Sisällysluettelo Piirtämisen perusteet 1. Piirustuksen lukutaidon merkitys 6 1.1. Erilaisia piirustuksia 6 1.2. Piirustuksen ymmärrettävyys 6 2. Hieman tuotesuunnittelusta 6 2.1. Moduuliajattelu 6 2.2. Ergonominen muotoilu 6 2.3. Design tuotteessa 6 2.4. Valmistustekninen muotoilu 6 2.5. Lujuustekninen muotoilu 6 3. Erilaisia piirustuksia 7 3.1. Piirustusten laatutaso 7 3.2. Luonnospiirustukset 7 3.3. Työpiirustukset 7 3.4. Tarjouspiirustukset 7 3.5. Kokoonpanopiirustuksessa 7 3.6. Koneenpiirustus 8 3.7. Rakennuspiirustus 8 3.8. LVI-piirustus 8 3.9. Kaaviopiirustuksen 8 3.10. Sähköpiirustus 9 4. Piirustuksen pohjamateriaali 9 4.1. Piirustuksen pohjamateriaali 9 4.2. Piirustusarkkien koot 9 4.3. Otsikkoalue 9 4.4. Piirustuksen taittaminen 9 5. Piirustusvälineet 10 5.1. Lyijykynät ja lyijytäytekynät 10 5.2. Mallineet 10 5.3. Viivaimet 10 5.4. Suhdeviivain 10 5.5. Harpit 11 5.6. Tussipiirtimet 11 5.7. Piirustuskoje 11 6. Tekstaus 12 6.1. Kirjainkokoja ja ohjeita 12 7. Tietokone ja työpiste 13 7.1. Varmistuksia 13 8. Tulostus 14 9. Tietokoneavusteinen piirtäminen ja suunnittelu 14 Kysymyksiä 15 Koneenpiirustus 10. Koneenpiirustus yleisesti 18 10.1. Piirustuksen muodostaminen 18 10.2. Perspektiivinen kuvanto 18 10.3. Aksonometrinen kuvanto 18 10.4. Kohtisuora projisointimenetelmä 18 10.5. Kolmannen kuvannon piirtäminen 19 10.6. Piirtämisen suunnittelu ja järjestys 19 10.7. Viivat 19 11. Mittakaava 20 12. Leikkaukset 20 12.1. Leikkauskuvannon teko 20 12.2. Erilaisia leikkauksia 20 12.3. Leikkauksen viivoitus 21 12.4. Leikkaustaso 21 12.5. Katkaistu kappale 21 12.6. Ruuvit, mutterit, niitit ja kiilat 21 13. Mitoitus 21 13.1. Mittaviivat 22 13.2. Mitoitusohjeita 22 13.3. Mitoitustavat 22 13.4. Erilaisia mitoituskohteita 23 14. Kaavioesitys 24 15. Kierre 24 15.1. Sisä- ja ulkokierteet 25 15.2. Kierteen esitys piirustuksessa 25 16. Kappaleen pinta ja sen karheus 26 16.1. Pintamerkkin sijoitus 26 17. Toleranssit 26
17.1. Valmistuksen epätarkkuudet 26 17.2. Toleranssimitoituksen käsitteitä 26 18. Hitsauksen merkintä piirustuksessa 27 18.1. Viitenuoli ja merkintäviiva 27 18.2. Perusmerkit 27 18.3. Hitsin mitoitus 28 18.4. Hitsauksen lisämerkinnät 28 18.5. Hitsausesimerkkejä 28 Tehtäviä 29 Rakennuspiirustus 19. Tarkastukset ja valvonta 35 19.1. Rakennuspiirustuksen lisukkeita 35 19.2. Erilaisia rakennuspiirustuksia 35 20. Piirustuksien kuvausmenetelmät 36 20.1. Rakennuspiirustuksien kuvaustavat 36 21. Viivojen käyttö 37 22. Teksti piirustuksessa, piirustuslehden koko ja taitto 37 22.1. Tekstin tyyppi ja mitat 37 22.2. Piirustuslehtien koot 37 22.3. Piirustusten taitto 37 22.4. Selityssarake, paikannuskaavio ja nimiö 37 23. Ainemerkintä, materiaalimerkintä 38 24. Mittakaava 39 24.1. Mittakaavan suhde 39 25. Rakennusmitoitus 39 25.1. Mittaviivat 39 25.2. Mittaluvut ja mittayksiköt 39 25.3. Korkeusasema 39 26. Erilaisia rakenneosia 40 27. Lyhenteet rakennuspiirustuksessa 41 28. Rakennuslupapiirustukset 43
Piirtämisen perusteet 3 5.5. Harpit Teknisessä piirtämisessä tarvitaan paljon ympyröitä ja ympyränkaaria. Hyvä harppi on tärkeä piirtämisväline. Harpikko on kotelo, jossa on useita erilaisia harppeja. Tärkeimpiä ovat vaihtoharppi, jakoharppi ja nollaharppi. Vaihtoharppiin saa lyijyn tai tussipiirtimen. Jakoharpilla voidaan merkitä piirustukseen jonkin välin tasajaotus. Nollaharpilla piirretään pienet ympyrät tai nurkkien pyöristykset. Allaolevassa kuvassa on ympyrän piirto. Kuvissa on pienen ja ison ympyrän piirto, harpin lyijyn teroitus sekä säteen asetus harppiin. Ympyrän piirrossa harpin kärki painetaan tukevasti ympyrän keskipisteeseen. 5.7. Piirustuskoje Nykyisin käytössä olevat tussipiirtimet ovat tussitäytekyniä. Sillä piirretty kuva on selvä, viivavahvuudet ovat aina oikeanlevyisiä ja piirustuksesta saadaan hyvä kopio. Viivan leveydet ovat 0,25 mm... 2,0 mm. Piirtimessä on teränä erittäin ohut, päästään kulumista kestävä putki, jonka läpi tussi virtaa piirustukseen. Putken sisällä on neula, jonka päässä on paino. Jos piirrin on tukkeessa, piirtimen ravistaminen saa neulan liikkumaan putkessa, jolloin tuke aukeaa. Jos tämä ei auta, on piirrin purettava ja pestävä vedellä. Kun piirtäminen lopetetaan, on piirtimen suojahattu kierrettävä paikalleen, jotta piirrin ei kuivu. Kun tussipiirtimellä piirretään viivaa, käytettävässä viivaimessa tulee olla tussireuna. Virheelliset, kuivuneet tussiviivat voidaan raaputtaa pois partakoneen terällä tai erikoispyyhekumilla. Tussipiirtimellä jäljennetään muoville piirustus, joka on piirretty lyijykynällä allaolevalle paperille. Penan Tieto-opus Ky Kuvassa on tekstausta mallineen ja tussipiirtimen avulla. Koje on jaloilla seisova piirustuslauta, jonka korkeutta ja kaltevuutta voidaan säätää. Laudan koko on usein A0. Laudan reunassa on piirustuskoje. Paras on vaunukoje, laudan yläreunassa olevassa johteessa liikkuva koje. Kojeeseen kuuluu piirtopää, joka sisältää kaksi viivainta. Piirtopäätä viivaimineen voidaan kääntää eri asentoihin l. astelukuihin. Viivainten paikalle voidaan kiinnittää tekstityslaite, jolla kirjoitetaan piirrettyyn kuvaan teksti tai numerot. Koje alkaa olla jo historiaa. 5.6. Tussipiirtimet Erilaisia viivanleveyksiä piirtäviä tussipiirtimiä. Kuvan piirrin piirtää 0,35 mm leveää viivaa Kuvassa on LVI-piirustuskaavio ja WC-laitteen piirtäminen edestä päin katsottuna. Tässä pätee sama ohje kuin tekstauksessakin. Kaavio painetaan alustaan oikeaan kohtaan ja tussipiirtimellä piirretään kuva mallineen reunoja pitkin. Tussikärki harpissa, ympyrän piirto
4 Koneenpiirustus Koneenpiirustus 10. Koneenpiirustus yleisesti Piirustus on kuva halutusta esineestä, joka valmistetaan piirustuksen avulla. Koneenpiirustus on kaiken teknisen piirtämisen perusta. Kohtisuora yhdensuuntaiskuvaus on yleisimmin käytetty kuvausmenetelmä koneenpiirustuksen yhteydessä. Siinä kappaleesta piirretään vain yksi sivu kerrallaan. Lisää tietoa saat standardista SFS 3703. 10.1. Piirustuksen muodostaminen Yleensä tekninen piirustus muodostetaan kolmiulotteisesta kappaleesta kaksiulotteiseksi kuvaksi. Kuva voidaan piirtää paperille tai tietokoneelle. Piirtäjää auttaa paljon, jos hän pystyy mielessään hahmottamaan kappaleen kolmiulotteisuuden ja muuntamaan sen kaksiulotteisiksi kuviksi ja toisin päin. Tätä ominaisuutta on mahdollista kehittää. Piirtäminen tehdään sovittujen sääntöjen mukaan. Tehdyn piirustuksen on oltava yksiselitteinen. 10.2. Perspektiivinen kuvanto Tätä esitystapaa voidaan käyttää mainoksissa ja taiteessa. Kuvanto on erittäin havainnollinen ja näyttää aksonometriseltä kuvannolta, mutta esineen sivut eivät ole yhdensuuntaiset. Projektiosäteet yhdistyvät samaan pisteeseen. Ihmissilmä näkee kappaleista yleensä samanaikaisesti useita sivuja, silmä näkee perspektiivisesti. Perspektiivistä kuvantoa ei käytetä koneenpiirustuksissa, koska kappaleen mitoitus on epätarkkaa, ongelmallista ja kuvan piirtäminen suuritöistä. 10.3. Aksonometrinen kuvanto Kuvanto on myös erittäin havainnollinen. Kappaletta katsottaessa nähdään samalla kertaa useampia sivuja. Kappale on vinosti kuvatasoon nähden ja myös projektiosäteet voivat kohdata kuvatason vinosti. Kappaleen sivut ovat yhdensuuntaisia ja tämän vuoksi piirtäminen on helpompaa kuin perspektiivikuvassa. Kuvaustavan eri muunnelmia käytetään kone-, rakennus-, lvi- ja sähköpiirustuksissa. Kuvaustavan vaikeutena on yksityiskohtien piirtäminen ja mitoitus. 10.4. Kohtisuora projisointimenetelmä, yhden käännön menetelmä Kohtisuora yhdensuuntaiskuvaus, kohtisuora projisointimenetelmä, on teknisen piirustuksen eniten käytetty kuvaustapa. Tässä menetelmässä kappaleen sivut ovat kuvatasojen suuntaisia. Kuvitellut, kappaleesta lähtevät projektiosäteet ovat yhdensuuntaisia ja kohtisuorassa kuvatasoon nähden muodostaen kuvatasoon kuvan kappaleesta. Yleensä yksi kuvanto ei riitä, vaan kappaleesta piirretään kaksi tai kolme kuvantoa. Kuvantoja piirretään vähin riittävä määrä. Kappale käännetään pääkuvannosta 90 haluttuun suuntaan, jolloin uusi sivu kääntyy piirtäjään päin. Kuvassa esine on kuvantojen muodostamisen takia tavallaan laatikossa. Kappaleen sivujen muodoista piirretään projektiosäteet kohtisuoraan seinämiä vastaan. Kappale piirtyy seinämille ja lattiaan. Seuraavan sivun yläkuvassa laatikon sivut on käännetty yhteen tasoon, laatikko on levitetty. = F F = A A F H E I E J K E A = = J E I A E E A I E I F E J = = ) 2 F H A JE * - I E A 2 H A JE O D J D JO 2 H A JE I EL K J= + 2 F H A JE = JI J= I K K J= 2 F H A J E F O I J O J = I 2 H A J E L = I * ) 2 H A J E O D J F A H K I J = I Nyt viereisen kuvan laatikon seinät käännetään tasoon ja eri projektiot ovat siinä vierekkäin. Lisää tietoa asiasta saat standardista SFS 3703. + & Aksonometrinen kuvanto K L = J & % # % $ = F F = A "! Perspektiivinen kuvanto KL= = F F = A A J= I HEL EEL = J= I = & Kappale, josta voidaan piirtää kohtisuora projektio koneenpiirustukseen. Silmä näkee kappaleen perspektiivikuvantona K @ I J K K J Kohtisuora projisointi- I@A @ = = EJ EJJ= Viereisessä = kuvassa 2 H A JE KL=JLEmenetelmä. kappaleen ääriviivat "! piirtyvät kuvatasolle ja muodostavat kuvan kappaleen olennaisista muodoista. # $ = F F = A A H EL EEL = J= I = %? = A > Yhden käännön menetelmä, kappaletta käännetään kerran 90 aina uutta projektiota varten. a = projektio edestä, pääprojektio b = projektio ylhäältä c = projektio vasemmalta d = projektio oikealta e = projektio alhaalta f = projektio takaa @ B A @ =? B > Yhden käännön menetelmän tunnus Penan Tieto-opus Ky
LVI-kalusteet yleisesti Kuvassa olevat piirretyt laitteet, LVI-kalusteet, on kuvattu ylhäältä päin ja ne piirretään rakennuksen pohjapiirustukseen. LVI-kalusteita. RT 15-10635 Rakennuspiirustus 5 LEHJ=KIIKK $ $ # =JAL=H=A K I I = = L K K @ A I L = I K D @ A K K E I EJ = = I F E F D EI K E Nuolia ja kaltevuuksia, RT 15-10635 IEIOJE I EJ J = L = 2 A I K = = I F EEH H EJ J = = = L = I I = E A EJ J = L E AA I E A L A O I $ 9 + EI JK E F EEH H A J EJJ= = = L = I I = J @ A E A EJ J = L E = A I E $ N " ) A F EEH H A J EJJ= = = L = I I = J @ A E A EJJ= L E A J = A I E J %@ A N & = N " # Lävistäjät piirustuksissa Lävistäjällä voidaan osoittaa yksilöitävä tila, rakennusosa, pinta tai alue. Lävistäjää käytetään osoittamaan savuhormia erotukseksi ilmanvaihtohormista. Ristikkäislävistäjällä osoitetaan aukkoa tai kuilua. RT 15-19635 EJJ J JE= JE= = I EJJ= L = L EI J L EI J EI HA IOLAOIJIEJJ=L= L EI J = K = J = E K EK = J= L = HEI JE EI L EI J J===AL=IOLAOI # = = = JJ = = I = I A JJK = JJ = = = J H A K @ A EI H A D K = D H EI J I I = A L = = I = LKDH E=IEJJ=L= L EI J 5 K ED K D = = E = L = ED J D H E I=LKDH E ) = I D = = Kannen läpi on viemäröity esim. pesu- = J J E= = Ealtaan lattiaputki JK = F EI J E = L EHJ= K I I K K J = A A E A L = ED J E EJA J= = JA I JE Penan Tieto-opus Ky Nuolet piirustuksessa Nuolien avulla voidaan osoittaa ilmansuuntaa pohjoiseen, sisäänkäyntiä, virtaussuuntaa ja kaltevuutta. EK I = F E # % = = JA L K # K I 27. Lyhenteet rakennuspiirustuksessa Rakennuspiirustukseen joudutaan kirjoittamaan tekstinä esim. huoneen käyttötarkoitus: makuuhuone. RTkortissa RT 15-10635 olevien sovittujen lyhenteiden avulla sana makuuhuone esitetään isoin kirjaimin MH. Tällä säästetään kirjoitustyötä ja piirustus on selkeämpi. Mittojen yksiköt, mm ja m eivät esiinny mittalukujen jälkeen. F H J = = K E A H Tontin käyttöön liittyvät lyhenteet K E K I Lyhennyksiä käytetään lähinnä pääpiirustuksiin liittyvän asemapiirustuksen laadinnassa. RT 15-10635! # I K K J = = Käsite kuvassa lyhenne jätteiden säilytys JÄ hiekkalaatikko HL rakennus RAK öljysäiliö ÖLJ liukumäki LM väestönsuoja VSS pölytysteline PT kiipeilyteline KT autopaikka AP pyykinkuivausteline PKT lipputanko LT EK I = F E sadevesiviemäri S
Penan Tieto-opus Ky 54. Merkitse kerrostalon viemärinousukaavioon normivirtaamat ja niiden summat. LV-piirustus 6 Putkisuuruuksia ei mitoiteta
Penan Tieto-opus Ky 7 24. Laske ilmamäärät kanaviin. IV-piirustus
8 35.3. IV-laitoksen säätökaaviopiirustus Mittaus- ja ohjaustoimintoja Tehtäviä Kuvan säätökaaviopiirustus on osa suuremmasta kokonaisuudesta. IV-piirustussymbolien merkeistä löytyvät FZ (ilmavirran sulku- tai säätölaite) ja SU (suodatin). Suodattimen molemmin puolin on mittauspisteet. PDI; P = paine, D = ero, I = osoitus, paine-eron osoitus, suodatinvahti. PDS; P = paine, D = ero, S = kytkentä, paine-erokytkin. Suodattimen tukkeutuminen kasvattaa paine-eroa sen molemmilla puolilla. Määrätyllä paine-erolla suodatin on kyllin tukkeessa, jolloin tapahtuu hälytys ja suodatin puhdistetaan tai vaihdetaan. Laitteista on sähköliitäntä alajakokeskuksen hälytykseen. TE on ulkolämpötila-anturi. Se mittaa ulkoilman lämpötilaa, jonka mukaan kovalla pakkasella sisäänotettavan ulkoilman määrää voidaan rajoittaa esim. alentamalla kierroslukua/ilmamäärää. 1. Mikä laite on TF01? Mikä laite on TE10? Mitä toimintoja sillä säätökaaviopiirustuksen mukaan on? Mikä laite on WC-tilan TF02? Millainen se on toiminnaltaan? ) ) - 5 7 5 8 ) 0 OJOI O JEJE=, 1 EJJ= K I ) 1 D = K I, 5 J ) ) F K = EJ J A A J!. O O I E A EEJ J = = A I K I A A D A = E A J E E J ) ) - 5 7 5 8 ) 0 O JO I O JEJE=, 1 EJJ= K I ) 1 D = K I, 5 J ) ) F K = EJ J A A J 4 O D A I K I ) - 5-5 ) - 5-5 - 5 4 OD AIKI - 5 0 J 8 = = H = D 8 E = " D! 0 K J # L H. O O I E A EEJ J = = A I K I A A 5 5 D A = E A J E E J 6-2. 6. 1 8 0 6 5-1 5 0 J 8 = = H = D 8 E = " D! 0 K J # L H 6 1 2, 5 2, 1 6.. 1 6 1 6-6 -! 9 + JE= J 0 5 Penan Tieto-opus Ky. 5 7
Penan Tieto-opus Ky Sähköpiirustus 9 5 D D @ J F E J = = I A K I A = ' 8 9 + 2 ) 6 0 ; - 4 6-6 $ 0 # # 8 0 & 8 8 5 Asennuksen esittäminen johdotuspiirustuksena Alakuvasta nähdään varastotilan sähköistyksen pinta-asennus ja sen alla on johdotuspiirustus. Johdotuspiirustus piirretään rakennuspiirustuspohjaan ja sen mittakaava on 1:50. Ylemmässä kuvassa nähdään valmis varaston pinta-asennus. Alempi kuva esittää johdotuspiirustuksen. ' ' 8 Erilaisia sähköjohtoja laiteasennuksia # # 6 1 $ N! 5 D D @ J K F F = I A K I A = ' 8 9 + - 6 $ 6 0 2 ) ; - 4 6 0 # # 8 0 & 8 8 5 8 ) 4 # ' 8 # 6 1 $ N! 7 1 5 6 1 ) Yllä on pohjapiirustus viereisestä kuvasta. Putketon uppoasennus Putkitettu uppoasennus