Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Etelä-Savon ammattiopiston johtoryhmän vahvistama 2.5.2011 Osaamisjohtaja Marja Anttalainen

Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistaja, levyseppähitsaaja Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1 Opetussuunnitelman muodostuminen... 1 2 Opintojen järjestäminen... 1 3 Kone- ja metallialan perustutkinnon muodostuminen ja opintojen ajoitus... 3 Tutkinnon kuvaus... 3 Yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen tutkinnossa... 3 Paremman palvelun osaaja... 3 Kansainvälisyyden toteutuminen tutkinnossa... 3 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa... 4 Tutkinnon rakenne... 4 4 Tutkinnon osien toteutussuunnitelma... 5 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 5 4.2. Valmistustekniikan koulutusohjelma... 11 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (40 ov)... 16 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 25 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, 20 ov (yhteiset opinnot)... 32 5.1 Pakolliset tutkinnon osat... 32 Liitteet Kone- ja metallialan perustutkinnon perusteet (OPH) www.esedu.fi sivuston opetussuunnitelmat kansio, josta löytyvät: Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman yhteisen osan liitteet Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja suunnitelmat Aikuisten näyttötutkintotoiminnan suunnitelma

1 1 OPETUSSUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelma muodostuu kolmesta osasta: Etelä-Savon ammattiopiston (Esedu) opetussuunnitelman yhteinen osa, jossa määritellään Etelä-Savon ammattiopiston kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä kuvataan Etelä-Savon koulutus Oy:n toimintaa ohjaavat strategiat. Kone- ja metallialan perustutkinnon perusteet, jossa on kuvattu tutkinnon ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma (tämä asiakirja), jossa kuvataan tutkinnon muodostuminen ja opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt sekä menetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma sisältää ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja suunnitelmat. 2 OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perus- tai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon. Opiskelijan opintoja ohjaa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa kuvataan mitä opiskelija opiskelee. HOPS tehdään perustutkinnon opetussuunnitelman ja opiskelijan omien tavoitteiden ja valintojen perusteella. HOPS voi pitää sisällään erilaisia oppimisen suoritustapoja ja tavoitteita, opintojen ajoitusta, alustavia valinnaisten opintojen valintoja sekä suunnitelman työssäoppimisesta. HOPSia tarkennetaan lukuvuosittain opintojen edetessä. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Siinä määritellään tarvittavat tukitoimet ja ne järjestelyt, joita opiskelijan opintojen ja työllistymisen tukena käytetään. Yksi opintoviikko tarkoittaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Opintoviikko sisältää erilaisia oppimisen muotoja ja opetusmenetelmiä, jotka valitaan oppimistavoitteiden ja opiskelijoiden oppimisvalmiuksien kannalta tarkoituksenmukaisesti. Oppimisen muotoja ja opetusmenetelmiä ovat mm. lähi - ja etäopetus, monimuoto-opetus, verkko-opetus ja työssäoppiminen. Oppimista tapahtuu monipuolisissa oppimisympäristöissä, jotka ovat kokonaisvaltaisia työpaikkojen ja oppilaitosten toimintaympäristöjä, jotka muodostuvat itse toimipaikkojen ympäristöstä, oppijoista, opettajista, työpaikan työntekijöistä ja henkilöstöstä, oppimislähteistä, oppimisnäkemyksistä, erilaisista toimintamuodoista sekä välineistä ja tavoista käyttää näitä.

2 Jokaiselle opiskelijaryhmälle nimetään ryhmänohjaaja, joka on opiskelijan lähin tukihenkilö opintojen ajan. Hän perehdyttää opiskelijan opintoihin, seuraa läsnäoloja, vastaa ryhmänsä hyvinvoinnista sekä informoi opintoihin kuuluvista arjen asioista. Etelä-Savon ammattiopisto tarjoaa myös erityisopetusta, jonka tehtävänä on auttaa opiskelijaa saavuttamaan tutkintonsa/opiskelunsa tavoitteet ja sijoittumaan työelämään. Erityisopetusprosessin käytännön toteutuksesta huolehtivat ensisijaisesti ryhmänohjaajat, opettajat, erityisopetusvastaavat ja ammatilliset erityisopettajat, jotka yhteistyössä vastaavat erityisestä tuesta ja ohjauksesta koko opintojen ajan. Koko tutkinnon suorittaminen on tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Etelä-Savon ammattiopistossa perustutkinnot voidaan suorittaa myös työelämän toiminta- ja tehtäväkokonaisuuksia vastaavina tutkinnon osina. Lähtökohtana ovat tällöin sekä opiskelijan/tutkinnon suorittajan mahdollisuudet työllistyä kapea-alaista osaamista vaativaan työhön että opiskelijan/tutkinnon suorittajan yksilölliset opiskeluvalmiudet ja elämäntilanne. Tarkemmin opintojen järjestäminen on kuvattu Etelä-Savon ammattiopiston Opetussuunnitelman yhteisessä osassa.

3 3 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN AJOITUS TUTKINNON KUVAUS Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut osaa eril aisia valmistustekniikoita ja koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia. YRITTÄJYYSKASVATUKSE N TOTEUTUMINEN TUTKINNOSSA Kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen in. PAREMMAN PALVELUN OSAAJ A Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, miksi asiakaspalvelu on tärkeää työelämässä. Opinnot joko sisältyvät osaamiskokonaisuuksiin tai ne suoritetaan monimuotoisesti mm. Moodle-oppimisympäristössä ja työssäoppimisen yhteydessä. Opintojen sisältöinä ovat mm: hyvä asiakaspalvelu ja laatu, asiakaspalveluprosessin vaiheet, asiakkaan vastaanottaminen, palvelutilanteen päättäminen, asiakkaan palvelu puhelimessa, sähköpostikäytännöt ja hyvät käytöstavat. Opiskelija saa kokonaisuuden suoritettuaan Paremman Palvelun Osaaja todistuksen ja rintamerkin. Asiakaspalvelun opinnot integroidaan ensimmäisen vuoden aikana automaatio ja asennuksen opintokokonaisuuteen. Tutkinnon suorittaja ymmärtää asiakaslähtöisyyden tärkeyden opiskelussaan. KANSAINVÄLISYYDEN TO TEUTUMINEN TUTKINNOSSA Kansainvälistyvässä maailmassa me kaikki kohtaamme erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Yritysten kansainvälistyessä ja Euroopan tullessa yhtenäiseksi alueeksi myös työmarkkinat muuttuvat. Tavoitteena on edesauttaa vieraiden kulttuurien kohtaamista ja ymmärtämistä. Tutkinnon suorittaja voi lähteä ulkomaille työssäoppimaan tai suorittamaan erilaisia opintoja omien tarpeittensa mukaan. Kansainvälistyminen tarjoaa tutkinnon suorittajalle myös mahdollisuuden tutustua oppilaitoksessa opiskeleviin ja vieraileviin muiden maiden opiskelijoihin. Toimiessa heidän kanssaan opiskelija saa mahdollisuuden luoda ystävyyssuhteita yli rajojen. Kansainvälistymisen painopisteet ovat Pohjoismaissa ja Euroopassa (Hollanti, Saksa ja Slovenia). Kansainväliset vaihdot ovat tavoitteellista toimintaa. Myös monet eri alan ulkomaalaiset vierailijat ja opiskelijaryhmät tuovat kansainvälistä erityisosaamista opetukseen.

4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSE SSA Kone- ja metallitekniikan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: näön heikkous tasapainoelimistön toiminnan häiriöt ja sairaudet tuki- ja liikuntaelimistön sairaus TUTKINNON RAKENNE Ohjeellinen opintojen ajoitus koskee koulutusta, joka järjestetään ammatillisena peruskoulutuksena. Näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon toteutus suunnitellaan henkilökohtaistamisen kautta. Tutkinnon rakenteen numerointi noudattaa kone- ja metallialan perustutkinnon perusteita. Ammatillisessa peruskoulutuksessa 1 2 3 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 24 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov 4.1.2 Koneistuksen perustyöt 10 ov 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov x x x 4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelma 4.2.1 Koneistus 20 ov 4.2.2 Levy- hitsaustyöt 20 ov x x Valittava yhteensä 30 ov tutkinnon osista 4.4.1-4.5.5 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat: 4.5.14 Asennushitsaus 10 ov 4.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 10 ov 4.5.27 CNC-sorvaus 10 ov 4.5.31 Manuaalikoneistus 10 ov x x x x x x x x

5 4.5 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov 4.5.37 CAD/CAM suunnittelu ja valmistus 2 ov 4.5.28 CNC-jyrsintä 7 ov 4.5.16 IW-hitsaus 10 ov 4.5.48 MasterCAM-kurssi 2 ov 4.5.49 Metallimaalaus 2 ov x x x x x 4 TUTKINNON OSIEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖ T (10 OV) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet asentaa pneumatiikkajärjestelmiä sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat vaihtovirrasta tiedollisesti ja taidollisesti standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset asiat perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä opintokokonaisuuteen kuuluvia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan

6 ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - työn perustan oleva tiedon hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen hyväksymä ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja suunnitelma on tämän asiakirjan liitteenä. Tutkinnon osan osaamiskokonaisuudet Asennuksen ja automaation perustyöt 1, 5ov Asennuksen ja automaation perustyöt 2, 5 ov Osaamiskokonaisuus Asennuksen ja automaation perustyöt 1 5 OV Opiskelija tuntee asennuksessa tarvittavia koneenosia ja komponentteja, tuntee pneumaattisia, hydraulisia ja sähköisiä kytkentöihin liittyviä kytkentäsymboleita/-kaavioita sisältäen asennus- ja kytkentäharjoituksia. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa ja työsalissa tapahtuvat asennus- ja kytkentäharjoitukset yksilö-/parityöskentelynä. Oman alan kirjallisuus ja monisteet sekä havaintovälinesarjat. 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON Osaamiskokonaisuus Asennuksen ja automaation perustyöt 2 5 OV Opiskelija osaa asentaa koneenosia ja komponentteja, suorittaa pienimuotoisia pneumaattisia, hydraulisia ja sähköisiä kytkentöjä.

7 Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON 4.1.2 KONEISTUKSEN PERUSTYÖT (10 OV) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitse teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon osaa porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen osaa eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa osaa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvaa lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaan jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan työpaikalla tai mahdollisimman aidossa

8 työympäristössä oppilaitoksessa. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - työn perustan oleva tiedon hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Tutkinnon osan osaamiskokonaisuudet Koneistuksen perustyöt 1, 5 ov Koneistuksen perustyöt 2, 5 ov Osaamiskokonaisuus Koneistuksen perustyöt 1 5 ov Opiskelija osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Oppii huomioimaan työturvallisuusasiat työskentelyssään. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa teorian opiskeluna sekä ohjatusti työsalissa manuaalityöstökoneilla. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON Osaamiskokonaisuus Koneistuksen perustyöt 2 5 ov Opiskelija osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset.

9 Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa teorian opiskeluna sekä ohjatusti työsalissa manuaalityöstökoneilla. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON 4.1.3 LEVYTÖIDEN JA HITSAUKSEN PERUSTYÖT (10 OV) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia; osaa hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista; osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa ohutlevytyökokonaisuuden/kokonaisuuksia, jossa osia liitetään

10 liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Eri liitostavoista kaksi voidaan näyttä ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - työn perustan oleva tiedon hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen hyväksymä ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja suunnitelma on tämän asiakirjan liitteenä. Tutkinnon osan osaamiskokonaisuudet Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 1, 5 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2, 5 ov Osaamiskokonaisuus Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 1 5 OV Opiskelija osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen perushitsausmenetelmillä. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON Osaamiskokonaisuus Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2 5 OV Opiskelija osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen

11 ja levyjen liittämisen perushitsausmenetelmillä. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON 4.2. VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 4.2.1. KONEISTUS (20 OV) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Tutkinnon osan suorittaja osaa ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä koneenpiirustuksen CAD -ohjelmalla CNC-tekniikan perusteet materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriöja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä kellottaa kiinnittimiä käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä

12 tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät laikkatyypit valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta käyttäen työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - työn perustan oleva tiedon hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen hyväksymä ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja suunnitelma on tämän asiakirjan liitteenä. Tutkinnon osan osaamiskokonaisuudet Tekninen piirustus ja suunnittelu, 3 ov Koneistaminen, 7 ov Työssäoppiminen, 10 ov Osaamiskokonaisuus Tekninen piirustus ja suunnittelu 3 OV Opiskelija ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä, osaa tehdä koneenpiirustuksen CAD ohjelmalla.

13 Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON Osaamiskokonaisuus Koneistaminen 7 OV Oppilas pystyy valmistamaan koneistamalla työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON 4.2.2 LEVY- JA HITSAUSTYÖT (20 O V) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä levytyökokonaisuuksia alkaen levyraaka-aineesta ja päätyen hitsatuksi kokonaisuudeksi, joka on viimeistelty pintakäsittelyä tai muuta jatkokäsittelyä varten. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman leikata levyjä suuntaisleikkureilla, tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat. suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen. tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuus ja laatu sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet.

14 Ammattitaidon osoittamistavat levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa. tehdä levynkäyttösuunnitelman syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset. suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen. leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken pyörityslaitteita leikkauksessa. suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä. levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset. matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita valmistaa muotomalline pyöristysten muodon tarkistusta varten. aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen niin, että osaa suorittaa esitaivutukset. ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuva kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutos säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, valita särmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet laatia särmäyksen työjärjestyksen ja laskea oikaistut pituudet laatia tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävän taivutussuunnitelman tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle. tehdä tavallisten levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustöitä lukea standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät hitsien tarkistusmittaukset standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D suorittaa puikkohitsauksia MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia hitsata standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C laskea työ- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Tutkinnon osan suorittaja hitsaa ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistaa jonkin hitsausliitoksia sisältävän levytyökokonaisuuden tai osakokonaisuuksia työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan

15 - työprosessin hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - työn perustan oleva tiedon hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen hyväksymä ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja suunnitelma on tämän asiakirjan liitteenä. Tutkinnon osan osaamiskokonaisuudet Tekninen piirustus ja suunnittelu, 3 ov Hitsaus ja levytyötekniikka, 7 ov Työssäoppimista, 10 ov Osaamiskokonaisuus Tekninen piirustus ja suunnittelu 3 OV Oppilas ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä sekä osaa tehdä koneenpiirustuksia CAD ohjelmalla ja laskea oikaistut pituudet. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON Osaamiskokonaisuus Hitsaus- ja levytyötekniikka 7 OV Oppilas osaa suorittaa standardien mukaisia puikkohitsauksia, MAGhitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Kokonaisuuteen kuuluu asiakaspalvelutilanteita ja sähköistä raportointia. Oppilas osaa leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä

16 oppimismenetelmät manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella. Oman alan kirjallisuus ja monisteet Erityispiirteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON 4.5 KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT (40 OV) 4.5.14 ASENNUSHITSAUS (10 OV) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata asennushitsauksia niissä tarvittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä polttoleikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla. Hän osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päälle hitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen. Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG - hitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa kaasupoltinlaitteiston käytön kovajuottamisen kaasuhitsausprosessin teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousaste -erot korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla Ammattitaidon osoittamistavat

17 Tutkinnon osan suorittaja osoittaa asennushitsauksissa vaadittava ammattitaidon kahdella hitsausprosessilla asennustyöolosuhteissa työpaikalla tai mahdollisimman aidossa ympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - työn perustan oleva tiedon hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen hyväksymä ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja suunnitelma on tämän asiakirjan liitteenä. Tutkinnon osan osaamiskokonaisuudet Asennushitsaus 1, 5ov Asennushitsaus 2, 5ov Osaamiskokonaisuus Asennushitsaus 1 5 OV Oppilas osaa hitsata asennushitsauksia niissä tarvittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä polttoleikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla. Hän osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päälle hitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Kokonaisuuteen kuuluu asiakaspalvelutilanteita ja sähköistä raportointia. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON

18 Osaamiskokonaisuus Asennushitsaus 2 5 OV Oppilas osaa hitsata asennushitsauksia niissä tarvittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä polttoleikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla. Hän osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päälle hitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON 4.5.17 LEVY- JA HITSAUSALAN CNC -VALMISTUS (10 OV) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tekee työohjeiden ja piirustusten mukaan monimuotoisia levyosia jollakin CNCohjatulla levyntyöstökoneella (poltto- ja plasmaleikkauskoneella, särmärillä ja siihen kiinnitetyillä laitteilla). Hän tuntee hyvin käyttämänsä koneen toimintaperiaatteet ja osaa käyttää sitä turvallisesti ja tuottavasti. Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa monimuotoisia kappaleita CNC-ohjatulla levytyökoneella siirtää valmisohjelman CNC-koneeseen. ohjelmointiohjelman toimintatavan. tehdä CNC-ohjatulle levyntyöstökoneelle levyosien leikkaukseen liittyviä ohjelmia piirustusten mukaisesti. (CNC-polttoleikkauskone, CNC-plasmaleikkauskone) lukea valmista ohjelmaa ja tulkita sitä sekä tehdä siihen tarpeelliset korjaukset. parametriohjelmoinnin perusteet leikattavan levyn materiaalimerkinnät käyttää nosturia ja siirtää levyt leikkauspöydälle, aiheuttamatta vaurioita materiaalille. lasertyöstön tärkeimmät käyttöalueet teollisuudessa. selvittää käytettävän laserin laserluokan sekä laserluokkaa vastaavat vaaratekijät ja käyttöturvallisuusvaatimukset. valita ja säätää leikkausparametrit suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet tietää vesileikkauslaitteen toimintaan ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarojen ja terveyshaittojen aiheuttajat sekä niiden estämiseen käytettävät suojelutoimet

19 Ammattitaidon osoittamistavat ymmärtää korkean käyttöpaineen aiheuttamat rasitukset laitteistolle ymmärtää vesileikkauksessa aiheutuvan leikkausäänen haitat ja suojautumisen tuntee vesileikkauslaitteiston rakenteen, toimintaperiaatteen ja ohjauslaitteet suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet tuntee yleisimmät hitsausrobottijärjestelmät ja niissä käytetyt ohjelmointitavat. tietää robotin koordinaatistot ja liiketyypit ohjelmoida ja käyttää työpaikkansa hitsaus- tai kappaleenkäsittelyrobottia Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa valmistamalla CNC-ohjelmoitavalla levyntyöstökoneella, tai hitsauslaitteella, työpiirustuksen mukaisen monimuotoisen työkappaleen (levyosan, tai tuotteen) tai osakokonaisuuden työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - työn perustan oleva tiedon hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen hyväksymä ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja suunnitelma on tämän asiakirjan liitteenä. Tutkinnon osan osaamiskokonaisuudet Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 1, 5 ov Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 2, 5 ov Osaamiskokonaisuus Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 1 Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät 5 OV Oppilas osaa tehdä CNC-ohjatulle levyntyöstökoneelle levyosien leikkaukseen liittyviä ohjelmia piirustusten mukaisesti (CNCpolttoleikkauskone, CNC-plasmaleikkauskone), siirtää valmisohjelman CNCkoneeseen, valmistaa monimuotoisia kappaleita CNC-ohjatulla levytyökoneella. Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa.

20 Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON Osaamiskokonaisuus Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 2 5 OV Oppilas osaa tehdä CNC-ohjatulle levyntyöstökoneelle levyosien leikkaukseen liittyviä ohjelmia piirustusten mukaisesti (CNCpolttoleikkauskone, CNC-plasmaleikkauskone), siirtää valmisohjelman CNC-koneeseen, valmistaa monimuotoisia kappaleita CNC-ohjatulla levytyökoneella. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON 4.5.27 CNC-SORVAUS (10 OV) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää CNC-ohjattua 2-akselista työstökonetta. Hän osaa CNC-ohjelmoinnin ja tuntee terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet ja raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea työpiirustuksia ja tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä ymmärtää niihin liittyvät toleranssit ja pintamerkit CAD/CAM-tekniikan perusteet käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat suunnitella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa / asettaa mittavälineen ennen käyttöä kartiopintoihin ja pyöristyksiin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon

21 Ammattitaidon osoittamistavat tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit vaihtaa istukan leuat, säätää leukojen paine sekä sorvata tarvittaessa pehmeät leuat kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina käyttää oikein nostoapuvälineitä valita oikeat terät ja teräpalat määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille asettaa ja mitata terät hakea ja asettaa nollapisteen sekä tehdä tarvittaessa korjauksia nollapisteeseen ottaa valmiin ohjelman työstökoneelle ja editoida sitä tekee tavanomaisia ohjelmia ja käyttää niissä nirkonsäteen kompensointia ja työkiertoja testaa ohjelman ennen varsinaista kappaleen ajoa huomioida lämmön vaikutuksen koneistuksessa käyttää teräkorjaimia tehdä asetuksen dokumentoinnin viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden CNC-ohjattua työstökonetta käyttäen työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - työn perustan oleva tiedon hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen hyväksymä ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja suunnitelma on tämän asiakirjan liitteenä. Tutkinnon osan osaamiskokonaisuudet CNC-sorvaus 1, 5 ov CNC-sorvaus 2, 5 ov Osaamiskokonaisuus CNC-sorvaus 1 5 OV Oppilas osaa CNC-ohjelmoinnin ja osaa käyttää turvallisesti CNC-ohjattua 2-

22 akselista työstökonetta. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet Erityispiirteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON Osaamiskokonaisuus CNC-sorvaus 2 5 OV Oppilas osaa CNC-ohjelmoinnin ja osaa käyttää turvallisesti CNC-ohjattua 2- akselista työstökonetta. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON 4.5.31 MANUAALIKONEIST US (10 OV) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnonsuorittaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan manuaalisilla työstökoneilla tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativia koneistustyökokonaisuuksia, jossa on tarkkoja sovitteita sekä vaativilla muoto- ja sijaintitoleransseilla määriteltyjä yksityiskohtia. Työkappaleiden koneistettavien pintojen yleistoleranssiaste on keskiaste (ISO 2768-m). Sorvattavissa kappaleissa on lieriöitä, kartioita ja kierteitä. Jyrsintäpinnoissa tulee olla tasopintojen lisäksi olakkeita, hammastuksia ja kiilauria. Tutkinnonsuorittajan on osattava myös työkappaleiden viimeistelytyöt. Tutkinnon osan suorittaja osaa sorvaa ulko- ja sisäpuolisia kierteitä

23 työkappaleen oikea kiinnittämisen valmistuksessa tarvittavien asetusten tekemisen pehmeiden leukojen koneistamisen suorittaa kaikki työaikaiset ja valmiin työn tarkastusmittaukset tarkistaa työkappaleen mitat mitta-, muoto- ja sijaintitoleransseineen ja verrata niitä piirustuksen asettamiin vaatimuksiin mitata eri mittavälineillä monipuolisesti valmistaa kappale sovittamalla sitä vastakappaleeseen mitata pinnankarheus valmistetusta kappaleesta terien valinnat ja teräasetusten teon valmistettavan kappaleen materiaalien työstöominaisuudet valmistettavan kappaleen lämpökäsittelyn valmistaa hammaspyörän jyrsinkoneella välillistä jakoa hyväksi käyttäen käyttää jyrsinkoneen jakopäätä ja hallitsee jakopään käyttöön liittyvän matematiikan laskea tarvittavat mitat hammaspyörän mittaamista varten ja osaa mitata hammaspyörän työvaiheiden suunnittelussa ottaa huomioon kappaleen kiinnityksen vaikutus valmistusjärjestykseen ja vaadittavien toleranssien toteutumiseen vaativien kappaleiden mittaustekniikan tehdä pikateräsmuototeriä kunnostaa terät ja teräpäät käyttää avarrustyökaluja jyrsinkoneessa Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä apulaitteita esim. jakopää, koneruuvipuristin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - työn perustan oleva tiedon hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen hyväksymä ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja suunnitelma on tämän asiakirjan liitteenä. Tutkinnon osan osaamiskokonaisuudet Manuaalikoneistus 1, 5 ov Manuaalikoneistus 2, 5 ov Osaamiskokonaisuus Manuaalikoneistus 1 5 OV

24 Oppilas osaa tehdä turvallisesti työpiirustusten mukaan manuaalisilla työstökoneilla tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativia koneistustyökokonaisuuksia. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON Osaamiskokonaisuus Manuaalikoneistus 2 5 OV Oppilas osaa tehdä turvallisesti työpiirustusten mukaan manuaalisilla työstökoneilla tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativia koneistustyökokonaisuuksia. Toteutustapa, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetus toteutetaan lähiopintoina oppilaitoksessa. Oman alan kirjallisuus ja monisteet 2) osaamisen on määritelty liitteessä AON

25 4.5 KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT 4.5.37 CAD/CAM SUUNNITTELU JA VALMISTUS (2 OV) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittajalla on sellaiset perustaidot CNC- koneistuksesta, että hän osaa piirtää CAD/CAMohjelmalla 2D- kuvan, jonka pohjalta hän valmistaa tarvittavat työstöradat. Hän osaa piirtää valmistettavasta osasta työpiirustuksen mitoituksineen ja tulostaa sen. Lisäksi oppilas osaa käyttää CNCohjatua 2-akselista työstökonetta. Hän osaa CNC-ohjelmoinnin ja tuntee terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet ja raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Tutkinnon osan suorittaja osaa - käyttää CAD/CAM- ohjelmaa - piirtää työpiirustuksen ja mitoittaa sen valmistuksen mukaisesti - tulostaa työpiirustuksen - siirtää työkappaleen kuvaruudulla oikeaan asentoon - siirtää työkappaleen nollapisteeseen - käyttää tyypillisiä tiedonsiirtoformaatteja - mallintaa kappaleen dokumenttien perusteella - tarvittaessa editoida kuvaa - käyttää apuna piirustustasoja - tehdä tarvittavat työstöratoja - post-prosessorin käytön ja tietää sen merkityksen - valita työstörataan tarvittavat alkiot - käyttää työkalukirjastoa ja osaa tehdä sinne uusia työkaluja - valita sopivan työkalun käyttötarkoituksen mukaan - asettaa oikeat lastuamisarvot ja lastunpaksuudet materiaalien mukaan - valita sopivan työstömenetelmän koneistukseen - käyttää työvaroja tarkoituksenmukaisesti - hallitsee rouhinnan ja viimeistelyn työvaiheet - tarkistaa työstöradan ennen sen siirtoa työstökoneelle - korjata työstöradassa olevat virheet - siirtää työstöradan työstökoneelle - ottaa huomioon työstökoneen ominaisuudet työstöratoja tehdessä - CAD/CAM-tekniikan perusteet - käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti - valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat - suunnittella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset - käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa / asettaa mittavälineen ennen käyttöä - kartiopintoihin ja pyöristyksiin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa - ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon - tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit - vaihtaa istukan leuat, säätää leukojen paine sekä sorvata tarvittaessa pehmeät leuat - kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina - käyttää oikein nostoapuvälineitä - valita oikeat terät ja teräpalat - määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille