VTM Marja Mesimäki Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena 2015-2016 Hankkeen esittely ja tilannekatsaus 17.11.2016 KatuMetro RoadShow, Vantaa VTM Marja Mesimäki www.helsinki.fi/yliopisto 22.12.2016 1 Kuva: Malgorzata Gabrych
Helsingin yliopisto VIIDES ULOTTUVUUS VIHERKATOT OSAKSI KAUPUNKIA TUTKIMUSOHJELMA 2011 Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä FT, dos. (HY), prof. (SLU) Susanna Lehvävirta VTM, jatko-opiskelija Marja Mesimäki Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala 22.12.2016 2 Kuvat: Niina Ala-Fossi
Sisältö Hankkeen tausta ja idea Hankkeen osiot 1. Luonnon monimuotoisuutta tukevat viherkattoratkaisut: Kuva: Malgorzata Gabrych a) kasviyhteisöt ja b) selkärangatonyhteisöt 2. Viherinnovaatioiden omaksuminen 3. Esteettisen kokemuksen mittari 4. Tulevaisuusorientoitunut mielikuvamenetelmä 5. Yhteissuunnittelukohde 6. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 3
Lähtökohtia Kaupunkitilojen käyttöön liittyy erilaisia (moninaistuvia) tarpeita Myös viherympäristöjen pitäisi joustaa vastaamaan erilaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin Miten viherrakenteen avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti sekä kaupungin ekologiseen toimivuuteen että kaupunkilaisten hyvinvointiin > monitoiminnallinen vihreä infrastruktuuri Voisiko viherympäristöjä integroida monipuolisemmin kaupunkirakenteeseen?
Runsaasti tutkimusta viherympäristöjen positiivisesta vaikutuksesta ihmisten hyvinvoinnille: palautuminen, elpyminen, terapeuttiset vaikutukset Ei samoilua (kaupunki)metsässä voida korvata, mutta jo lyhytkin luontokontakti (jos sen saa säännöllisesti) ja pienikin viheralue (varsinkin jos se on lähellä) voivat vaikuttaa positiivisesti Kaikilla ryhmillä ei ole säännöllistä pääsyä lähiluontoon MITEN TAATAAN ELVYTTÄVÄ LUONTOKONTAKTI OSANA ARKEA? - päivittäinen luontoaltistus Kuva: Malgorzata Gabrych
Suunnittelu? Miten funktionaaliset viherelementit kytketään kokonaissuunnitteluun? Miten luontohyödyt voidaan optimoida kussakin kohteessa? Huomio tietopohjaan & prosessiin Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala Kuva: Marja Mesimäki 22.12.2016 6
MEIDÄN HANKKEEMME IDEANA 1) kehittää tieteelliseen tietoon perustuvia, uudenlaisia, ekologisesti ja hyvinvoinnin kannalta toimivia eli ns. monitoiminnallisia (multifunctional) vihreän infrastruktuurin ratkaisuja. viherkatot malliesimerkkeinä 7 Kuva: Malgorzata Gabrych
Kuva: Malgorzata Gabrych 2) kehittää menetelmiä, joilla voidaan tutkia ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä nykyisistä ja tulevaisuuden viherympäristöistä. 3) soveltaa tietotaitoa ja menetelmiä käytännön yhteistyökohteessa YHTEISSUUNITTELU - CO-DESIGN 8
TUTKIMUSOSIOT Kuva: Malgorzata Gabrych
Luonnon monimuotoisuutta tukevat viherkattoratkaisut 1a) Kasviyhteisöt viherkatoilla Kuva: Malgorzata Gabrych
Tarjoavatko viherkatot elinympäristöjä uhanalaisille tai hupeneville kotimaisille lajeille? Koeviherkatot Kuvat: Malgorzata Gabrych 11 kattoa (Helsinki, Vantaa, Lahti, Oulu) yht. 6000 m 2 (vertailusarja) 818 koeruutua, yht. 570 m 2 Testattu 41 eri kasvilajin menestymistä Testattu eri kasvualustoja, biohiilen vaikutusta, sään vaihtelua 4-vuotinen inventaario 2012-2015
TULOKSIA maisema-arkkitehti, jatko-opiskelija Malgorzata Gabrych (Koneen säätiö) Inventaarioissa löydettiin 134 kasvilajia Inventointien aikana tavattiin kaikkia lajeja, joita katoille vietiin Kolme eri perustamistapaa: esikasvatetut niitty-ketomatot, astiataimet, siemenet kaikilla tavoilla lähti hyvin kasvuun Yksittäiset kasvilajit menestyivät paremmin, jos ne oli istutettu astiataimina tai kylvetty siemenistä Rakennuksen kerroskorkeudella ei näytä olevan vaikutusta Kasvukausi vaikuttaa voimakkaasti siihen miltä kasvillisuus näyttää (erilainen eri vuosina) Kalkkikivimurskan lisääminen kasvualustaan vaikutti myönteisesti kalkinsuosijalajien pärjäämiseen LISÄTIEDOT: malgorzata.gabrych@helsinki.fi, susanna.lehvavirta@helsinki.fi
Luonnon monimuotoisuutta tukevat viherkattoratkaisut 1b) Selkärangatonyhteisöt viherkatoilla KUVAT Manuel Bayer / David Stidwill
Miten eri selkärangatonryhmät pystyvät asuttamaan uusia elinympäristöjä? Miten elinympäristölaikkujen tulisi sijaita, jotta niillä olisi merkitystä luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa? Pk-seudun koeviherkatoilta kerätty selkärangatonaineisto on käsitelty ja määritetty, valmis analysoitavaksi. Sveitsistä saatu laaja selkärangatonaineisto analysoitu pohja Helsingistä kerätyn aineiston analyysille
TULOKSIA FM, jatko-opiskelija Kukka Kyrö Viherkaton ominaisuuksien ja ympäröivän maiseman rakenteen vaikutus viherkattojen kovakuoriaisyhteisöihin Tutkimusyhteistyö sveitsiläisen vk-tutkimusryhmän kanssa (prof. Brenneisen) Artikkeli viimeistelyvaiheessa: Local variables are more important in structuring beetle communities on green roofs than landscape variables
Tausta Miten paikalliset viherkaton ominaisuudet (kasvillisuus, kasvualustan paksuus, koko ja korkeus) ja ympäröivän maiseman rakenne (erilaisten viheralueiden osuus) vaikuttavat kovakuoriaisyhteisöjen rakenteeseen ja yksittäisiin lajeihin Menetelmät: 17 kattoa, kuoppapyydykset Lähes koko aineisto määritettiin lajilleen GIS-aineisto kattoja ympäröivästä maisemasta Harpalus affinis Amara tibialis
Tulokset: Kovakuoriaislajisto koostui liikkuvista kuivien avointen elinympäristöjen lajeista, myös harvinaisia lajeja Ei lainkaan siivettömiä lajeja Paikalliset elinympäristön (=katon) ominaisuudet vaikuttivat lajeihin voimakkaammin kuin maisemarakenne Ruohovartisilla ja heinäkasveilla oli positiivinen vaikutus lähes kaikkiin lajeihin (verrattuna maksaruohoihin ja sammaliin) Johtopäätökset: Viherkatot voivat tarjota elinympäristöjä lajirikkaille kovakuoriaisyhteisöille myös tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä. Katon kasvillisuus on tärkein tekijä. LISÄTIEDOT: Kukka.kyro@helsinki.fi
PROSESSI 3. Viherinnovaatioiden omaksuminen 22.12.2016 18 Kuva: Malgorzata Gabrych
Millä tavalla viherkatto omaksutaan ja viedään läpi suunnittelu- ja rakentamisprosesseissa? Tapaustutkimus (2 erilaista rakennusprosessia) Idea päätöksenteko suunnittelun eri vaiheet toteutus ja rakentaminen ylläpito ja huolto + kaikkiin vaiheisiin liittyvät toimijat (roolit ym.) Koukkuniemen ravinto- ja huoltokeskus, Tampere Derby Business Park, Espoo Lentokuva Vallas Oy/ Hannu Vallas. SRV Rakennus Oy
TULOKSIA VTM Marja Mesimäki ja HM Hanna Nieminen Viherkaton toteutumista ohjaavat: Rakennusalan vakiintuneet käytännöt (mm. pilkkoutuneet osavaiheet) Yleiset suunnittelun standardit ja normit (mm. RT-kortti) Yleiset rakentamisen periaatteet (mm. kattorakenteen keveyden vaatimus) Toimijoiden roolit, toimi- ja puhevalta Tietotaito, kokemukset Viherkatto haastaa rakennusalan vakiintuneet yleiset periaatteet, kriteerit, rutiinit ja toimintatavat Rakennusprosessin rutiinit ja osavaiheet pilkkovat viherkaton toteuttamisen epäedullisella tavalla - viherkatto sovitetaan osaksi aiempaa viherkatto ei ole kokonaisuutena kenenkään vastuulla Viherkattojen kasvillisuus on sekä hyötyjen että ongelmien keskiössä
Suosituksia onnistunut viherkatto? Sovitetaan viherkatto osaksi koko prosessia Ei vain liimata viherkattoa eri toimijoiden tehtävien päälle Huomioidaan esim. viherkaton ylläpito (hoito ja huolto) jo suunnittelussa ylläpito tukemaan asetettuja tavoitteita Sovitetaan eri toimijoiden näkemykset ja tavoitteet yhteen Lisää keskustelua ja yhteistyötä yli tehtävä- ja toimialarajojen käytäntöjen kriittinen arviointi jaetaan ja hankitaan tietoa Viherkatto kasvillisuuselementtinä (= luonto) mukaan rakentamisen prosessiin kasvillisuuden hyvinvoinnin edellytykset huomioon Tarvitaan monialaista ja integroivaa suunnitteluosaamista LISÄTIEDOT: marja.mesimaki@helsinki.fi; hanna.p.nieminen@syke.fi Mesimäki Marja & Nieminen Hanna sekä Lehvävirta Susanna (2015). Uudenlaisen vihreän infrastruktuurin toteutumisen reunaehdot rakentamisen prosesseissa - tapauksena viherkatot. Yhdyskuntasuunnittelu 2015:3. SAATAVILLA VERKOSSA (/viherkatot)
MENETELMÄT 4a) Esteettisen kokemuksen mittari 22.12.2016 22 Kuva: Malgorzata Gabrych
Kehitämme mittarin, joka mittaa esteettistä kokemusta monipuolisesti, ei pelkästään visuaalista kauneutta. Mittarin kehittely perustuu teoria-artikkeliimme ympäristön esteettisen laadun teoria, käsitteiden selventäminen ja ymmärtäminen ensimmäinen versio julkaistiin osana Kaisa Haurun väitöskirjaa: Eco-experiential quality of urban forests: Combining ecological, restorative and aesthetic perspectives Mittari koostuu useasta väittämästä, joilla mitataan moniaistisen esteettisen kokemuksen ulottuvuuksia eli ympäristön esteettistä laatua. Ympäristön (esim. viheralueiden) esteettisen laadun arvioimiseksi ei ole aiemmin ollut kriteerejä eikä menetelmiä (vrt. kauneus ei kata kaikkia esteettisen ulottuvuuksia). Tavoite on kehittää erilaisissa ympäristöissä toimiva ja luotettava mittari
TULOKSIA FT Kaisa Hauru Urban Villa, Vantaan asuntomessut Kuva: Taina Suonio Mittarin testaus ja validointi on käynnissä Tähän mennessä 334 vastaajaa: Heinäkuu 2015: - Vantaan Kivistön asuntomessualue: 176 vastaajaa Kesä-elokuu 2016: - Töölönlahti: 88 vastaajaa - Keskuspuiston eteläosa: 70 vastaajaa Töölönlahti Kuva: Marja Mesimäki
Data on analysoitu ja tulkinta vielä jatkuu Alustavien tulosten mukaan esteettisessä kokemuksessa hahmottuu ainakin seuraavia ulottuvuuksia: 1. Ympäristön yhteneväisyys, sopusointuisuus, ymmärrettävyys, miellyttävyys 2. Kiinnostavuus, jännittävyys, salaperäisyys ja halu mennä tutkimaan paikkaa 3. Monipuolisuus, monimuotoisuus, tilan ja avaruuden kokeminen 4. Luonnon kokeminen, moniaistisuus, rauha, ylevyys Kuva: Malgorzata Gabrych LISÄTIEDOT: kaisa.hauru@helsinki.fi
MENETELMÄT 4b) Kokemuspohjainen, tulevaisuusorientoitunut mielikuvamenetelmä (eläytymismenetelmä) 22.12.2016 26 Kuva: Malgorzata Gabrych
Kehitämme menetelmää, jolla tutkitaan ihmisten näkemyksiä tulevaisuuden kaupunkiympäristöistä. Menetelmää on testattu empiirisesti: Kaupunkilaisten viherkattomielikuvat tutkimus Julkaisu: Mesimäki Marja, Hauru Kaisa, Kotze Johan & Lehvävirta Susanna 2017: Neo-spaces for urban livability? Urbanites versatile mental images of green roofs in the Helsinki metropolitan Area, Finland. Land Use Policy 61, 587 600 - open access: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/s0264837715302027 Kuva: Malgorzata Gabrych 2015-16 yhteistyössä Dortmundin teknillisen yliopiston kanssa: koululaisten lähiviherympäristöä koskevat mielikuvat Arabian katufestivaali 14.5.2016: liikenneinfrastruktuuriin (kadut, julkisen liikenteen pysäkit) kohdistuvat mielikuvat vehreyden ja kasvillisuuden merkitys. sovellamme menetelmää käytännön tutkimuskohteessa (yhteissuunnittelukohde).
5. Yhteissuunnittelukohde Kuva: Malgorzata Gabrych
Käytämme hankkeessa ja koko tutkimusohjelmassa aiemmin saatuja tuloksia uuden rakennuskohteen suunnittelussa yhteistyössä osapuolten kanssa. Tavoitteena oli löytää metropolialueelta suunnittelukohde, jossa on mahdollisuus hyödyntää kehittämäämme (eläytymis)menetelmää tulevien käyttäjien tarpeiden selvittämiseksi ennen kohteen rakentamista (viherrakenteen osalta), vaikuttaa kohteen viherrakennetta koskevaan suunnitteluprosessiin monipuolisten kokemusten sekä luonnon monimuotoisuuden optimoinniksi tutkimustietomme valossa Tuoda suunnitteluprosessiin tieteellistä tietoa liittyen myös huleveden pidätys- ja viivytysominaisuuksiin, ympäristövastuullisiin materiaalivalintoihin ja integroivaan suunnitteluun. Tuottaa tältä pohjalta tietopaketti suunnittelun tueksi. Kohteeksi saimme
Koskelan monipuolinen palvelukeskus (uudisrakennus) Kuva: Marja Mesimäki
Hanke on uudisrakennus, joka korvaa Koskelan alueella sijaitsevat monipuolisen palvelukeskuksen ja kotihoidon tilat ja johon sijoitetaan muita toimintaan läheisesti liittyviä tiloja. Laitosasuminen muuttuu ryhmäkotityyppiseksi palveluasumiseksi ( Muistikylä ). Palveluja uudistettaessa hyödynnetään käyttäjälähtöistä palvelumuotoilua sekä edistetään aktiivisesti asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja osallisuutta. Kuva: Marja Mesimäki Suljetun hoitoyksikön sijaan muistisairas voi liikkua ja elää normaalia elämää rajatulla alueella. Jokaisesta ryhmäkodista on käynti joko aidatulle piha-alueelle tai isolle terassille. Niitä käytetään ulkoiluun kaikkina vuodenaikoina. HELSINGIN KAUPUNKI, SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO: Koskelan monipuolinen palvelukeskus, Tarvekuvaus 22.12.2016 31
ASEMAKAAVAEHDOTUS 8.3.2016, KSV
Rakennuksiin integroitu vihreä (Katselu)etäisyys vaikuttaa viherkattokokemukseen: mitä lähempänä sen parempi (havaitsee yksityiskohdat, värit, muodot, moniaistisuus, myös tunto) Loder 2014* Pääsy, esteettömyys: huonokuntoinenkin henkilö voi päästä nauttimaan lähiviherympäristön hyödyistä Turvallinen ulkoiluympäristö esim. muistisairaille (+ monipuolisempi kuin parveke tai terassi) ja samalla virkistysympäristö työntekijöille + tapaamispaikka (mm. omaiset) Kuva: Marja Mesimäki Terapeuttiset tavoitteet, yhteisöllisyyden tukeminen * Loder, A., 2014. There s a meadow outside my workplace : A phenomenological exploration of aesthetics and green roofs in Chicago and Toronto. Landscape and Urban Planning, 126, 94 126. http://10.1016/j.landurbplan.2014.01.008
Tutkimus Koskelassa Tutkimme syksyllä 2016 olemassa olevien yksiköiden työntekijöiden ja asukkaiden (eri osastot), omaisten sekä kotona asuvien mpk:n palvelujen käyttäjien tarpeita, toiveita ja odotuksia lähiviherympäristöön liittyen Työstimme esiin nousseita teemoja työpajoissa ideoitiin ryhmissä käyttäjien näkökulmasta toivottavia viherratkaisuja ja niihin liittyviä käyttöjä, käytäntöjä ja konkreettisia toteutuksia Kuvat: Marja Mesimäki
ALUSTAVIA TULOKSIA VTM, jatko-opiskelija Marja Mesimäki Aineisto 44 eläytymistarinaa (henkilökunta, asukkaat, omaiset, kotona asuvat palveluja käyttävät) 6 suullista tarinointia (asukkaat) 18 kävelyhaastattelua (henkilökunta, asukkaat, omaiset) 2 työpajaa (yht. 34 osallistujaa - henkilökunta, asukkaat, omaiset)
Hengittää raikasta, puhdasta ilmaa, kukkien ja puiden tuoksua, kuulla lintujen laulua eri vuodenaikoina. Koemme yhdessä puutarhan ja ulkotilan rehevyyden, syksyiset kirpeät tuoksut sekä tyytyväisyyttä ettei ole kiirettä päästä osastolle. Siellä on matalia pensaita ja kukkia ja pieni suihkulähde, jonka äärelle istumme ja kuuntelemme ensin hiljaa veden rauhoittavaa solinaa ja pikkuhiljaa alkaa juttu luistamaan ja asukas rauhoittuu jutellen niitä näitä. Viherkatolla voisi irtaantua arjesta, rauhoittua tai vaikka vain käydä päiväkahveilla luonnon keskellä.
Teemoja KOKEMUKSET Luonnonläheisyys, luontoyhteys Turvallisuus Osallisuus, tasavertaisuus Moniaistisuus, hiljaisuuden kokeminen Vapaus, itsenäisyys ja yksilöllisyys Kotoisuus ja muistot Ilo ja onnellisuus Rauhallisuus, kiireettömyys Sosiaalisuus, yhteisöllisyys, yhteisyys Osana kaupunkia ja sen elämää Yllätyksellisyys, elämyksellisyys, luovuus Kuva: Marja Mesimäki LUONTO Vesielementti, vesiaihe Vaihteleva luontomaisema Puita, puistomainen vehreä ympäristö Monipuolinen ja rehevä luonto Syötäviä kasveja
AKTIVITEETIT, TOIMINTAMUODOT Vaihteleva toiminnan aktiivisuuden ja ohjauksen taso (yksilölliset tarpeet) Ulkotila osana arkista toimintaa Luonnon seuraaminen ja tarkkailu, luonnosta oppiminen Yhteisöllinen toiminta Kasvien kasvatus, hoito, hyötykäyttö Liikunnallisuus, kuntoilu, fysioterapia Elämysten tarjoaminen PÄÄSY, TILALLISET RATKAISUT, KÄYTTÄJÄT Ympäristön esteettömyys Ympäristö sallii itsenäisen liikkumisen ja yksityisyyden Ympäristöä käyttävät monet eri ryhmät Avaruus ja näkymät Monikäyttöinen ja luova tila Historiallisuus ja kytkös aiempaan alueeseen Kuva: Marja Mesimäki
Työpajoissa tärkeimpinä pidettiin: turvallisuus esteettömyys itsenäinen liikkuminen ja yksityisyys ulkotila osana arkista toimintaa vapaus, itsenäisyys ja yksilöllisyys osallisuus ja tasavertaisuus monipuolinen ja rehevä luonto vesiaihe moniaistisuus ja hiljaisuuden kokeminen rauhallisuus ja kiireettömyys kotoisuus ja muistot ilo ja onnellisuus luonnonläheisyys, luontoyhteys yhteisöllinen toiminta Ryhmätöissä korostuivat puutarhamainen, rehevä, monipuolinen viherympäristö leppoisa, rauhallinen ilmapiiri ja tekemisen tahti, nauttiminen kasvien kasvatus, hoito, kasvien kanssa puuhastelu kaikkien vuodenaikojen kokeminen, eri aistit Ei liikaa häslinkiä, luonnosta pitää saada myöskin vain nauttia ja olla vain (niinkuin mökillä chillataan)
Käytännön ratkaisut esimerkki työpajasta Miten tuotetaan vaihtelevia maisemia ja monikäyttöisiä tiloja, luodaan mahdollisuus yksityisyyteen, rauhaan ja hiljaisuuteen ulkoympäristössä LIIKUTELTAVA VIHERSEINÄ!
6. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kuva: Malgorzata Gabrych
Olemme olleet mukana mm. viherkattoja koskevaa RT-korttia (Rakennustieto) uudistavassa työryhmässä, ympäristöministeriön vetämässä kaupunkien viherympäristöjen laatumittareita pohtivassa selvityksessä (ns. ELITE-työryhmä) ja Helsingin kaupungin viherkattolinjausta valmistelevassa työryhmässä + mm. lukuisissa rakennusprojekteissa Olemme pitäneet esityksiä, järjestäneet tilaisuuksia, osallistuneet yhteispohjoismaiseen työskentelyyn viherkattojen ja viherinfrastruktuurin kehittämiseksi kaupungeissa, olleet esillä mediassa... Vihervuoden Vihreä kaupunki -mitali 2016 ansiokkaasta työstä kaikille tärkeän, terveellisen ja viihtyisän ympäristön hyväksi. Viides ulottuvuus tutkimus tuo käytäntöön sovellettavaa tietoa nopeasti ja tehokkaasti.
JULKAISUJA /viherkatot 22.12.2016 43 Kuva: Malgorzata Gabrych
KIITOS! susanna.lehvavirta@helsinki.fi marja.mesimaki@helsinki.fi Kuva: Malgorzata Gabrych /viherkatot Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala 22.12.2016 44