SOANLAHDENKADUN YMPÄRISTÖN ALUE- JA RAKENNUSINVENTOINTI Osa B: Inventoidut rakennukset Pekka Piiparinen 2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen
2 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 INVENTOIDUT RAKENNUKSET 5 Pielisensuunkatu 13, päärakennus 5 Pielisensuunkatu 13, sauna 8 Pielisensuunkatu 13, autotalli 12 Pielisensuunkatu 15, päärakennus 16 Pielisensuunkatu 15, ulkorakennus 20 Pielisensuunkatu 19, päärakennus 24 Pielisensuunkatu 19, ulkorakennus 29 Sortavalankatu 9, päärakennus 33 Sortavalankatu 9, ulkorakennus 39 Sortavalankatu 9, sauna 42 Soanlahdenkatu 11, päärakennus 44 Soanlahdenkatu 11, ulkorakennus 48 Soanlahdenkatu 11, entinen autotalli 50 Nysteninkatu 3, päärakennus 53 Nysteninkatu 3, sauna 58 Nysteninkatu 3, ulkorakennus 62 Nysteninkatu 4, päärakennus 65 Nysteninkatu 4, ulkorakennus 69 Soanlahdenkatu 15 72 Lunkulankatu 3 77 Soanlahdenkatu 17, päärakennus 80 Soanlahdenkatu 17, ulkorakennus 84 Soanlahdenkatu 14, päärakennus 87 Soanlahdenkatu 14, ulkorakennus 91 Soanlahdenkatu 16, päärakennus 94 Soanlahdenkatu 16, ulkorakennus 98 Soanlahdenkatu 18, ulkorakennus 101
3 Soanlahdenkatu 20, päärakennus 103 Soanlahdenkatu 20, ulkorakennus 1 106 Soanlahdenkatu 20, ulkorakennus 2 108 Soanlahdenkatu 22, päärakennus 111 Soanlahdenkatu 22, sauna 114 Soanlahdenkatu 22, ulkorakennus 116 Soanlahdenkatu 24, päärakennus 119 Soanlahdenkatu 24, ulkorakennus 122 Soanlahdenkatu 25 125 Tiurinkatu 8 (Asunto Oy Joensuun Tassumäki), päärakennus 130 Tiurinkatu 8 (Asunto Oy Joensuun Tassumäki), ulkorakennus 133 Soanlahdenkatu 29 136 Soanlahdenkatu 32 140 JOHDANTO Tässä selvityksessä esitellään 40 inventoitua rakennusta Soanlahdenkadun ympäristön asemakaavamuutosalueelta. Alueella on toteutettu myös aikaisemmin inventointeja. Vuonna 1990 tehdyt inventoinnit käsittivät yhdeksän pihapiiriä, joissa on nykyisin historiallista rakennuskantaa. Näiden kohteiden osalta voidaan saada hyvää ajallista seurantaa. Aikaisemmat inventoinnit suoritti Anne Meriläinen. Inventoinnit on talletettu sekä Pohjois-Karjalan museoon että Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen. Uudet 10:llä tontilla olevat rakennukset inventoitiin siten, että kohteiden omistajia haastateltiin marraskuun ensimmäisen viikon aikana. Kuitenkaan viiden kohteen osalta haastattelemaan ei päästy. Tämä johtui siitä, että kaksi kohdetta oli asumattomana ja kaksi oli vuokrattu, jolloin vuokralaiset eivät osanneet kertoa rakennuksien historiasta. Lisäksi yhden rakennuksen omistaja ei halunnut osallistua inventointiyhteistyöhön. Niukkojen ajallisten resurssien vuoksi kaikkia rakennusten omistajia ei lähdetty tavoittamaan kenttätöiden jälkeen esimerkiksi puhelimitse. Toisaalta rakennuksista saatiin tietoja kahdelta alueen pitkäaikaiselta asukkaalta. Näin ollen tässä esitettävät rakennusinventoinnit eivät ole laadultaan tasaisia. Kuitenkin jo aikaisemmin laaditut, nyt täydennetyt ja tehdyt uudet inventoinnit antavat hyvän käsityksen alueen rakennuskannan historiasta. Rakennusinventoinnin tilaajana oli Joensuun kaupungin kaavoitus, toteuttajana Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen ja inventoinnit arkkitehtitoimistolle teki Pekka Piiparinen. Sekä alue- että rakennusinventoinnit toteutettiin marraskuussa 2014 kolmen ja puolen viikon aikana.
Inventoinnit kattavat suuren osan nyt vireillä olevasta kaava-alueesta. Inventointien taso on kuitenkin vaihteleva. Osa pihapiireistä on inventoitu jo vuonna 1990 (punaisella ympyröidyt tontit) ja niitä on täydennetty marraskuussa 2014. Osassa kohteissa omistajia on päästy haastattelemaan sekä vuonna 1990 että 2014 (vihreät tontit). Sen sijaan viiden pihapiirin osalta omistajia ei tavoitettu tai niissä ei ollut halukkuutta inventointiyhteistyöhön (keltaiset tontit). Karttapohja Joensuun kaupunki, visualisointi Pekka Piiparinen 4
5 INVENTOIDUT RAKENNUKSET Pielisensuunkatu 13, päärakennus Kohteen kuvaus: Harjakattoinen puurakennus, jossa on idänpuolella matalampi ja myöhemmin toteutettu siipiosa Osoite: Pielisensuunkatu 13 Rakennustunnus: 167-5-535-5-1 Valmistumisaika: 1930-1945 1 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Suutari Kakkinen Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1,5 1 Aikaisempi inventointi kertoo valmistumisajaksi vuosia 1930-1935. Haastatteluhetkellä 5.11.2014 talon omistajat arvioivat, että kohde on valmistunut vuonna 1937. Rakennus- ja huoneistorekisteriotteen mukaan talo on valmistunut vuonna 1945. Jälkimmäinen vuosi voi tarkoittaa lopputarkastuksen ajankohtaa.
6 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivi + betonivalu Huoneluku: 4 huonetta ja keittiö Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Aikaisempi inventointi 25.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 1950-luvun puoliväli: - peltikatto 1970-luvun puoliväli: - viemäröinti - sähkölämmitys 1992: - ikkunat uusittu
7 1996: - asuinrakennuksen ulkoverhous - laajennusosa 13 m2 (sauna, kylpyhuone, wc ja tuulikaappi) - parveke 2014: - julkisivumaalaus Kohteen historiaa: Kohde on tunnettu myös nimellä Siivola. Alun perin talo oli yksikerroksinen. Nykyiset omistajat ostivat talon 7.4.1983 Martta Tolvaselta. Kuvia ja piirustuksia: Päärakennusta pihasta päin kuvattuna. Pieni lisäosa ja parveke on toteutettu entisen rakennusmassaan hyvin sovittaen. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
8 Pielisensuunkatu 19 vuonna 1990. Kuvasta huomataan, miten rakennus on muuttunut siihen toteutetun lisäosan myötä. Kuva Pohjois-Karjalan museo Pielisensuunkatu 19, sauna Kuvaus: Harjakattoinen puurakennus, jossa on kolme tilaa: sauna, eteinen ja pukuhuone. Osoite: Pielisensuunkatu 19 Rakennustunnus: 167-5-535-5-2
9 Valmistumisaika: 1930- ja 1940-lukujen taite 2 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Betonipaalut ja luonnonkivi Huoneluku: 2 Alkuperäinen käyttö: Sauna Nykyinen käyttö: Varasto Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Aikaisempi inventointi 25.5.1990 2 Aikaisemman inventoinnin mukaan. Omistajien mukaan kohde on valmistunut ennen vuotta 1940.
10 Rakennuksen kunto: Hyvä / kohtalainen Korjaukset / laajennukset: 1980-luku: - saunassa ollut peltilattia, joka muutettu lautalattiaksi Kohteen historiaa: Nykyiset omistajat käyttäneet pukuhuonetta vierashuoneena. Kohde on inventoitu aiemmin 25.5.1990. Kuvia ja piirustuksia: Saunarakennusta lounaasta kuvattuna. Taustalla autotalli. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
11 Saunan perustusta, jossa on sekä luonnonkiveä että betonipaaluja. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Varsinainen saunatila on muutettu varastoksi. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
12 Saunan pukuhuonetta on käytetty vierashuoneena. Talon omistajat kertovat perimätietona, että tilassa on aikoinaan mahdollisesti asuttu myös säännöllisemmin. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Pielisensuunkatu 19, autotalli Kuvaus: Harjakattoinen puurakennus, jossa on kaksi tilaa: auton säilytystila ja liiteri
13 Osoite: Pielisensuunkatu 13 Rakennustunnus: 167-5-535-5-3 Valmistumisaika: 1970 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Betonivalu Huoneluku: Autotalli + puuliiteri Alkuperäinen käyttö: Autotalli Nykyinen käyttö: Autotalli Suojelustatus: -
14 Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Aikaisempi inventointi 25.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä / kohtalainen Korjaukset / laajennukset: Nykyiset omistajat eivät ole tehneet kohteeseen muutoksia, lukuun ottamatta maalauksia Kohteen historiaa: - Kuvia ja piirustuksia: Rakennusta tontin perältä kuvattuna. Etualalla autotallin yhteydessä oleva puuliiteri. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
15 Rakennuksen auton säilytystilaa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Autokatoksen sokkeli on valettu betonista. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
16 Pielisensuunkatu 15, päärakennus Kuvaus: Poikkipäädyllinen puurakennus Osoite: Pielisensuunkatu Rakennustunnus: 15167-5-535-7-1 Valmistumisaika: 1930 3 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Alaosassa vaakalaudoitus, yläosassa pystylaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti 3 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. Omistajan mukaan talo on valmistunut 1930-luvulla.
17 Kattomuoto: Harja Runko:? Perusta: Osin betonivalu, osin kivijalka näkyvissä Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Tyhjillään Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Omistajien mukaan talossa on kosteusvaurioita Korjaukset / laajennukset: 1990-luvulla mittavia korjaustoimia kosteusvaurioiden korjaamiseksi. Tuolloin talon alle kaivettiin lisää tuulettuvaa alapohjaa. Taloon muurattiin kaksi pönttöuunia ja yksi leivinuuni. Tuuletusräppänät tehtiin jokaiseen huoneeseen. Rakennuksesta poistettiin sauna. Talosta tehtiin painoilmavaihtoinen purueristeinen kohde, ettei kohteessa olisi enää kosteusongelmia. Omistajien mukaan ongelmat eivät kuitenkaan poistuneet. Kohteen historiaa: Leinot muuttivat kohteeseen vuonna 1990. Vuonna 2014 he myivät rakennuksen pojalleen.
18 Kuvia ja piirustuksia: Rakennuksen monimuotoinen massa tulee esiin pihan puolelta katsottuna. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen pääsisäänkäynti sijaitsee tontin puolella pohjoiseen päin. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
19 Rakennuksen laudoitusta ja sokkelia. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Pielisensuunkatu 15:sta päärakennus päättää etelässä Lunkulankadun pohjoispuolen kahden korttelin mittaisen historiallisten puurakennusten katuosuuden. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
20 Päärakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla Pielisensuunkatun ja Lunkulankadun kulmauksessa. Päärakennuksen lisäksi tontilla on ulkorakennus ja leikkimökki. Kuva Pekka Piiparinen Pielisensuunkatu 15, ulkorakennus Kuvaus: Satulakattoinen frontonilla varustettu puurakennus Osoite: Pielisensuunkatu 15 Rakennustunnus: 167-5-535-7-2
21 Valmistumisaika: 1930 4 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pääosin pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Satula Runko:? Perusta: Osin betonivalu, osin luonnonkivi Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö:? Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 4 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan.
22 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Päällisin puolin hyvä tai kohtalainen Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa:? Kuvia ja piirustuksia: Rakennuksen itäpääty ulottuu Lunkulankadun katutilaan. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen ulkoisesta olemuksesta voidaan huomata, että se on tehty useampaa käyttötarkoitusta varten. Rakennus on säilyttänyt paljon 1930-luvun elementtejä, kuten kapearunkoisuuden. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
23 Rakennuksen itäpäätyä. Sen alaosa on vuoraamaton, mutta yläosa on päällystetty pystylaudoituksin. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen takaosa paljastaa monenlaista puuvuoraustyyliä. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
24 Pielisensuunkatu 19, päärakennus Kuvaus: Harjakattoinen frontonilla varustettu puurakennus Osoite: Pielisensuunkatu 19 Rakennustunnus: 167-5-536-5-1 Valmistumisaika: 1940 5 Suunnittelija: Rouvinen 6 Rakennuttaja: Viljo Leikas Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 2 5 Sekä aiempi inventointi että Rakennus- ja huoneistorekisteri. 6 Tieto aikaisemmasta inventoinnista.
25 Kate: Päämassassa pelti, kuistiosassa huopa Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivibetoni Huoneluku: 6 Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Aikaisempi inventointi 10.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 1970-luvun lopulla talon ja tontin kerrotaan olleen huonossa kunnossa. Tontin perällä on ollut mm. kaatopaikka. Uusien omistajien tullessa kohteen haltijoiksi vuonna 1978, aloitettiin talossa mittavat remontit ja ainakin osan niistä suunnitteli arkkitehti Elma Anttonen. Uusien omistajien toimesta taloon rakennettiin kuisti ja parveke. Sisällä hellahuone muutettiin keittiöksi ja yksi wc-tila purettiin. Yksi uuni purettiin ja yläkerran huoneet remontoitiin. Myös muut huoneet vuorattiin uudelleen.
26 Viemäröinti toteutettiin vuonna 1980, sitä ennen tontilla oli saoskaivot. 7 Vesi- ja viemäriputket on uusittu 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä. Sähköt on uusittu saman vuosikymmenen aikana. Kohteen historiaa: Tontin ensimmäinen rakennus oli piharakennus, vasta sen jälkeen toteutettiin päärakennus. Aikaisempi inventointi kertoo, että talon on rakentanut Viljo Leikkaan puolison isä Rouvinen. Alun perin rakennukseen toteutettiin kolme huoneistoa, alakertaan kaksi ja yläkertaan yksi. Talon huoneistoja on vuokrattu. 1963 rakennuksen osti Toivo Jaatinen ja vuonna 1978 sen hankki Kivisaaret. Kivisaaret myivät tontin rakennuksineen nykyisille Kemiläisille. Nykyiset omistajat ostivat kohteen vuonna 2011. Kuvia ja piirustuksia: Itään päin olevassa julkisivussa on frontoni. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 7 Tiedot aikaisemmasta inventoinnista.
27 Pääsisäänkäynti taloon tapahtuu valoisan eteistilan kautta. Sen yläpuolella on parveke. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennusta vuonna 1978. Kuvan ottamisen jälkeen kohteen pääty koki huomattavia muutoksia kuistin ja parvekkeen myötä. Toisaalta nämä rakenteet on toteutettu pitkälti siten, että ne sopeutuvat hyvin vanhempaan rakennusmassaan. Kuva aikaisemmasta inventoinnista. Pohjois-Karjalan museo
28 Tontin asemapiirros vuodelta 1978. Kartta aikaisemmasta inventoinnista. Pohjois-Karjalan museo Valokuva edellisen inventoinnin yhteydestä vuodelta 1990 kertoo, että päärakennuksen ulkoiseen olemukseen ei ole tehty suuria muutoksia kuvan ottamisen jälkeen. Kuva Pohjois-Karjalan museo
29 Pielisensuunkatu 19, ulkorakennus Kuvaus: Harjakattoinen frontonilla varustettu puurakennus. Frontonin kohdalla sijaitsee ulko-ovi Osoite: Pielisensuunkatu 19 Rakennustunnus: 167-5-536-5-2 Valmistumisaika: 1939 8 Suunnittelija: Rouvinen 9 Rakennuttaja: Viljo Leikas Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti 8 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 9 Tieto aikaisemmasta inventoinnista.
30 Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Sekalainen; osin betonivalua, osin luonnonkiveä ja osin näitä yhdessä Huoneluku: 6 erilaista tilaa Alkuperäinen käyttö: Käymälä, talli ja liiteri Nykyinen käyttö: Autokatos, varastoja, liiteri ja sauna Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 10.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Rakennuksen tilojen käyttötarkoituksia on muutettu kohteen historian aikana. Esimerkiksi yläkerrassa on sijainnut ulkokäymälä, joka on muutettu varastotilaksi. Alkuperäisessä käytössä kohteessa ovat saunatilat. Vuonna 1990 otetuista valokuvista käy ilmi, että kuvan ottamisen jälkeen pääjulkisivulta on poistettu kaksi ovea ja niiden lähettyville on toteutettu ikkuna (ks. kuva jäljempänä) Kohteen historiaa: Tarkempaa historiaa ei tunneta.
31 Kuvia ja piirustuksia: Rakennuksen itäpäädyssä on viistokattoinen osa, jossa on nykyisin liiteri. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen itäisimmässä osassa on viistokatto. Sen sisätila on pääasiassa halkoliiterinä. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
32 Ulkorakennusta vuodelta 1990. Kuvaamisen jälkeen tähän päivään mennessä kohdetta on muutettu hieman: kaksi ulko-ovea on poistettu ja niiden lähettyville on toteutettu ikkuna (ks. kuvat ylhäällä). Kuvasta huomataan myös se, että pihalla on ollut näkyvä mukulakiveys. Kuva Pohjois-Karjalan museo Rakennuksen tilajakoa vuonna 1990 tehdyn inventoinnin mukaan. Kuva Pohjois-Karjalan museo
33 Sortavalankatu 9, päärakennus Kuvaus: Harjakattoinen hirsirunkoinen omakotitalo. Pihan puolella on parveke ja kuisti Osoite: Sortavalankatu 9 Rakennustunnus: 167-5-527-1-1 Valmistumisaika: 1940 10 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Puukuitulevyt 10 Tieto Rakennus- ja huoneistorekisteristä. Aikaisemman inventoinnin mukaan valmistunut vuonna 1942. Omistajan mukaan valmistunut vuonna 1939-1940. Päiväämättömän lehtiartikkelin mukaan rakennus on valmistunut vuonna 1938. Janne Häkiön ja Sanna Hattusen arkisto.
34 Kerrokset: 2 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivijalta, jota vahvistettu myöhemmin Huoneluku: 6 huonetta, 2 keittiötä, 2 kylpyhuonetta ja sauna Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 1970- ja 1980-lukujen taite: - sauna- ja kylpyhuonesiipi 1980-luvun alku: - ulkovuorauksen muutos: vaakalaudoitus vaihdettu puukuitulevyksi (Enso-levyt) - parveke pihan puolelle - maalämpö (talo ollut alun perin puulämmitteinen) - ikkunaremontti
35 - talon neljästä sisäänkäynnistä kaksi poistettiin käytöstä - huomattavia sisäremontteja, kuten yläkertaan menevien portaiden paikan vaihto, pesutila-wc:n rakentaminen, puupanelointia jne. 1995: - ikkunaremontti 2006 ja 2009: - kylpyhuone- ja saunaremontti - 2008/2009-2013: - sisätilaremontteja 2000: - parvekkeen uusiminen 2008: - kahden huoneiston yhdistäminen yhdeksi 2011: - konesaumattu peltikatto - räystäiden jatkaminen Kohteen historiaa: Tontti on lohkaistu entisen pormestari Nystenin maista. Päärakennukseen on majoittunut sen valmistumisen jälkeen siirtolaisia. Tuolloin rakennuksessa on ollut asunnot neljälle perheelle ja talossa asuikin Hiljasten, Tiaisten ja Peltosten siirtolaisperheet. 11 Vuonna 1979 talon osti kaksi perhettä, 12 ja tuolloin muodostettiin Asunto Yhtymä Sortavalankatu 9. Talon muutossuunnitelmat kahdelle perheelle suunnitteli toinen yhtymän osakas ja talon asukas Matti J. Haapalainen. Kahdella taloudella oli yhteinen piha, ulkosauna, puuvajaaittarakennus ja päärakennuksen yhteydessä ollut sauna. 13 Talon huoneistot yhdistettiin saman talouden käyttöön vuonna 2008. 14 11 Tieto tuntemattomasta lehtiartikkelista, joka on päiväämätön. Janne Häkikiön ja Sanna Hattusen arkisto 12 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 13 Tieto tuntemattomasta lehtiartikkelista, joka on päiväämätön. Janne Häkikiön ja Sanna Hattusen arkisto 14 Tieto rakennuksen omistajalta.
36 Rakennus on mahdollisesti Joensuun ensimmäisiä maalämpökohteita. 15 Kohde on tunnettu myös nimellä Kuoppala. Kuvia ja piirustuksia: Päärakennusta pihan puolelta. Kuvassa näkyy hyvin 1970-luvun lopulla rakennettu lisäsiipi ja sen yläpuolelle seuraavan vuosikymmenen alussa toteutettu parveke. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 15 Tieto tuntemattomasta lehtiartikkelista, joka on päiväämätön. Janne Häkikiön ja Sanna Hattusen arkisto
37 Yksityiskohta puukuitulevypinnasta. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen kivisokkelia on peitetty 1980-luvun alussa puulevyin. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
38 Talon sisätiloissa lienee alkuperäisiä ovia. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Päärakennusta vuonna 1997. Kuvanottohetkestä kohteen ulkoinen olemus Sortavalankadulle päin on pysynyt tähän päivään saakka samana. Kuva Janne Häkikiön ja Sanna Hattusen arkisto
39 Sortavalankatu 9, ulkorakennus Kuvaus: Harjakattoinen ja puinen ulkorakennus Osoite: Sortavalankatu 9 Rakennustunnus: 167-5-527-1-3 Valmistumisaika: 1940 16 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Etuosassa pihan puolella vaakalaudoitus, muualla pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Huopa 16 Sekä aikaisempi inventointi että Rakennus- ja huoneistorekisteri.
40 Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Luonnonkivet Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Aitta, liiteri Nykyinen käyttö: Varasto Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset: Rakennuksen päädyssä on ollut aikoinaan käymälä. 17 Huopakate on uusittu vuonna 2009. Kohteen historiaa: Tarkempaa historiaa ei tunneta 17 Tieto aikaisemmasta inventoinnista.
41 Kuvia ja piirustuksia: Ulkorakennuksen takaosaa idän suuntaan. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen eteläpäätyä. Kuvan aukko lienee liittynyt rakennuksessa olleen käymälän tyhjentämiseen. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
42 Sortavalankatu 9, sauna Kuvaus: Harjakattoinen puurakennus Osoite: Sortavalankatu 9 Rakennustunnus: 167-5-527-1-2 Valmistumisaika: 1940 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pääosin pystyrimalaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Huopa
43 Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivijalka ja betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Sauna Nykyinen käyttö: Varasto Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset: 1980-luvun alussa uudet ikkunat Kohteen historiaa: Tarkempi historia tuntematon
44 Kuvia ja piirustuksia: Yhdessä päärakennuksen kanssa sauna ja ulkorakennus muodostavat Sortavalankatu 9:n tontille ehjän historiallisen pihapiirin. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 11, päärakennus Kuvaus: Harjakattoinen puurakennus, jossa on viistokattoinen 1960- luvulla toteutettu lisäsiipi
45 Osoite: Soanlahdenkatu 11 Rakennustunnus: 167-5-527-4-1 Valmistumisaika: 1930 18 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pääasiassa pystylaudoitus, lisäsiivessä vaakalaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja, lisäsiivessä viistokatto Runko: Hirsi Perusta: Betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - 18 Tieto Rakennus- ja huoneistorekisteristä.
46 Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Lisäsiipi valmistunut 1960-luvulla. 19 Kohteessa ollut aikoinaan öljylämmitys, muutettu kaukolämpöön 20 2000-luvulla kylpyhuoneremontti. 21 Kohteen historiaa: Tarkempaa historiaa ei tunneta. Kuvia ja piirustuksia: Vuonna 1930 ja 1960-luvulla valmistuneet rakennuksen osat hahmottuvat helposti omiksi massoikseen. Perinteinen puurakentamisen tapa nivoo ne samaksi melko yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 19 Omistajan mukaan lisäsiipi valmistunut vuonna 1969. 20 Tieto kohteen omistajalta. 21 Tieto kohteen omistajalta.
47 Kadulta katsottaessa vanha rakennusmassa tulee näkyvämmin esille, kun taas tontin perältä tarkkailtaessa (kuvassa) 1960-luvun lisäsiipi nousee lähes yhtä hallitsevaksi kuin vanha massa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Vanhan osan pihanpuoleisen ikkunan koristeellisia vuorilautoja. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
48 Soanlahdenkatu 11, ulkorakennus Kuvaus: Harjakattoinen puinen ulkorakennus Osoite: Soanlahdenkatu 11 Rakennustunnus: 167-5-527-4-2 Valmistumisaika: 1949 22 Suunnittelija: - Rakennuttaja: - Julkisivut: Pystylaudoitus 22 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan vuonna 1949. On kuitenkin mahdollista, että valmistunut samaan aikaan kuin päärakennus eli 1930-luvun alussa.
49 Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivijalka Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Länsipäädyssä ollut todennäköisesti sauna ja itäpäädyssä käymälä. Keskiosa lienee ollut varastona Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa: Ei tiedossa
50 Kuvia ja piirustuksia: Ulkorakennus (vasemmalla) sopeutuu hyvin toisen piharakennuksen eli entisen autotallin yhteyteen. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 11, entinen autotalli Kuvaus: Harjakattoinen pystylaudoitettu entinen autotallirakennus
51 Osoite: Soanlahdenkatu 11 Rakennustunnus: 167-5-527-4-3 Valmistumisaika:? Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivijalka Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Autotalli + varasto Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: -
52 Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa: Ei tunneta Kuvia ja piirustuksia: Autotallirakennusta pihan puolelta lännestä kuvattuna. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
53 Entisen autotallin takaseinää. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Nysteninkatu 3, päärakennus
54 Kuvaus: Harjakattoinen puurakennus, jota on jatkettu pohjoispuolelle Osoite: Nysteninkatu 3 Rakennustunnus: 167-5-527-2-1 Valmistumisaika: 1945 23 Suunnittelija: Onni Lajunen 24 Rakennuttaja: Mauri Söder Julkisivut: Pystylaudoitus (suurin osa alkuperäisiä) 25 Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Hirsi Perusta: Betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus 23 Sekä aikaisemman inventoinnin että Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. 24 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 25 Tieto Mauri Söderin pojalta (asuu osoitteessa Nysteninkatu 1).
55 Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Viemäröinti vuonna 1963. Talossa oli alun perin puulämmitys, mutta myöhemmin päälämmitysmenetelmäksi muutettiin sähkö. 26 Vuoden 2005 remontti: - laajennusosa (sauna/pesuhuone ja kellari) - yläkerta lämpimäksi - katto uusittiin - samassa yhteydessä toteutettiin myös tontille autokatos Kohteen historiaa: Vuonna 1938 veturinkuljettaja Mauri Söder osti Nysteninkatu nykyiset tontit nro. 2 ja 5 pormestari Nystenin perillisiltä. Tämän vuoksi myöhemmin nykyinen katu nimettiin Nysteninkaduksi ja kadun nimen muuttamisessa aktiivisia olivat Mauri Söder ja Pentti Eskelinen. 27 Talon rakennusvaiheessa pula-ajan vuoksi rakennustarvikkeita kerättiin ympäri maata. Esimerkiksi rungon hirsistä 80 on tuotu Kaurilasta ja 20 Liperin Ristipohjasta. Vaasasta saatiin uuneihin tulenkestävät tiilet ja Jyväskylästä hellan kansilevy. Rakennustarvikkeiden saamista ympäri Suomea helpotti se, että omistaja oli töissä 26 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 27 Tieto Mauri Söderin pojalta (asuu osoitteessa Nysteninkatu 1) ja aikaisemmasta inventoinnista.
56 Valtion Rautateillä. Mauri Söder muutti perheineen taloon lokakuussa 1945. 28 Mauri Söderin puoliso Aili asui talossa vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen omistajaksi tuli Eero Söder. Tällä hetkellä talo on vuokralla. 29 Kuvia ja piirustuksia: Rakennusta Nysteninkadulta katsottuna. Suurin osa kohteen ulkovuoraukseen käytetystä laudoituksesta on alkuperäistä. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Päärakennuksen pihanpuoleista pitkää sivua, joka osoittaa, että rakennus on kokenut tällä suunnalla suuria muutoksia. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 28 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 29 Tieto Mauri Söderin pojalta (asuu osoitteessa Nysteninkatu 1).
57 Nysteninkatu 3:n alkuperäinen asemapiirustus, josta ilmenee tontin rakennuskanta 1940-luvun puolivälissä. Kohteen aikaisempi inventointi. Pohjois-Karjalan museo Osa alkuperäisistä piirustuksista. Aikaisempi inventointi. Pohjois-Karjalan museo
58 Vuonna 1990 Nysteninkatu 3 lienee ollut pitkälle alkuperäisessä asussaan. Suuri muutos tapahtui kuistimassan jatkamisen myötä. Kuva Pohjois-Karjalan museo Nysteninkatu 3, sauna Kuvaus: Harjakattoinen puinen saunarakennus Osoite: Nysteninkatu 3
59 Rakennustunnus: 167-5-527-2-2 Valmistumisaika: 1948 30 Suunnittelija: Naapurissa asunut kirvesmies 31 Rakennuttaja: Mauri Söder Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Huopa Kattomuoto: Harja Runko: Hirsi 32 Perusta: Betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Sauna Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - 30 Aikaisemman inventoinnin mukaan 1948 ja Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan 1949. 31 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 32 Tieto aikaisemmasta inventoinnista.
60 Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset: Huopakatto uudistettu vuonna 2000 Kohteen historiaa: Ei tunneta tarkasti. Kuvia ja piirustuksia: Saunarakennus sijaitsee melko keskellä tonttia. Oikealla on autotalli, joka on valmistunut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
61 Saunan takaseinää ja eteläpäädyssä olevaa eteishuoneen ikkunaa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Saunarakennuksen yleispiirteinen tilajako vuoden 1990 inventoinnin mukaan. Pohjois-Karjalan museo
62 Nysteninkatu 3, ulkorakennus Kuvaus: Viistokattoinen puurakennus Osoite: Nystennkatu 3 Rakennustunnus: 167-5-527-2-4 Valmistumisaika: 1940 33 Suunnittelija: Mauri Söder 34 Rakennuttaja: Mauri Söder Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 33 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 34 Tieto aikaisemmasta inventoinnista.
63 Kate: Pelti Kattomuoto: Viisto Runko: Lauta Perusta: Luonnonkivi Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Liiteri ja käymälä Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa: Ei tunneta tarkasti
64 Kuvia ja piirustuksia: Ulkorakennusta ja sen ympäristöä. Taustalla näkyy naapuritontin Sortavalankatu 9:n rakennuksia. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Ulkorakennuksen luonnonkivijalkaa ja lautavuorausta. Kuva Pekka Piiparinen (2014)
65 Ulkorakennuksen tilajako vuoden 1990 inventoinnin aikana. Pohjois-Karjalan museo Nysteninkatu 4, päärakennus Kuvaus: Massaltaan kaksiosainen harjakattoinen puurakennus Osoite: Nysteninkatu 4 Rakennustunnus: 167-5-526-1-1 Valmistumisaika: 1942 35 35 Sama vuosiluku sekä aikaisemmasta inventoinnista että Rakennus- ja huoneistorekisteristä. Kuitenkin aikaisempi inventointi kertoo, että lopullisesti rakennus oli valmis vuonna 1945.
66 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Toivo Piiroinen Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: 1. kerros hirrestä, 2. kerros laudasta ja uudisosa laudasta Perusta: Betonivalu Huoneluku: 7 huonetta ja sauna Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Aikaisempi inventointi 22.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä
67 Korjaukset / laajennukset: Vuonna 1953 viemäröinnin asennus. Alun perin taloa lämmitettiin puilla, mutta sittemmin siihen asennettiin öljylämmitys ja myöhemmin sähkölämmitys. 36 Eskelisen omistuksen aikaan talon julkisivut on uusittu ja nykyisten omistajien ostettua talon vuonna 2005, ne uusittiin jälleen. Samana vuonna myös katto uusittiin. Vuonna 2014 toteutettiin lautarunkoinen laajennus itään. 37 Kohteen historiaa: Talo on otettu käyttöön vuonna 1942 ja lopullisesti se on valmistunut vuonna 1945. Kohteen rakennutti VR:n viilari Toivo Piiroinen. 38 1940-1960-luvuilla rakennuksessa asui huomattavat määrät vuokralaisia. 39 Vuonna 1977 taloon muutti Pentti ja Ritva Eskelinen. Jani Eskelinen asui kohteessa vuosina 1985-2002. Ritva Kärkkäisellä talo oli vuosina 2002-2005. 40 Nykyiset omistajat ostivat talon vuonna 2005. Kuvia ja piirustuksia: Rakennusta pihan puolelta. Inventointihetkellä kohde oli remontin alla. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 36 Tiedot aikaisemmasta inventoinnista. 37 Tiedot rakennuksen omistajilta. 38 Tiedot aikaisemmasta inventoinnista. 39 Kohteen talokirja. Niina ja Joni Silfstenin arkisto. 40 Tiedot aikaisemmasta inventoinnista. Pohjois-Karjalan museo; Kohteen talokirja. Niina ja Joni Silfstenin arkisto.