OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA. Tekniikan ja liikenteen ala. Kone- ja metallitekniikan perustutkinto. Valmistusteniikan koulutusohjelma

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Tekniikan ja liikenteen ala Kone- ja metallitekniikan perustutkinto Valmistusteniikan koulutusohjelma Opetushallituksen perusteet 2009 Voimassa alkaen: Versio: Hyväksyjä: MV Suupohjan ammatti-instituutti (06) Oppitie 4 PL 6 Faksi (06) KAUHAJOKI KAUHAJOKI

2 Sisältö JOHDANTO INSTITUUTIN OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA ARVOPERUSTA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ARVIOINTI KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN TUTKINNON RAKENNE OPINTOJEN AJOITUS VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KONEENASENTAJA JA LEVYSEPPÄHITSAAJAN TUTKINTOJEN AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT KONEENASENTAJAN TUTKINTO LEVYSEPPÄHITSAAJAN TUTKINTO AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Asennuksen ja automaation perustyöt (10 ov) Koneistuksen perustyöt (10 ov) Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (10 ov) TUTKINTOKOHTAISESTI PAKOLLINEN TUTKINNON OSA (20 OV), KONEENASENTAJA Koneenasennus TUTKINTOKOHTAISESTI PAKOLLINEN TUTKINNON OSA (20 OV), LEVYSEPPÄHITSAAJA Levy- ja hitsaustyöt TUTKINTOKOHTAISET VALINNAISET TUTKINNONOSAT (40 OV ) Koneenasentaja ja Levyseppähitsaaja OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖTURVALLISUUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA LIITTEET (SÄILYTETÄÄN ERILLISINÄ)

3 JOHDANTO Siihen aikaan, kun kaikki työ tehtiin lihaksilla, saattoi parhaimman ja huonoimman ojankaivajan työsuorituksen ero olla kaksi-kolminkertainen. Mitä suuremmaksi työssä tulee osaamisen tarve sen suurempia voivat olla henkilöiden tuottavuuserot. Työsuorituksen tulokseen vaikuttaa osaamisen lisäksi myös asenne työhön. Henkilöllä voi olla rajallinen kyky oppia uutta työtä, mutta oikealle asenteella hänen työtuloksensa voi olla erinomainen. Ammatilliseen tulevat nuoret ovat pääsääntöisesti juuri peruskoulunsa päättäneitä, joten heidän asenteensa opiskeluun on hyvin eritasoista, johtuen nuorten erilaisesta kypsyysasteesta. Jotkut suhtautuvat opiskeluun hyvinkin aikuismaisesti, mutta osa ei, ainakaan opiskelun alkuvaiheessa, ole valmis itsenäiseen opiskeluun. Opetussuunnitelman täytyy mukautua tarpeen vaatiessa myös erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin ja heidän valmiuksiinsa oppia uutta kulloisessakin tilanteessa. Ammattien sisällön muuttumista tapahtuu kaiken aikaa, joissakin ammateissa hitaammin, joissakin nopeammin. Koulutuksen on pystyttävä vastaamaan näihin muutoksiin, mieluiten ennakoiden, kuin jälkikäteen. Tämän takia opetussuunnitelmia on päivitettävä vuosittain, että oppilaitoksessa ei opeteta ammattien historiaa. Opetussuunnitelman olisi huomioitava näin ollen myös opettajien täydennyskoulutustarpeet, olipa kyseessä sitten ammatinperusosaaminen tai pedagogiset taidot. Opetussuunnitelman on muodostettava selkeä kokonaisuus, josta on selkeästi luottavissa opetuksen sisältö ja laajuus kussakin tutkinnon osassa, miten opetus toteutetaan, miten tutkinnon osa niveltyy koko tutkintoon, selkeästi käytävä esiin onko tutkinnon osa pakollinen vai valinnainen. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että arviointi perusteet ovat selkeät ja yksiselitteiset. 1. Instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa 1.1. Arvoperusta Opetustoiminnan johtavina periaatteina on laatukäsikirjassa mainittu toiminta-ajatus, jonka mukaan saatamme alkuun ja tuemme opiskelijoiden taito- ja tietotason nousua ja kasvatamme heistä vastuullisia kansalaisia, jotka ymmärtävät yhteiskunnan toimintaa. Ympäristöpolitiikka on määritelty ympäristökäsikirjassa seuraavalla tavalla, Opetamme ja ohjaamme opiskelijoita ja henkilöstöä terveelliseen sekä ympäristöä kunnioittavaan ja säästävään toimintaan. Toimimme energiaa säästävällä tavalla ja käytämme raaka-aineita tehokkaasti ja taloudellisesti. Kierrätämme jätteitä ja pyrimme niiden vähentämiseen. Lisäksi laatukäsikirjassa on maininta asiakaslähtöisyydestä, jonka mukaan toimimme opiskelijoiden tarpeet huomioiden, kuitenkaan opetuksellisia ja kasvatuksellisia tavoitteita unohtamatta. Kaikki edellä mainittu on se perusta, jonka päälle varsinainen ammattitaito rakennetaan. Kansalaiseksi kasvamisen tärkeä osa on kulttuuriperinnön tiedostaminen ja sen säilyttäminen on tärkeä osa kansallista arvoperustaa. Oman kansallisen kulttuurin tiedostaminen on edellytyksenä muiden kulttuurien arvostamiselle, joita pidetään yhdenvertaisena oman kulttuurin kanssa. 3

4 1.2. Opetuksen järjestäminen Ammatti-instituutin ammatillinen koulutus tähtää aina pääsääntöisesti koko tutkinnon suorittamiseen, mutta erityisestä syystä opiskelija voi suorittaa vain tutkinnon osan tai osia. Nuorisoasteen koulutus järjestetään opetussuunnitelma perusteisenä, joka sisältää lähipetusta, omatoimisia harjoitustehtäviä, verkko-opetusta tai edellä mainittujen yhdistelmiä ja työssäoppimisjaksoja. Aikuiskoulutus on ensisijaisesti tutkintoon tai tutkinnon osiin tähtäävää, jotka suoritetaan näyttöinä, mutta tarpeen vaatiessa voidaan järjestää muuta ammatillista koulutusta. Koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena ja myös silloin käytetään edellä mainittuja opetusmenetelmiä. Lainsäädännön ja määräysten lähtökohtana on ammattitaidon hankintatavasta riippumattomien tutkintojen kehittäminen ja saaminen kansallisen laadunvalvonnan piiriin. Tutkintojärjestelmän tarkoituksena on ottaa tasavertaisesti huomioon sekä työssä että muussa toiminnassa ja koulutuksessa hankittu ammattitaito. Keskeinen tavoite on myös se, että ammattitaidon ja -tiedon on osoitettava näytöissä. Kansallista laadunvarmistusta toteutetaan niin toisen asteen koulutukseen sisältyvissä ammattiosaamisen näytöissä kuin talonrakennusalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon näytöissäkin, joissa arviointiin osallistuvat sekä työelämän että koulutuksen järjestäjän edustajat. Tavoitteellinen opiskeluaika opetussuunnitelma perusteisessä koulutuksessa on kolme lukuvuotta, mutta opiskelijan henkilökohtaisessa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelija voi käyttää opiskeluun aikaa neljä lukuvuotta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka soveltuu hänen taipumuksiinsa ja mielenkiintoonsa ammatin eriosa-alueille. Kulttuuri- ja arvoperinnän säilyttämiseksi järjestetään instituutissa yhteisiä tilaisuuksia kansallisina merkkipäivinä ja muuta toimintaa, joka tukee kulttuuriperinnön säilyttämistä, mutta tuo myös esiin tarpeen vaatiessa sen uusia piirteitä. Maahanmuuttaja opiskelijoille järjestetään tarpeen vaatiessa opiskeluun valmentavaa koulutusta, joka perustuu OPH:n opetussuunnitelmien perusteisiin Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (määräys 7/011/2008). Sellaisille vammaisille opiskelijoille, joiden vamma ei estä heitä myöhemmin toimimasta opiskelemassaan ammatissa voidaan tarpeen vaatiessa järjestää lyhytaikaisia kuntouttavia toimia. Oppimisvaikeuksista kärsiville opiskelijoille järjestetään tuki- ja erityisopetusta. Opiskelijoille, joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia, tarjotaan kuraattori palveluja Arviointi Arvioinnilla on useita tehtäviä, tarkasteltiinpa sitä opettajan tai opiskelijan kannalta. Opettajalle opiskelijoiden oppimistulokset toimivat mittarina hänen työnsä onnistumisella. Opettaja voi sen mukaan arvioida omaa opetustaan ja oppimismenetelmiään ja kehittää niitä siihen suuntaan mikä näyttäisi antavan parhaat oppimistulokset. Opetuksessa arviointi kuitenkin koskee pääasiassa opiskelijoiden oppimistuloksia, mutta kokonaisuutena ottaen arvioinnilla voidaan katsoa olevan ainakin seitsemän erilaista tehtävää. Ensimmäisenä voidaan katsoa olevan sen toimivan mittarina nykytilan kuvaukselle. Tähän tarkoitukseen arviointia käytetään lähinnä opiskelun alussa, jolloin opettaja voi päästä selville opiskelijoiden lähtötasosta ja suunnitella sen mukaan opetustaan. Toiseksi arviointi ohjaa opiskelijaa hänen opinnoissaan. Opiskelija, joka huomaa menestyvänsä jonkin alan opinnoissa hyvin todennäköisesti valitsee itselleen sen alan opintoja. Oppilaitoksen kannalta tämä asia toimii opiskelijoiden valintojen perusteena. Teknisesti lahjakkaat pyritään valitsemaan teknisille linjoille ja taiteellisesti lahjakkaat taidealoille. Kolmanneksi arvioinnin pitäisi motivoida opiskelijaa opinnoissaan. Arvioinnin täytyy olla luonteeltaan sellaista, että se motivoi opiskelijaa ponnistelemaan niillä osa-alueilla paremmin, joissa hänen osaamisensa on heikompaa. Tämä asettaa arviointia toteuttavalle opettajalle ainakin kahdenlaisia vaatimuksia, heikotkaan oppimistulokset on esitettävä niin, 4

5 että arviointi ei voi opiskelijalta innostusta työhön. Toiseksi arvioinnin on kyettävä erottelemaan ne osaamisalueet joissa opiskelija saavuttanut tavoitteet ja ne joissa hänellä on vielä kehittämistä. Neljäntenä tehtävänä arvioinnilla voidaan katsoa kontrollitehtävä, jossa todetaan mitä on tehty ja miten tai onko asiat tekemättä. Tämä voi tapahtua opiskelun edetessä hyvinkin pienimuotoisesti, kuten seuraamalla opiskelijan poissaoloja tai onko kotitehtävät tehty. Suuressa määrin kontrollitehtävä tapahtuu, kun tarkastellaan onko opiskelija tehnyt kaikki tutkintoon vaadittavat tutkinnon osat. Viidentenä tehtävänä arvioinnilla on pyrkiä ennustamaan opiskelijan myöhempää soveltuvuutta ja taipumuksia tulevissa työtehtävissä tai opiskelussa. Tämän merkitys on voi olla ratkaiseva, kun opiskelija hakee työ- tai opiskelupaikkaa. Tällöin työnantaja tai oppilaitos pyrkii arvioimaan henkilön soveltuvuutta työ- tai opiskelupaikkaan ja tekee valintoja sen mukaisesti. Kuudentena on kehittävä tehtävä, joka merkitys on antaa tietoa koulutuksen järjestäjällä ja opettajille, millaiset opetusmenetelmät tuottavat parhaita oppimistuloksia. Toiselta puolelta se antaa myös tietoa opiskelijalle itsearviointiin siitä millaiset opiskelutavat soveltuvat hänelle parhaiten. Viimeisenä ja seitsemäntenä tehtävänään arviointi tuottaa arvosanan, joka merkitään tutkintotodistukseen. Kuten edellä todetaan arviointi lähes kokonaan, lukuun ottamatta arvosanan antoa, osa opetusta jonka tarkoituksena on opiskelijan ja opetuksen kehittäminen. Arviointi on oltava myös läpinäkyvää, jolloin se toimii parhaiten opetuksen uudistamisessa ja opiskelijan motivoinnin keinona. 5

6 2. Kone- ja metallitekniikan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen Tavoitteet Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laajaalaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut osaa erilaisia valmistustekniikoita ja koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. Hän osaa käyttää NC-ohjattuja koneita ja hänellä on valmiudet tavallisten käyttö- ja kunnossapitojärjestelmien käyttöön ja ohjelmointiin. Hän ymmärtää teknisiä piirustuksia, työselityksiä ja työohjeita sekä osaa laatia yksinkertaisia työpiirustuksia käsivaraisesti ja CAD-ohjelmalla. Tutkinnon suorittanut osaa työhönsä liittyvän suullisen ja kirjallisen viestinnän. Tarvittaessa hän selviytyy viestinnästä ja vuorovaikutustilanteista myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä. Tutkinnon suorittanut noudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä on työturvallisuuskorttiin ja tulityökorttiin edellytettävät tiedot ja taidot. Hän huolehtii työsuojelusta ja henkilökohtaisesta suojautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuojelusta. Hän ymmärtää ja ottaa huomioon oman työnsä vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset itseensä ja työympäristöön sekä toimii niiden edellyttämällä tavalla. Hän käyttää aina tarvittaessa henkilönsuojaimia, huolehtii terveydestään, toimintakyvystään ja omalta osaltaan työpaikan työhyvinvoinnista. Hänellä on valmius ensiavun antoon sairauskohtaus- ja työtapaturmatilanteissa. Tutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin. Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen. Avaintaitojen kaikille yhteiset tavoitteet on määritelty kohdassa 1.3. Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin kohdassa 4 ne sisältyvät seuraavien ammattitaitovaatimusten mukaan: Tutkinnon suorittanut osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän osaa arvioida omaa työtään ja oppimistaan. Hän tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä. Hän osaa ratkaista työssään esiin tulevia ongelmia sekä tehdä valintoja ja päätöksiä. 6

7 Tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hän toimii työyhteisön jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja sekä toimii vuorovaikutustilanteissa eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Hän osaa toimia vuorovaikutteisesti ja kommunikoida asianmukaisesti työtilanteissa. Hän osaa kertoa asiansa ymmärrettävästi ja ilmaista mielipiteensä selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättävästi. Tutkinnon suorittanut tekee työtään sovitulla tavalla, huolellisesti, tarkasti ja vastuuntuntoisesti sekä noudattaa työaikoja. Hän työskentelee ammattikäytäntöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti sekä arvostaa omaa ja muiden työtä. Hän on suvaitsevainen ja toimii toisia kohtaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Omalla toiminnallaan hän edistää työssä viihtymistä sekä yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Hän noudattaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä ja puuttuu aktiivisesti työssään ja työympäristössä havaitsemiinsa epäkohtiin. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja työkoneiden turvalaitteita työturvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Hän osaa käsitellä painavia kappaleita sekä varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Tutkinnon suorittanut huolehtii omasta terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii myös muiden terveyttä ja työkykyä edistävällä tavalla Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja ergonomisesti oikeita työasentoja. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua ja suojautua niiltä. Tutkinnon suorittanut asennoituu työhönsä niin, että toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja edistää toiminnallaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja työnantajan toiminnan kannattavuutta. Hän on oma-aloitteinen ja aktiivinen työyhteisön jäsen sekä toimii innovatiivisesti ja yritteliäästi. Hän osaa tehdä työtapavalintoja työn kokonaistaloudelliset seikat huomioon ottaen ja arvioida omaan työhönsä liittyviä palkka-, materiaali- ja työkustannuksia. Tutkinnon suorittanut käyttää materiaaleja säästeliäästi ja työskentelee niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja ja raakaaineita sekä mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Hän tunnistaa ongelmajätteet ja käsittelee syntyvät jätteet tarkoituksenmukaisesti. Tutkinnon suorittanut työskentelee tietoisena siitä, että tuotteen ulkonäöllä ja viimeistellyllä työjäljellä on ratkaiseva merkitys lopputuloksessa. Hän tunnistaa kauniit muodot ja rakenteet sekä tiedostaa viisteiden ja pyöristysten merkityksen. Tutkinnon suorittanut osaa peruslaskutoimitukset sekä osaa käyttää suhdelukuja ja laskea työhön liittyviä laskutehtäviä, kuten kulmia, pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän osaa lukea työtehtävissä esille tulevia matemaattisia malleja, kuvaajia ja tilastoja sekä soveltaa matemaattisesti kuvattuja ratkaisumalleja ongelmatilanteissa. Tutkinnon suorittanut tuntee metallien ja muovien ominaisuuksia ja kevytmetalli- ja teräslaatujen merkintöjä. Hän tietää tavallisimpien materiaalien ominaispainot ja lämpölaajenemisen suuruusluokkina sekä alumiinin ja tavallisimpien teräslaatujen käyttäytymisen työstettäessä ja hitsattaessa. Hän tietää lämmön tuonnin vaikutuksen teräksen rakenteeseen ja tietää, mitä tapahtuu teräksen karkaisussa ja päästössä. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää erikoistumisalueensa mukaisen numeerisesti ohjatun koneen ohjelmointiohjelmaa tai jotain käyttö- ja kunnossapitojärjestelmän tiedonohjelmaa. Hän osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon hankinnassa ja taltioinnissa sekä raportoinnissa ja viestinnässä. 7

8 Tutkinnon suorittanut osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Hän kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Hän noudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja kohtelee muita tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän osaa toimia asiallisesti ja luontevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja osaa käyttää kieli- ja viestintätaitojaan. Valmistustekniikan koulutusohjelman suorittanut osaa kone- ja metallialan valmistustekniikoita monipuolisesti. Koneenasentajalla on asennus- ja kokoonpanotaitojen lisäksi valmistusteknistä perusosaamista koneistuksesta ja levy- ja hitsaustöistä. Levyseppähitsaaja osaa tehdä levytöitä, hitsata ja tehdä erilaisia 8

9 3. Tutkinnon rakenne TUTKINNON MUODOSTUMINEN Kone- ja metallialan perustutkinto, 120 ov Valmistustekniikan koulutusohjelma Tutkintonimikkeet KONEENASENTAJA ja LEVYSEPPÄHITSAAJA Ammatillisessa peruskoulutuksessa Näyttötutkinnossa Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy: työssäoppimista vähintään 20 ov yrittäjyyttä vähintään 5 ov opinnäyte vähintään 2 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov 10 ov 10 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneenasentaja Koneenasennus Levyseppähitsaaja Levy- ja hitsaustyöt Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Koneenasentaja ja Levyseppähitsaaja Manuaalikoneistus Hitsaus- ja levyalan CNC-valmistus NC koneistus Levy- ja teräsrakennetyöt Yrittäjyys Lukio-opinnot 20 ov 20 ov 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 ov Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneenasentaja Koneenasennus Levyseppähitsaaja Levy- ja hitsaustyöt Hydrauliikka-asennukset Manuaalikoneistus NC koneistus CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus Koneautomaation asennus Pneumatiikka asennukset Hitsaus Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus Levy- ja teräsrakennetyöt NC-tarkkuussärmäys 9

10 4. Opintojen ajoitus 4.1. Valmistustekniikan koulutusohjelman koneenasentaja ja levyseppähitsaajan tutkintojen ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 20 ov 1. vuosi ov 2. vuosi ov 3. vuosi ov Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset lisäosat Äidinkieli 4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov Vieras kieli, englanti 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edelliset kohdat Ympäristötieto 0 4 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 Kulttuurien tuntemus 0 4 Psykologia 0 4 Yritystoiminta ov Pakolliset ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voidaan korvata lukio-opinnoilla seuraavasti: Äidinkieli: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen Toinen kotimainen kieli, ruotsi: Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Vieras kieli englanti: Nuori ja hänen maailmansa (A-kieli) Matematiikka: Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1 ja Geometria (MAB2) ja toinen seuraavista lukion kursseista Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) Fysiikka kemia: Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto: Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) Liikunta: Taitoa ja kuntoa (LI1) Terveystieto: Terveyden perusteet (TE1) Taide ja kulttuuri: Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) tai Ympäristö, paikka ja tila (KU2) tai Musiikki ja minä (MU1) 10

11 4.2. Koneenasentajan tutkinto Tutkinnonosa ja teema Laajuus Ajoitus 1. ov lukuvuosi Asennuksen ja automaation perustyöt * N /opp Koneistuksen perustyöt * 10 9 N / opp 1 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt * 10 8 N / opp 2 2. lukuvuosi 3. lukuvuosi Koneenasennus * N/to Työpiirustukset ja asennusohjeet 2 2 Mekaaniset asennustyöt 3 7 Työvälineiden käyttö 2 Materiaalien 2 Mittaukset ja säädöt 2 Hitsaus- ja levyalan CNC -valmistus * N/opp Piirustustenmukaisen kappaleen ohjelmointi 3 CNC -koneen säädöt ja asetukset 2 Laatuvaatimukset täyttävän kappaleen valmistus 2 3 Manuaalikoneistus * 10 5 N/opp 5 Koneenpiirustus piirtäminen ja lukeminen 2 Työkalujen valinta ja työstöarvot 2 Sorvaus 1 2 Jyrsintä + jakopään käyttö 3 NC -koneistus * N /opp Työstökoneen ja ohjelmointi 2 3 Laadun, kappaleen työstö ja mittaus 3 2 Levy- ja teräsrakennetyöt * 10 5 N/opp 5 Työpiirustukset ja standardit 2 Työsuunnitelma ja valmistusmenetelmän valinta 3 Silloitus, kiinnittimet ja tarkastus 1 Laatuvaatimusten mukainen valmistus 4 Työssäoppimisen ajoitus N =ammattiosaamisen näyttö *= tarkempi sisältö ammattitaitovaatimus ja arviointi -osiossa Näytön suorituspaikka: opp=oppilaitos, to=työssäoppiminen 11

12 4.3. Levyseppähitsaajan tutkinto Tutkinnonosa ja teema Laajuus Ajoitus ov 1. lukuvuosi Asennuksen ja automaation perustyöt * N /opp Koneistuksen perustyöt * 10 9 N / opp 1 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt * 10 8 N / opp 2 2. lukuvuosi 3. lukuvuosi Levy- ja hitsaustyöt * 20 7 N/opp 13 N/to Työpiirustukset ja hitsausmerkinnät 2 Levynkäyttösuunnitelma, levynleikkaus 2 Särmäys 4 Terminen leikkaus 2 CNC -levynkäsittely, parametrit, työkalut 4 Levynpyöristys 2 Hitsaus; puikko, mag, tig 1 3 Manuaalikoneistus * 10 5 N/opp 5 Koneenpiirustus piirtäminen ja lukeminen 2 Työkalujen valinta ja työstöarvot 2 Sorvaus 1 2 Jyrsintä + jakopään käyttö 3 Hitsaus- ja levyalan CNC -valmistus * N / opp Piirustustenmukaisen kappaleen ohjelmointi 3 CNC -koneen säädöt ja asetukset 2 Laatuvaatimukset täyttävän kappaleen valmistus 2 3 Levy- ja teräsrakennetyöt * 10 5 N/opp 5 Työpiirustukset ja standardit 2 Työsuunnitelma ja valmistusmenetelmän valinta 3 Silloitus, kiinnittimet ja tarkastus 1 Laatuvaatimusten mukainen valmistus 4 NC -koneistus * N /opp Työstökoneen ja ohjelmointi 2 3 Laadun, kappaleen työstö ja mittaus 3 2 Työssäoppimisen ajoitus N =ammattiosaamisen näyttö Näytön suorituspaikka: *= tarkempi sisältö ammattitaitovaatimus opp=oppilaitos to=työssäoppiminen ja arviointi -osiossa 12

13 5. Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi 5.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet asentaa pneumatiikkajärjestelmiä sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat vaihtovirrasta tiedollisesti ja taidollisesti standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset asiat perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien Suunnitelmallinen tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta työskentelee itsenäisesti työskentely Työn kokonaisuuden suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. alkuun pääsyssä suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. suunnitelman mukaan asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. 13

14 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Mekaaniset asennukset tekee kierreliitoksia Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen. 3. Työn perustana olevan tiedon Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun taidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot osaa lukea yksinkertaisia osaa tulkita osa- ja osa- ja kokoon- kokoonpanopiirustus- panopiirustuksia ja ten eri projektioita hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. 14

15 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka noudattaa työturvallisuusmääräyksiä kysyy tarvittaessa neuvoa ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. työskentelee ergonomisesti oikein osaa arvioida omaa työtään toimii vuorovaikutteisesti selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä huolehtii työvälineiden huollosta. huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä parantaa työsuoritustaan työn edetessä on aktiivinen hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä toimii laatujärjestelmän mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä opintokokonaisuuteen kuuluvia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Koneistuksen perustyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille 15

16 tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Tekninen piirtäminen tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen kysyy tarvittaessa neuvoa. tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä osaa arvioida omaa työtään. tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta työskentelee alkuun pääsyssä itsenäisesti suunnitelman mukaan hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät parantaa työsuoritustaan työn edetessä. osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein 16

17 Sorvaus Poraus ja kierteitys Poran teroitus Jyrsintä Mittaaminen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön. osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti. osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa itsenäisesti valmistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä. 3. Työn perustana olevan tiedon Työpiirustusten lukeminen Koneistus Laadun Matematiikan ja luonnontieteidentaidot osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä) tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimerkinnät tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. 17

18 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka noudattaa työturvallisuusohjeitmisesti työskentelee ergono- pitää työpaikkansa oikein siistinä ja järjestykses- sä kysyy tarvittaessa osaa arvioida omaa parantaa työsuori- neuvoa ottaa huomioon toiset työntekijät käyttää työvälineitä oikein. työtään toimii vuorovaikutteisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. tustaan työn edetessä toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa 18

19 piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien Työn kokonaisuuden Aloitekyky ja yrittäjyys tarvitsee ohjausta työn aloituksessa kysyy tarvittaessa neuvoa. tarvitsee jonkin verran ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä pyrkii työskentelemään itsenäisesti. työskentelee itsenäisesti työskentelee omaaloitteisesti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla Suuntaisleikkurin käyttö Levyjen kulmaus ja pyöristäminen osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta osaa käyttää työvälineitä tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattavan levyn asettelussa ja kiinnittämisessä osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen peruskäytön piirrottaa itsenäisesti leikkaa piirrotuksen mukaan osaa tehdä leikkurien säädöt leikattavan materiaalin mukaan tekee leikkurin perussäädöt osaa asettaa ja kiinnittää levyn vähäisillä neuvoilla osaa itsenäisesti kulmata ja pyöristää tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan tekee siistin leikkausjäljen tekee leikattavan kappaleen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan itsenäisesti tekee levyjen kulmaukset ja pyöristykset ai- 19

20 Hionta Poraus Polttoleikkaus Hitsaus ja -säädöt osaa käyttää käsityökoneita turvallisesti osaa käyttää pylväs- tai säteisporakonetta tai molempia osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan osaa käyttää MAGhitsauslaitteistoa ja hitsausvarusteita ohutlevyaihioita osaa käyttää kulmaus- ja pyöristyskoneita tarkoituksenmukaisesti osaa valita työhön sopivan hioma- tai katkaisulaikan tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merkityksen poraa reiät mittojen mukaan kohdalleen osaa asentaa happiasetyleenipolttoleikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet käyttökuntoon osaa tehdä omaaloitteisesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät säätää itsenäisesti jännitettä ja langan syöttöä nepaksuuden mukaan mitoilleen osaa valita sopivan hioma- tai katkaisulaikan ottaen huomioon myös hiottavan tai katkaistavan raaka-aineen ominaisuudet poraa tarkkamittaisia ja siistejä reikiä tekee siistin polttoleikkausjäljen säätää tarvittaessa oma-aloitteisesti jännitettä ja induktanssia Juottaminen Mittaaminen osaa käyttää kaasuhitsauslaitteistoa turvallisesti saa aikaan juotosliitoksen osaa rullamitan, työntömitan ja harpin käytön. osaa hitsata levyjen liitoshitsejä kaasuhitsauksella ja MAGhitsausprosessilla tekee vettä pitävän juotoksen tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti mittauksia. tekee yhtenäiset ja siistit levyjen liitoshitsit tekee siistin juotoksen osaa tarvittaessa valita liitoslisäaineen tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mittaustuloksen oikeellisuutta. 3. Työn perustana olevan tiedon Piirustusten ymmärtäminen Materiaalituntemus osaa lukea kuvantoja ja hahmottaa kappaleen piirustuksista tunnistaa teräs-, RST- ja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät osaa lukea projektioita ja hitsausmerkintöjä tuntee teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa osaa itsenäisesti lukea työpiirustuksia ja ymmärtää mitoitukset ja merkinnät tuntee erilaisten materiaalien käyttäytymistä kulmauksessa ja pyöristyksessä 20

21 Levytyökoneiden Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus Hitsaus Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalaitteista tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaatteet, niiden tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille osaa lukea lisäainelankojen standardin mukaisia merkintöjä osaa laskea pyöristettävän aihion pituuden halkaisijan perusteella. osaa tehdä kaikki tarvittavat säädöt itsenäisesti osaa itsenäisesti valita työkohteen sekä leikattavan ja hitsattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen tuntee perusteet teräksen käyttäytymisestä hitsauksessa osaa laskea taivutuksen ja pyöristyksin muotoiltavien kappaleiden aihiopituuksia. työskentelee koneilla itsenäisesti niin, että osoittaa tuntevansa koneiden rakenteen ja toiminnan tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja kaasuhitsauksessa osaa tarvittaessa tehdä lisäainevalintoja osaa mitoittaa taivutusja pyöristyskohtien sijoitukset ottaen huomioon ainepaksuuden. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusmääräyksita osaa itsenäisesti vali- pitää työpaikkansa turvallisimmat työ- siistinä ja järjestykses- huolehtii tulitöiden turvallisuuteen tava s liittyvistä asioistavasta käyttää kaasuja huolellisesti osaa toimia letkupalotilanteissa osaa käsitellä kaasupulloja turvallisesti osaa käyttää polttoleikkauskaasuja turvallisesti tarvitsee ohjausta ja es- osaa kysyä tarvit- ratkaisee työhön liit- imerkkejä ottaa huomioon toiset työntekijät. taessa neuvoa toimii vuorovaikutteisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineiden kunnosta. tyviä ongelmia on aktiivinen työssään työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Eri liitostavoista kaksi voidaan näyttää ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. 21

22 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Tutkintokohtaisesti pakollinen tutkinnon osa (20 ov), Koneenasentaja Koneenasennus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja asentaa työpiirustusten ja asennusohjeiden avulla koneiden runkorakenteita ja koneissa yleisesti esiintyviä mekaanisia rakenneosia, kuten laakereita, kytkimiä, johteita ja erilaisia tehonsiirron komponentteja. Hän osaa tehdä tarvittavat nostot ja siirrot ja kiinnittää laitteita perustuksille sekä suorittaa asennuksissa vaadittavat mittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja asennusohjeita valmistaa ja asentaa kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitoksia käyttää mikrometriä ulko- ja sisämittauksien suorittamiseen ja selvittää kierreliitososien kierteet mittaamalla mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla suorittaa tasapainotuksia asentaa komponentteja ja laitteita koneiden rakenteisiin asentaa joustavia liitoksia jousien ja muiden joustavien kone-elimien avulla valmistaa tiivisteitä sekä asentaa pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiivisteet tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit sekä asentaa laakerointeja käyttää laakeriasennuksessa käytettäviä laitteita ja menetelmiä, kuten lämmityslaitteita ja puristimia mitata laakerivälykset ja säätää ne oikeisiin toiminta-arvoihin tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien kone-elimien toimintaperiaatteet asentaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä, kuten kytkimiä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihna- ja hihnakäyttöjä voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä asentaa laitteita perustuksille ja koneiden alustoille tarkistaa mittaamalla runkorakenteiden vastaavan tarkkuusvaatimuksia tehdä nostot ja siirrot turvallisesti suojata koneenosat varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaanisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja osaa asentaa niitä arvioida työhön kuluvaa aikaa ja laskea työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita selviytyy työtilanteista englannin kielellä. 22

23 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Asennustyöt Työvälineiden käyttö Materiaalin Mittaukset ja säädöt tarvitsee ajoittain tarvitsee ohjausta työskentelee suunnitelmallisesti ohjausta alkuun pääsyssä osaa koneenelinten hallitsee asennuskokonaisuuden, tekee asennuskokonai- asennuksen, mutta mutta joutuu suuden työpiirustusten tarvitsee ajoittain ohjaustvoa ajoittain kysymään neu- ja asennusohjeiden mukaan kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työssään säästäväisyyteen ja joutuisuuteen. työskentelee omaaloitteisesti ja kustannustehokkaasti. suorittaa osien mekaanisia kiinnityksiä suorittaa ryhmän apuna asennuskohteen tai osien nostoja ja siirtoja käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita koneenosia tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden materiaalit tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti valitsee oikeat mittavälineet ja suorittaa mittauksia. tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä vaativia asennuksia tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein varmistaa mittaamalla asennuksen onnistumisen säätää mekaanisia laitteita. suorittaa itsenäisesti laitteiden käyttöönotossa tarvittavat mekaaniset säädöt huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta tekee laitteiden säädöt itsenäisesti toimintaarvoihin. 3. Työn perustana olevan tiedon Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen tuntee asennuspiirustuksissa käyttää asennuspiirus- selvittää piirustusten käytetyt tuksia apuna työtehtä- avulla laitteen toimin- esitystavat vässään nan ja asennusjärjestyksen 23

24 Laadun taidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Englannin kielen taito selvittää asennuspiirustuksen ja ohjauksen avulla asennettavan laitteen toiminnan tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä. päättelee piirustuksen avulla laitteen toiminnan tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa osaa työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä ja ymmärtää keskeiset asiat ohjeista. saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan osaa lukea työssä mahdollisesti tarvittavia englanninkielisiä ohjeita. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja käyttää henkilönsuojaimia oppii ohjauksen ja esimerkkien avulla osaa arvioida omaa työtään ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä huolehtii jätteistä asianmukaisesti huolehtii työympäristön siisteydestä. huolehtii kaikissa tilanteissa työpaikan työsuojelusta käyttää kaikissa tilanteissa koneiden ja laitteiden suojavarusteita ratkaisee ongelmatilanteita ei tee samaa virhettä kahta kertaa on joustava ja yhteistyökykyinen selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä toimii ympäristönsuojelun periaatteiden mukaisesti huolehtii työpaikan siisteydestä ja koneiden huollosta. pitää työpaikan siistinä sekä koneet ja laitteet järjestyksessä varmistaa koneiden ja laitteiden kunnon ennen työn aloitusta ratkaisee ongelmat muuttaa toimintatapojaan työn kuluessa niin, että suoritus paranee on aktiivinen ja aloitteellinen hoitaa vuorovaikutustilanteet myös vieraalla kielellä toimii laatujärjestelmän mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä koneenasennustyökokonaisuuksia, kuten koneiden runkorakenteiden, laakerointien, tehonsiirron koneenelimien ja voitelulaitteiden asennuksia työpaikalla tai oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 24