Kone-ja metallialan perustutkinto
|
|
|
- Mari Jurkka
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kone-ja metallialan perustutkinto
2 Sisällys 2.1 Pakollinen tutkinnon osa Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp Koneistuksen perustyöt 15 osp Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Koneistus 30 osp, Koneistaja Levy- ja hitsaustyöt 30 osp, Levyseppähitsaaja Koneenasennus 30 osp, Koneenasentaja Työvälinevalmistus 30 osp, Työvälinevalmistaja Hienomekaaninen valmistus 30 osp, Hienomekaanikko Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Sähkömekaaniset asennukset 30 osp Automaatioasennus 30 osp, Automaatioasentaja Kunnossapito 30 osp, Kunnossapitoasentaja Valinnaiset tutkinnon osat Automaatioverkkoasennukset 15 osp Koneautomaation asennus 15 osp Elektroniikan kokoonpanotyöt 15 osp Hydrauliikka-asennukset 15 osp Koneiden ja laitteiden korjaus 30 osp Logiikkaohjauksien asennukset 15 osp Mikromekaaninen valmistus 15 osp Ohjausjärjestelmien asennus 15 osp Pneumatiikka-asennukset 15 osp Sähköasennus 30 osp Putkilinjojen valmistus 15 osp... 58
3 Hienomekaaninen CNC-koneistus 15 osp Asennushitsaus 15 osp Hitsaus 15 osp IW-hitsaus 15 osp Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 osp Levy- ja teräsrakennetyöt 15 osp Levytyökeskuksen käyttö 15 osp Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 osp NC-tarkkuussärmäys 15 osp Ohutlevytyöt 15 osp Rakennusten teräsosien valmistus 15 osp Rakennusten teräsrakenteiden asennus 15 osp CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 15 osp CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 15 osp CNC-sorvaus 15 osp CNC-jyrsintä 15 osp Hionta 15 osp FMS-järjestelmien käyttö 15 osp Manuaalikoneistus 15 osp Konepajamittaus 15 osp Moniakselinen valmistus 15 osp Tarkkuuskoneistus 15 osp Työstö kipinätyöstökoneella 15 osp Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 15 osp CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 15 osp Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta
4 Komposiittituotteiden valmistus, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Muovituotannon kunnossapidon ja valmistuksen perusteet Työvälineiden CAD/CAM - suunnittelu ja valmistus...130
5 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.1 Pakollinen tutkinnon osa Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia -lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita -lukea työohjeita sekä käyttö- huoltokokoonpano-ohjeita -koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä -käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta -tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa -selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa koneiden ja laitteiden kokoonpanotöitä. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan jatkuvasti. Opiskelijalle annetaan palautetta sen hetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Asennuksen ja automaation perustyöt 15
6 taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti -tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä -peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja -pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet -asentaa pneumatiikkajärjestelmiä -sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten -Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta -yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat -tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta Koska tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin, jaksotus toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti ensimmäisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, harjoitustyöt, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus. -perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista -suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla -varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen -tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia
7 kaavioiden perusteella -tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon -laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.1 Pakollinen tutkinnon osa Koneistuksen perustyöt 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen -teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa -piirtämänsä koneenpiirustuksen Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti oppilaitoksessa. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioida tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida jatkuvalla seurannalla. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluilla, sekä tarvittaessa kirjallisilla
8 -koneenpiirustuksen mittakaavat -piirtää leikkauskuvannon -porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen -eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille -tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa -laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet -sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä -käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa -valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin -asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu -jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja -valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein -käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään arviointikeskustelua opiskelijan kanssa. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään tarvittaessa oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti ensimmäisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka-,työsaliopetus, asiakastyöt, sekä vaihtoehtoisesti työssäoppimalla. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös työsuunnitelman tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti oppilaitoksessa harjoitustyönä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja
9 -mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. -kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen -tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti -valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein -teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella -valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla -valita oikean poranterän kierrereikään -viimeistellä valmistamansa kappaleen -mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä -tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto
10 2.1 Pakollinen tutkinnon osa Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät -piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa -piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan -puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin -leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti -leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työsalissa tai työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä, työsalissa, teoriaopiskelussa ja työssäoppimisessa sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen vaadittavan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. AmoJtk:n lukuvuodelle toteutuskokonaisuudet ovat: Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti ensimmäisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka-ja työsaliopetus. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön
11 -kulmata ja pyöristää levyaihioita -käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä -tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla -käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä -tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia -polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan -hitsata kaasuhitsausprosessilla -hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla töillä. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti koulun työsalissa tai työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työpiirustuksia lukemalla valmistaa mittatoleranssien ja visuaalisesti hyväksytyn yksinkertaisen levy- ja hitsaustyökokonaisuuden esim. saunankiukaan. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. -hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla -levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä -mitata pituus- ja kulmamittoja -tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto
12 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Koneistus 30 osp, Koneistaja Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä -koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla -CNC-tekniikan perusteet -materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet -valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen -käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä -käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen -kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan sekä käydään arviointikeskusteluja opiskelijan kanssa. Palautteista joista ei anneta arvosanoja kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä jos mahdollista.
13 pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina -tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten -määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille -sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä -kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa -kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä -valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä -kellottaa kiinnittimiä -käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä -tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia -kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla -käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten -käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raakaaineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen ja mallintaminen.
14 laikkatyypit -valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen -kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden -tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan -viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen -konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti -laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet -työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä -selviytyy työtilanteista englannin kielellä.
15 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Levy- ja hitsaustyöt 30 osp, Levyseppähitsaaja Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen -laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman -leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat -rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat -suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen -tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa joko liitostekniikan- tai levytyö osio tai jopa molemmat. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä, työsalissa, teoriaopiskelussa ja työssäoppimisessa sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen huippuosaajan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.
16 -levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa -tehdä levynkäyttösuunnitelman -syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset -suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta -arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua -perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen -leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken -pyörityslaitteita leikkauksessa -suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä -levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset -matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita -valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten -aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen AmoJtk:n lukuvuodelle toteutuskokonaisuudet ovat: Liitostekniikat 15 osp, sekä levytyöt 15 osp Levy- ja hitsaustyöt 30 Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työpiirustuksia lukemalla valmistaa mittatoleranssien ja visuaalisesti hyväksytyn levy- ja hitsaustyökokonaisuuden esim. kotakeittiön, moottorikelkanreen tai savustimen. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen.
17 niin, että osaa suorittaa esitaivutukset -ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen -säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet -käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa -laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle -suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella -särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, valita särmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet -laatia särmäyksen työjärjestyksen ja laskea oikaistut pituudet -laatia tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävän taivutussuunnitelman -tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle -tehdä tavallisten levyrakenteiden kokoonpanoja hitsaustöitä -lukea standardin SFS-EN ISO mukaisia hitsausohjeita (WPS)
18 -hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät -hitsien tarkistusmittaukset -standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D -suorittaa puikkohitsauksia -MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia -hitsata standardien SFS-EN tai SFS-EN ISO mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C -laskea työ- ja materiaalikustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet -koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä -selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto
19 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Koneenasennus 30 osp, Koneenasentaja Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa koneiden ja laitteiden kokoonpanotöitä. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Ammattitaitovaatimukset: -lukea työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja asennusohjeita -valmistaa ja asentaa kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitoksia -käyttää mikrometriä ulko- ja sisämittauksien suorittamiseen ja selvittää kierreliitososien kierteet mittaamalla -mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen -suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla -suorittaa tasapainotuksia Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan jatkuvasti. Opiskelijalle annetaan palautetta sen hetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista.
20 -asentaa komponentteja ja laitteita koneiden rakenteisiin -asentaa joustavia liitoksia jousien ja muiden joustavien kone-elimien avulla -valmistaa tiivisteitä sekä asentaa pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiivisteet -tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit sekä asentaa laakerointeja -käyttää laakeriasennuksessa käytettäviä laitteita ja menetelmiä, kuten lämmityslaitteita ja puristimia -mitata laakerivälykset ja säätää ne oikeisiin toiminta-arvoihin -tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien kone-elimien toimintaperiaatteet -asentaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä, kuten kytkimiä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihna- ja hihnakäyttöjä -voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä -asentaa laitteita perustuksille ja koneiden alustoille Tutkinnon osan toteutus Jaksot Koska tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin, jaksotus toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla.ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja osaa asentaa työpiirustusten ja asennusohjeiden avulla koneiden runkorakenteita ja koneissa yleisesti esiintyviä mekaanisia rakenneosia, kuten laakereita, kytkimiä, johteita ja erilaisia tehonsiirron komponentteja. Hän osaa tehdä tarvittavat nostot ja siirrot ja kiinnittää laitteita perustuksille sekä suorittaa asennuksissa vaadittavat mittaukset. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt
21 -tarkistaa mittaamalla runkorakenteiden vastaavan tarkkuusvaatimuksia Tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus. -tehdä nostot ja siirrot turvallisesti -suojata koneenosat varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaanisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan -yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja osaa asentaa niitä -arvioida työhön kuluvaa aikaa ja laskea työkustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet -työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä -lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita -selviytyy työtilanteista englannin kielellä Tutkinnon osan arviointisuunnitelma
22 Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Työvälinevalmistus 30 osp, Työvälinevalmistaja Toteutusajankohta: 2. vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -työvälinetyypit ja niiden toimintaperiaatteet -tulkita työpiirustuksesta projektiot, leikkauskuvannot, mitoitukset, toleranssit ja pintamerkinnät -piirtää työpiirustuksia -manuaali- ja CNC-työstökoneen avulla valmistaa työvälineen tai sen osan työpiirustuksen mukaisesti tarkkuusasteen IT7 mukaisesti -mitata työkalut ja asettaa ne CNCtyöstökoneelle -ohjelmoida ja tarkistaa ohjelmat CNCtyöstökoneen sen omalla ohjauksella -CAD-järjestelmällä mallintaa tarvittavat työvälineen osat Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan sekä käydään arviointikeskusteluja opiskelijan kanssa. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä jos mahdollista.
23 -käyttää CAM-järjestelmää työstöratojen valmistuksessa -käyttää mittavälineitä työvälineen osan laadun varmistamisessa -työvälinevalmistuksen periaatteet osana laatujärjestelmää -valita oikeat materiaalit työvälineen valmistukseen ja tuntee niiden lämpökäsittelyn -suorittaa tasohionnan ja pyöristysten viilauksen -suorittaa kiillotuksen SPI B-1 -luokkaan Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja tuntee työvälineiden toiminnan ja rakenteet ja tuntee työvälineiden manuaali- ja CNC-valmistusmenetelmät. Hän osaa huoltaa ja kunnostaa työvälineitä tai niiden osia. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. -valmistaa muototerän -laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet -työstökoneisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä -keskeisimmät työvälineiden nimet ja työvälinevalmistuksen käsitteet englannin kielellä -selviytyy työtilanteista englannin kielellä.
24 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Hienomekaaninen valmistus 30 osp, Hienomekaanikko Toteutusajankohta: 1. vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi sorvata sisä- ja ulkolieriöitä sekä kartiopintoja -jyrsiä kiilauria ja tasopintoja -tehdä jakopään avulla yksinkertaisia hammaspyöriä -laskea ja valita oikeat työstöarvot -tehdä levytyökoneiden avulla hienomekaanisia levyosia -tehdä helppoja levityskuvia -tehdä ruuvi-, niitti-, juotos- ja liimaliitoksia -tehdä laakeriasennuksia ja tunnistaa erilaiset laakerityypit -CNC-koneiden peruskäsitteet ja määritelmät Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt
25 -tehdä NC-ohjelman työstettävästä kuvasta -siirtää tietokoneella luodun kuvan CNCkaiverruskoneelle tai laserille työstettäväksi -valmistaa monimutkaisia kuvioita CNCkaiverruskoneella tai laserilla -huoltaa laser- tai CNC-kaiverruskoneita -mitata työntömitalla ja mikrometrillä erilaisia kappaleita -mitata mittakellolla, astemitalla ja erilaisilla tulkeilla (esim. kierretulkilla) -sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet -laskea tasa- ja vaihtosähkötekniikan peruslaskutehtäviä -laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita -mitata yleismittareilla ja oskilloskoopilla erilaisten komponenttien vaikutusta sähkövirtapiiriin -mitata erilaisten komponenttien, kuten vastuksien, kondensaattorien, diodien, transistorien ja porttipiirien toimintakunnon -purkaa ja panna kokoon hienomekaanisia laitteita kokoonpanokuvien ja kytkentäkaavioiden mukaan -anturitekniikkaa ja asentaa antureita
26 -piirikorttiasennukset -tehdä hienomekaanisten sähkölaitteiden johdotuksia -tehdä kokoonpanotyöhön liittyviä testauksia ja tarkastuksia ja suorittaa tarvittavat mittaukset -työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä -tavallisimpien komponenttien englanninkieliset nimet -lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita -selviytyy työtilanteista englannin kielellä -laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto
27 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Sähkömekaaniset asennukset 30 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: - suorittaa asennuksissa tarvittavia mittauksia -mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen -suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla -valmistaa ja asentaa tiivisteitä -tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit ja osaa suorittaa niiden asennuksen ja irrotuksen -käyttää laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettäviä laitteita, kuten lämmitys- ja paineöljylaitteita -tarkastaa laakerien kunnon ja tarvittaessa irrottaa sekä vaihtaa laakerin -asentaa ja vaihtaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa koneiden ja laitteiden perusasennuksia ja -korjauksia. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan jatkuvasti. Opiskelijalle annetaan palautetta sen hetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Sähkömekaanisten asennusten perusteet Sähkömekaanisten asennusten sovellukset 15 Koska tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin, jaksotus toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.
28 -voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä -asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaitteita sekä suorittaa niiden putkistoon ja letkuihin liittyviä asennuksia -lukea ja piirtää koneenosia sekä hydrauliikkaan, pneumatiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyviä kaavioita -tulkita kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksia -käyttää mittalaitteita sähköisten suureiden mittaamiseen toiminnan toteamiseksi -sähkömekaanisten komponenttien, kuten releet ja kontaktorit, toimintaperiaatteen ja suorittaa niiden asennuksen ja johdotuksen -asentaa ohjauslaitteita, riviliittimiä ja kaapelointeja ohjauskaappeihin ja koneisiin -suorittaa antureiden asennuksia ja osaa todeta niiden toiminnan mittaamalla -asentaa ja vaihtaa epätahti-, servo- ja askelmoottoreita -maadoituksen ja häiriösuojauksen periaatteet ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä -tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkieliset nimet -lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan tilanteen mukaan ensimmäisen, toisen tai kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja tekee työpiirustusten, kaavioiden ja ohjeiden mukaan koneissa ja laitteissa käytettävien komponenttien, toimi- ja automaatiolaitteiden asennuksia. Hän tuntee ohjasjärjestelmissä yleisimmin käytetyt komponentit, niiden toimintaperiaatteen ja asentaa niistä toimivan kokonaisuuden tai osakokonaisuuden suorittamalla komponenttien asennuksen lisäksi tarpeelliset kaapeloinnit ja johdotukset. Hän suorittaa vianetsintää, huoltoa ja vaihtaa koneiden osia. Tutkinnon suorittaja tuntee kunnossapitojärjestelmien käyttötarkoituksen laitteiden kunnossapidossa. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus.
29 -selviytyy työtilanteista englannin kielellä -laskea työkustannuksia -tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Automaatioasennus 30 osp, Automaatioasentaja Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -sähkötekniikan ja elektroniikan teorian perusteet ja käyttää matematiikkaa apuna sähkösuureiden määrittämisessä Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi Oppimisen arviointi -yrityksissä käytettävien sähköjärjestelmien rakenteiden perusratkaisut ja toimilaitteiden ja ohjauslaitteiden tehonsyötön periaatteet Tutkinnon osan toteutus Jaksot
30 -sulautettujen järjestelmien ja ohjelmoitavien ohjauslaitteiden toiminta- ja käytön periaatteet kone- ja laiterakennuksessa -automaatiolaitteiden yleisemmät rakenneosat ja toimilaitteet -yleisimpien digitaalisten sekä analogiaantureiden toimintaperiaatteet ja osaa mittaamalla todeta niiden toiminnan ja osaa asentaa niitä Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -tehdä kaapelointeja ja ohjausjärjestelmään liittyviä kytkentöjä sekä huomioida asennuksissa mahdolliset sähköiset häiriölähteet -tietää tapoja automatisoida kappaleen käsittelysekä siirtojärjestelmiä -robotiikan käytön perusteet automaatiojärjestelmän osana -yleisimpien automaatiokomponenttien toimintaperiaatteet ja ohjaustavat -sulautettujen järjestelmien perusteet ja käytön kone- ja laiterakennuksessa -perusteet jostakin yleisesti käytetystä mikroohjaimen kehitysympäristöstä ja ohjelmistosta -mikro-ohjainten liitäntäelektroniikan perusteet -ohjelmoitavien logiikoiden ja teollisuustietokoneiden toimintaperiaatteet ja liittää niihin anturoinnin sekä toimilaitteet -laatia yksinkertaisia IEC mukaisia
31 ohjausohjelmia jossakin ohjelmointiympäristössä sekä tekee ohjausohjelmaan tarvittavia parametrien ja muita laitteiden toimintaan vaikuttavia muutoksia -yleisimpien automaatioverkkojen (kenttäväylien) toimintaperiaatteet ja rakenteet -ohjelmoida robottia ja käyttää sitä osana automaatiojärjestelmää -hoitaa automaatiolaitteen käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet -mitata sähköisten signaalien arvot -käyttää automaatiolaitteiden asennuksissa käytettäviä työvälineitä -käyttää vianetsinnässä ja toimivuuden toteamisessa tarvittavia mittalaitteita ja ohjausohjelmalla ohjauslaitteiden monitorointia -automaatiolaitteiden rakentamista koskevien koneturvallisuusdirektiivien keskeiset määräykset ja ohjeet -lukea englanninkielisiä käyttöohjeita. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto
32 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Kunnossapito 30 osp, Kunnossapitoasentaja Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit -varmistaa sähköturvallisuuden -suorittaa voiteluhuoltotehtäviä -tunnistaa voiteluaineita sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä -tehdä koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteitä -tehdä käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa koneiden, laitteiden tai tuotantoprosessien kunnossapitotöitä. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Muu osaamisen arviointi Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen osaamista arvioidaan myös varsinaisten oppimistilanteiden ulkopuolisen toiminnan perusteella. Osaamisen tunnustamisessa opiskelijan osaamista verrataan suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten tutkinnon osien opettajat. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla oppimisen etenemistä ja opiskelijan osaamisen kehittymistä teoriaopintojen, harjoitustöiden ja työssäoppimisen yhteydessä tukemalla ja ohjaamalla opiskelijaa ammattitaitovaatimusten saavuttamiseksi. Menetelminä käytetään itsearviointia, vertaisarviointia ja arviointikeskusteluja. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Koska tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin, jaksotus toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.
33 -tehdä myös kirjallisen raportin havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista -ymmärtää koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta -suorittaa mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikkajärjestelmien perustehtäviä -yleisimpien venttiilien rakenteen ja toiminnan sekä osaa asentaa ja liittää putkistoja -tietää koneissa käytettävät materiaalit, kiinnityselimet, liimat ja lukitteet -rajakytkintyypit sekä osaa mitata kytkentöihin liittyviä signaaleja -tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä sorvaus-, poraus-, jyrsintä- ja hitsaustöitä sekä valmistaa työpiirustusten mukaan yksinkertaisia koneenosia ja teräsrakenteita -ohjelmoitavien logiikoiden toimintaperiaatteet. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Opetuksessa on pääpaino työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Opiskelija osaa käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä piirustusten avulla tehdä koneille, laitteille ja tuotantoprosesseille vianetsintää, huoltoja ja korjauksia. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto
34 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 30 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -CNC-ohjattujen työstökoneiden sekä robottien yleisimmät rakennetyypit ja toimintaperiaatteet -selvittää CNC-koneiden yhteydessä yleisesti käytettävien lisälaitteiden käyttötarkoituksen ja niiden liittämisen työstökoneisiin -periaatteet, miten CNC-työstökoneeseen ja robottiin liitetään tehonsyöttö ja tietoliikenneyhteydet, ja tuntee niihin liittyvät turvallisuus- ja viranomaismääräykset -liittää laitteille paineilmasyötön -selvittää työstökoneiden ohjekirjoista niissä tarvittavien nesteiden tyypit sekä määrän ja suorittaa nesteiden lisäyksen ja vaihdon -työstökoneiden ja robottien perustuksille asetettavat vaatimukset, perustusten yleisimmät rakennetyypit ja niiden kiinnitykset alustalleen -nostaa ja siirtää CNC-työstökoneita ja robotteja Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioida tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluilla, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään arviointikeskustelua opiskelijan kanssa. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään tarvittaessa oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen ja kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, robotit, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä jos mahdollista.
35 -asentaa laitteet perustuksilleen ja mitata vaakasuoruuden -laatia testauksessa tarvittavat ohjausohjelmat ja testata laitteen perustoiminnat -eri työstökonetyyppien geometrian mittauksen periaatteen mittakellon, mittakiven ja mittatuurnien avulla -yleisimpiä karalaakerirakenteita -selvittää kuularuuvin toimintaperiaatteen ja kunnon merkityksen työstökoneen toimintaan -selvittää johteiden kunnon merkityksen työstökoneiden toimintaan -tulkita laitteiden sähkö- ja ohjauskaavioita Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja tuntee CNC-työstökoneiden ja robottien sekä niihin liittyvien laitteiden rakenteet. Tutkinnon suorittaja osaa käyttää CNC-työstökoneita ja robotteja siinä laajuudessa, mikä on asennuksen ja huollon kannalta tarpeellista. Hän osaa toimia asennusryhmän jäsenenä tai suorittaa vaatimuksiltaan helpohkoja laiteasennuksia itsenäisesti. Tutkinnon suorittaja osaa selvittää mekaanisten ja sähköisten vikojen ja häiriöiden syitä sekä suorittaa niiden korjauksia. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksen työsali -tulkita hydrauliikka- ja pneumatiikkakaavioita -huomioida sähköturvallisuusmääräykset työssään -työstökoneissa ja roboteissa käytettävien sähkökäyttöjen toimintaperiaatteet -työstökoneissa ja roboteissa käytettävien antureiden ja mittalaitteiden toimintaperiaatteen -todeta mittaamalla anturien ja mittalaitteiden kunnon sekä testata antureiden toiminnan -tulkita englanninkielisiä ohjekirjoja sekä
36 ymmärtää asennuksissa ja huolloissa suullisia englanninkielisiä ohjeita. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Automaatioverkkoasennukset 15 osp Toteutusajankohta: 1 vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi -hajautetun ohjausjärjestelmän rakenteen ja toimintaperiaatteen Oppimisen arviointi -yleisimmät järjestelmissä käytettävien tietoliikenneratkaisujen periaatteet -tietoliikennetekniikan ja langattoman tiedonsiirron periaatteet -asentaa laitteita ohjauskaappeihin ja ohjattaviin laitteisiin -asentaa kaapeleita ja johtimia kaapelireiteille ja Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen
37 huomioida asennuksissa mahdolliset häiriölähteet -suorittaa kaapeloinnin ja laitteiden maadoituksen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -asentaa antureita ja toimilaitteita eri ohjausyksiköihin -käyttää mittalaitteita kaapeloinnin laadun varmistamiseksi -käyttää ohjelmistoa, vianetsintää ja toimintojen monitorointia -periaatteen, miten valvomo-ohjelmistot liittyvät automaatioverkkoihin -ottaa huomioon sähkömagneettisten häiriöiden mahdollisuuden järjestelmien laitteille ja kaapeloinnille. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma
38 Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Koneautomaation asennus 15 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -tunnistaa erilaiset robottityypit ja rakenteet Muu osaamisen arviointi -tehdä itsenäisesti käsiohjaimen avulla robotille ohjelman -kytkeä robottiin liitettäviä automaatiolaitteita ja yhdistää ohjelmallisesti laitteet toimivaksi kokonaisuudeksi -käyttää tarvittaessa erilaisia koordinaatistoja sekä paikoitustapoja -koeajaa tuottamansa ohjelman ja käyttää ohjelmaa myös tuotantoajossa -tunnistaa erilaiset pneumaattiset venttiilit ja sylinterit sekä ymmärtää niiden Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa
39 toimintaperiaatteen -mitoittaa sylinterin käytön tarpeen mukaan -asentaa ja kytkeä pneumatiikassa käytettäviä antureita -tehdä pienimuotoisen sähköpneumatiikkajärjestelmän kytkentäkaavioiden mukaan -tehdä pneumatiikkajärjestelmän toimintojen säädöt ja tunnistaa järjestelmässä olevia vikoja Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -tehdä toimilaitteiden ohjauslaitteiden ja anturien mekaanisia asennuksia -tehdä kaapelointeja ja ohjausjärjestelmään liittyviä kytkentöjä -käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa järjestelmien ohjauksessa -tehdä mekaaniset asennukset sekä tehonsyöttöja ohjausjärjestelmän kaapeloinnit ja kytkennät -ottaa käyttöön yksittäisen automaatiolaitteen ohjausohjelman ja siirtää sen ohjausjärjestelmään -käynnistää ohjausjärjestelmän hallintaohjelman (logiikkaohjelma) -tehdä ohjelmaan tarvittavia parametrien ja muita laitteiden toimintaan vaikuttavia
40 muutoksia -käyttää automaatiolaitteiden asennuksissa käytettäviä työvälineitä -käyttää kunnon mittaamiseen tarvittavia mittalaitteita -käyttää logiikkaohjelman diagnosointityökaluja laitteen toimivuuden selvittämiseksi. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Elektroniikan kokoonpanotyöt 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi -toimia elektroniikan valmistustehtävissä tuotantoryhmän jäsenenä -elektroniikan piirrosmerkit ja Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus
41 piirustusstandardit -lukea piirikaavioita -käyttää käsi- ja sähkötyökaluja oikein ja turvallisesti -valita oikeat komponentit ja materiaalit työn mukaan -valmistaa piirilevyn piirustusten mukaisesti -valita oikeat työvälineet työn mukaan Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -juottaa komponentit piirilevylle -toimia ESD-suojauksen edellyttämällä tavalla -tehdä laadunvarmistusmittauksia -käyttää mittalaitteita vianetsinnässä -tarkistaa elektroniikan komponenttien toimintakunnon -käyttää englanninkielisiä käsikirjoja. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma
42 Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Hydrauliikka-asennukset 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöä voidaan tarvittaessa täydentää oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa koneiden ja laitteiden hydrauliikka-asennuksia. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Muu osaamisen arviointi -huomioida yleiset ja erityisesti hydraulitekniikkaan liittyvät työturvallisuusasiat -hydraulitekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella eri suureiden vaikutusta matematiikan avulla -keskeisimmät hydrauliikan piirrosmerkit -tulkita hydrauliikkakaavioita asentaessaan laitteita ja vikojen etsinnässä -suunnitella yksinkertaisen hydraulisen toimilaitteen sähköisen ohjauksen Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla
43 -avoimen ja suljetun hydraulijärjestelmän toimintaperiaatteen -hydraulijärjestelmien painetasoon vaikuttavat tekijät -tunnistaa paineiskujen, kavitaation ja lämmön vaikutukset hydraulijärjestelmän toimintaan -eri hydraulinesteiden käyttökohteet kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan jatkuvasti. Opiskelijalle annetaan palautetta sen hetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Jaksotus toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa -ottaa huomioon hydrauliikan asennustehtävissä vaaditut puhtausvaatimukset -asentaa hydraulipumppuja, moottoreita sekä sylintereitä ja tietää niiden toimintaperiaatteet sekä suorittaa niiden huoltotoimenpiteitä Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. -hydraulienergian varastoinnin periaatteen paineakkuihin -asentaa hydraulienergian ohjauksessa käytettäviä suunta-, paine-, virta- ja proportionaaliventtiileitä -asentaa johdotuksen ohjauslaitteelta hydraulikomponenteille -logiikkaventtiilien toimintaperiaatteet -suorittaa hydraulijärjestelmän ylläpitotehtäviä Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja tuntee hydraulijärjestelmien energiansiirtoketjussa olevien laitteiden toiminnan perusteet ja osaa asentaa niitä.
44 -käyttää hydraulijärjestelmien kunnonvalvonnassa käytettäviä mittalaitteita -käyttää putkistojen ja letkujen valmistuksessa käytettäviä tavallisimpia työkoneita ja laitteita -asentaa hydraulienergian siirrossa käytettäviä standardien mukaisia putkistoja ja letkuja Hän osaa suorittaa hydraulijärjestelmien käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet, tuntee hydraulijärjestelmien ylläpitoon liittyvät perustehtävät ja suorittaa niitä. Tutkinnon suorittaja osaa huoltaa hydraulilaitteita. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus. -suojata komponentit epäpuhtauksilta asennuksen aikana -puhdistaa putki- ja letkujärjestelmät ennen käyttöönottoa -suorittaa hydraulijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet -tulkita englanninkielisiä ohjekirjoja ja dokumentteja. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Koneiden ja laitteiden korjaus 30 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö
45 TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -huoltaa toimistokoneita -asentaa toimistokoneiden ohjausohjelmia -lukea tavallisimpien koneiden kokoonpano- ja kytkentäpiirustuksia -korjata ja huoltaa yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita -käyttää korjauksissa tarvittavia työvälineitä -tehdä sähkötekniikkaan liittyvät mittaukset ja mittausten perusteella paikantaa vikaantuneen laitteen tai komponentin -huoltaa ja korjata tavallisimpia analogisia ja digitaalisia mittalaitteita Muu osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -kalibroida mittalaitteita -dokumentoida korjaustyön ja osaa tehdä sähköturvallisuusmääräysten edellyttämät tarkastukset ja mittaukset -oikosulkumoottorin toimintaperiaatteen ja rakenteet -tehdä koneiden ohjauslaitteiden mekaanisia asennuksia -tehdä kaapelointeja ja ohjausjärjestelmään liittyviä kytkentöjä
46 -asentaa piirustusten sekä kytkentäkaavioiden mukaan taajuusmuuttajan osaksi ohjausjärjestelmää -pitää työpaikkansa siistinä ja turvallisena -tehdä asennukset, korjaukset ja mittaukset sähkötyöturvallisuusstandardin 6002 mukaisesti. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Logiikkaohjauksien asennukset 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi -ohjelmoitavien logiikoiden ja teollisuus-pc:n toimintaperiaatteet ja erot Oppimisen arviointi -asentaa modulaariseen logiikkaan tai teollisuus- PC:hen eri tulo- ja lähtöyksiköitä -kytkeä tehonsyötön keskusyksikölle sekä tuloihin että lähtöihin Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa
47 -kytkeä tulo- ja lähtösignaalit -huomioida asennuksessa häiriösuojauksen ja maadoituksen -määritellä ohjelmiston avulla laitekokonaisuuden Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -tulkita IEC standardin mukaisia ohjelmia -laatia IEC standardin mukaisia yksinkertaisia ohjelmia logiikkaohjelmien ohjelmointiohjelmalla -syöttää ohjelman logiikan tai teollisuus-pc:n muistiin -käynnistää logiikkaohjelman ja ottaa siitä varmuuskopion -suorittaa vianhakutehtäviä ohjelmointiohjelmaa apuna käyttäen -standardin mukaiset signaalityypit. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Mikromekaaninen valmistus 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö
48 Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -valmistaa pieniä hammaspyöriä ja muita tarkkuusosia, esim. pieniä tarraimia -laskea ja valita oikeat työstöarvot -tehdä lasertyöstöllä hienomekaanisia levyosia -tehdä CNC-koneilla pieniä osia -ottaa toleranssit huomioon koneistuksessa -rakentaa isomman kokonaisuuden yksittäisistä osista -tehdä liimaliitoksia -vaihtaa mikromekaniikan laitteiden paristoja -käyttää led-tekniikkaa Muu osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -käyttää mittaavia antureita -käyttää mikro-ohjaimia osana laitetta -käyttää pienoismoottoreita -käyttää langatonta ohjaustekniikkaa
49 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Ohjausjärjestelmien asennus 15 osp Toteutusajankohta: 3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -ohjaustekniikassa käytettävän sähkö- ja elektroniikkatekniikan perusteet Muu osaamisen arviointi -sähköisten häiriöiden muodostumisen periaatteen -eri lukujärjestelmien lukujen muodostamisen periaatteet ja osaa suorittaa laskutoimituksia ja muunnoksia niitä käyttäen -digitaalitekniikan perusteet -sähköturvallisuusmääräykset Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot -ohjauksen ja säädön eron
50 -standardin mukaiset signaalityypit -tunnistaa ohjaustekniikassa käytettävät sähköja elektroniikkakomponentit -piirrosmerkit ja osaa tulkita ohjauskaavioita -tulkita hydrauliikka- ja pneumatiikkakaavioita -käyttää elektroniikka- ja sähköasennuksissa käytettäviä työkaluja -suorittaa sähkötekniikan mittauksia eri mittalaitteilla Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -standardin mukaiset signaalityypit ja osaa mitata niitä -käyttää oikeita antureita ja tunnistimia läsnäolon havaitsemiseen, lämpötilan, paineen, voiman, pituuden, kulman, kiihtyvyyden ja pinnankorkeuden mittaamiseen -pyörivän liikkeen ja lineaariliikkeen muodostamiseen käytettävät laitteet -ohjelmoitavien logiikkojen, teollisuus-pc:n, sulautettujen järjestelmien ja automaatioverkkojen periaatteet laitteiden ohjauksessa -asentaa ohjauslaitteita -laatia ohjausohjelmia
51 -suorittaa ohjauslaitteiden kaapeloinnin ja asentamisen ohjauskaappiin -CNC-koneiden ja robottien ohjauksen periaatteet -laatia yksinkertaisia ohjelmia robotille -liittää ohjausterminaalin ohjausjärjestelmän osaksi -selvittää valvomo-ohjelmistojen käytön periaatteet -etsiä vikoja ohjausjärjestelmistä ja korjata niitä -tulkita englanninkielisiä ohjeita ja dokumentteja.
52 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Pneumatiikka-asennukset 15 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa pneumaattisten laitteiden tai järjestelmien korjauksia. Ammattitaitovaatimukset: -pneumatiikkajärjestelmän energiansiirtoketjussa käytettävät yleisimmät laitteet, komponentit ja paineilman siirtojärjestelmän osat -pneumatiikan fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella matematiikkaa apuna käyttäen eri suureiden vaikutuksia -paineilman tuottamiseen käytettävien laitteiden perusominaisuudet ja toimintatavat Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi
53 -paineilman tuottamiseen sekä paineilmatekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet -yleisimmät pneumatiikkajärjestelmissä käytettävät ohjaustapojen periaatteet -liittää pneumatiikkajärjestelmän ja käytettävän ohjausjärjestelmän toimivaksi kokonaisuudeksi -pneumatiikan ja ohjaustekniikan keskeisimmät piirrosmerkit -selvittää kaavioiden avulla laitteen toiminnan -käyttää kytkentä- ja ohjauskaavioita vikojen selvittämisessä -asentaa pneumatiikkaventtiileitä, venttiiliterminaaleja ja toimilaitteita puhtausvaatimukset huomioiden -tunnistaa paineilman siirrossa käytettävien putkistojen, letkujen ja liittimien materiaalit sekä niiden merkinnät -valita oikeat putket, letkut sekä letkujen ja putkistojen liitososat -kannakoida ja kiinnittää putket ja letkut -käyttää pneumatiikkaputkistojen ja letkujen rakentamisessa tarvittavia taivutus- ja Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan jatkuvasti. Opiskelijalle annetaan palautetta sen hetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Koska tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin, jaksotus toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa? Tutkinnon osan suorittaja pystyy rakentamaan kaavioiden, työpiirustusten ja ohjeiden mukaan pneumatiikkajärjestelmän, osaa ottaa sen käyttöön ja säätää toimintakuntoon. Hän osaa tehdä pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvontaan liittyviä tehtäviä ja pitää järjestelmää toimintakunnossa.
54 katkaisulaitteita -puhdistaa paineilman siirtojärjestelmän ennen sen käyttöönottoa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus. -liittää pneumatiikan komponentit ja tarvittavat anturit ohjausjärjestelmään -liittää ohjausventtiilit, venttiiliterminaalit ja pneumaattiset paikoituslaitteet ohjausjärjestelmään -tehdä pneumaattisen järjestelmän käyttöönoton -suorittaa pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvontaa ja pitää järjestelmän toimintakuntoisena -tulkita englanninkielisiä käyttöohjeita ja dokumentteja.
55 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Sähköasennus 30 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -selvittää asennuskohteen dokumenteista tilaluokat, laitteiden kotelointiluokat ja asennuspaikat -asentaa kokoonpanopiirustusten, pää- ja piirikaavioiden sekä kytkentätaulukoiden avulla oikeat kalusteet, kaapelireitti-, putkitus- ja kaapelimateriaalit ja muut kokoonpanoon liittyvät tarvikkeet -huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään -määritellä työssä tarvittavat telineet ja nostolaitteet työturvallisuuslain vaatimusten Muu osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot
56 mukaan sekä varata ja käyttää asennustyössä tarvittavat työ- ja suojeluvälineet -valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetolujuudet, taivutussäteet sekä asennusympäristöt -asentaa sähkö- ja automaatiopiirustuksissa määritellyt kaapelireitit -asentaa ja kiinnittää kaapelireitteihin kaapelit ja huomioi asennuksissa häiriösuojauksen vaatimukset -asentaa maadoitus- ja potentiaalitasausjohdotukset kytkentöineen niitä koskevien suunnitelmien mukaisesti Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa? Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -käyttää asennuksissa käytettäviä työ- ja erikoistyökaluja oikein ja turvallisesti -oikosulkumoottorien toimintaperiaatteen ja rakenteet kytkentöineen -yleisimmät vakiokytkennät ja taajuusmuuttajakäytöt ja osaa suorittaa niiden mukaiset ohjaus- ja päävirtapiirien kytkennät -liittää moottorien ohjauksen muuhun ohjausjärjestelmään -moottorikäyttöjen tarvitseman ylikuormitus- ja oikosulkusuojauksen periaatteet ja osaa varmistaa suojalaitteiden oikeellisuuden ja
57 säätää suojalaitteet oikein moottorin kilpiarvon ja kirjallisen apumateriaalin tietojen avulla -etsiä sähköturvallisuuslaista ja -asetuksesta sekä niihin liittyvistä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksistä alaa koskevia tietoja -tiedollisesti ja taidollisesti sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen sisältämät asiat -muut mainitsemattomat työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa 351/ :n 5 momentin mukaisiin sähkötöihin määritellyn koulutuksen (liitteen kohta 2) mukaiset tiedot ja taidot -tehdä SFS 6000-standardisarjan mukaisen käyttöönottotarkastuksen mittaukset -täyttää kohdetta varten laaditut käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ja tehdä sähkökuviin tarkastuksien tai työn tekemisen aikana ilmenneet muutokset -antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen.
58 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Putkilinjojen valmistus 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Muu osaamisen arviointi -lukea työpiirustuksia, osaluetteloita ja putkistokaavioita sekä laitteistokokonaisuuksien kokoonpanopiirustuksia -tunnistaa putkien koko- ja materiaalimerkinnöistä putket, putkisto-osat, laippaliitokset, liittimet ja putkitiivisteet -tunnistaa sulku- ja paineenalennusventtiilit ulkonäön ja merkintöjen mukaan -laatia työsuunnitelman putkien asennuksesta ja tarvittaessa suunnitella linjareitin ottaen Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot
59 huomioon laitteistojen tilavaraukset -suunnitella putkien kiinnityksiä siltä pohjalta, että tietää perusasiat putkien värähtelystä putken koon, seinämävahvuuden, virtaavan materiaalin ja painevaihteluiden mukaan Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen -laskea taivutettujen putkien oikaistun pituuden -katkaista putkia sahalla ja putkileikkurilla sekä tarvittaessa käyttää siihen kulmahiomakonetta sekä poltto- ja plasmaleikkauslaitetta -taivuttaa putkia käsitaivuttimella ja taivutuskoneella Mitä opiskelija osaa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -tehdä putkikierteitä ja tuntee putkikierremerkinnät -tehdä putkihaaroituksen esivalmistelun, kuten kaulustamisen -liittää putkia juotosmenetelmällä -hitsata putkiliitoksia ja putkistorakenteita puikkohitsaus-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla -tehdä putkihitsauksessa juuren suojauksen esim. juurikaasulla -kiinnittää putket kiinnikkeillä ja kannakkeilla sekä tarvittaessa osaa valmistaa niitä -tehdä putkiliitokset putki-, laippa- ja pantaliittimillä ja osaa käyttää putkitiivisteitä
60 -asentaa putket lämpölaajenemisvaralla ja tekee tarvittavat U-lenkit -vaaittaa vapaakiertoputket -tehdä putkilinjaston puhdistushuuhtelun ja tiiveyskokeet. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Hienomekaaninen CNC-koneistus 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Muu osaamisen arviointi
61 Ammattitaitovaatimukset: -lukea työpiirustuksia -tuoda CAD-kuvan CAM-ohjelmaan ja määrittää kuvaan työstöradat -tehdä 2D-piirustuksia CAM-ohjelmistolla -simuloida ja postprosessoida tekemänsä työstöradan -käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti huomioiden suojavarusteiden merkityksen -valmistaa vaativia koneistuskappaleita CNCkoneella työpiirustusten mukaan -valita oikeat työkalut, kiinnittimet ja mittavälineet ja käyttää niitä oikealla tavalla -tehdä työkalu- ja koneasetukset koneistuksen suorittamiseksi -valita oikeat terät ja teräpalat -mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä mittauspöytäkirjan mitatuista kappaleista. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt
62 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 15 osp Toteutusajankohta: 3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -lukea hitsausohjetta (WPS) -hitsata ruostumattomia teräksiä ja alumiinia TIG- ja MIG/MAG-hitsausprosesseilla -TIG/MIG hitsausvirtalähteen toimintaperiaatteen -tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten hitsauksen korotetussa työlämpötilassa ja rajoitetun lämmön tuonnin Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä työsalissa, työssäoppimispaikalla sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluilla, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogia opiskelijan kanssa palautteista, joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä hän jo osaa
63 -työympäristön ja materiaalinkäsittelyn erityisvaatimukset -käsitellä alumiinia ja ruostumatonta terästä olevia levyaihioita -ruostumattomien terästen materiaaliopillisia perusteita -yleisimmin käytetyt ruostumattomat teräkset ja niiden merkinnät ja kauppanimikkeitä -perustiedot ruostumattomien terästen hitsauslisäaineista -ruostumattomien terästen hitsattavuuden, hitsausliitokset ja muodonmuutokset -ruostumattomien ja haponkestävien terästen hitsauksen erityispiirteet -hitsien jälkikäsittelyn peittaamalla, harjaamalla ja hiomalla -teroittaa volframielektrodeja -alumiinin hitsauksen erityispiirteet, hitsattavuuden ja hitsauksen suoritustekniikat -yleisimmin käytetyt alumiinilaadut ja niiden seosainemerkinnät -perustiedot alumiinin hitsauslisäaineista ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen vaadittavan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 15 osp. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työpiirustuksia lukemalla valmistaa mittatoleranssien ja visuaalisesti hyväksytyn levy- ja hitsaustyökokonaisuuden esim. kotakeittiön tai savustusuunin. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen.
64 -alumiinituotteiden ja hitsien jälkikäsittelyn ja oikaisun -tehdä kaarijuotoksia (hitsausjuotto, MIGhitsauslaitteisto) -hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN tai SFS-EN ISO mukaisen levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB, PF, hitsiluokka C. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Asennushitsaus 15 osp Toteutusajankohta: 3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa koneiden ja laitteiden hitsaustöitä jollain menetelmällä.
65 Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Ammattitaitovaatimukset: -hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia -hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIGhitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. -kaasupoltinlaitteiston käytön -kovajuottamisen -kaasuhitsausprosessin -teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet -ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan jatkuvasti. Opiskelijalle annetaan palautetta sen hetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkinnon osan toteutus Jaksot -valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan -esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta -havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne Koska tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin, jaksotus toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, hitsausharjoitukset ja asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä
66 työssään -ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille -ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen -päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. -kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja -hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen -eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan -korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousaste-erot -korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä -tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla. Mitä opiskelija osaa Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata asennushitsauksia niissä tarvittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä polttoleikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla. Hän osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päällehitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus.
67 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Hitsaus 15 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa joko liitostekniikan- tai levytyö osio tai jopa molemmat. Ammattitaitovaatimukset: -valita hitsausprosessin käyttökohteen mukaan -hitsata puikkohitsausprosessilla (111) ja tietää sen tyypilliset käyttöalueet -puikkohitsauksessa käytettävät hitsausvirtalähteet, niiden käyttöominaisuudet ja -alueet -asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa sen käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista
68 valita virtalähteen napaisuuden puikkotyypin mukaan ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen huippuosaajan tason loppuarviointiin mennessä. -virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet niin, että suorittaa hitsausvirran säädöt -yleisimmät käytössä olevat hitsauspuikkotyypit, niiden standardimerkinnät ja valintaperusteet eri käyttökohteisiin -puikkoluetteloja ja vertailutaulukoita käyttäen valita hitsauspuikot työkohteeseen perusaineen ja hitsaustilanteen mukaan -hitsauspuikkojen oikeat varastointi-, kuivaus- ja käsittelytavat sekä käsittelee niitä oikein ja taloudellisesti -hitsata MIG- ja MAG-hitsausprosessilla (131, 135) ja tietää niiden käyttöalueet -hitsata TIG-hitsausprosessilla eri perusmetalleja ja tietää TIG-hitsausprosessin edut ja käyttöalueet -hitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä tehdä niihin liittyvät valinnat hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti -asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät -valita terästen MIG/MAG-hitsauksessa käytettävät lisäainelangat Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Toteutuskokonaisuussuunnitelma tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy osaksi työsuunnitelman ja valmistusraportin tekeminen. Tutkinnonosan opiskelija suorittaa ammattitaitovaatimuksen mukaiset hitsauskokeet. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa käyttää eri hitsausprosesseja ja - laitteita, osaa hitsata ainakin kahdella prosessilla ja valmistaa työpiirustuksen mukaan hyväksytyn levy- ja hitsaustyökokonaisuuden esim. kotakeittiön, monitoimigrillin, moottorikelkanreen tai savustimen.
69 -valita MIG/MAG-hitsaukseen langan ohjausputken, syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan ja suorittaa niiden asennus- ja säätötyöt Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. -valita käytettävän suojakaasun ja tuntee niiden tunnukset -asentaa suojakaasuvarustuksen hitsauslaitteistoon sekä tarkistaa ja säätää kaasun virtausmäärän hitsauskohteen mukaisesti -virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet -suorittaa hitsausparametrien, kuten langan syötön, jännitteen ja induktanssin säädöt, ja valita työkohteeseen soveltuvan kaarialueen -suorittaa MIG/MAG-hitsaustehtäviä lyhytkaari-, sekakaari- ja kuumakaarialueilla sekä pulssikaarihitsauksen periaatteen ja sen tarjoamat edut hitsauksessa -ymmärtää ja osaa laatia hitsausohjeita (pwps) standardin SFS-EN-ISO mukaisesti -hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät -suorittaa hitsien tarkistusmittaukset -tehdä silloituksen railon ja hitsattavan kappaleen vaatimalla tavalla -monipalkohitsauksen edut ja tyypilliset
70 käyttötilanteet -tunnistaa hitsausvirhetyypit ja niiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät -standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D ja pystyy arvioimaan saavuttamiaan tuloksia silmämääräisesti ja mittaamalla -hitsausliitoksissa käytettävät railot ja liitosmuodot ja osaa valmistaa niitä -koneenrakennuksessa yleisesti käytettävien metallien hitsattavuuden -hallita hitsauksen aikaisia ja jälkeisiä muodonmuutoksia ja ymmärtää jännitysten vaikutukset -hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN tai SFS-EN ISO mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB ml, PF, PD, hitsiluokka C.
71 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat IW-hitsaus 15 osp Toteutusajankohta: 3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Muu osaamisen arviointi -lukea standardeja SFS-EN ja SFS-EN ISO 5817 ja ymmärtää merkinnät -hitsausprosessien 135/136/138 ja/tai prosessien 111 ja 141 suoritustekniikat ja hitsausparametrien säädöt -valita sopivat hitsauskaasut ja hitsauslisäaineet ohjeen mukaan -hitsata valitsemallaan prosessilla IIW/IAB mukaiset levy/levy pienahitsit (FW) asennoissa PA, PB, PG, PF ja PD ja putki/levy asennoissa PB, PF, PD ja PD= 60 sekä päittäishitsit (BW) Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot
72 asennoissa PA ja PF siten, että hitsien laatutaso täyttää silmämääräises -hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN ja/tai SFS-EN ISO vaatimusten mukaisesti IIW/IAB:n määrittelemistä levy/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PB ml ja PF sekä putki/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) -valmistaa kokeissa tarvittavat hitsausrailot ja asemoida kappaleet pätevyyskoetta varten -tulkita hitsausohjeita (WPS) standardin SFS- EN-ISO mukaisesti Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -lukea hitsausmerkinnät. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö
73 Oppimisympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: valmistaa monimuotoisia kappaleita CNCohjatulla levytyökoneella -siirtää valmisohjelman CNC-koneeseen -ohjelmointiohjelman toimintatavan Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa joko levytai hitsausalan cnc-osio tai jopa molemmat. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. -tehdä CNC-ohjatulle levyntyöstökoneelle levyosien leikkaukseen liittyviä ohjelmia piirustusten mukaisesti (CNClaserleikkauskone, CNC-vesileikkauskone, CNCpolttoleikkauskone, CNC-plasmaleikkauskone tai robotti) -lukea valmista ohjelmaa ja tulkita sitä sekä tehdä siihen tarpeelliset korjaukset -parametriohjelmoinnin perusteet -leikattavan levyn materiaalimerkinnät -käyttää nosturia ja siirtää levyt leikkauspöydälle aiheuttamatta vaurioita materiaalille Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä, työsalissa, teoriaopiskelussa ja työssäoppimisessa sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen vaadittavan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. AmoJtk:n lukuvuodelle toteutuskokonaisuudet ovat: -lasertyöstön tärkeimmät käyttöalueet Toteutustapa
74 teollisuudessa -selvittää käytettävän laserin laserluokan sekä laserluokkaa vastaavat vaaratekijät ja käyttöturvallisuusvaatimukset -valita ja säätää leikkausparametrit -vesileikkauslaitteen toimintaan ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarojen ja terveyshaittojen estämiseen käytettävät suojelutoimet -ymmärtää korkean käyttöpaineen aiheuttamat rasitukset laitteistolle -ymmärtää vesileikkauksessa aiheutuvan leikkausäänen haitat ja suojautumisen -vesileikkauslaitteiston rakenteen, toimintaperiaatteen ja ohjauslaitteet -suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet -suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työpiirustuksia lukemalla valmistaa mittatoleranssien ja visuaalisesti hyväksytyn levy- ja hitsaustyökokonaisuuden cnc-koneita apuna käyttäen esim. kotakeittiön, moottorikelkanreen tai savustusuunin. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. -yleisimmät hitsausrobottijärjestelmät ja niissä käytetyt ohjelmointitavat -robotin koordinaatistot ja liiketyypit -ohjelmoida ja käyttää työpaikkansa hitsaus- tai
75 kappaleenkäsittelyrobottia. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Levy- ja teräsrakennetyöt 15 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa joko liitostekniikan- tai levytyö- osio tai jopa molemmat. Ammattitaitovaatimukset: -lukea työpiirustuksia ja ymmärtää leikkauskuvannot ja muoto- ja sijaintitoleranssit sekä hitsausmerkinnät -laatia työsuunnitelman ja oikean Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioida tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, pienahitsauskokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvontaa käyntien yhteydessä sekä lisäksi ammattitaitovaatimuksien mukaisilla pienahitsauskokeilla, huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt.
76 kokoonpanojärjestyksen ja valita valmistusmenetelmät -paksujen levyjen ja muototerästen sekä käsivaraisen että koneellisen polttoleikkauksen SFS-EN ISO 9013 vaatimusten mukaisesti -paksujen levyjen leikkaamisen suuntaisleikkureilla, pyöristämisen ja särmäyksen -muototerästen ja rakenneputkien katkaisutyöt sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla -tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaan levyja teräsrakennetöissä tarvittaville koneille -teräsrakennetöissä tarvittavat hitsausprosessit (puikko-, MIG/MAG- ja TIG) sekä hitsien mitoitustavat ja -merkinnät -lukea standardin ISO mukaisia hitsausohjeita (WPS) ja suorittaa hitsaukset niitä noudattaen -tietää standardin SFS-EN-ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D -käyttää ohjaimia ja kiinnitysvälineitä oikein -mitata esiasettelussa ja kiinnityksessä asento- Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä työsalissa, teoriaopiskelussa ja työssäoppimisessa sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaa opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen huippuosaajan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Toteutuskokonaisuussuunnitelma tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy osaksi työsuunnitelman ja valmistusraportin tekeminen. Tutkinnonosan opiskelija suorittaa ammattitaitovaatimuksen mukaiset hitsauskokeet. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen
77 ja rakennemitat -silloittaa rakenneosat niin, että riittävä rakennelujuus saavutetaan -tehdä tarkistusmittaukset -selvittää työpiirustuksista hitsausliitosten railotyypit ja valmistaa railot hiomalla, polttoleikkaamalla ja railonvalmistuskoneilla -tehdä teräsrakenteiden muotoilu-, taivutus- ja oikaisutöitä hydraulisilla puristimilla ja taivutusvalssaimilla -kylmä- ja kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutukset työkappaleeseen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työpiirustuksia lukemalla valmistaa mittatoleranssien ja visuaalisesti hyväksytyn levy- ja hitsaustyökokonaisuuden esim. monitoimigrilli, kotakeittiön, moottorikelkanreen tai savustimen. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. -suorittaa oikaisutyöt tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä käyttäen -käyttää turvallisesti teräsrakenteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä nosto-, kiinnitys- ja apulaitteita -hitsata standardien SFS-EN ja SFS-EN ISO mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C.
78 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Levytyökeskuksen käyttö 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -levytyökeskuksen rakenteen, toiminnan ja käyttöalueet -käyttää ohjelmointiohjelmaa ja luoda kappaleiden mittatarkat geometriset kuvat Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa koko levytyökeskuksen käyttöosio. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle.
79 -siirtää asiakkaalta mahdollisesti tulevan geometriatiedoston ohjelmointiohjelmaan ja tehdä siihen tarvittavat korjaukset -levytyökeskuksen työkalujärjestelmän periaatteen ja työkaluterminologian -valita työkalut ja suorittaa työtehtävän mukaisen kalustuksen -tehdä materiaalimääritykset ohjelmaan -työstettävien kappaleiden sijoituksen levylle ja mikrosiltojen asettelun (nestaus) -simulointiohjelman avulla tarkistaa ohjelman toimivuuden -siirtää ohjelmointiohjelman levytyökeskukselle -levytyökeskuksen käyttöpaneelin ohjaustoiminnot ja ohjelmatiedoston haun -käynnistää levytyökeskuksen oikein ja turvallisesti ja suorittaa referenssiin ajon -käynnistää lastaus- ja purkutoiminnot ja aloittaa työstön turvanopeutta käyttäen -ohjata ja valvoa levytyökeskuksen toimintaa -yleisimmät häiriöpysäytysten syyt ja koneen uudelleen käynnistyksen Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä, työsalissa, teoriaopiskelussa ja työssäoppimisessa sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen vaadittavan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti työssäoppimisen aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset
80 -tuotteen vaihdon yhteydessä alasajaa tuotannon ja käynnistää sen uudelleen -sammuttaa koneen oikein ja turvallisesti -viimeistellä valmistetut levyosat -mitata levyosien muoto- ja mittatarkkuuden -puhdistaa työkalut sekä suojakäsitellä ne työn päätyttyä -käsitellä levyaihioita käyttäen levytyökeskuksen oheislaitteita suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työpiirustuksia lukemalla valmistaa mittatoleranssien ja visuaalisesti hyväksytyn levytyön levytyökeskusta apuna käyttäen. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö. -levytyökeskuksen kunnon valvonnan ja käyttöhuoltotehtävät. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat
81 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -hitsauksen mekanisoinnin edut tuotannon tehokkuuden ja tuotteiden laadun kannalta -käyttää hitsauksen kevytmekanisointilaitetta -käyttää hitsaustyössä tarvittavia apulaitteita, esimerkiksi pyörityspöydät ja kääntölaitteet -kiinnittää työkappaleet ja hitsauspistoolit mekanisointilaitteisiin -asettaa robottihitsauslaitteiston käyttökuntoon -ohjelmoida robotin hitsaustehtäviin ja käyttää sitä -syöttää ohjelman robotin käyttömuistiin sekä suorittaa ohjelman toiminnan tarkistuksen käsinajona ja automaattiajona Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä, työsalissa, teoriaopiskelussa ja työssäoppimisessa sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen vaadittavan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus
82 -robotin koordinaattijärjestelmät -mekanisoituun ja automatisoituun hitsaukseen liittyvän hitsaustekniikan -virheilmoitusten perusteella tehdä käyttäjän tehtävänä olevat korjaukset -käyttää makro-ohjelmointia robottihitsausasemaa ohjelmoitaessa -MIG/MAG-hitsausprosessien (135/136/138) käsivaraisen hitsauksen -standardin SFS-EN 1418 mukaisen hitsausoperaattorin pätevyyskokeen suorittamiseen vaadittavat tiedot ja taidot. Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti työssäoppimisen aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työpiirustuksia lukemalla valmistaa mittatoleranssien ja visuaalisesti hyväksytyn tuotteen käyttäen apuna mekanisoitua ja automatisoitua hitsausta. Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen mattiosaamisen näyttöympäristöt
83 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat NC-tarkkuussärmäys 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -särmäyksen tekniset perusteet ja aineen käyttäytymisen särmäyksessä -käyttää särmäyspuristinta turvallisesti -lukea särmäystyön työpiirustuksia ja laatia Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla tai toisella työssäoppimispaikalla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle.
84 työsuunnitelman -käyttää särmäyspuristimen piirustus- ja taivutusohjelmaa ja siirtää taivutusohjelman särmäyskoneelle Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. -särmäyskoneen NC-ohjelmoinnin näyttöpaneelilta -taivutuksen simuloinnin sekä automaattitoiminnolla että manuaalitoiminnolla -tavallisimpien särmättävien materiaalien ominaisuudet ja särmäykseen vaikuttavat tekijät Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä, työsalissa, teoriaopiskelussa ja työssäoppimisessa sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen vaadittavan tason loppuarviointiin mennessä. -painin- ja vastintyökalujen perusmallit ja käyttöalueet -valita oikeat työkalut eri särmäystehtäviin -kiinnittää työkalut ja tehdä niiden säädöt ja tarkistukset -huolehtia työkalujen varastoinnista ja käyttökuntoisuudesta -käyttää nosto- ja siirtovälineitä ja käsitellä levymateriaaleja -mitata kulmat särmäyksen jälkeen ja tehdä korjausohjelmoinnit -käsitellä valmiita särmäystuotteita sekä pakata ja dokumentoida ne Tutkinnon osan toteutus Jaksot Nc-tarkkuussärmäys Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti vapaavalintaisena tai työssä oppimalla. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset
85 -käyttää laitteiston kunnonseurantaa ja tehdä käyttäjän huoltotehtävät. suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työpiirustuksia lukemalla valmistaa mittatoleranssien ja visuaalisesti hyväksytyn tuotteen nc-tarkkuussärmäriä apuna käyttäen.. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Ohutlevytyöt 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi
86 Verkko-opetus Projektit oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa joko liitostekniikan- tai levytyö osio tai jopa molemmat. Ammattitaitovaatimukset: -lukea työpiirustuksia, kuvantoja (erityisesti leikkauskuvannot) ja piirustusmerkintöjä (hitsaus- ja muut liitosmerkinnät sekä muoto- ja sijaintitoleranssimerkinnät) -laatia työsuunnitelman -ohutlevyosien levityksiä käsityömenetelmin -käyttää levityksen CAD-ohjelmaa (3Dmallinnus) -ohutlevytöissä käytettävät piirrotusmenetelmät ja merkintätavat sekä osaa käyttää piirrotusvälineitä tarkoituksenmukaisesti -leikata monimuotoisia kappaleita kuvioleikkurilla ja nakertajilla piirrotuksen mukaan -käyttää ohutlevyjen leikkaukseen tarkoitettuja suuntaisleikkureita Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä, työsalissa, teoriaopiskelussa ja työssäoppimisessa sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen vaadittavan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Toteutuskokonaisuussuunnitelma tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Tutkinnon osa Ohutlevytyöt, 15 osp. -käyttää kulmauskonetta ja tietää kulmauskoneen säädöt ja säätöperiaatteet -valmistaa mittavaatimukset toteuttavan taivutussuunnitelman Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy
87 -käyttää särmäyspuristinta ohutlevyjen taivutukseen -valita soveltuvat kehrät, tehdä niiden tarvitsemat säädöt ja osaa vaottaa -tuntee ohutlevyjen saumaustyypit ja saumausmenetelmät sekä osaa valmistaa työkohteeseen tiiviin ja ulkonäöltään laatuvaatimukset täyttävän sauman -liimata ohutlevyjä -liittää ohutlevyjä ruuviliitoksilla -tehdä vetokaraniittiliitoksia -eri materiaalilevyjen (kupari, alumiini, muovitettu ohutlevy, hiottu ruostumaton teräs, haponkestävä teräs jne.) käsittelyn -standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työpiirustuksia lukemalla valmistaa mittatoleranssien ja visuaalisesti hyväksytyn ohutlevy- ja hitsaustyökokonaisuuden esim. kotakeittiön, savustuslaatikon. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. -vastushitsauksen toimintaperiaatteen ja soveltuvuuden eri materiaaleille ja levynpaksuuksille sekä laitteiden soveltuvuuden eri hitsauskohteisiin -hitsata vastushitsausprosessilla (pistehitsaus) -hitsata ohutlevyjä MAG-hitsausprosessilla
88 -hitsata ohutlevyjä MIG-hitsausprosessilla -hitsata ohutlevyjä TIG-hitsausprosessilla -työn laatuvaatimukset tuntien arvioida työn viimeistelytarpeen ja suorittaa tarvittavat viimeistelytyöt, esimerkiksi hitsausroiskeiden ja terävien särmien poiston. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Rakennusten teräsosien valmistus 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa joko liitostekniikan- tai levytyö osio tai jopa molemmat. Muu osaamisen arviointi
89 Ammattitaitovaatimukset: -lukea teräsrakenteiden ja niihin liittyvien osavalmistusten työpiirustuksia sekä mitata ja piirrottaa työpiirustusten mukaan -profiilityypit ja lukea profiilityyppi- ja materiaalimerkintöjä -rakennusten teräsosien, kuten palkkien, pilarien, ristikoiden, siteiden ja välipohjapalkkien, rakenteet ja laatuvaatimukset -katkaista muototeräksiä sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla -leikata levyjä mekaanisilla ja CNC-ohjatuilla suuntaisleikkureilla -käsivaraisen termisen leikkauksen ja ohjainapuvälineiden käytön -käyttää ja ohjelmoida poltto- ja plasmaleikkauslaitteistoja -polttoleikata levyosia ja rakennereikiä -valmistaa laippoja sekä tehdä kiinnityspulttireikiä poraamalla ja lävistämällä -lukea ohjeista ja osittain suunnitella rakennusten teräsosien hitsausjärjestystä sekä Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen huippuosaajan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Toteutuskokonaisuussuunnitelma tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Tutkinnon osa Rakennusten teräosien valmistus, 15 osp. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy työsuunnitelman ja valmistusraportin tekeminen. Tutkinnonosan opiskelija suorittaa ammattitaitovaatimuksen mukaiset hitsauskokeet. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen
90 tarvittavia tuentoja ja kiinnityksiä -hitsien mitoitustavat ja osaa lukea mitoitusmerkinnät -lukea hitsaussuunnitelmia ja hitsausohjeita (WPS) hitsausmerkintöineen ja laskea tarvittavan lämmöntuonnin -selvittää työpiirustuksista railomuodot ja osaa valmistaa railot -hitsata teräsrakennusosien kokoonpanohitsauksia MAG- ja puikkohitsausprosesseilla Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa ammattitaitoisen työtiimin jäsenenä valmistaa työpiirustusten sekä hitsaussuunnitelmien ja muiden työohjeiden perusteella rakennusten teräsosia kuten palkki- ja pilarirakenteita ja ristikoita sekä työskennellä ammattihenkilön työparina valmistettaessa levy- ja kotelopalkkeja. Opiskelija valmistaa harjoitustyönä työpiirustuksen mukaan hyväksytyn levy- ja hitsaustyökokonaisuuden oppilaitoksessa esim. kotakeittiön, monitoimigrillin, saunan kiukaan, moottorikelkanreen tai savustimen. -hitsata standardien SFS-EN tai SFS-EN ISO mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA ml, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla (135,136 tai 111), hitsiluokkavaatimus C -hitsata palkki- ja profiilijatkoksia juurituella sekä palkkien ja pilareiden laipoituksia -valmistaa ristikkorakenteen osia ja panna kokoon ristikkorakenteita kokoonpanoohjainten avulla -esiasettaa ja silloittaa rakenneosat -mitata esiasettelussa ja kiinnityksessä asentoja rakennemitat -hitsata ristikkorakenteita Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen.
91 -levy- ja kotelopalkkien teon perusasiat: leikata palkkilevyt ja tehdä viisteitykset sekä tehdä paikannukset kiinnittimillä ja kokoonpanoohjaimilla -jauhekaarihitsausprosessilla hitsaamisen perusasiat -hitsauksen mekanisointilaitteen käytön perusteet -hydraulisten puristimien ja taivutusvalssaimien käytön perusteet profiili- ja putkipalkkien muotoilussa ja taivuttamisessa -taivuttaa kuumalla teräsprofiileja muototukia ja kiinnittimiä käyttäen -levyjen ja muototerästen sekä palkkien, pilareiden ja ristikkorakenteiden kylmä- ja kuumaoikaisun teoreettiset ja menetelmälliset perusteet -tehdä tarkistusmittaukset ja varmistaa, että rakenne vastaa piirustuksissa annettuja mittaja muotovaatimuksia (toleranssit ja niiden merkitys) -käyttää nostovälineitä ja tehdä nostot ja siirrot turvallisesti -lukea standardia SFS-EN ja tietää, mille teräsrakenteiden valmistuksessa on asetettu
92 vaatimuksia standardissa. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Rakennusten teräsrakenteiden asennus 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Tyypillisesti työpaikalla voidaan toteuttaa joko liitostekniikan- tai levytyö osio tai jopa molemmat. Muu osaamisen arviointi
93 Ammattitaitovaatimukset: -lukea asennussuunnitelmaa, rakennepiirustuksia, asennuspiirustuksia ja - ohjeita -osallistua työtiimin jäsenenä asennussuunnitelman laadintaan -määritellä mittalinjat ja tehdä asemamittaukset vaaituskojeella tai laser-mittalaitteella -asennustyön vaiheistuksen perusteet ja tuntee asennuksen työmaajärjestelyt sekä toimii niiden mukaan -perusasiat rakennusten perustuksista ja osaa asentaa teräsrakenteisia perustusmoduuleja -perusasiat rakennusstatiikasta -perusasiat korroosiosta sähkökemiallisena ilmiönä -alumiinin, kuparin ja sinkin sekä hiiliteräksen ja ruostumattoman teräksen sijoittumisen sähkökemiallisessa jännitesarjassa ja niiden käyttäytymisen parina sekä tietää, miten korroosio estetään -tehdä asennusaikaiset tuennat ja sidonnat -asentaa runkopilarit ja -palkit Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään dialogiaan opiskelijan kanssa palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava saavuttaakseen huippuosaajan tason loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Toteutuskokonaisuussuunnitelma tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Tutkinnon osa Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy työsuunnitelman ja valmistusraportin tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen
94 -asentaa kattokannattimet ja -ristikot, vesikattorakenteet ja kattolevyt -asentaa seinärakenteita -asentaa liittyviä rakennusosia, kuten ovia ja ikkunoita -tehdä rakenteiden ruuviliitokset tarkoituksenmukaisesti sekä varmistaa kiristykset ja tekee lukitukset -tehdä viimeistelytöitä, kuten listauksia ja saumauksia -suorittaa asennettujen rakenteiden tarkistusmittauksia ja laatia niistä pöytäkirjoja -rakennustyömaata koskevat työturvallisuusmääräykset sekä työskentelee turvallisesti (mm. käyttää turvavaljaita) ja työturvallisuusmääräysten mukaan Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Suoritettuaan tutkinnonosan hyväksytysti, opiskelija osaa työtiimin jäsenenä asentaa rakennuksen rakennepiirustusten ja asennussuunnitelman perusteella rakenteeltaan tavallisen teräsrakenteisen rakennuksen. Hän osaa asentaa teräsrakenteiset runko- ja kuorirakenteet ja niihin liittyvät rakennusosat sekä tehdä tavanomaisimmat viimeistelytyöt. Opiskelija valmistaa tarvittaessa harjoitustyönä työpiirustuksen mukaan hyväksytyn levy- ja hitsaustyökokonaisuuden oppilaitoksessa esim. kotakeittiön, monitoimigrillin, saunan kiukaan, moottorikelkanreen tai savustimen. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on työryhmän jäsenenä teollisuushallin tai varaston kaltaista teräsrakenteista rakennusta rakennuspaikalla valmistaminen. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan suorittaa/jakaa toisessa työpaikassa. -varmistaa telineiden turvallisuuden (tarkastusmerkinnän) ja kaiteiden paikallaanolon sekä tekee muut työturvallisuuteen liittyvät varmistukset -tehdä asentajan työhön kuuluvat nostot ja siirrot turvallisesti -käyttää työhön liittyviä henkilönnostimia turvallisesti
95 -käyttää standardia SFS-EN , tietää mille asioille standardissa on asetettu vaatimuksia ja ymmärtää standarditekstiä ja käytettyjä merkintöjä. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit
96 Ammattitaitovaatimukset: Muu osaamisen arviointi -käyttää CAD/CAM-ohjelmaa -piirtää työpiirustuksen ja mitoittaa sen valmistuksen mukaisesti -tulostaa työpiirustuksen -siirtää työkappaleen kuvaruudulla oikeaan asentoon -siirtää työkappaleen nollapisteeseen -käyttää tyypillisiä tiedonsiirtoformaatteja -mallintaa kappaleen dokumenttien perusteella -tarvittaessa editoida kuvaa -käyttää apuna piirustustasoja -tehdä tarvittavat työstöradat -post-prosessorin käytön ja tietää sen merkityksen -valita työstörataan tarvittavat alkiot -käyttää työkalukirjastoa ja osaa tehdä sinne uusia työkaluja Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -valita sopivan työkalun käyttötarkoituksen mukaan
97 -asettaa oikeat lastuamisarvot ja lastunpaksuudet materiaalien mukaan -valita sopivan työstömenetelmän koneistukseen -käyttää työvaroja tarkoituksenmukaisesti -hallitsee rouhinnan ja viimeistelyn työvaiheet -tarkistaa työstöradan ennen sen siirtoa työstökoneelle -korjata työstöradassa olevat virheet -siirtää työstöradan työstökoneelle -ottaa huomioon työstökoneen ominaisuudet työstöratoja tehdessä. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat
98 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -käyttää 3D CAD/CAM-ohjelmaa -mallintaa 3D-kappaleen dokumenttien perusteella -käyttää apuna piirustustasoja -tehdä työstöratoja 2D- ja 3D-muodoille -siirtää mallinnetun kappaleen nollapisteeseen -käyttää tyypillisiä tiedonsiirtoformaatteja -post-prosessorin käytön ja tietää sen merkityksen -valita työstörataan tarvittavat muodot -rajata työstöradan halutulle alueelle Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan sekä käydään arviointikeskusteluja opiskelijan kanssa. Palautteista joista ei anneta arvosanoja vaan kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.
99 -käyttää työkalukirjastoa ja osaa tehdä sinne uusia työkaluja -valita sopivan työkalun käyttötarkoituksen mukaan -asettaa oikeat lastuamisarvot ja lastunpaksuudet materiaalien mukaan -valita sopivan työstömenetelmän koneistukseen -käyttää työvaroja tarkoituksenmukaisesti -rouhinnan ja viimeistelyn työvaiheet -tarkistaa työstöradan ennen sen siirtoa työstökoneelle Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen ja kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä jos mahdollista. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa -korjata työstöradassa olevat virheet -siirtää työstöradan työstökoneelle ja koneistaa kappaleen -ottaa huomioon työstökoneen ominaisuudet työstöratoja tehdessä Tutkinnon osan suorittaja hallitsee CNC- koneistuksen niin, että hän osaa CAD/CAMohjelmoinnin 3Dmallinnuksen ja työstöratojen valmistuksen. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden mallintaminen, työstöratojen tekeminen ja valmistaminen. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma
100 Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat CNC-sorvaus 15 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Ammattitaitovaatimukset: -lukea työpiirustuksia ja tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä ymmärtää niihin liittyvät toleranssit ja pintamerkit -CAD/CAM-tekniikan perusteet Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. -käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti -valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat -suunnittella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluilla, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään arviointikeskustelua opiskelijan kanssa. Tutkinnon osan toteutus Jaksot
101 -käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä -kartiopintoihin ja pyöristyksiin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa Tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään tarvittaessa oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa -ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon -tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit -vaihtaa istukan leuat, säätää leukojen paineen sekä sorvata tarvittaessa pehmeät leuat -kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina -käyttää oikein nostoapuvälineitä -valita oikeat terät ja teräpalat -määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille -asettaa ja mitata terät -hakea ja asettaa nollapisteen sekä tehdä tarvittaessa korjauksia nollapisteeseen -ottaa valmiin ohjelman työstökoneelle ja editoida sitä Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää CNC-ohjattua 2-akselista työstökonetta. Hän osaa CNC-ohjelmoinnin ja tuntee terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet ja raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. -tehdä tavanomaisia ohjelmia ja käyttää niissä
102 nirkonsäteen kompensointia ja työkiertoja -testata ohjelman ennen varsinaista kappaleen ajoa -huomioida lämmön vaikutuksen koneistuksessa -käyttää teräkorjaimia -tehdä asetuksen dokumentoinnin -viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatuja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat CNC-jyrsintä 15 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan
103 Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -käyttää oikein nostoapuvälineitä -valita oikeat työstösuunnat huomioiden työstövoimat, terätaipumat ja värinät -valita oikeat terät, teräpalat ja teräpäät, kiinnittää työkalut oikein ja tarvittaessa kunnostaa ne -määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille -käyttää esiasetuslaitetta työkalumittojen määrittämiseen -syöttää työkalutiedot koneeseen -valita kulloiseenkin tilanteeseen sopiva kappaleen nollapiste -hakea ja asettaa nollapisteen sekä tehdä tarvittaessa korjauksia nollapisteeseen -ottaa valmiin ohjelman työstökeskukselle ja editoida sitä -tehdä tavanomaisia ohjelmia ja käyttää niissä työkalun säteen kompensointia, työkiertoja ja aliohjelmointia ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluilla, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään arviointikeskustelua opiskelijan kanssa. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään tarvittaessa oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta
104 -testata ohjelman ennen varsinaista kappaleen ajoa -käyttää työkalukorjaimia -tehdä asetuksen dokumentoinnin Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. -viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia -lukea työpiirustuksia ja tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä ymmärtää niihin liittyvät toleranssit ja pintamerkit Mitä opiskelija osaa Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää CNC-ohjattua 3-akselista tai moniakselista työstökonetta. Hän osaa CNC-ohjelmoinnin ja CAD/CAM-tekniikan soveltamisen ja tuntee terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet ja raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. -3D-piirtämisen 3D-työstön perusteet -CAD/CAM-tekniikan soveltamisen CNCkoneistuksessa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. -poimia CAD-kuvasta työstettävän geometrian ja tehdä siihen työstöradat CAM-ohjelmaa käyttäen sekä postprosessoida ohjelman CNCkoodiksi -siirtää CNC-koodin työstökoneelle -valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat -suunnitella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset -käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä
105 tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä -erilaisten muotojen ja sijaintien määrittämiseen liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa -käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti huomioiden suojavarusteiden merkityksen -ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon -tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit -kiinnittää koneistettavan kappaleen tukevasti niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina -käyttää erilaisia kiinnitysjigejä kappaleen kiinnittämiseen Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat
106 Hionta 15 osp Toteutusajankohta: 2. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -mitata hiottavan kappaleen -muoto- ja sijaintitoleranssit -valita sopivan kiinnityksen hiottavaan kappaleeseen ja kiinnittää kappaleen -lukea koneenpiirustuksia ja löytää niistä hiottavat pinnat -selvittää hiottavan kappaleen työvarat -vaihtaa hiomakiven -tasapainottaa hiomakiven -säätää ja valita oikeat työstöarvot Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä ja lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt arvioinnissa. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja arvioidaan jatkuvalla seurannalla. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluilla, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään arviointikeskustelua opiskelijan kanssa. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Tutkinnon osan toteutus Jaksot
107 -timantoida hiomakiven oikea-aikaisesti, oikealta syvyydeltä ja oikealla nopeudella -säätää hiomakoneenpöydän suoraksi tai koneenpiirustuksen mukaiseen kartioon -mitata pinnan karheuden -huolehtia leikkuunesteen oikeasta pitoisuudesta -suunnitella kappaleelle oikean hiomajärjestyksen -valita oikeantyyppisen kiven hiottavalle materiaalille -tarkistaa kivenvaihdon yhteydessä kiven virheettömyyden -kiinnittää kappaleen koneeseen niin, ettei se vahingoitu -tunnistaa kiven materiaalin -tunnistaa hiottavan kappaleen ominaisuudet -käsitellä hiottuja kappaleita oikein -tehdä koneelle päivittäiset ja viikoittaiset huoltotoimenpiteet. Tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään tarvittaessa oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy työsuunnitelman tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Tutkinnon osan suorittaja tuntee hiomakoneiden rakenteen ja toiminnan, hionnan periaatteet, hiomakivien laadut, leikkuunesteet sekä raaka-aineet. Hän osaa hioa pyöröhiomakoneella, reikähiomakoneella ja tasohiomakoneella. Hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä kappaleita kustannustehokkaasti. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on oppilaitoksessa asiakastyökokonaisuuden valmistaminen tai erillistapauksissa konepajaympäristössä toteutettava.
108 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat FMS-järjestelmien käyttö 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -työhön kuuluvat joustavan valmistusjärjestelmän käyttötehtävät -järjestelmän ylläpidon perustehtävät -työkappaleiden panostuksen ja purkamisen -työkalujärjestelmän ja työkalujen asennukset -järjestelmän ohjelmoinnin ja ohjelmien hallinnan Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioida tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida jatkuvalla seurannalla. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluilla, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään arviointikeskustelua opiskelijan kanssa.
109 -teräasetusten teon sekä työkalukorjaustietojen määrittelyn ja niiden syöttämisen työstökoneisiin -järjestelmän poistamisen mahdollisesta vikatilasta -järjestelmän materiaalin hallinnan -ohjelmoida robotin kappaleen vaihtoa varten -käyttää hyllystöhissiä -NC-ohjelmoinnin, joka tehdään CADpiirustuksesta CAM-ohjelmointina -valmistukseen tarvittavien terien valinnan -valmistaa työpiirustuksen mukaisen kappaleen joustavalla valmistusmenetelmällä tai tuotantosolulla -FMS-ajokortin A-tasoa vastaavat tiedot Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään tarvittaessa oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa suorittaja osaa valmistaa kappaleita joustavalla valmistusjärjestelmällä, johon kuuluu NCohjattu kone. Hän hallitsee ja osaa käyttää FMS-järjestelmää ja robottia. Lisäksi hän pystyy valmistamaan järjestelmää hyväksi käyttäen teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita kustannustehokkaasti. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on oppilaitoksessa asiakastyökokonaisuuden valmistaminen tai erillistapauksissa konepajaympäristössä toteutettava.
110 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Manuaalikoneistus 15 osp Toteutusajankohta: 1-3 vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Ammattitaitovaatimukset: -sorvata ulko- ja sisäpuolisia kierteitä -työkappaleen oikean kiinnittämisen -valmistuksessa tarvittavien asetusten tekemisen -pehmeiden leukojen koneistamisen -suorittaa kaikki työaikaiset ja valmiin työn tarkastusmittaukset -tarkistaa työkappaleen mitat mitta-, muoto- ja Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioida tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluilla, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään arviointikeskustelua opiskelijan kanssa.
111 sijaintitoleransseineen ja verrata niitä piirustuksen asettamiin vaatimuksiin -mitata eri mittavälineillä monipuolisesti -valmistaa kappaleen sovittamalla sitä vastakappaleeseen -mitata pinnankarheuden valmistetusta kappaleesta -terien valinnat ja teräasetusten teon -valmistettavan kappaleen materiaalien työstöominaisuudet -valmistettavan kappaleen lämpökäsittelyn -valmistaa hammaspyörän jyrsinkoneella välillistä jakoa hyväksi käyttäen -käyttää jyrsinkoneen jakopäätä ja hallitsee jakopään käyttöön liittyvän matematiikan -laskea tarvittavat mitat hammaspyörän mittaamista varten ja osaa mitata hammaspyörän -työvaiheiden suunnittelussa ottaa huomioon kappaleen kiinnityksen vaikutuksen valmistusjärjestykseen ja vaadittavien toleranssien toteutumiseen Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään tarvittaessa oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Tutkinnon suorittaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan manuaalisilla työstökoneilla tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativia koneistustyökokonaisuuksia, joissa on tarkkoja sovitteita sekä vaativilla muoto- ja sijaintitoleransseilla määriteltyjä yksityiskohtia. Työkappaleiden koneistettavien pintojen yleistoleranssiaste on keskiaste (ISO 2768-m). Sorvattavissa kappaleissa on lieriöitä, kartioita ja kierteitä. Jyrsintäpinnoissa tulee olla tasopintojen lisäksi olakkeita, hammastuksia ja kiilauria. Tutkinnon suorittajan on osattava myös työkappaleiden viimeistelytyöt.
112 -vaativien kappaleiden mittaustekniikan -tehdä pikateräsmuototeriä -kunnostaa terät ja teräpäät Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. -käyttää avarrustyökaluja jyrsinkoneessa. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Konepajamittaus 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Ammattiosaamisen arviointi
113 Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Muu osaamisen arviointi -lukea työpiirustuksia -käyttää työntömittaa -käyttää erilaisia mikrometrejä -käyttää astemittaa -käyttää mittakelloa -käyttää mittapaloja -mitata pinnan karheutta -käyttää siniviivainta -tunnistaa kierteen -tehdä mittapöytäkirjan -tunnistaa mittausepävarmuustekijät ja ottaa ne huomioon mittauksissa -suorittaa kaarimikrometrin päivittäiskalibroinnin Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa
114 -käyttää mittakonetta -laadun tärkeyden yrityksen toiminnalle Ammattiosaamisen näyttöympäristöt -huomioida omissa työtehtävissään laatuajattelun -tehdä kirjallisen kuvauksen mittausprosessista, jota noudattaen työkappaleen mittauksen voi suorittaa. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Moniakselinen valmistus 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi
115 Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -hyödyntää moniakselisen työstökoneen tarjoamat mahdollisuudet -ottaa huomioon IT6-tarkkuusasteen vaatimukset valmistuksessa -ohjelmoida työstökoneen -siirtää ohjelman työstökoneelle -kiinnittää työkappaleen työstökoneeseen siten, että se voidaan koneistaa useista suunnista ja hallitsee siihen liittyvän matematiikan -tarkistaa ja huoltaa ympäristössä käytettäviä teriä -mitata terät ja asettaa tai poistaa niitä työkalutaulukosta ja työkalumakasiinista -laskea ja asettaa oikeat lastuamisarvot -hakea ja tarvittaessa siirtää nollapistettä työkappaleessa Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioida tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluilla, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään arviointikeskustelua opiskelijan kanssa. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään tarvittaessa oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy
116 -käyttää kosketusanturia -käyttää teräkorjaimia -simuloinnin avulla tarkistaa ohjelman -korjata virheellisen ohjelman -suorittaa tarvittavat mittaukset ja tehdä mittapöytäkirjan laatujärjestelmän mukaisesti -huomioida taloudelliset työmenetelmät -suunnitella työvaiheet etukäteen -arvioida omaa työsuoritustaan -huomioida työturvallisuuden työsuorituksissaan. myös 1-2 työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Tutkinnon osan suorittaja tuntee moniakselisen työstökoneen tuomat edut ja hyödyt. Hän käyttää ohjelmoinnissa koneen ohjausta tai CAM-ohjelmaa ja tarkistaa työstöradan ennen koneistusta. Hän osaa laskea lastuamisarvot koneistukseen ja osaa kiinnittää valmistettavan työkappaleen moniakselisen valmistuksen vaatimusten mukaisesti Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat
117 Tarkkuuskoneistus 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Muu osaamisen arviointi -käyttää useita koneistusmenetelmiä -tehdä työsuunnitelman etukäteen -tulkita työpiirustuksesta projektiot, leikkauskuvannot, mitoitukset, toleranssit ja pintamerkinnät -valita työhön sopivan koneen -valita oikeat terät ja teräpalat -mitata ja asettaa terät työstökoneeseen -valita koneistettavan materiaalin mukaan oikeat lastuamisarvot -suorittaa koneistukset oikeassa järjestyksessä -kiinnittää monimutkaisen työkappaleen Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen
118 työstökoneeseen niin, että työkappale ei vaurioidu -hakea nollapisteen työkappaleeseen -valmistaa työkappaleen tarkkuusasteen IT5 mukaisesti ja pinnanlaadultaan Ra 0,8 Mitä opiskelija osaa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt. -käyttää teräkorjaimia -valmistaa 3D-työstöratoja CAM-ohjelman avulla -valmistaa ja testaa työstöradat -käyttää mittavälineitä työvälineen osan laadun varmistamisessa. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat
119 Työstö kipinätyöstökoneella 15 osp Toteutusajankohta: 1-3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -käyttää uppokipinäkonetta tai lankasahaa -ottaa huomioon IT7-IT5 tarkkuusasteen vaatimukset valmistuksessa -huomioida uppokipinätyöstössä VDI taulukon mukaisen pinnanlaatuvaatimuksen -ottaa huomioon lankasahauksessa Ra 0,56 1,60 pinnanlaatuvaatimukset valmistuksessa -tulkita työpiirustusta -kiinnittää työkappaleen työstökoneeseen ja hallitsee siihen liittyvän matematiikan -käyttää esiasetuksissa käytettäviä apulaitteita Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioida tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida jatkuvalla seurannalla. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluilla, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan ja käydään arviointikeskustelua opiskelijan kanssa. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Tutkinnon osan toteutus Jaksot
120 -asettaa tarvittavat elektrodit ja lankasahauslangan ja muut työstöön liittyvät työvälineet työstökoneeseen -laskea ja asettaa oikeat työstöarvot ja huuhtelut Tutkinnonosaa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään tarvittaessa oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Toteutustapa -huomioida tarvittavat työvarat työvaiheittain -hakea nollapisteen työkappaleeseen valmistuksen kannalta edullisimpaan kohtaan ja tarvittaessa osaa muuttaa nollapisteen paikan -ohjelmoida työstökoneen -käyttää työkiertoja -simuloinnin avulla tarkistaa ohjelman -korjata virheellisen ohjelman -suorittaa tarvittavat mittaukset ja tekee mittapöytäkirjan laatujärjestelmän mukaisesti Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti ensimmäisen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka-, työsaliopetus, asiakastyöt, sekä vaihtoehtoisesti työssäoppimalla. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös työsuunnitelman tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti oppilaitoksessa harjoitustyönä. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa -huomioida taloudelliset työmenetelmät -suunnitella työvaiheet etukäteen -arvioida omaa työsuoritustaan -huomioida työturvallisuuden työsuorituksissaan. Osaa käyttää valmistuksessa uppokipinätyöstökonetta tai lankasahaa. Uppokipinätyöstökoneella hän saavuttaa VDI taulukon mukaisia pinnanlaatuja ja lankasahalla vastaavasti Ra 0,561,60 pinnanlaatuja. Hän osaa suorittaa tarvittavat työvaiheet ennen koneistusta. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on oppilaitoksessa asiakastyökokonaisuuden valmistaminen tai erillistapauksissa konepajaympäristössä toteutettava.
121 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 15 osp Toteutusajankohta: 1. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Muu osaamisen arviointi -lukea työpiirustuksia -tehdä valmistettavasta työvälineestä työsuunnitelman -tehdä tarvittavat apuvälineet työkappaleen kiinnittämiseksi työstökoneeseen -kiinnittää monimutkaisen työkappaleen työstökoneeseen -valmistaa työkappaleen tai terän toleranssien IT6 mukaisesti -tuntee sovitteet ja osaa valmistaa osat niiden Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa
122 mukaan -osaa sovittaa työvälineen osat ja hallitsee työvälineen kokoonpanon ja purkamisen -timanttikiillotuksen -kaavauksen -valmistaa lastuavan työkalun ja kiinnittimet -tehdä mittapöytäkirjan -työvälineiden huollon ja kunnossapidon. Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat
123 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 15 osp Toteutusajankohta: 1-3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: -? mallintaa valumallin pinnat tai solidit CADohjelman avulla -? poistaa turhat osat sähköisestä geometriasta -? skaalata kutistumat, lisätä työstövarat, hellitykset, jakopinnat ja keernoitukseen riittävät keernakannat -? käyttää tasoja, värejä sekä viivatyyppejä ja - leveyksiä standardien mukaan -? tulostaa tietokoneella tarvittavat leikkaukset uloslyönniksi -? generoida mallin ja keernalaatikon työstöradat kuvaruudulle osaten myös tarkistaa työstöradat ja ehkäistä koukkaukset -? koneistaa mallin ja keernalaatikon oikeasta Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan sekä käydään arviointikeskusteluja opiskelijan kanssa. Palautteista joista ei anneta arvosanoja kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Tutkinnonosa ei ole opetussuunnitelmassa jaettu opintojaksoihin. Jakaminen toteutuskokonaisuuksiin tehdään oppilaitoksessa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.
124 mallimateriaalista riittävän pienellä pintaaskelluksella -? tietää koneistettavat muoviblokkimateriaalit ja niiden käyttäytymisen työstön aikana -? valita oikeat syöttö- ja kierrosnopeudet -? asemoida kappaleen sähköisesti niin, että koneistus on mahdollista -? lähettää työstöradat koneistuskeskukselle -? tuntee ja ymmärtää postprosessoinnin käytön. Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä jos mahdollista. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Tutkinnon osan suorittaja osaa mallintaa CAD-ohjelmalla sekä määritellä näihin CAMohjelmalla toimivat työstöradat. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen ja mallintaminen. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat
125 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta Komposiittituotteiden valmistus, 15 osp Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. " työskennellä työturvallisuusohjeiden mukaisesti " toimia työelämän toimintatapojen mukaisesti " kantaa vastuun työnsä laadusta ja laatupuutteiden korjaamisesta sekä osaa arvioida työtään " valita, käsitellä ja varastoida raaka-aineina käytettäviä materiaaleja " valmistaa muovikomposiittituotteita " käyttää työssä tarvittavia työvälineitä " varmistaa tuotteen laadun " pakata ja varastoida tuotteita " tunnistaa, lajitella ja uusiokäyttää tuotannossa syntyvää hukkamateriaalia työpaikan toimintatapojen mukaisesti. Ammattitaitovaatimukset: Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla ja sanallisilla kyselyillä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti
126 opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan jatkuvasti. Opiskelijalle annetaan palautetta sen hetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Komposiittituotteiden valmistus 15 osp Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan toisen ja kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus sekä asiakastyöt. Työsaliopetuksessa pääpaino on työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa yksi opettaja. Opettaja käy opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättää tutkinnonosan opettaja. Mitä opiskelija osaa Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistaa komposiittituotteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen
127 vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen kokonaisuus. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Muovituotannon kunnossapidon ja valmistuksen perusteet Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti kokonäyttönä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitosnäyttönä joko kokonäyttönä tai osanäyttöinä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä muovituotannon kunnossapidon ja valmistuksen perusteiden suorituksilla. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Muu osaamisen arviointi
128 Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Osaamista voidaan arvioida myös siten, että opiskelija tekee yhdestä tai kahdesta isommasta työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan kirjallisen itsearvioinnin ja arviointikeskustelun pohjalta. Oppimisen arviointi Ammattitaitovaatimukset: Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työssäoppimisen yhteydessä tapahtuvaa työskentelyä, työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan jatkuvasti. Opiskelijalle annetaan palautetta sen hetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Muovituotannon kunnossapidon ja valmistuksen perusteet Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen tai kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä ovat luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on työelämänlähtöisillä kokonaisuuksilla. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Muuta Arvosanan määräytyminen
129 Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun opetussuunnitelman mukainen osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Tutkinnon osan suorittaja osaa asentaa työpiirustusten ja asennusohjeiden avulla muovituotannon koneisiin ja laitteisiin muotteja ja työkaluja, sekä tehdä päivittäisiä kunnossapito- ja huoltotöitä. Hän osaa korjata muovimateriaalista valmistettuja koneen osia ja osaa liittämisen perusteet yleisimmällä menetelmillä. Hän osaa tehdä tarvittavat nostot ja siirrot ja kiinnittää muotit tai työkalut koneille.sekä suorittaa asennuksissa vaadittavat mittaukset. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt.tyypillinen näyttöympäristö on alan yritys tai poikkeustapauksessa oppilaitoksessa toteutettava työelämälähtöinen konaisuus. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia
130 Työvälineiden CAD/CAM - suunnittelu ja valmistus Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Työpaikalla toteutettava näyttö kattaa yleensä vain rajatun osan tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksista, joten näyttöä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi oppilaitoksessa tehtävillä suorituksilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallintaa voidaan arvioidaan tarvittaessa kirjallisilla kokeilla, sanallisilla kyselyillä, työssäoppimisen valvonta käyntien yhteydessä, sekä lisäksi huomioidaan tehdyt harjoitus- ja asiakastyöt. Elinikäisenoppimisen avaintaitoja voidaan myös arvioida siten, että opiskelija tekee työstä työselosteen luonnospiirroksin, joka palautetaan opiskelijablogiin tai kirjallisesti opettajalle. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan seuraamalla ja havainnoimalla työsalityöskentelyä sekä harjoitustöihin liittyvillä kysymyksillä ja ohjauskeskusteluin, sekä tarvittaessa kirjallisilla kokeilla. Oppimisen etenemistä seurataan sekä käydään arviointikeskusteluja opiskelijan kanssa. Palautteista joista ei anneta arvosanoja kerrotaan mitä jo osaa ja mitä on vielä opittava tai parannettava loppuarviointiin mennessä. Tutkinnon osan toteutus Jaksot Työvälineiden CAD/CAM - suunnittelu ja valmistus
131 Toteutustapa Tutkinnonosa opiskellaan pääsääntöisesti toisen ja kolmannen opintovuoden aikana. Opetusmenetelminä luokka- ja työsaliopetus, simulaatiot, asiakastyöt, sekä työssäoppiminen. Työsaliopetuksessa pääpaino on käytännön asiakastöillä, joihin liittyy myös työselostuksen tekeminen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä jos mahdollista. Muuta Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan opetuksesta vastaa usein monta opettajaa. Eri opettajat käyvät opettamansa sisältökokonaisuuden osalta arviointi- ja palautekeskustelun opiskelijan kanssa sekä antavat sanallisen arvion. Tutkinnonosan arvosana annetaan, kun toteutussuunnitelman mukaiset suoritukset ovat hyväksytysti tehdyt ja ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Arvosanan päättävät tutkinnonosan opettajat yhteisessä arviointipalaverissa. Mitä opiskelija osaa Tutkinnon osan suorittaja osaa mallintaa Inventor -ohjelmalla ruiskuvalumuotin tai leikkaintyökalun sekä valmistaa näihin tarvittavat osat CAD/CAM tekniikkaa hyväksikäyttäen. Ammattiosaamisen näyttöympäristöt Tyypillinen näyttöympäristö on konepajaympäristö tai erillistapauksissa oppilaitoksessa toteutettava asiakastyökokonaisuuden valmistaminen ja mallintaminen. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto
132 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Muu osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa
133 Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit
134 Muu osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt.
135 Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Muu osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot
136 Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt. Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Perustutkinto: Kone- ja metallialan perustutkinto 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Toteutusajankohta: 3. vuosi Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö Opintoympäristö: Lähiopetus
137 TOP Verkko-opetus Projektit Muu osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Tutkinnon osan toteutus Jaksot Toteutustapa Muuta Arvosanan määräytyminen Mitä opiskelija osaa Ammattiosaamisen näyttöympäristöt
138 .
30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä koneistamalla piirustusten mukaisia koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus). Työtä tehdään
30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten
Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Kone- ja metallialan perustutkinto, kunnossapitoasentaja
1 Suunnitelma jen toteuttamisesta ja arvioinnista Kone- ja metallialan perustutkinto, kunnossapitoasentaja Tutkinnon osan nimi ja sen laajuus (osp) Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset
Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma
Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Kone- ja metallialan perustutkinto, Koneistaja Valmistustekniikan koulutusohjelma Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Kaikille
Sivu 1 (228) OPETUSSUUNNITELMA. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Koneistaja VHP
Sivu 1 (228) OPETUSSUUNNITELMA KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Koneistaja VHP Sivu 2 (228) Ammatillisen perustutkinnon perusteet Kone- ja metallialan perustutkinto 2014 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan
Koulutuskeskus Sedu OPETUSSUUNNITELMA 2010. Toteutussuunnitelma. Kone- ja metallitekniikan perustutkinto, koneistaja ja levyseppähitsaaja
Koulutuskeskus Sedu OPETUSSUUNNITELMA 2010, koneistaja ja levyseppähitsaaja Valmistustekniikan koulutusohjelma Käsitelty Sedun johtoryhmässä 30.9.2010 Hyväksytty Vips-päätöksellä 171/2010 1 Sisältö 1 AMMATTIALAN
Sivu 1 (214) OPETUSSUUNNITELMA. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Levyseppähitsaaja VHP
Sivu 1 (214) OPETUSSUUNNITELMA KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Levyseppähitsaaja VHP Sivu 2 (214) Määräys 50/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015 mukaiset muutokset ja oikaisut) Ammatillisen perustutkinnon
Puualan perustutkinto
Puualan perustutkinto Sisällys 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp... 4 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp... 4 2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp... 6 2.2 Valinnaiset tutkinnon
Kone- ja metallialan perustutkinto 2014
Ammatillisen perustutkinnon perusteet Kone- ja metallialan perustutkinto 2014 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, automaatioasentaja, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala, koneenasentaja,
Kone- ja metallialan perustutkinto 2014
Ammatillisen perustutkinnon perusteet Kone- ja metallialan perustutkinto 2014 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, automaatioasentaja, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala, koneenasentaja,
OPETUSSUUNNITELMA. Kone-ja metallialan perustutkinto. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, kunnossapitoasentaja
1 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Kone-ja metallialan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala,
10 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä automaation perustaitoihin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään
15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työkohteissa. Työtä
OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA
SUUPOHJAN AMMATII-INSTITUUTII OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Tekniikan ja liikenteen ala Kone- ja metallialan perustutkinto 2014 Valmistustekniikan osaamisohjelma, koneenasentaja, levyseppähitsaaja
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KONEISTAJA LEVYSEPPÄHITSAAJA
Etelä Savon Koulutus Oy Etelä Savon ammattiopisto KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KONEISTAJA LEVYSEPPÄHITSAAJA Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Etelä
15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden CNC-ohjattua työstökonetta
KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2014 Aineistoluettelo päivitetty 25.6.2015 TUTKINTOVALMIUSTEHTÄVÄT KOMEPT TVT 14 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT
TUTKINTOVALMIUSTEHTÄVÄT KOMEPT TVT 14 Tutkintovalmiustehtävällä voidaan selvittää suorittajan vahvuudet osaamisalaa valittaessa voidaan varmistaa, että tutkinnon suorittajalla on valmiudet osallistua varsinaiseen
Kone- ja metallialan perustutkinto 2014
Ammatillisen perustutkinnon perusteet koulutuskokeilua varten Kone- ja metallialan perustutkinto 2014 Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma/osaamisala Määräys 28/011/2014 Sisältö Kone- ja
OPETUSSUUNNITELMA 2015 Kone- ja metallialan perustutkinto OPETUSSUUNNITELMA KONE- METALLIALAN PERUSTUTKINTO
OPETUSSUUNNITELMA KONE- METALLIALAN PERUSTUTKINTO Vahvistettu 12.6.2015 Rehtorin päätös 58/20/2015 1. JOHDANTO... 4 2. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN. 5 3. AMMATILLISET TUTKINNON
2 Materiaalitekniikka. 6 CNC- tekniikan perusteet
KONEISTUS 20ov LOPETUS 1 Koneenpiirustus 2 Materiaalitekniikka 3 Sorvaus- ja jyrsintätekniikat 4 Poraustekniikat 5 Hiontatekniikat 6 CNC- tekniikan perusteet 7 Ammattiosaamisen näyttö KONEENPIIRUSTUS AMMATTITAITOVAATIMUKSET
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN:
Kansilomake (1) AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTITOIMIKUNTAAN: TUTKINTO: Kone- ja metallialan perustutkinto AMMATTIOPISTO(T): Kalajoen ammattiosto Haapaveden ammattiopisto
Kone- ja metallialan perustutkinto 2010
Ylä- Savon ammattiopisto Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 2010 /levyseppä-hitsaaja Hyväksynyt rehtori Voimaantulo 1.8.2010 1 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUT- KINNON MUODOSTUMINEN
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010
1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010 VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KONEISTAJA AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Vahvistettu 08.04.2014 Rehtorin päätös 08.04.2014 2 Sisällys 1. JOHDANTO...
Ammatillisen perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvassa kokeilussa noudatettavat tutkinnon perusteet
Ammatillisen perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvassa kokeilussa noudatettavat tutkinnon perusteet KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2015 Hyvinvointilaiteasentaja Määräys 24/011/2015 OPETUSHALLITUS
( ) B-B 142 `0,3 28-0,2. 36 Ra1.6. 2x45. 1x45. 2x45. Keskiöporaus sallitaan. 0,5x0,5. Ra3.2. Ra1.6. Koneistusnäyttö Aihio: D50x145 S355
142 `0,3 50 80 M 40 x2 A 20 Ø35 5 n50-0,1 40-0,3 Ø 26-0,05 +0 Ø B + 0,3 55-0 36 Ra1.6 6 2x45 B +0 28-0,2 1x45 0,5x0,5 2x45 b 0,1 A Keskiöporaus sallitaan B-B Ra3.2 Ra1.6 ( ) 3 Designed by Checked by Approved
Kone- ja metallialan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Pori
Kone- ja metallialan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Pori Hyväksymispäätökset Työelämäjaos 11.5.2016 Johtokunta 24.5.2016 1 Sisällys Jaksosuunnitelma...2 Ammatilliset tutkinnon osat 135
Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto
Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 26.06.2017 115 Näyttötoimikunta 18.5.2017 Voimassa 1.8.2017 alkaen Sisällys Valmistustyöt... 3 Asennus- ja automaatiotyöt...
NÄYTTÖOPAS. Ammattiosaamisen näytöt Kone ja metalliala
NÄYTTÖOPAS Ammattiosaamisen näytöt Kone ja metalliala Näyttöoppaan sisältö Yleinenosa Johdantoa sekä taustaa Arviointi yleisesti Hitsaus 1. opintovuosi, perusosaaminen Tutkintoon johtava koulutus alkaa
Kone- ja metallialan perustutkinto
Kone- ja metallialan perustutkinto Hyväksytty 31.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO, 120 OV... 5 TUTKINNON RAKENNE... 5 TYÖSSÄOPPIMINEN... 7 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT... 7 OPINNÄYTE...
KONE- JA METALLIALAN OPETUSSUUNNITELMA Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistaja
KONE- JA METALLIALAN OPETUSSUUNNITELMA Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistaja Näyttötoimikunta hyväksynyt 22.9.2010 Rehtori hyväksynyt 28.9.2010 Voimaantulo 1.8.2010 2 Sisältö KONE- JA METALLIALAN
VAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala, koneistaja,
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA. Koneistaja Koneenasentaja Levyseppähitsaaja Tekniikka ja liikenne Valmistustekniikan osaamisala
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA Koneistaja Koneenasentaja Levyseppähitsaaja Tekniikka ja liikenne Valmistustekniikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 1(162) Sisällys 1. Kone- ja
Opetussuunnitelma 2015 Kone- ja metallialan perustutkinto
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Sedu Opetussuunnitelma 2015 Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan osaamisala, koneistaja, levyseppähitsaaja, koneistaja ja levyseppähitsaaja
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Valmistustekniikan osaamisala, Koneistaja. Voimassa 1.8.
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Valmistustekniikan osaamisala, Koneistaja Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO... 3 1.1.
OPPILAITOSKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA
OPPILAITOSKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistaja, levyseppähitsaaja Yhtymähallitus 22.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 1 JOHDANTO... 3 2 KONE-
Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisalakokeilu TUTKINTOJEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN
Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisalakokeilu TUTKINTOJEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Väinehuollon, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilujen verkostopäivä 21.11.2014 Stadin
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto Kuntayhtymäjohtaja-rehtorin hyväksymä kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää
Opetussuunnitelma. Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma, koneistaja levyseppähitsaaja
Opetussuunnitelma Valmistustekniikan koulutusohjelma, koneistaja levyseppähitsaaja Hyväksytty 1.0/20.10.2010 Luovin johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/15.12.2011 2 (150) Sisällysluettelo 1... 5 1.1 Tavoitteet...
Forssan ammatti-instituutti
Forssan ammatti-instituutti Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan osaamisala, koneenasentaja koneistaja, levyseppä-hitsaaja Koulutuksenjärjestäjän tutkintokohtainen opetussuunnitelma perustuu
Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN
Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2014 Voimarinne, Sastamalan Karkku
Kone- ja metallialan perustutkinto, koneenasentaja koneistaja levyseppähitsaaja
Ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelma Kone- ja metallialan perustutkinto, koneenasentaja koneistaja levyseppähitsaaja Valmistustekniikan osaamisala Hyväksytty 24.5.2016 Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi
OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA. Tekniikan ja liikenteen ala. Kone- ja metallitekniikan perustutkinto. Valmistusteniikan koulutusohjelma
OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Tekniikan ja liikenteen ala Kone- ja metallitekniikan perustutkinto Valmistusteniikan koulutusohjelma Opetushallituksen perusteet 2009 Voimassa alkaen: Versio:
Tekniikan ja liikenteen ala. OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Valmistustekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ja liikenteen ala OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Valmistustekniikan koulutusohjelma KONEENASENTAJA KONEISTAJA LEVYSEPPÄHITSAAJA Automaatiotekniikan ja kunnossapidon
OSAAMISTARVESELVITYSTEN TULOKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, MITÄ NE MERKITSEVÄT TUTKINNON PERUSTEITA UUDISTETTAESSA
OSAAMISTARVESELVITYSTEN TULOKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, MITÄ NE MERKITSEVÄT TUTKINNON PERUSTEITA UUDISTETTAESSA Kone- ja metallialan opettajien neuvottelupäivä 23.11.2007 Seppo Valio Opetushallitus www.oph.fi
Kysy lisää: Tiimipäällikkö Timo Huoman puh
KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA OSAAMISTARJOTIN 8.1. 31.7.2019 27.12.2018 1 Sisällys Valmistustyötehtävissä toimiminen... 3 Työturvallisuuskorttikoulutus... 3 Tulityökorttikoulutus... 4 Asennus- ja automaatiotyöt...
15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työkohteissa. Työtä
Opetussuunnitelma. Valmistustekniikan osaamisala, koneistaja levyseppähitsaaja. Hyväksytty Ammattiopisto Luovin johtoryhmässä 18.8.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 1(308) Opetussuunnitelma Valmistustekniikan osaamisala, koneistaja levyseppähitsaaja Hyväksytty Ammattiopisto Luovin johtoryhmässä 18.8.2015 Arviointisuunnitelma on hyväksytty
Kone- ja metallialan perustutkinto 2010
Kone- ja metallialan perustutkinto 2010 Automaatiotekniikan ja Kunnossapidonkoulutusohjelma Automaatioasentaja, Kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneenasentaja, Koneistaja, Levyseppähitsaaja,
OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) 2.9.217 Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen
5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO, KONEISTAJA LEVYSEPPÄ-HITSAAJA VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO, KONEISTAJA LEVYSEPPÄ-HITSAAJA VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPPILAITOSKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 9/2010 2 Sisällys 1 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET
Matti Meikäläinen 13.5.2015. Opetussuunnitelma. Kone- ja metallialan perustutkinto 180 osp Levyseppähitsaaja
Matti Meikäläinen 13.5.2015 Opetussuunnitelma Kone- ja metallialan perustutkinto 180 osp Levyseppähitsaaja Hyväksytty johtokunnassa 20.5.2015 KONE-JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2015 Sisällysluettelo Kone-
KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2014 Aineistoluettelo ( )
2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 2 2.2.1 KONEISTUS... 2 2.2.2 LEVY- JA HITSAUSTYÖT... 2 2.2.3 KONEENASENNUS... 2 2.2.4 TYÖVÄLINEVALMISTUS... 3 2.3.1 SÄHKÖMEKAANISET ASENNUKSET... 3 2.3.2 AUTOMAATIOASENNUS...
Työelämälähtöisyyttä ammatilliseen koulutukseen
Työelämälähtöisyyttä ammatilliseen koulutukseen Uusitut ammatilliset tutkinnot mahdollistavat alueelliset joustot Yrityksillä on uusittujen tutkintojen myötä entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa tulevien
Hyvinvointiteknologiaan painottuvan kokeilu KOKEILUSSA NOUDATETTAVAT TUTKINNON PERUSTEET
Hyvinvointiteknologiaan painottuvan kokeilu KOKEILUSSA NOUDATETTAVAT TUTKINNON PERUSTEET Hyvinvointiteknologiaan painottuvan kokeilun yhteistyöpäivä19.5.2015 Seppo Valio [email protected] www.oph.fi HYVINVOINTITEKNOLOGIA
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Valmistustekniikan osaamisala Koneistaja / Levyseppähitsaaja, Nivalan ammattiopisto 2 Sisällys 1. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO...
Jarkko Kröger AMMATTIOPPILAITOKSEN METALLIALAN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ ALUEEN YRITYSTEN KANSSA
Jarkko Kröger AMMATTIOPPILAITOKSEN METALLIALAN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ ALUEEN YRITYSTEN KANSSA Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Teknologiaosaamisen
OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistelemalla hitsausrailon, asemoimalla ja silloittamalla koekappaleet,
Kone- ja metallialan perustutkinto, Koneenasentaja valmistava koulutus
TAKK Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Sivu 1 / 28 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Kone- ja metallialan perustutkinto, Koneenasentaja valmistava koulutus Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hyväksytty,
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto Rehtorin hyväksymä kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan
10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä
45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 () Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja
Kone- ja metallialan perustutkinto
Kone- ja metallialan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö kone- ja metallialan yleisosaaminen opintokokonaisuudesta Kuva: Erkki Winter Opintokokonaisuuden sisältöä näyttöön liittyen (ops) Opiskelija tekee
5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen
45 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä
Kone- ja metallialan perustutkinto
Kone- ja metallialan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. Alan työllistävä vaikutus on suuri
Kysy lisää: Tiimipäällikkö Timo Huoman puh
KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA OSAAMISTARJOTIN 1.8.2018 31.12.2018 29.6.2018 1 Sisällys Valmistustyötehtävissä toimiminen... 3 Valmistustekniikoiden perusteet, 5 osp... 3 Levytyötekniikat, 5 osp... 3 Lastuava
15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla jonkin 3Dmallinnuksen, tarvittavat työradat CAD/CAM-ojelmalla, siirtämällä
KONE- JA TUOTANTOTEKNIKAN KESKIASTEEN TUTKINNOT
KONE- JA TUOTANTOTEKNIKAN KESKIASTEEN TUTKINNOT Kone- ja metallialan perustutkinnon perusteet päivitettiin 2016 ja samalla tutkinnon nimi muutettiin Kone- ja tuotantotekniikaksi. Uudet perusteet tulevat
Tanssialan perustutkinto
Tanssialan perustutkinto Sisällys 2.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 3 2.1.1 Tanssijan työhön valmistautuminen, 40 osp... 3 2.1.2 Tanssijan työssä toimiminen, 50 osp... 5 2.2 Kaikille valinnaiset
Kone- ja metallialan perustutkinto. Ammatillisen peruskoulutuksen peruste
Kone- ja metallialan perustutkinto Ammatillisen peruskoulutuksen peruste Kone- ja metallialan perustutkinto: Ammatillisen peruskoulutuksen peruste Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa
Oppilaitoksen tarjonta kone- ja metallialan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen
Oppilaitoksen tarjonta kone- ja metallialan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010 AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOASENTAJA KUNNOSSAPITOASENTAJA VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KONEENASENTAJA KONEISTAJA LEVYSEPPÄHITSAAJA
Autoalan perustutkinto
Autoalan perustutkinto Sisällys 2.1 Autotekniikan osaamisalan, ajoneuvoasentaja, pakolliset tutkinnon osat, 90 osp... 4 2.1.1 Auton tai moottoripyörän huoltaminen, 45 osp (Sama tutkinnon osa myöskin Moottorikäyttöisten
Alustava aikataulu/ kouluttajan nimi Markus Pahkala/ Jussi Fors/ Jussi Fors/
TUTKINTO Rakennusalan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Betoniraudoittajan koulutus VALMISTAVA KOULUTUS TUTKINNON OSAT alustava sisältö RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO Raudoitus ja betonointi
KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO. Suunnitelma tutkinnon osien arvioimiseksi ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseksi
1 KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO 351701 PUUALAN PERUSTUTKINTO Teollisuuspuusepän koulutusohjelma, puuseppä koulutusohjelmakoodi 1536 tutkintonimikekoodi 10034 Ammatilliset tutkinnon osat 90 opintoviikkoa
30 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan töitä sähkö- ja energiatekniikan
10 Autoalan perustutkinto OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) tutkinnon osan Näyttötyössäopp. toteuttamisesta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa
ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA. Heikki Tuomainen lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus 7.2.
ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA Heikki Tuomainen lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus 7.2.2013 Koulutuskeskus Salpauksen linjaukset Pedagoginen strategia Opas arviointiin
Prosessiteollisuuden perustutkinto
Prosessiteollisuuden perustutkinto Sisällys 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 75 ops... 4 2.1.1 Käynnissäpito, 30 osp... 4 2.1.2 Tuotantoprosessit ja prosessin ohjaus, 45 osp... 5 2.2 Levyteollisuuden osaamisalan,
5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Oman osaamisen arviointi
Liite 2/1 Oman osaamisen arviointi Arviointikriteerit/ohjeet 1 Ei ollenkaan 2 Huonosti / vähän 3 Välttävästi / jonkin verran 4 Hyvin 5 Erinomaisesti A1 A2 Osaamisalueet A. Materiaalitietous 1 2 3 4 5 Tunnen
LIITE NAYTTO
LIITE NAYTTO 24.11.2016 Ammatillinen perustutkinto Osaamisala Tutkintonimike Tutkinnon nimi Pintakäsittelyalan perustutkinto Osaamisalan nimi M etallituotemaalaus Tutkintonimikkeen nimi pintakäsittelijä
