Palvelualojen taskutilasto 2017

Samankaltaiset tiedostot
Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto

Vuosi 2018 toi merkittävää kasvua PAMin suurille toimialoille ja samalla parani entisestään näiden alojen jo kohentunut työllisyystilanne.

PAMIN TASKUTILASTO 2014

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto 2016

PALVELUALOJEN TASKUTILASTO 2013

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Henkilöstörakenteet Palkkatilasto

Liitekuvia kaupan palkansaajista

TILASTOKATSAUS 7:2018

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

TILASTOKATSAUS 5:2018

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TILASTOKATSAUS 4:2017

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

2017:17 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Konkurssien määrä väheni 36 prosenttia vuoden takaisesta

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Elokuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salo. Tommi Virtanen

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TILASTOKATSAUS 23:2016

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2017

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Syyskuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Kaupan näkymät 2/2010

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. helmikuu Salo. Tommi Virtanen

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS

PAMin vetovoimabarometri

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yrittäjät. Konsultit 2HPO HPO.FI

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh Liittyy: HE 51/2015 vp

Työllisyys Helsingissä 4. vuosineljänneksellä 2018

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

KOHTI 1800 EURON ALINTA PALKKAA Järvenpää Jaana Ylitalo

TILASTOKATSAUS 19:2016

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Tilastokatsaus 11:2010

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. maaliskuu Salo. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salo. Tommi Virtanen

Transkriptio:

Lähde: Tilastokeskus Palkansaajat toimialan mukaan 2014-2016, tuh 160 140 120 142 141 1 100 80 60 76 70 77 40 20 0 Tukkukauppa Vähi4äiskauppa Palvelualojen taskutilasto 2017

Sisältö 1. Palkansaajat ja sukupuoli...3 2. Palkansaajien koulutusaste ja perhevapaiden käyttö...6 3. Erilaiset työsuhteet palvelualoilla...8 4. Työtunnit...11 5. Toimialojen yritykset ja toiminimet...15 6. Ansiot ja konkurssit...20 7. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat yksityisillä palvelualoilla...24 8. Palkansaajien jakautuminen ikäryhmittäin...33

1. Palkansaajat ja sukupuoli Palkansaajat toimialan mukaan 2014 2016, tuhatta henkilöä 160 140 142 141 143 120 100 80 60 76 70 77 74 75 73 54 56 55 2014 2015 2016 40 20 0 Tukkukauppa Vähi4äiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Lähde: Tilastokeskus Kiinteistön- ja maisemanhoito Tilastosta nähdään työllisyyden pysyneen melko vakaana vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kiinteistön- ja maisemanhoidossa. Sen sijaan tukkukaupan työllisyys laski äkisti vuonna 2015 ja lähti seuraavana vuonna nopeaan nousuun. Työllisyyden nousu selittyy erityisesti rakennustarvikealan tukkukysynnän kasvulla. Vuoden 2016 talouskasvu on ollut Tilastokeskuksen heinäkuun 2017 tarkentuneen tilaston mukaan peräti 1,9 prosenttia, mutta talouden elpyminen ei vielä vuonna kuluneena vuonna näkynyt täysimittaisesti yksityisten palvelualojen työllisyydessä. 3

Palkansaajat sukupuolittain ja aloittain, tuhansia Sukupuoli 2014 2015 2016 Muutos% 14-16 Miehet Tukkukauppa 50 47 52 4,00 % Naiset Tukkukauppa 26 23 25-3,85 % Miehet Vähittäiskauppa 37 43 44 18,92 % Naiset Vähittäiskauppa 105 97 99-5,71 % Miehet Majoitus- ja 21 20 21 0,00 % ravitsemistoiminta Naiset Majoitus- ja 53 55 52-1,89 % ravitsemistoiminta Miehet Kiinteistön- ja 26 27 25-3,85 % maisemanhoito Naiset Kiinteistön- ja maisemanhoito 28 30 30 7,14 % Lähde: Tilastokeskus 4 PAMin aloista vähittäiskauppa ja majoitus- ja ravitsemisala ovat hyvin naisvaltaisia, tukkukauppa selvästi miesvaltainen ja kiinteistön- ja maisemanhoito sukupuolijakaumaltaan tasainen. Tukkukaupan miesvaltaisuus on viime vuosina jopa hieman kasvanut, kun taas vähittäiskaupan naisvaltaisuus on vähentymässä. Kiinteistön- ja maisemanhoidossa naisten osuus on kasvussa. Kaikkiaan suurimpien yksityisten palvelualojen palkansaajien määrä on noussut tarkasteluvälillä noin kahdella tuhannella.

Muutos 15-16 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos 08-16 2207 2123 2120 2143 2146 2127 2105 2090 2105-4,62 % 0,72 % Toimialat yhteensä 91 80 82 82 81 80 76 70 77-15,38 % 10,00 % 143 143 144 147 142 145 142 141 143 0,00 % 1,42 % 78 74 71 73 76 76 74 75 73-6,41 % -2,67 % Majoitus ja ravitsemus 53 51 54 52 53 51 54 56 55 3,77 % -1,79 % Tukkukauppa Vähittäiskauppa Kiinteistön- ja maisemanhoito Ylisyklisessä tarkastelussa 2008-2016 nähdään yksityisten palvelualojen palkansaajien vähentyneen tukkukaupassa ja majoitus- ja ravitsemusaloilla, pysyneen tasaisena vähittäiskaupassa ja kasvaneen kiinteistön- ja maisemanhoidossa. 5

2. Palkansaajien koulutusaste ja perhevapaiden käyttö Pamlaisista korkeimmin koulutettuja ovat tukkukaupan työntekijät, joista lähes joka toisella on korkea-asteen koulutus. Matalin koulutustaso on kiinteistön- ja maisemanhoidossa, jossa 23 prosenttia on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Koko Suomen palkansaajista noin 45 prosenttia on korkeakoulutettuja ja 10 prosenttia vain perusasteen suorittaneita. Kokonaisuutena pamlaisilla toimialoilla korostuu keskiasteen koulutus, joka on huomattavasti yleisempi kuin maassa keskimäärin. Palkansaajien koulutusaste toimialoittain Kiinteistön- ja maisemanhoito 62 % 14 % 23 % Turvallisuus ja vardoind 70 % 13 % 16 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 68 % 17 % 15 % Vähi<äiskauppa 62 % 25 % 13 % Tukkukauppa 40 % 50 % 10 % Kaikki palkansaajat 45 % 45 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Keskiaste Korkea-aste Perusaste Lähde: Tilastokeskus 6

Perhevapaiden käyttö Perhevapaiden käyttö on laskenut vuodesta 2015 vuoteen 2016 merkittävästi. Ainoastaan kiinteistön- ja maisemanhoidon alalla on nousua. Yhteensä perhevapaita käyttäneiden työntekijöiden määrä PAMin toimialoilla laski yli tuhannella, eli yli 20 prosentilla. Turvallisuusalalla perhevapaiden käyttäjiä ei ole ollut käytännössä ollenkaan, mikä selittynee ainakin osittain alan miesvaltaisuudella. Perhevapaiden käyttö toimialoittain 2015 2016 6000 5000 4000 3000 300 1400 600 900 Kiinteistön- ja maisemanhoito Turvallisuus Majoitus- ja ravitsemisala 2000 1000 2800 2100 VähiAäiskauppa Tukkukauppa 0 700 400 2015 2016 7

3. Erilaiset työsuhteet palvelualoilla Osa-aikaisten työsuhteiden osuus on yksityisillä palvelualoilla erittäin korkea. Millään muilla toimialoilla ei nähdä vastaavia lukemia. Ylipäätään työsuhteiden laatu on kyseisillä aloilla heikkoa. Vähittäiskaupassa ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa osa-aikaisten osuus on lähes 40 prosenttia. Määräaikaiset työsuhteet sen sijaan ovat yleistyneet koko maassa, ja niiden osuus kaikista työsuhteista on 15,8% mikä vastaa suurin piirtein yksityisten palvelualojen tilannetta. Osa-aikaisten osuus työntekijöistä toimialoittain 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 38,9 % 38,1 % 26,8 % 25,5 % 8,1 % 2016 Tukkukauppa Vähi6äiskauppa Majoitus ja ravitsemus Turvallisuus Kiinteistön- ja maisemanhoito Kaikki alat Lähde: Tilastokeskus 8 PAMin toimialoista ainoastaan tukkukaupassa osa-aikaisten osuus on maan keskiarvoa matalampi. Muut PAMin toimialat kärsivät osa-aikaisuuden korkeasta 25-40 prosentin tasosta.

Määräaikaisten osuus työntekijöistä toimialoittain 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 8,8 % 19,5 % 17,6 % 14,5 % 15,8 % 12,4 % Tukkukauppa Vähi6äiskauppa Majoitus ja ravitsemus Turvallisuus Kiinteistö 0,0 % 2016 Lähde: Tilastokeskus Koko maa Määräaikaisten osuus PAMin toimialoilla vastaa suurin piirtein maan keskimääräistä tasoa, lukuun ottamatta tukkukauppaa, jossa määräaikaisten osuus on alle yhdeksän prosenttia. Osa-aikaisuuden syyt toimialoittain (2016 Tilastokeskus) Kokoaikaista ei tarjolla Opiskelee Hoitaa omaista Terveydellinen syy Muu syy Var@jat 52 % 41 % 7 % Myyjät 50 % 32 % 3 % 11 % 3 % Kiinteistöhuolto 34 % 13 % 2 % 21 % 30 % Tarjoilutyöntekijät 48 % 33 % 4 % 6 % 10 % Osa-aikaisuuden ylivoimaisesti yleisimmät syyt ovat kokoaikaisen työn puute sekä opiskelu. Vain kiinteistönhuollossa syyt jakautuvat tasaisemmin, ja terveydelliset syyt ja muu 9

syy ovat merkittäviä osa-aikaisuuden syitä. Opiskelijoita on kiinteistönhuollossa vain vähän. Omaisen hoitaminen on kaikilla toimialoilla harvinainen osa-aikaisuuden syy. Johtopäätös on, että esim. lasta kotonaan hoitavat työntekijät ovat kokonaan hoitovapaalla, eivätkä osa-aikaisissa töissä. Vuokratyön yleisyys toimialoittain (2016 Tilastokeskus) 7,0 % 6,0 % 5,0 % 6,2 % Tukkukauppa Vähi6äiskauppa 4,0 % 4,1 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,0 % Turvallisuus-, varcoinc- ja etsiväpalvelut 2,0 % 1,8 % 2,1 % 1,6 % 1,8 % Kiinteistön- ja maisemanhoito 1,0 % Toimialat yhteensä 0,0 % Vuokratyö on majoitus- ja ravitsemisalalla ja vähittäiskaupassa huomattavasti maan keskiarvoa yleisempää. Kaikista palkansaajista 1,8 % on vuokratyöntekijöitä. 10

4. Työtunnit Tehtyjen työtuntien määrä on syklin yli 2007-2016 kasvanut kiinteistön- ja maisemanhoidossa, mutta laskenut muilla aloilla. Tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa suunta on viime vuosina ollut suotuisa ja vuoden 2007 taso saattaa lähivuosina ylittyä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että palvelualojen työllisyys ei ole kovin syklistä. Nousukauden ja laskukauden välinen tehtyjen työtuntien ero ei ole kovin suuri. Työtunnit toimialoittain, tuhansia 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tukkukauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähi5äiskauppa Kiinteistön- ja maisemanhoito Lähde: Tilastokeskus Sekä kaupan alalla että majoitus- ja ravitsemisalalla yleisin työtuntimäärä on 35-40 tuntia viikossa, eli käytännössä täysipäiväinen työ. 30-35 tuntia viikossa tekevien osuus on molemmilla aloilla 10-12 prosenttia työllisistä. Osa-aikaisia 1-29 tuntia viikossa tekeviä on kaupan alalla 18,6 prosenttia ja majoitus- ja ravitsemisalalla 27,1 prosenttia työllisistä. 11

Työtuntien jakautuminen tukku- ja vähittäiskaupassa 4,1 % 4,5 % 1,7 % 1,4 % 2,8 % 18,6 % 1-29 tun2a 30-34 tun2a 35-40 tun2a 10,3 % 41-44 tun2a 45-49 tun2a 50-54 tun2a 55-59 tun2a 56,6 % 60+ tun2a Lähde: Tilastokeskus Työtuntien jakautuminen majoitus- ja ravitsemisalalla 47,1 % 3,5 % 4,7 % 27,1 % 11,8 % 1-29 tun0a 30-34 tun0a 35-40 tun0a 41-44 tun0a 45-49 tun0a 50-54 tun0a 55-59 tun0a 60+ tun0a Lähde: Tilastokeskus 12

Työtuntien jakautuminen eräillä ammattinimikkeillä Työn pirstoutuminen näkyy selvimmin tarjoilijoilla, joista vain 46,6 prosenttia on täysipäiväisiä ja peräti 37,9 prosenttia tekee korkeintaan 29 tuntia viikossa. Kiinteistönhuollossa taas yli kolme neljäsosaa palkansaajista tekee täyttä viikkoa. Kaikista suomalaisista palkansaajista 81,3% tekee täyttä viikkoa. Myyjät Tarjoilijat 49,1 % 30,3 % 1-29 tun/a 30-34 tun/a 35+ tun/a 46,6 % 37,9 % 1-29 tun0a 30-34 tun0a 35+ tun0a 20,6 % 15,5 % Kiinteistöhuollon tt Vartijat 77,4 % 18,0 % 4,6 % 1-29 tun0a 30-34 tun0a 35+ tun0a 64,0 % 25,8 % 10,1 % 1-29 tun0a 30-34 tun0a 35+ tun0a 13

Ammatit yhteensä 81,3 % 12,7 % 6,1 % 1-29 tun/a 30-34 tun/a 35+ tun/a 14

5. Toimialojen yritykset ja toiminimet Yritysten ja toiminimien määrä yksityisillä palvelualoilla Kaupan alalla (poislukien moottoriajoneuvojen kauppa) on tarkasteluhetkellä ollut 20399 toiminimeä tai yritystä, majoitus- ja ravitsemisalalla 13535, ja kiinteistönhoidossa 5670 ja turvassa ja vartioinnissa 734 toiminimeä tai yritystä. Erityistesti majoitus- ja ravitsemisalalla alan toimijoiden määrä on markkinan suuruuteen nähden korkea, ja alan toimijoiden kannattavuus ja kilpailutilanne on usein heikko. Yritysten ja toiminimien määrä alalla 2017 25000 20000 20399 Kauppa 15000 10000 13535 Mara Kiinteistöpalvelut Turva ja var;oin; 5000 5670 0 Lähde: Vainu 734 Kauppa Mara Kiinteistöpalvelut Turva ja var;oin; 15

Henkilöstön jakautuminen erikokoisiin yrityksiin pamilaisilla aloilla Yksityisistä palvelualoista vähittäiskauppa, turvallisuusala ja kiinteistön- ja maisemanhoito ovat henkilöstöltään hyvin keskittyneitä. Näillä aloilla yli kolmannes henkilöstöstä työskentelee yli tuhannen henkilön yrityksissä. Tasaisimmat ovat tukkukauppa ja majoitusala, joissa henkilöstö jakautuu melko tasaisesti erikokoisten yritysten välille. Pienin yrityskoko on ravitsemisalalla, jossa yli neljännes henkilöstöstä työskentelee alle viiden hengen yrityksissä. Tukkukaupan yritysten henkilöstö erikokoisissa yrityksissä 16

Vähittäiskaupan yritysten henkilöstö erikokoisissa yrityksissä Ravitsemisalan yritysten henkilöstö erikokoisissa yrityksissä 17

Majoitusalan yritysten henkilöstö erikokoisissa yrityksissä Turvallisuusalan yritysten henkilöstö erikokoisissa yrityksissä 18

Kiinteistön- ja maisemanhoidon yritysten henkilöstö erikokoisissa yrityksissä 19

6. Ansiot ja konkurssit Tuntimääräiset ansiot yksityisillä palvelualoilla Yksityiset palvelualat ovat matalapalkkaisia toimialoja. Säännöllisen työajan keskituntiansiot sijoittuvat noin 10-15 euroon tunnissa. Koko työajasta lisineen laskettuna keskituntiansiot ovat noin 11,5-16 euron välillä. Koko työajan ja säännöllisen työajan ansioiden välinen ero on kampaajilla ja partureilla hyvin pieni, 25 senttiä. Ravintola- ja tarjoilutöissä, kaupan alalla ja vartioinnissa kokonaistyöajan ansiot ovat noin 1-1,6 euroa suuremmat kuin säännöllisen työajan tuntiansiot. Säännöllisen työajan keskituntiansio 2015 16 Lähde: Tilastokeskus 15,16 14 12 12,24 12,33 11,69 11,92 13,03 10 8 6 4 2 0 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät Tarjoilutyöntekijät Kampaajat ja parturit Kiinteistöhuollon työntekijät Myyjät ja kauppiaat Suojelu- ja vareoinetyöntekijät 20

Koko työajan keskituntiansio 2015 18 Lähde: Tilastokeskus 16 14 13,85 13,88 16,1 13,02 14,54 12 11,94 10 8 6 4 2 0 Ravintola- ja Tarjoilutyöntekijät Kampaajat ja parturit Kiinteistöhuollon suurtaloustyöntekijät työntekijät Myyjät ja kauppiaat Suojelu- ja vareoinetyöntekijät Kuukausimääräiset ansiot eräillä ammattinimikkeillä Pamlaisten alojen ammattinimikkeistä myyjät ja vartijat pääsevät kuukausipalkkaisina noin kahden ja puolen tuhannen euron ansioihin. Kokit, tarjoilijat ja kiinteistönhuoltajat noin 2200-2300 euroon kuussa ja kampaajat ja parturit vajaaseen 2100 euroon. 21

Säännölisen työajan keskikuukausiansiot 2015 3000 Lähde: Tilastokeskus 2500 2000 2207 2248 2077 2284 2495 2507 1500 1000 500 0 Kokit, kei2äjät ja kylmäköt Tarjoilijat Kampaajat ja parturit Kiinteistöhuollon työntekijät Myyjät VarCjat 22

Konkurssit yksityisillä palvelualoilla Konkurssien määrä on viime vuosien aikana laskenut vahvasti tukkukaupassa ja kiinteistönhoidossa. Vähittäiskaupassa konkurssien määrä on laskenut hieman ja turvallisuusalalla pysynyt vakaana. Majoitus- ja ravitsemisalalla konkurssien määrä on sahannut. Konkurssit tukku- ja vähittäiskaupassa 300 250 200 150 100 Tukkukauppa Vähi2äiskauppa 50 0 2012 2013 2014 2015 2016 Konkurssit majoitus- ja ravitsemusalalla 250 200 150 100 50 Majoitus- ja ravitsemusala 0 2012 2013 2014 2015 2016 23

Konkurssit turvallisuusalalla ja kiinteistönhoidossa 120 100 80 60 40 20 0 2012 2013 2014 2015 2016 Turvallisuusala Kiinteistönhoito 24

7. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat yksityisillä palvelualoilla Avoimia työpaikkoja on palvelualoilla eniten vähittäiskaupassa, vajaat 2200. Yhteensä avoimien työpaikkojen määrä PAMin edustamilla toimialoilla on noussut vuosina 2014-2015 vajaasta neljästä tuhannesta yli 5300:n. Avoimet työpaikat PAMin toimialoilla joulukuussa 2016 2500 2192 2000 1500 1000 994 1068 Tukkukauppa Vähi4äiskauppa Majoitus Ravitsemus Turvallisuus Kiinteistö ja maisema Lääketyöntekijä 500 0 500 103 242 246 Lähde: TEM 25

Avoimet työpaikat PAMin toimialoilla 2012 2016 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: TEM, 3edot joulukui;ain Avoimien työpaikkojen kehitys alakohtaisesti yksityisillä palvelualoilla Avoimien työpaikkojen kehitys tukku- ja vähittäiskaupassa 2500 2000 1500 1000 TUKKUKAUPPA VÄHITTÄISKAUPPA 500 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: TEM 26

Avoimien työpaikkojen kehitys majoitus- ja ravitsemisalalla 1400 1200 1000 800 MAJOITUS RAVITSEMISTOIMINTA 600 400 200 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: TEM Avoimien työpaikkojen kehitys turvallisuusalalla ja kiinteistön- ja maisemanhoidossa 27

Työttömät työnhakijat yksityisillä palvelualoilla TEM Toimialaonlinen ammattinimikekohtaiset työttömyystilastot kertovat yksityisten palvelualojen työttömien työnhakijoiden määrän kasvaneen vuodesta 2013 vuoteen 2015 mutta sen jälkeen tasoittuneen. Erityisesti siivoustyössä ja ravintola-alalla työttömien työnhakijoiden määrä on vuoden 2016 aikana vähentynyt. Graafit kuvaavat kunkin vuoden joulukuun tilannetta. Vuonna 2017 alojen työttömyyden odotetaan entistään helpottavan parantuneen suhdannetilanteen vuoksi. Lisäksi kuluttajien luottamusindeksien historiallisen korkea taso edesauttaa palvelualojen työllisyyttä ja liikevaihtoa. Työttömien myyjien määrä kasvoi rivakasti vuosina 2013-2015, mutta on sittemmin tasaantunut. Työttömien lääketyöntekijöiden määrä on hyvin pieni. Työttömät työnhakijat, kauppa ja apteekki 28 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2013 2014 2015 2016 Myyjät, kauppiaat ja kassat Lääketyöntekijä Lähde: TEM Toimialaonline

Turva-alan, eli TEMin luokittelussa suojelun ja vartioinnin, työttömyys on melko vähäistä alan pienen koon vuoksi. Työttömien työnhakijoiden määrä on pysytellyt hieman alla kahdessa tuhannessa. Siivousalan työttömien työnhakijoiden määrä on onneksi laskussa. Työttömät työnhakijat, turva ja siivous 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2013 2014 2015 2016 Suojelu ja var5oin5 Siivous Lähde: TEM Toimialaonline 29

Tarjoilutyöntekijöiden työttömyys on tasaantunut noin kolmeen tuhanteen. Ravintola- ja suurtaloustyöntekijöiden työttömyys kasvoi nopeaan tahtiin vuoteen 2015 asti, kunnes lähti laskuun. Työttömät työnhakijat, ravintola-ala 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2013 2014 2015 2016 Tarjoilutyönt. Ravintola- ja suurtalous=. Lähde: TEM Toimialaonline 30

Avoimet työpaikat verrattuna työttömien työnhakijoiden määrään yksityisillä palvelualoilla Kaupan alalla sekä työttömien työnhakijoiden että avoimien työpaikkojen määrä on suuri. Vuosina 2013-2015 alan työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi nopeaa vauhtia, vaikka avoimien työpaikkojen määrä pysytteli kahdessa tuhannessa. Työnhakijat ja avoimet paikat, kaupan ala 31

Turvan alalla sekä työnhakijoiden että avoimien työpaikkojen määrä on pysytellyt vakaana. Ala ei ole niin suhdanneherkkä kuin monet muut palvelualat. Siivoojilla tilanne on parantunut avoimien työpaikkojen määrän noustua ja työnhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun. Työnhakijat ja avoimet paikat, turva ja siivous 32

Ravintola-alan avoimissa työpaikoissa näkyy lievää nousua. Työttömien työnhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun noustuaan 2013-2015. Työtä hakevien tarjoilijoiden määrä on vakiintunut kolmen tuhannen tasolle. Työnhakijat ja avoimet työpaikat, ravintola-ala 33

8. Palkansaajien jakautuminen ikäryhmittäin Kiinteistön- ja maisemanhoitoa sekä tukkukauppaa lukuun ottamatta palvelualojen palkansaajat ovat keskimääräistä palkansaajaa nuorempia. Erityisen nuoria ovat majoitus- ja ravitsemisalan palkansaajat, joista 33% on alle 25-vuotiaita. Korkein alle 35-vuotiaiden osuus on turvallisuus- ja vartiointialalla. Palkansaajien jakautuminen ikäryhmittäin 2016 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Kiinteistön- ja maisemanhoito 16 % 21 % 18 % 19 % 25 % Turvallisuus ja vardoind 23 % 41 % 14 % 16 % 5 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 33 % 24 % 16 % 16 % 12 % Vähi>äiskauppa 29 % 28 % 17 % 18 % 9 % Tukkukauppa 11 % 20 % 26 % 29 % 14 % Toimialat yhteensä 12 % 23 % 23 % 24 % 18 % Lähde: Tilastokeskus 34

Palvelualojen ammattiliitto PAM Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 www.pam.fi facebook.com/pamliitto twitter.com/pamliitto