseen. Käsittelyä jatketaan Eurooppa-neuvoston (art. 50) yhteydessä. Suomea edusti kokouksissa valtiosihteeri Samuli Virtanen. A-kohtien luettelon hyväksyntä Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Sopu monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelusta (MFF MTR) hyväksyttiin UK:n ja Italian pidättäytyessä äänestyksessä. Puheenjohtaja totesi, että neuvottelut olivat vaikeat ja saavutettu tasapaino on herkkä. UK:n ja komission antamat julkilausumat liitetään neuvoston pöytäkirjaan.
2(7) Euroopan parlamentin hyväksymät päätöslauselmat, päätökset ja lausunnot (Bryssel: 26. 27.4. ja 31.5 1.6. ja Strasbourg: 15. 18.5.2017) Neuvosto otti tiedoksi Euroopan parlamentin (EP) päätöslauselmat ko. istuntojaksoilta. Puheenjohtaja nosti erityisesti esiin vuoden 2015 toimielimiä koskevan vastuuvapauden, jossa EP lykkäsi 7. kertaa vastuuvapauden myöntämistä neuvostolle ja Eurooppa-neuvostolle, sekä Unkaria koskeneen päätöslauselman, jossa parlamentti katsoo, että Unkarin tilanne antaa aihetta käynnistää SEU:n 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn. Eurooppa-neuvoston 22. 23.6.2017 valmistelu Puheenjohtaja totesi, että uusi päätelmäluonnos ja Eurooppa-neuvoston seurantapaperi oli jaettu edellisenä päivänä. Päätelmien ensimmäisenä aiheena on turvallisuus. Sisäisessä turvallisuudessa ja terrorismin torjunnassa on tarve tehdä enemmän. Ulkoisessa turvallisuudessa on käsittelyssä keskeisiä aloitteita yhteistyön vahvistamiseksi. Pariisin ilmastosopimus on nostettu toiseksi teemaksi. Sen uudelleenneuvottelu ei ole vaihtoehto. Päätelmien talousosiossa keskitytään paineen ylläpitämiseen sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi. Kauppapolitiikan osalta tulee lähettää signaali, että EU is open for business. Kauppapolitiikan tulee kuitenkin olla reilua ja on osoitettava, että EU puolustaa myös omia etujaan. Lisäksi Eurooppa-neuvosto hyväksyy 2017 ohjausjakson maakohtaiset suositukset. Muuttoliikkeessä fokus on Keskisellä Välimerellä, muita reittejä unohtamatta. Turvapaikkajärjestelmän uudistus on yhä tavoitteena. Viimeisenä päätelmissä käsitellään digitaalista Eurooppaa, jossa keskeistä on holistinen lähestymistapa. Komissio/Timmermans totesi EU-kansalaisten odottavan konkreettisia edistysaskelia Rooman julistuksen ja Bratisvalan pohjalta. Vapaakaupan tukeminen on tavoite, mutta EU:n tulee myös tehdä lisää epäreilujen kaupan keinojen vastustamiseksi. On viimeisteltävä käynnissä oleva lainsäädäntötyö tältä osin. Komissio voi tarkastella lisäkeinoja parantaa kaupan suojatoimia (TDI), mutta työtä kahden jo pöydällä olevan aloitteen osalta ei tulisi viivästyttää. Vastavuoroisuusasetus (IPI) tulisi hyväksyä. Turvapaikkajärjestelmän uudistus jakaa jäsenmaita, mutta status quo ei ole kestävä. Komissio on avoin keskustelemaan keinoista, mutta asioita ei voida jättää niin kuin ne ovat. Tulee löytää kestäviä ja kaikki maahanmuuttopolitiikan aspektit huomioivia ratkaisuja. Olisi historiallinen virhe jättää asia huomiotta, erityisesti Välimeren ja Italian tilanteen valossa. On keskeistä jatkaa vahvojen viestien lähettämistä EU:n sitoutumisesta Pariisin sopimukseen. Maailma katsoo tässä Euroopan suuntaan. Keskustelu asiakohdittain: I turvallisuus ja puolustus Sisäinen turvallisuus ja terrorismin torjunta Keskustelussa nousi esille mm. täysi salaus (end-to-end encryption) keskeisenä osana toimivaa digitaalista yhteiskuntaa sekä tietojen keruuta ja säilyttämistä koskeva sääntely. Esille nostettiin myös tehokkaampi tietojenvaihto, radikalisoitumisen estäminen, ulkorajojen turvaaminen ja paluu Schengeniin sekä terrorismin vastaisen toiminnan huomioiminen tulevassa rahoituskehyksessä. Esille tuotiin myös Euroopan neuvoston yhteydessä allekirjoituksille äskettäin avattu Nicosian yleissopimus kulttuuriomaisuuteen kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi (Nicosia Convention on offences related to cultural property). Kulttuurikohteiden ryöstelyn estäminen vie terroristiryhmiltä yhden tulokeinon pois. Ulkoinen turvallisuus ja puolustus Lukuisat jäsenmaat korostivat tarvetta kunnianhimoiseen tekstiin, erityisesti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) käynnistämisen osalta. Pari jäsenmaata painotti osallistavaa ja avointa lähestymistapaa PRY:hyn. Päätelmiin toivottiin lisättävän maininta PRY:n roolista jäsenvaltioiden puolustusvalmiuksien kehittämisessä ja puolustusyhteistyön vahvistamisessa.
3(7) Useat jäsenmaat ilmaisivat tukensa puolustusrahastolle. Yksi jäsenmaa piti ongelmana, ettei puolustusrahaston ja puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman arkkitehtuuria ole määritelty tarkemmin, ja korosti tarvetta maantieteelliseen tasapainoon ja jäsenmaiden toimivallan kunnioittamiseen. Yksi jäsenmaa katsoi, ettei puolustushankintojen osalta ole syytä kiirehtiä. Keskustelussa nostettiin esille myös mm. globaalistrategian toimeenpano, kyber- ja hybridiuhat, EU:n ja Naton yhteistyö, EU:n monipuolinen keinovalikoima ja siviilikriisinhallinnan kehittäminen. Suomi korosti, että puolustusyhteistyössä on saavutettava konkreettisia tuloksia. Eurooppa-neuvoston lopputuloksena tulee olla mm. yhteisymmärrys tarpeesta käynnistää pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) sekä tarvittavista jatkoaskeleista. Päätelmien tulee olla vahvat ja selkeät. Tulisi huomioida, että PRY tukee myös jäsenvaltioiden puolustusvalmiuksien kehittämistä. EU-rahoitusta puolustussektorilla tulisi lisätä. Tuemme komission toimia tämän edistämiseksi. Pk-yritysten keskeinen rooli puolustusteollisuudessa on huomioitava. II Pariisin ilmastosopimus Keskustelussa tuettiin vahvaa viestiä Pariisin sopimuksen toimeenpanosta ja EU:n johtoroolista ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa. Kyse on sitoutumisesta uudelleen Pariisin sopimuksen toimeenpanoon, ei uusien tai jatkoneuvottelujen avaamisesta. Skeptikkojen kanssa tulee käydä dialogia ja painottaa mm. ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa nousevien alojen (uudet teknologiat) roolia. III Työpaikat, kasvu ja kilpailukyky Sisämarkkinat Keskustelussa korostettiin tarvetta kunnianhimoiselle ja eteenpäin katsovalla sekä kaikki sisämarkkinastrategiat huomioivalle tekstille. EU:n tulevaa teollisuuspoliittista strategiaa koskeva lisäys päätelmiin sai kiitosta muutamalta jäsenmaalta. Keskustelussa nostettiin esille myös tarve mainita palveluiden sisämarkkinat. Esille tuotiin myös energiaunioni ja erityisesti verkkojen liitännät (interconnections). Muutama jäsenmaa painotti jäljellä olevien esteiden poistamista sisämarkkinoilla. Kasvavia protektionistisia toimia on huomattavissa etenkin rajat ylittävissä palveluissa, kuten liikenne. Esille nostettiin myös, että komissiolta odotetaan digitaalisten sisämarkkinoiden väliarviota syyskuussa. Lisätoimia voitaisiin harkita vuoden loppuun mennessä. Positiivisena viestinä voitaisiin todeta EU:n talouden kasvu kautta linjan tänä vuonna. Kauppa Käytiin keskustelu päätelmiä edelleen liian protektionistisina pitäneiden sekä kaupan suojatoimia puolustaneiden jäsenmaiden välillä. Suuri joukko jäsenmaita piti päätelmätekstiä edelleen liian protektionistisena. Keskiössä tulisi olla sitoutuminen vapaaseen kauppaan ja sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään. Erityisesti mainintoja täydentävistä kaupan suojatoimista sekä kolmansien maiden investointien seulonnasta pidettiin hankalia. Muutama jäsenmaa korosti reilua kauppaa ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Vastavuoroisen edun mainitseminen on joskus paikallaan ja myös IPI:ssä on edistyttävä. IV muuttoliike Keskustelussa korostettiin tarvetta edetä yhteisen turvapaikkapolitiikan uudistamisessa sekä laajemmin muuttoliikkeen hallinnassa. Esille nostettiin mm. suhteet Afrikkaan, Vallettan julkilausuman toimeenpano, EU:n toimet Libyassa ja Keskisen Välimeren reitillä, EU-Turkki -julkilausuma sekä palautukset ja turvallisten kolmansien maiden listan tarkastelu. Suuri joukko jäsenmaita ilmaisi tukensa solidaarisuuskeskustelun jatkamiselle ja taakanjaossa edistymiselle. Kaksi jäsenmaata korosti, että komission esitys Dublin-uudistuksesta ei ole kestävä ja että yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä sopiminen tulisi jättää Eurooppa-neuvostolle. Päähuomion tulisi olla muuttoliikkeen ulkoisessa ulottuvuudessa. Pari jäsenmaata korosti turvallisten kolmansien
4(7) maiden listaa ennakkoehtona tehokkaalle palautuspolitiikalle. Pari puolestaan totesi voivansa hyväksyä ao. listan vain osana kokonaisratkaisua. Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeussitoumusten muistutettiin velvoittavan kaikkia jäsenmaita. Humanitaarinen kriisi Keskisellä Välimerellä tulee välttää. Keskustelussa korostettiin myös pureutumista muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. V digitaalinen Eurooppa Horisontaalista lähestymistapaa digitaalisiin kysymyksiin pidettiin tervetulleena. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätteeksi, että uusi päätelmäluonnos jaetaan keskiviikkona. Neuvoston 18 kuukauden ohjelma Neuvosto hyväksyi seuraavan puheenjohtajuustrion (Viro, Bulgaria ja Itävalta) yhteistyössä EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa valmisteleman 18 kuukauden työohjelman. Viro korosti, että tavoitteena on ollut tiivis, eteenpäin katsova työlista, joka identifioi tärkeimmät aiheet ja heijastelee neuvoston lainsäädäntötyölle asettamia painopisteitä. Viron kauden osalta erityisen tärkeinä mainittiin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen, kasvu ja työllisyys laajemmin sekä muuttoliike. Bulgaria kiinnitti huomiota EU:n yhtenäisyyden ja keskinäisen solidaarisuuden vahvistamiseen. Tuleva trio haluaa taata jatkuvuuden ja tehdä tiivistä yhteistyötä. Itävalta muistutti ohjelman yhtymäkohdista komission vuoden 2018 työohjelman sekä Eurooppaneuvoston seuraavan strategisen agendan valmisteluun. Lisäksi se korosti sisäistä turvallisuutta kansalaisille tärkeänä aiheena. Komissio näki ohjelman olevan hyvin linjassa komission painopisteiden ja työtapojen kanssa konkreettisten tulosten valmistelu ja kansalaisille tärkeisiin kysymyksiin tarttuminen ovat keskeisiä. Asiakohdassa ei käyty laajempaa keskustelua. Eurooppalainen ohjausjakso Puheenjohtaja esitteli lyhyesti Eurooppa-neuvostolle valmistellun raportin koskien maakohtaisia suosituksia. Asiakohdassa ei käyty keskustelua. Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä Puheenjohtajan selvitys sopimuksen toimeenpanosta Puheenjohtaja selosti neuvostolle toimielinten välisen sopimuksen toimeenpanossa saavutettua edistystä. Toimielinten välinen yhteistyö poliittisella tasolla on edennyt hyvin. Etenemistä arvioitiin maaliskuussa Maltan pääministeri Muscatin, komission puheenjohtaja Junckerin ja EP:n puhemies Tajanin kesken. Seuraava vastaava keskustelu käydään 15.7. Muutosesityksiä koskevista vaikutusarvioinneista on käynnistetty neuvoston sisäinen pilottihanke, ja kansainvälisten sopimusten neuvottelua koskevasta tiedonsaannista aloitettu keskustelut EP:n kanssa. Säädösten mukauttamista koskevan ns. PRAC-hankkeen osalta työssä on edistytty hyvin, ja komission esityksen pohjalta on käsitelty jo useita politiikkasektoreita. Asiasta on toimitettu erillinen edistymisraportti neuvostolle. EP on toivonut myös pikaista keskustelujen aloittamista delegoitujen ja toimeenpanevien säädösten käyttöä koskevista kriteereistä, mutta neuvoston taholta PRACharjoituksen loppuunsaattamista on pidetty ensisijaisena tavoitteena.
5(7) Puheenjohtaja katsoi, että kokonaisuudessaan sopimuksen toimeenpanossa saavutettuun edistykseen on syytä olla tyytyväinen, ja toivoi työn jatkuvan hyvässä hengessä. Komissio/Timmermans piti myönteisenä toimielinten välisen yhteistyön asteittaista arkipäiväistymistä ja kannusti myös tulevia pj-maita olemaan aktiivinen asiassa. Asiakohdassa ei käytetty muita puheenvuoroja. Neuvoston näkemykset komission vuoden 2018 työohjelman valmisteluun Neuvosto kävi ensimmäisen keskustelun näkemyksistään komission vuoden 2018 työohjelman valmisteluun. Puheenjohtaja toivoi jäsenmailta näkemyksiä tulevan työn painopisteistä ja mahdollisista muutostarpeista ja totesi valmistelevansa neuvostossa käydyn keskustelun pohjalta komissiolle kirjeen, johon kootaan neuvoston näkemyksiä tulevan ohjelman painopisteistä. Aiheesta käytiin lyhyt keskustelu, jossa korostettiin tarvetta keskittyä Rooman julistuksenkin valossa sovittujen tavoitteiden toimeenpanoon ja saavuttaa konkreettisia tuloksia erityisesti koskien kasvua ja työllisyyttä, sosiaalisia kysymyksiä, sisäistä ja ulkoista turvallisuutta sekä talous- ja rahaliiton kehittämistä. Komissiolta toivottiin lisää kunnianhimoa sisämarkkinoiden kehittämisessä, ml. digitaaliset sisämarkkinat ja palvelut, sekä ehdotusta uudesta Verkkojen Eurooppa -välineestä. Esille tuotiin myös EU:n investointisuunnitelman täydentäminen siten, että se olisi hyödynnettävissä myös naapurimaissa. Keskustelussa tuotiin esille myös sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus, nuorisotyöttömyyden torjunta, eurooppalainen teollisuuspolitiikka, rahoitusmarkkinoiden sääntely, ilmastopolitiikka, sisäinen turvallisuus, radikalisoitumisen estäminen, rajavalvonta, puolustusulottuvuuden vahvistaminen, muuttoliikkeen hallinta sekä neuvottelut tulevasta rahoituskehyksestä. Komission toivottiin panostavan jatkossakin parempaan sääntelyyn, ml. REFIT-ohjelman toimeenpano. Suomi nosti esille EU:n biotalousstrategian päivittämisen, jonka tulisi olla mukana komission ensi vuoden työohjelmassa. Strategian tulisi edistää innovaatiomyönteistä toimintaympäristöä sekä biotalouden ja kiertotalouden koherenssia. Komissio/Timmermans kiitti hyvistä huomioista ja korosti, että komission toimikauden kääntyessä jälkipuoliskolle kyse on ennen muuta jo sovitun toimeenpanosta. Komission kymmenen poliittista painopistealuetta ovat edelleen ajankohtaisia, vaikka uusia haasteitakin on noussut esille. Komission puheenjohtaja Juncker tulee tarkentamaan komission ajattelua syksyn unionin tila -puheessaan, joka tulee sisältämään sekä näkemyksiä tulevasta työohjelmasta että yleisempiä huomioita EU:n tulevaisuudesta. Puheenjohtaja kiitti käydystä keskustelusta, ja totesi puheenjohtajuuden siirtyvän seuraavaksi Virolle. *** Yleisten asioiden neuvosto (art. 50) 22. kesäkuuta 2017 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston (50 art.) valmistelu Neuvosto kuuli EU:n pääneuvottelija Michel Barnierin arvion UK:n kanssa 19.6. käydystä ensimmäisestä neuvottelukierroksesta. Barnier luonnehti päivän antia tärkeäksi ja hyödylliseksi. Konkreettisena tuloksena hyväksyttiin neuvotteluja koskevat menettelytapasäännöt ja aikataulu. Neuvotteluille varataan yksi viikko kuukaudesta. Muu aika käytetään tuloksista raportointiin ja uusiin neuvotteluihin valmistautumiseen. Neuvottelujen ylätason tueksi päätettiin perustaa kolme alatyöryhmää koskien kansalaisten oikeuksia, rahoitusratkaisua ja muita eroa koskevia aiheita. Lisäksi käynnistettiin vuoropuhelu Irlannin tilanteesta.
6(7) Barnier piti merkillepantavana, että UK hyväksyi EU:n vaiheittaisen etenemissuunnitelman. Eroa koskevat kysymykset käsitellään ensin ja uuden suhteen puitteista siirrytään keskustelemaan vasta sen jälkeen, kun niistä on saavutettu tyydyttävä ratkaisu. Sisältökysymysten osalta esille ei noussut yllätyksiä, eikä UK:n neuvottelukannoista saatu juurikaan uutta tietoa. Kansalaisten oikeuksista saadaan UK:n tarkempi kantapaperi ensi viikolla. Barnier totesi, että UK:n toivomusta aloittaa neuvottelut nyt kunnioitettiin, vaikka poliittiset edellytykset UK:n taholta ovat yhä haasteelliset. EU:n kannat ovat selvät. Rusinoita ei voi poimia pullasta, eikä kolmas maa koskaan voi olla yhtä hyvässä asemassa kuin jäsenvaltio. Irlanti kiitti komissiota huomaavaisuudesta Irlantia koskevien kysymysten osalta. EU on ollut merkittävä toimija rauhanprosessissa, ja tilanne on hyvin monimutkainen. Irlanti toivoi muilta jäsenmailta ymmärrystä sille, että asian ratkaiseminen voi viedä aikaa. Barnier kiitti Irlantia hyvästä yhteistyöstä ja vakuutti kaikkien ymmärtävän Irlannin tilanteen olevan erityislaatuinen. Muita puheenvuoroja ei käytetty. Yleisten asioiden neuvoston (50 art.) yhteydessä: Menettely päätöksen tekemiseksi Euroopan lääkeviraston ja Euroopan pankkiviranomaisen siirtämisestä Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä Neuvoston yhteydessä käytiin keskustelu UK:ssa sijaitsevien virastojen siirtoa koskevasta päätöksentekomenettelystä. Puheenjohtaja piti pöydällä olevaa ehdotusta tasapainoisena ja toivoi sen hyväksymistä. Asetelma on vaikea, koska siirrettäviä virastoja on vain kaksi ja niistä kiinnostuneita jäsenmaita parikymmentä. Siksi tarvitaan uudenlainen menettely. Komissio/Timmermans piti ehdotusta olosuhteet huomioiden parhaana mahdollisena. Tärkeää on, että päätös tehdään mahdollisimman pian, jotta virastojen toiminta ei häiriinny. Lääkeviraston osalta kyse on siitä, ettei uusien lääkkeiden hyväksyntä saa häiriintyä. Pankkiviranomaisella taas on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden vakauden ja pankkisektorin toimivuuden kannalta. Myös virastojen 1100 virkamiestä perheineen tarvitsevat tiedon tulevasta. Komissio on sitoutunut tekemään perusteellisen arvion hakemuksista päätöksenteon pohjaksi ja uskoo sen tarjoavan hyvät lähtökohdat ratkaisuille. EU:n yhtenäisyydestä on pidettävä kiinni. Aiheesta käydyssä keskustelussa muutama jäsenmaa totesi, että ne eivät voi hyväksyä ehdotusta. Ne korostivat, että virastojen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen tulisi nostaa keskeisimmäksi kriteeriksi. Esille nostettiin myös ajatus karsivasta välivaiheesta ennen lopullista valintaa. Yksi jäsenmaa ehdotti vaihtoehtoista menettelyä, jossa yleisten asioiden neuvosto (art.50) valitsisi komission arvioinnin pohjalta 2/3 määräenemmistöllä kuusi parasta hakemusta, joiden joukosta Eurooppa-neuvosto (art. 50) tekisi lopullisen valinnan. Ehdotusta ei kommentoitu keskustelussa. Useampi jäsenmaa kuitenkin korosti, että kaikkien kriteerien tulee painaa arvioinnissa yhtä paljon. Muutama myös vastusti nimenomaisesti hakemusten karsimista ennen lopullista päätöksentekoa. Muut jäsenvaltiot olisivat olleet valmiita hyväksymään ehdotuksen esitetyssä muodossaan. Ehdotuksen katsottiin turvaavan riittävällä tavalla mahdollisuuden nopeaan päätöksentekoon puolueettoman ja kriteereihin perustuvan arvioinnin pohjalta. Muutama jäsenmaa korosti voivansa hyväksyä menettelyn sillä ehdolla, ettei se muodosta ennakkotapausta tuleville päätöksille. Pari jäsenmaata toi esille huolensa sen suhteen, että osa kriteereistä, kuten maantieteellistä sijaintia koskevat vaatimukset, on kirjoitettu tavalla, joka asettaa jäsenvaltiot keskenään eriarvoiseen asemaan. Ne pitivät tärkeänä, etteivät kriteerit muodosta ennakkotapausta tuleville sijoituspaikkapäätöksille, joiden osalta tarpeet voivat olla erilaiset. Muutama jäsenmaa totesi, että olisi toivonut kustannustehokkuuden huomioimista yhtenä kriteerinä. Muutama korosti maantieteellisen tasapainon huomioimista ja virastojen sijoittamista maihin, joilla niitä ei ennalta ole.
7(7) Suomen puheenvuorossa korostettiin tarvetta ripeään päätöksentekoon, jotta virastojen toiminta ei häiriinny. Suomi on valmis hyväksymään ehdotetun menettelyn, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Komissio/Timmermans piti keskeisenä reilua ja läpinäkyvää menettelyä. Pöydällä on nyt paras mahdollinen kompromissi. On voitava luottaa siihen, etteivät hallitukset tee päätöstä, joka olisi komission arvioinnin tulosten ja asetettujen kriteerien vastainen. Komissio vahvisti myös, ettei kyse ole ennakkotapauksesta menettely koskee olemassa olevia virastoja. Puheenjohtaja kiitti keskustelusta ja totesi, että asian käsittelyä jatketaan Eurooppa-neuvostossa loppuviikosta. Suomen edustajat VSI Virtanen, PE Vierros-Villeneuve ja virkamiesvaltuuskunta Asiakirjat 8799/17 9934/17 10200/17 XT 21043/17 Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, virastot, YAN Yleisten asioiden neuvosto, brexit VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, UM, VM, VTV, YM