Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2007-2013 Toteuttamissuunnitelma 2007-2010
Sisältö 1. Johdanto 3 2. Itä-Uusimaa matkailualueena 4 2.1. Eteläsuomalainen maakunta 4 2.2. Yleistä matkailusta 4 2.3. Tilastojen mukaan 6 3. Matkailustrategia 2007 2013 7 3.1. Visio 7 3.2. Kehittämisen painopisteet 7 3.3. Tavoitteet ja seuranta 7 3.4. Yhteistyö 8 3.4.1. Suunnitteluyhteistyö 8 3.4.2. Rahoittajayhteistyö 8 3.4.3. Elinkeinoyhteistyö 9 3.4.4. Oppilaitosyhteistyö 9 4. Toimenpiteet 2007 2013 10 4.1. Alueorganisaatiotoiminta 10 4.2. Innovatiivinen tuotteistaminen 10 4.3. Markkinointi ja matkailunedistäminen 10 4.4. Tutkimus, koulutus ja laatu 11 4.5. Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri 11 5. Toteuttamissuunnitelma 2007-2010 12 5.1. Alueorganisaatiotoiminta 12 5.2. Innovatiivinen tuotteistaminen 12 5.3. Markkinointi ja matkailunedistäminen 13 5.4. Tutkimus, koulutus ja laatu 13 5.5. Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri 14 6. Yhteistyön ja toimenpiteiden tehtäväjako 15 7. Lähteet ja liitteet 18 Matkailustrategian käsitemäärittelyjä 19 Itä-Uudenmaan maakunnan SWOT -analyysi 21 Matkailustrategian vision avaus 22 Kestävä matkailu ja esteettömyys matkailussa 23 Etelä-Suomen matkailun alueorganisaatiokenttä 24 Itä-Uudenmaan matkailuhankkeita vuonna 2005 27 Tilastotietoa Itä-Uudenmaan maakunnasta ja maakunnan matkailusta 28 2
1. Johdanto Itä-Uudenmaan matkailustrategia on maakunnan matkailutoimialan kehityksen ohjausta tukeva työkalu. Strateginen suunnittelu parantaa matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä sekä vahvistaa yksityisen ja julkisen sektorin yksituumaisuutta, osaamista, harkintakykyä ja vastuuta matkailutoimialan kehittämistoimissa Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudenmaan matkailustrategia muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat strategiaosa vuosille 2007 2013 sekä toteuttamissuunnitelma vuosille 2007 2010. Strategiaosassa linjataan strategiakauden kehittämisen painopisteet, tavoitteet, yhteistyömuodot sekä keskeisimmät toimenpidelinjat. Toteuttamissuunnitelmassa esitetään strategiaosan toteuttamista tukevat toimenpiteet lyhyemmälle aikavälille sekä toimenpiteiden suorittamisen tehtäväjako. Toteuttamissuunnitelman toimenpiteiden edistymistä seurataan jatkuvasti Itä-Uudenmaan matkailutoimikunnassa ja - parlamentissa. Toteutettujen toimien onnistuminen arvioidaan vuonna 2010, jolloin kootaan seuraavan toteuttamissuunnitelman toimenpiteet ja tarkistetaan tehtäväjako. Matkailustrategia ei jaa maakuntaa sektoreihin maaseudun, saariston tai kaupunkien kesken, vaan strategiassa esitetään valittujen kehittämisen painopisteiden mukaisia toimenpidekokonaisuuksia ja teemoja. Strategia kuvaa myös yhteistyömenetelmiä, joiden avulla voidaan vastata jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Matkailustrategian toteuttaminen perustuu elinkeinon yhteistyöhaluun. Strateginen suunnittelu edistää avointa vuoropuhelua Itä-Uudenmaan matkailukentällä. Itä-Uudenmaan matkailustrategia on laadittu yhdessä alueen matkailuelinkeinon ja matkailun sidosryhmien kanssa. Laadintaprosessia on ohjannut Itä-Uudenmaan liiton matkailutoimikunta, joka on Itä-Uudenmaan maakuntahallituksen asettama toimielin. Matkailustrategian laadinnassa on huomioitu yhteydet Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan, maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamissuunnitelmaan sekä Suomen valtakunnalliseen matkailustrategiaan. Matkailustrategian liitteissä on esitetty syventävää tietoa eräistä strategian aihealueista, avattu matkailustrategiassa esiintyviä käsitteitä sekä kuvattu eri tilastojen avulla Itä-Uudenmaan matkailun tilaa. 3
2. Itä-Uusimaa matkailualueena Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2007 2013 2.1. Eteläsuomalainen maakunta Itä-Uusimaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä Helsinki-Lahti- Kotka -kolmion sisällä valtateiden 6 ja 7 (E18) varrella. Itä-Uusimaa on kaksikielinen kulttuurimaakunta, jossa on Suomen vanhin rakennuskanta ja jonka tunnuspiirteitä ovat vanhat kaupungit, jokilaaksot, rannikko, saaristo, maaseutu, kartanomiljööt, lukuisat kylät ja toimivat saaristoyhteisöt. Maakunta muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnista ja niiden kymmenestä kunnasta: Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. Itä- Uudenmaan väkiluku vuoden 2005 lopussa oli 92 933 asukasta. Maakunnan väkiluku kasvaa suhteellisesti ottaen nopeimmin koko Suomessa. Porvoo on maakunnan keskus 46 982 asukkaallaan. Itäuusmaalaisista n. 33 %:a on ruotsinkielisiä. Vapaa-ajanasuntoja Itä-Uudellamaalla on n. 10 500. Vuoden 2003 tilastojen mukaan Itä-Uudellemaalle on rekisteröitynyt n. 4 900 yritystä ja työpaikkoja maakunnassa on n. 33 900. Itä-Uudenmaan bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2004 oli 20 880 euroa. Matkailustrategian liitteenä on Itä-Uudenmaan maakunnan SWOT - analyysi. Kuviossa 1 on esitetty maakunnan väestön jakautuminen sekä elinkeinorakenne kunnittain. Kunta Asukkaita 2005 Elinkeinorakenne 2003 (% työpaikoista) Alkutuotanto Jalostus Palvelut 1. Askola 4 555 14 39 44 2. Lapinjärvi 2 937 25 24 48 3. Liljendal 1 465 21 20 57 4. Loviisa 7 381 2 38 59 5. Myrskylä 2 033 24 25 48 6. Pernaja 3 925 17 18 62 7. Porvoo 46 982 2 37 60 8. Pukkila 2 024 21 22 53 9. Ruotsinpyhtää 2 912 12 42 43 10. Sipoo 18 719 5 29 64 Kuvio 1, Itä-Uudenmaan väestö, elinkeinorakenne ja kartta 2.2. Yleistä matkailusta Matkailullisesti Itä-Uusimaa kuuluu kulttuurialueeseen, jonka muodostavat Turun saaristo ja Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta sekä Suomenlahden rannikkoseutu. Suurin osa Suomen kulttuurivetovoimasta ja kulttuurimatkailusta sijoittuu tälle suuralueelle. Edellisen kerran vuonna 2001 laaditun Itä-Uudenmaan matkailustrategian vision mukaan Itä-Uusimaa on matkailullisesti tunnettu kulttuurihistoriallinen aarreaitta. Itä-Uudenmaan matkailukohteita ovat mm. Porvoo ja Loviisa vanhoine kaupunginosineen, Svartholman merilinnoitus Loviisan edustalla, Ruotsinpyhtään Strömforsin ruukkialue sekä Sipoon ja Pernajan merelliset maaseutukunnat. Maakunnan pohjoisosassa sijaitseville Askolan, Pukkilan, Myrskylän, Lapinjärven ja Liljendalin kunnille luonteenomaista ovat vanhat kylämiljööt ja kirkot sekä maaseutumatkailutarjonta. Lisäksi Itä-Uudellamaalla on suuri määrä matkailutoimintaa harjoittavia kartanoita, kulttuuritapahtumia ja vapaa-ajanasuntoja. 4
Pääkaupunkiseudun läheisyyden vuoksi Itä-Uudellemaalle suuntautuvalle matkailulle on ominaista sekä kotimaisten että ulkomaisten päiväkävijöiden suuri osuus. Myös yritysmatkailu on Itä- Uudenmaan matkailuelinkeinolle tärkeää. Itä-Uudenmaan majoitusliikkeiden määrä on pieni sekä naapurimaakuntiin verrattuna että asukasta kohden suhteutettuna. Valtateiden 6 ja 7 (E 18) kauttakulkuliikenne on vilkasta. Tiehallinnon tietilaston mukaan Itä-Uudenmaan valtateiden keskimääräinen liikennemäärä vuonna 2004 oli n. 11 900 autoa vuorokaudessa. Matkailusta arvonlisäystä saavia yrityksiä on Itä-Uudellamaalla laskentatavasta riippuen n. 300 400. Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatiotoiminnasta vastaa kolmivuotisella sopimuksella vuoden 2007 loppuun saakka matkatoimisto Porvoo tours. Toiminta perustuu ostopalvelusopimukseen, jonka Itä-Uudenmaan liitto on toimijan kanssa tehnyt. Ostopalvelun rahoittavat kahdeksan itäuusmaalaista kuntaa Itä-Uudenmaan liiton projektirahoituksen tuella. Kuntien ostama alueorganisaatiopalvelu on lisännyt toimijan matkailullista aluekehittämisvastuuta ja kehittänyt alueen yhteistyömuotoja. Porvoo tours on yksityinen yritys, joka tarjoaa alueen matkailuyrityksille erilaisia osallistumismahdollisuuksia yhteisiin markkinointitoimenpiteisiin ja myyntiyhteistyöhön sen mukaan, miten kukin yritys haluaa toimintaan panostaa. PremiumVisit -yritykset muodostavat Porvoo toursin keskeisen yhteistyöverkoston, joka tekee sopimuksiin perustuvaa pitkäjänteistä yhteismarkkinointia. PremiumVisit - verkostossa on mukana n. 30 yritystä. Itä-Uudenmaan maaseutumatkailun yhteistyöverkostona ja edunvalvojana toimii Itä-Uudenmaan Matkailu ry. Yhdistyksellä on jäseniä n. 40, jotka ovat pääosin Itä-Uudenmaan maaseutualueella toimivia pieniä matkailuyrityksiä. Yhdistys osallistuu mm. alueellisiin matkailumarkkinointitoimenpiteisiin ja kehittää jäsenistönsä toimintaa. Yhdistyksellä itsellään ei ole liiketoimintaa. Vuonna 2001 laadittu matkailustrategia on kehittänyt yhteistyötä Itä-Uudenmaan matkailutoimialalla. Matkailuyritykset ovat verkostoituneet. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen vuoropuhelu on parantunut. Itä-Uudenmaan matkailuelinkeino on kehittynyt ja kasvanut pääosin luonnollisen matkailukysynnän ja yritysvetoisen tuotteistamisen tuloksena. Hankerahoitus on täydentänyt kehittämistyötä. Itä-Uudenmaan matkailuelinkeinoa palvelevat keskeiset toimijat on esitetty kuviossa 2. Yleisesti matkailutoimialan hyvinvointiin ja asiakaskäyttäytymiseen ovat vaikuttaneet niin alueelliset, valtakunnalliset kuin maailmanlaajuiset tapahtumat, luonnonoikut ja muut ennakoimattomat ilmiöt. Viime vuosina makailualan tulevaisuutta on ryhdytty tutkimaan skenaariotyön avulla. Matkailunedistämiskeskuksen toteuttamassa skenaariotyössä on tutkittu mm. maailmanlaajuisten megatrendien vaikutuksia Suomeen kohdistuvaan matkailun tulevaisuuteen. Muuttuva maailma luo matkailualan kehittymiselle jatkuvasti uusia haasteita ja yllätykselliset maailman tapahtumat ja megatrendit tulevat vaikuttamaan jatkossakin matkailun kehittymiseen. Tällaisilla ilmiöillä on aina heijastusvaikutuksia myös Itä-Uudenmaan matkailun kehittymiseen. 5
Toimija Tehtävä Toimintatapa Itä-Uudenmaan liitto strateginen suunnittelu, seuranta, rahoitus matkailutoimikunta, koordinaattori Porvoo tours ryhmämarkkinointi, -myynti, alueorganisaatio yritysverkosto, palveluntuottaja Porvoon & Loviisan kaupungit yleismarkkinointi, matkailunedistäminen, rahoitus matkailutoimistot, matkailuneuvonta Posintra Oy kehittämisyhtiötoiminta, hankkeistus hanketoiminta Helia Porvoo Borgå koulutus ja tutkimus tutkintokoulutus, kurssit, tutkimukset Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma matkailu- ja kulttuurielinkeinojen edistäminen hanketoiminta PremiumVisit -yritysverkosto ryhmämarkkinointi ja tuotekehitys yritysverkosto Itä-Uudenmaan Matkailu ry maaseutumatkailuyhteistyö ja -edunvalvonta yhdistystoiminta Muut toimijat erilliset kehittämistoimenpiteet, rahoitus hanketoiminta Kuvio 2, Itä-Uudenmaan matkailuelinkeinoa palvelevat keskeiset toimijat, tehtävät ja toimintatapa 2.3. Tilastojen mukaan Tilastokeskuksen matkailutilaston mukaan Itä-Uudellamaalla kertyi vuonna 2005 yhteensä 147 772 rekisteröityä yöpymistä. Vuoden 2001 yöpymismäärästä kasvua on 15,5 %. Koko Suomen yöpymismäärän kasvu vastaavana aikana oli 6,1 %. Naapurimaakuntiin verrattuna Itä-Uudenmaan yöpymismäärien kehitys on ollut myös positiivista vuosien 2001-2005 aikana. Matkailulle tyypillisten toimialojen arvonlisäys Itä-Uudellamaalla oli vuonna 2002 n. 69 M. Tarkemmat vertailutilastot ovat matkailustrategian liitteenä. Kuviossa 3 on esitetty taululukkomuodossa eräitä Itä-Uudenmaan matkailun tunnuslukuja. Tiedot perustuvat Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2005 julkaisemaan Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset -selvitykseen sekä Tilastokeskuksen tilastoihin. Taulukon tiedot perustuvat vuoden 2002 tilanteeseen (ellei toisin ole mainittu). Rekisteröityjä majoitusliikkeitä 16 kpl 626 kpl majoitushuonetta Rekisteröityjä yöpymisiä (2005) 147 772 kpl 1,6 rekisteröityä yöpymistä / asukas Hotellihuonekäyttöaste (2004) 46,2 % keskihuonehinta 78 (2004) Kotimaisten osuus yöpymisistä 80,2 % viipymä 1,6 vrk Ulkomaisten osuus yöpymisistä 19,8 % viipymä 2,1 vrk Vapaa-ajan matkojen osuus yöpymisistä 56 % vapaa-ajan matkojen os. Suomessa 67 % Ravitsemusliikkeitä 204 kpl 2,2 ravitsemusliikettä / 1000 asukasta Matkailukulutus (koko toimiala, maakunta) 130,3 M kulutus / asukas 1 433 Matkailutoimialojen kokonaistuotos 132 M tuotos / asukas 1 452 Matkailutoimialojen arvonlisäys 69 M 3,8 % kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä Matkailutoimialojen työpaikat 1 650 kpl 4,9 % kaikkien toimialojen työpaikoista Matkailun kehittämishankkeet (2005) 10 kpl hankebudjetit yhteensä 590 000 Kuvio 3, Itä-Uudenmaan matkailun tunnuslukuja 6
3. Matkailustrategia 2007 2013 Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2007 2013 3.1. Visio Itä-Uusimaa on helposti saavutettava yhtenäinen ja verkostoitunut matkailualue, joka kehittää ja tarjoaa aitoja ja laadukkaita matkailutuotteita ja -elämyksiä vuoden ympäri sekä yksittäis-, ryhmäettä yritysmatkailijoille. Saariston kehittyneet matkailupalvelut sekä monipuolistunut kulttuuritarjonta alueen perinteisten vetovoimatekijöiden lisäksi kasvattavat Itä-Uudenmaan matkailutuloa. Matkailuelinkeino on kasvanut yhdeksi maakunnan merkittävimmistä elinkeinoista. Visio kuvaa Itä-Uudenmaan matkailun haluttua tulevaisuudenkuvaa vuonna 2013. Visio kokoaa yhteen matkailustrategiassa esitetyt painopisteet ja toimenpiteet. Visio on purettu auki matkailustrategian liitteessä. 3.2. Kehittämisen painopisteet Kestävään kehitykseen perustuvat kehittämisen painopisteet strategiakaudelle ovat: - yritysmatkailun kehittäminen - saariston matkailupalveluiden kehittäminen - tapahtumien kehittäminen - sähköisen kauppapaikan luominen Matkailustrategian liitteenä on lisätietoa kestävästä kehityksestä matkailutoimialalla. 3.3. Tavoitteet ja seuranta Matkailustrategialle asetetaan seuraavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet sekä todetaan niiden mittarit ja seurantatavat. Tavoitteet on asetettu vuoteen 2013. Määrälliset tavoitteet Mittari (lähtötaso) Seuranta hotellihuonekäyttöaste 57 % majoitustilastot (2004: 46,2 %) tilastokeskus hotellimajoituksen viipymä 2 vrk majoitustilastot (2004: 1,7 vrk) tilastokeskus yritysmatkailun vuosittainen kasvu 7 % yritysmatkailun liikevaihto alueorganisaatio saariston matkailupalvelut kasvu toimijoiden ja palveluiden määrä yrityshaastattelu matkailuyritysten liiketoiminta kasvu liikevaihto ja tulos yrityshaastattelu matkailuyritysten työllistävä vaikutus kasvu henkilöstön määrä yrityshaastattelu matkailusesongin pidentäminen kasvu syksyn, talven ja kevään myynti yrityshaastattelu matkailun kehittämishankerahoitus 2 M hankebudjetit hankeseuranta Laadulliset tavoitteet Mittari Seuranta matkailupalveluiden laadun kehittyminen laatujärjestelmien käyttö yrityshaastattelu kävijätyytyväisyyden lisääntyminen kävijöiden kokemukset kävijätutkimus tapahtumien kehittyminen tapahtumien innovatiivisuus tapahtumajärjestäjien haastattelu Kuvio 4, Itä-Uudenmaan matkailustrategian tavoitteet 7
3.4. Yhteistyö Matkailualan suunnitelmallinen toiminta perustuu eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Matkailustrategiassa sovitaan Itä-Uudenmaan matkailualan suunnittelu-, rahoittaja-, elinkeino- ja oppilaitosyhteistyötavoista. 3.4.1. Suunnitteluyhteistyö Itä-Uudellamaalla matkailun suunnitteluyhteistyön keskeisin toimija on Itä-Uudenmaan liiton matkailutoimikunta, joka on Itä-Uudenmaan maakuntahallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan asettama virallinen toimielin. Matkailutoimikunnassa on jäseniä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Matkailutoimikunta: - seuraa matkailustrategian toteutusta sekä koordinoi ja ohjaa kehittämistoimenpiteitä - toimeenpanee vuosittaisen yrityskyselyn, jolla seurataan strategian toteutumista elinkeinon kannalta - laatii matkailustrategian mukaisia hanke-ehdotuksia sekä osallistuu pyydettäessä muiden toimijoiden esittämien matkailuhankeaihioiden kehittämiseen - ohjaa matkailumarkkinointiin osoitettujen julkisten varojen käyttöä Itä-Uudellamaalla - päättää Itä-Uudenmaan liiton toimikunnalle osoittaman matkailumäärärahan käytöstä - edistää matkailualan julkisten toimijoiden välistä tiedonkulkua ja alan yhteistyötä - antaa lausuntoja Itä-Uudenmaan matkailun kehittämisasioissa ja hanke-ehdotuksista sekä rahoittajille että maankäytön ja kaavoituksen viranomaisille - reagoi muuttuvaan toimintaympäristöön ja arvioi strategian ulkopuolisten toimenpiteiden tarpeellisuuden 3.4.2. Rahoittajayhteistyö Rahoittajayhteistyöllä tehostetaan julkisten varojen käyttöä Itä-Uudenmaan alueen matkailuhankkeissa. Rahoittajayhteistyömuotoja ovat: - rahoittajien sitoutuminen strategian tavoitteisiin ja toimenpiteisiin: kilpailunäkökohtien huomioiminen - matkailustrategian huomioiminen Itä-Uudenmaan maakuntaohjelmatyössä: maakunnallinen suunnittelu - Itä-Uudenmaan matkailutoimikunnan rooli hanke-ehdotusten arvioijana: päällekkäisyyksien karsiminen - säännöllisesti kokoontuva Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan matkailurahoittajien yhteistyöryhmä: rahoituksen ohjaus Kehittämishankerahoituksen vähimmäistaso Itä-Uudenmaan matkailustrategian toimenpiteiden toteuttamiseen on 2 M. Summa muodostuu julkisin tuin osarahoitettujen kehittämishankkeiden kokonaisbudjeteista. Investointihankkeet eivät sisälly tavoitesummaan. Julkista rahoitusta matkailun kehittämisja investointitoimenpiteisiin on mahdollista saada sisäasiain-, kauppa- ja teollisuus-, ympäristösekä opetusministeriön hallinnonalojen alueellisten viranomaisten kautta, joita Itä-Uudellamaalla ovat Uudenmaan TE-keskus, Itä-Uudenmaan liitto, Etelä-Suomen lääninhallitus ja Uudenmaan ympäristökeskus. Viranomaiset myöntävät rahoitusta sekä kansallisista että Euroopan Unionin rahoitusohjelmista. Sen lisäksi, että julkisin varoin osarahoitettavaksi esitettyjen hanke-ehdotusten tulee täyttää ohjelma- ja viranomaiskohtaiset rahoituksen myöntöehdot, ovat rahoituspäätöksien valmistelussa etusijalla ne hanke-ehdotukset, jotka ovat matkailustrategian toimenpiteiden mukaisia ja täyttävät seuraavat kriteerit: 8
- hankkeen pääasiallisen hyödynsaaja / hyödynsaajaryhmä sitoutuu vähintään 30 %:n omarahoitusosuudella hankkeen rahoitukseen - hankkeen keskeiset kumppanit sitoutuvat kirjallisesti hankkeeseen - hankkeen hyödynsaajayritys osoittaa todennettavan ja jatkuvan laadunseurantatavan - hanke sitoutuu edistämään toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita - hanke työllistää, parantaa toiminnan laatua ja kasvattaa alueellista matkailuelinkeinoa - hankkeen tulokset ja / tai käytänteet jäävät osaksi hyödynsaajien toimintaa - mikäli hanke investoi, on investoinnin perustuttava strategiaan ja / tai tutkimukseen - mikäli hanke tekee tuotekehitystä, tulee syntyvien tuotteiden jakelukanava esittää selkeästi 3.4.3. Elinkeinoyhteistyö Matkailu on Itä-Uudellamaalla ammattimaista elinkeinotoimintaa. Alueen matkailuyritysten aktiivisuus muodostaa elinkeinoyhteistyön pohjan, joka on myös uudenlaista toimialarajat ylittävää verkostoitumista. Elinkeinoyhteistyö perustuu avoimeen, laajapohjaiseen ja jatkuvaan vuoropuheluun, jolla on alueellinen alusta. Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatiolla on keskeinen rooli matkailuelinkeinon sisäisen yhteistyön kannalta. Matkailuopetusta ja -tutkimusta järjestävillä oppilaitoksilla on alueellisina toimijoina elinkeinoyhteistyötä vahvistava rooli. Itä- Uudenmaan kunnat, Itä-Uudenmaan liitto sekä Uudenmaan TE-keskus tukevat matkailualan elinkeinoyhteistyötä kehittämällä alan toimintaympäristöä sekä osallistumalla tarpeen mukaan matkailuhankkeiden rahoitukseen ja toteutukseen. Kulttuuri- ja matkailuelinkeino tekevät tuloshakuista liiketoimintayhteistyötä. Kulttuuritapahtumien tuotantoa kehitetään ammattimaisemmaksi, jolloin tapahtumajärjestämisen liiketoimintaosaaminen vahvistuu ja tapahtumat pääsevät tehokkaammin mukaan matkailumarkkinointiin, - tuotteistukseen ja -myyntiin. Matkailualan elinkeinoyhteistyötä tukee vuosittainen alueellinen matkailuparlamenttitilaisuus, jonka tehtävät ovat: - matkailustrategian laadintaan vaikuttaminen, strategian seuranta ja kommentointi - matkailualan ajankohtaisista asioista tiedottaminen ja alan ammattitiedon päivitys - yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteistyön tiivistäminen - matkailualan toimintaympäristön muutoksien ennakoiminen 3.4.4. Oppilaitosyhteistyö Itä-Uudellamaalla matkailuopetusta antavat toisen asteen oppilaitos Amisto ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Oppilaitokset osallistuvat tasavertaisina kumppaneina toimintaan. Ala on laaja ja monitahoinen, minkä vuoksi verkostojen muodostaminen ja niiltä tuleva panos on merkittävä. Oppilaitokset sitoutuvat matkailutoimialan kehittämiseen. Osaaminen ja painopisteet ovat erilaiset oppilaitoksissa ja sen tähden tehtävät jaetaan ja kohdennetaan selkeästi. Alueellisia tutkimustarpeita kanavoidaan korkeakoulujen kautta erilaisina matkailustrategiaan liittyvinä tutkimusohjelmina ja / tai -projekteina. Opinnäytetyöt ovat yksi keino vastata alueellisiin tutkimustarpeisiin. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun tavoitteena on olla yksi matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin keskeisistä toimijoista osana metropolialueen osaamiskeskusta. Klusterin osaamisalat ovat palvelutuotanto, sisältötuotanto sekä viestintä ja jakelu. Matkailun ja elämystuotannon keskeisiä toimintatapoja ovat tutkimusohjelmat, tuotteistetut yrityspalvelut ja matkailukohdelaboratoriot. Metropolialueen osaamiskeskuksen painopistealat tukevat Itä- Uudenmaan matkailustrategiaa. 9
4. Toimenpiteet 2007 2013 Matkailustrategian toimenpiteet on jaettu kohdissa 4.1. 4.5. viiteen toimenpidekokonaisuuteen, joissa huomioidaan kohdassa 3.2. esitetyt kehittämisen painopisteet. Toteutusta tukee kohdassa 3.4. kuvattu yhteistyörakenne. 4.1. Alueorganisaatiotoiminta Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatio on maakunnan matkailun tuloksellisen kehittymisen kannalta tärkeä toimija. Alueorganisaation tehtäviä ovat: - toiminta matkailustrategian mukaisesti sekä matkailun taloudellisen kehityksen edistäminen - matkailuelinkeinoyhteistyön koordinointi sekä yrittäjien ja viranomaisten välisenä linkkinä toimiminen - alueen matkailun asiantuntijana ja edunvalvojana toimiminen sekä matkailualan tilasta tiedottaminen - yhteismarkkinoinnin suunnitteleminen ja toteuttaminen, matkailun suuralueyhteistyöhön osallistuminen sekä Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) alueellisena kumppanina toimiminen - myynnin koordinointi alueella yhdessä elinkeinon ja muiden matkailutoimijoiden kanssa - tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin katkeamattoman ketjun varmistaminen Alueorganisaatio toimii tuloshakuisesti liiketaloudellisin perustein ja on alueellisen matkailun sähköisen kaupan koordinoija ja vastuullinen matkanjärjestäjä. Alueorganisaatiotoiminta vakiintuu Itä- Uudellamaalla. Matkailustrategian liitteenä on kuvaus Etelä-Suomen alueorganisaatiokentästä. 4.2. Innovatiivinen tuotteistaminen Matkailutarjontaa tuotteistetaan toimialarajat ylittäen innovatiivisesti ja määrätietoisesti tavoitteena lisätä matkailun liikevaihtoa ja nostaa tarjonnan laatua. Tuotteistaminen on mukana niin kehittämishanketoiminnassa kuin matkailuyritysten omissa tai yritysryhmien keskinäisissä toimenpiteissä. Kehittämistoimenpiteiden tulokset kaupallistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen perinteisten matkailusesonkien ulkopuolisten aikojen ja kehittämisen painopisteiden mukaisten tuotteiden synnyttämiseen. Incentive -tuotteiden kehittämisessä huomioidaan matkailualan vallitsevat trendit, kuten esimerkiksi Wellness -teema. Tuotteistamista tehdään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toiminnassa ja tuotteistamisessa huomioidaan ikääntyvän väestön matkailupalveluille asettamat vaatimukset mm. edistämällä matkailupalveluiden ja -kohteiden käytön esteettömyyttä. Matkailustrategian liitteenä on tietoa kestävän kehityksen ja esteettömyyden käsitteistä matkailualalla. 4.3. Markkinointi ja matkailunedistäminen Päävastuun matkailumarkkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta kantavat matkailuyritykset ja matkailun alueorganisaatio. Matkailun edistämistoimenpiteistä pääosin vastaavat Porvoon ja Loviisan kaupungit. Matkailunedistämistoimenpiteitä ovat julkisin varoin toteutettava matkailun yleismarkkinointi sekä muut matkailuelinkeinon toimintaympäristöön vaikuttavat julkishallintovetoiset toimenpiteet. Matkailumarkkinointi ja matkailunedistäminen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä parhaan mahdollisen synergian saavuttamiseksi. Matkailutoimikunta koordinoi elinkeinon yhteisiä markkinointi- ja matkailunedistämistoimenpiteitä. 10
Matkailumarkkinointi on kohdistettua. Yritysvetoisten yhteismarkkinointitoimenpiteiden painopiste on yritys- ja ryhmämatkailussa. Julkisen sektorin markkinointitoimenpiteet kohdistetaan yksilömatkailijoihin. Alueorganisaation rooli yksilömatkailijoiden palvelussa kasvaa uusien verkkopohjaisten kaupankäyntisovellusten käyttöönoton myötä. Itä-Uudenmaan matkailumarkkinointi- ja matkailunedistämistoimenpiteet kohdistetaan seuraavasti: - kotimaan päämarkkina-alueet: pääkaupunkiseutu, Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Tampere - ulkomaan päämarkkina-alueet: Ruotsi, Venäjä, Saksa Itä-Uudenmaan matkailutoimikunta tarkistaa tarvittaessa päämarkkina-alueet strategiakauden aikana. 4.4. Tutkimus, koulutus ja laatu Matkailustrategia ohjaa alueellista julkisrahoitteista matkailututkimusta. Julkisrahoitteiset laajat tutkimukset tarjotaan ensin maakunnassa toimiville korkeakouluille, HAAGA-HELIA:lle ja Laurealle, joista erityisesti HAAGA-HELIA vastaa matkailuelinkeinon kehittymistä edistävästä tutkimuksesta omien resurssiensa puitteissa. Työvälineinä ovat mm. yhdestä tai useammasta opinnäytetyöstä koostuvat tutkimusprojektit, opintojaksot tai projektityöt. Yrityskohtaisia kehittämishankkeita toteutetaan opinnäytetöinä. Pitkäjänteisen tutkimus- ja kehittämisosaamisen rakentumista sosiaaliseksi pääomaksi tuetaan Itä-Uudellamaalla oppimisverkostomaisella toimintatavalla. Maakunnalliset matkailututkimukset ovat informatiivisia ja niitä toteutetaan toistuvasti Itä-Uudellamaalla tapahtuvan kehityksen seuraamiseksi. Tutkimustuloksista tiedotetaan julkisesti. Matkailustrategian seurannan tehostamiseksi tutkitaan matkailuyritysten ja tapahtumien kehittymistä säännöllisesti. Mahdollisia matkailualan tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyökumppaneita ovat myös metropolialueen muut korkeakoulut. Lisäksi HAAGA-HELIA on mukana toteuttamassa matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin metropolialueen osaamiskeskuksen tavoitteita. Itä-Uudellamaalla toimivat oppilaitokset tyydyttävät maakunnan matkailualan työvoimatarpeen ammatillisista tutkinnoista ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Opetussuunnitelmissa huomioidaan maakunnan matkailuyritysten tarpeet. Lisäksi matkailuyritysten osaamista kehitetään tarvittavalla täsmäkoulutuksella. Laatukoulutusta edistetään tukemalla yritysvetoisia laadunkehittämistoimenpiteitä. Matkailuyritysten liiketoimintaosaamista tuetaan kestävän kehityksen mukaisesti. 4.5. Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri Itä-Uudenmaan matkailupalveluiden saavutettavuutta ja infrastruktuuria kohennetaan. Matkailukohteiden viitoitusta ja kohdeopasteita parannetaan sekä matkailukohteiden aukioloaikoja tarkistetaan. Helposti saavutettavia pysäköintipaikkoja ja -alueita varataan riittävästi sekä henkilöautoille että busseille. Reittien merkitseminen ja ylläpito sekä matkailuelinkeinon toimintaedellytysten huomioiminen maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa huomioidaan. Saariston matkailupalveluiden infrastruktuuriin kuuluvia laitureita, rantautumis- ja retkeilyalueita kehitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti saaristoalueen toimijoiden ja asukkaiden yhteistyöllä. Majoituskapasiteetin ja kongressitilojen lisäysmahdollisuudet sekä saaristokeskuksen toteutusmahdollisuus tutkitaan. Itä-Uudenmaan arvokasta rakennuskantaa sekä arkeologista kulttuuriperintöä ylläpidetään ja hoidetaan asiamukaisin toimenpitein. Saavutettavuuden parantamiseksi kehitetään sähköisen median sovelluksia. Helsingistä itään suunniteltu raideyhteys HELI -rata parantaa tulevaisuudessa alueen saavutettavuutta. Hankkeen realistinen toteutusajankohta on strategiakauden jälkeen. Matkailuelinkeinon kehittämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua. 11
5. Toteuttamissuunnitelma 2007-2010 Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2007 2013 Matkailustrategian kohdassa 4. esitettyjen toimenpiteiden toteutus esitetään toteuttamissuunnitelmassa. Toteuttamissuunnitelman edistyminen tarkistetaan ja sisältö päivitetään strategiakauden puolivälissä vuonna 2010. Toteuttamissuunnitelman tehtäväjako on esitetty tehtäväjakotaulukossa kohdassa 6. 5.1. Alueorganisaatiotoiminta Matkailun alueorganisaatiotoimintaa toteutetaan seuraavin toimenpitein: Sitouttava selvitys Selvitetään millä tavoin Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatiotoimintaa jatketaan. Tavoitteena on löytää pitkäjänteinen toimintatapa, johon niin matkailuelinkeino kuin myös julkinen sektori sitoutuvat. Alueorganisaation tulee olla kilpailukykyinen toimija Suomen muihin alueorganisaatiotoimijoihin nähden. Toiminnan jatkaminen Jatketaan alueorganisaatiotoimintaa vuoden 2008 alusta lähtien sitouttavan selvityksen johtopäätösten mukaisesti. 5.2. Innovatiivinen tuotteistaminen Innovatiivista tuotteistamista toteutetaan seuraavien teemojen mukaisesti: Yritysmatkailu Kehitetään yritysmatkailu- ja incentive -tuotteita entistä kiinnostavimmiksi, monipuolisemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Yritysmatkailun tuotteisiin kuuluvat keskeisesti alueen ohjelmapalvelut. Joulu Porvoo & Loviisa Kehitetään alueelle pääkaupunkiseudun vetovoimaisin joulutunnelma. Joulu Porvoo & Loviisa ovat vanhojen pikkukaupunkien jouluisia tapahtumia sekä ostosmahdollisuuksia yksilöllisellä palvelulla. Leirikoulutoiminta Kehitetään leirikoulutuotetta siten, että alue pystyy tarjoamaan sekä sisällöllisesti rikkaita että tilojen puolesta kilpailukykyisiä ja turvallisia vaihtoehtoja leirikoulun järjestämispaikoiksi. Tapahtumat Kehitetään alueen olemassa olevia kulttuuritapahtumia edelleen ammattimaisemmin tuotetuiksi. Tuotteistetaan uusia vetovoimaisia tapahtumia, joita voivat olla esimerkiksi kaupunkifestivaalit sekä lasten ja koko perheen tapahtumat. Perustetaan festivaalitoimisto tapahtumatuotannon tueksi. Kehitetään alueen markkinatapahtumia kuten saaristolaistorit ja kartanomarkkinat. Vuosi 2009 Toteutetaan Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlavuodelle vuonna 2009 kansallisesti näkyviä tapahtumia ja toimintaa, joiden toteutukseen osallistuvat alueen julkinen sektori sekä elinkeinoelämä monialaisesti. Juhlavuoden aikaansaamaa näkyvyyttä hyödynnetään matkailun tuotteistamisessa. Teemareitit Toteutetaan alueella ja alueen kautta kulkevia teemallisia matkailureittejä. Teemareitit tukeutuvat alueen matkailuyritysten verkostona tuottamaan tarjontaan. Teemoja voivat olla esimerkiksi pyöräily-, melonta-, kartano-, ostos-, kulttuuri-, maaseutu- ja saaristoteemat. 12
Golf Kehitetään alueen laajasta Golf-tarjonnasta matkailutuotteita. Itä-Uudenmaan alueella sijaitsee lukuisia erilaisia, helposti saavutettavia ja tasokkaita golf -kenttiä, jotka muodostavat tuotteistamisyhteistyön pohjan. 5.3. Markkinointi ja matkailunedistäminen Matkailumarkkinointia ja matkailunedistämistä toteutetaan seuraavin toimenpitein: Yksilömatkailijoiden palvelu Kehitetään yksilömatkailijoiden neuvontapalveluita varmistamalla palvelun monipuolisuus ja laatu. Parannetaan yksilömatkailijoiden tiedonsaantimahdollisuuksia alueen matkailutarjonnasta valikoiduin markkinointiviestinnän keinoin mm. matkailuesitteiden, -messujen ja internet -portaaleiden avulla. Sähköinen kauppapaikka Kehitetään alueen matkailutuotteiden myyntiä sähköisen kauppapaikan avulla. Asiakaskohderyhmänä ovat ensisijaisesti yksilömatkailijat. Myytävä tuotetarjonta kohtaa yksilömatkailijan tarpeet ja tarjoaa asiakaslähtöiset välineet ostamisen helpottamiseksi. Sähköinen kauppapaikka lisää alueen tuotannollisesti kehittyneiden kulttuuritapahtumien myyntiä. Sähköinen kauppapaikkasovellus tuottaa liiketoiminnan seurantatietoja. Matkailun sähköisen kauppapaikan ylläpito on osa matkailun alueorganisaation toimintaa. Viennin edistäminen Kehitetään alueen matkailukohteiden ja -tuotteiden ulkomaanmarkkinointia alueen sisäisin yhteistyömuodoin sekä yhteistyössä Etelä-Suomen alueen muiden alueellisten matkailutoimijoiden ja alueorganisaatioiden kanssa. Toimenpiteet kohdistetaan matkailustrategian päämarkkina-alueille valiten asiakasryhmät tapauskohtaisesti. Vientitoiminnan tukemisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan hankerahoitusta. 5.4. Tutkimus, koulutus ja laatu Matkailututkimusta, -koulutusta ja laadunkehittämistä toteutetaan seuraavin toimenpitein: Yritysten kyselytutkimus Toteutetaan vuosittain Itä-Uudenmaan matkailuyrityksille suunnattu kyselytutkimus. Kyselytutkimuksella tutkitaan yritysten liiketoiminnan kehittymistä, sesongin pidentymistä, arvioita tulevasta kehityksestä ja liiketoiminnan kehittämistarpeista. Tutkimuksen tulokset muodostavat osan matkailustrategian seuranta-aineistosta. Kyselytutkimuksessa käytetään hyväksi sähköisen kauppapaikan tuottamaa myyntitietoa. Tapahtumajärjestäjätutkimus Toteutetaan vuosittain Itä-Uudenmaan tapahtumajärjestäjille kohdistettu haastattelututkimus, jolla seurataan tapahtumien kehittymistä, arvioidaan tapahtumien onnistumista ja tutkitaan niiden kehittämistarpeita. Tietotori Itä-Uudenmaan matkailun tietotori -internetsivustoa kehitetään. Sivuston ylläpitovastuusta sovitaan strategiakauden aikana. Tietotori mahdollistaa matkailuelinkeinon jatkuvan vuoropuhelun ja se tarjoaa reaaliaikaisen alustan ajankohtaisen alueellisten ja valtakunnallisten tutkimustulosten sekä matkailualan tapahtumien ja tilaisuuksien tiedottamiselle. Tietotori tukee myös opinnäytetöiden aiheiden valintaa, toteutusta ja julkaisua. Oppiva alue - Oppimisverkosto Matkailualan Oppimisverkosto -hankkeen (OVE) toiminta juurrutetaan edelleen kehittyväksi osaksi HAAGA-HELIA:n sekä Itä-Uudenmaan matkailuyritysten ja -toimijoiden yhteisiä pysyviä käytänteitä. 13
Kävijätutkimus Strategiakauden toteuttamissuunnitelman aikana toteutetaan kahdesti kävijätutkimus. Näin pystytään seuramaan alueella vierailevien matkailijoiden kokemuksia. Tutkimuksen aineisto luo kuvan matkailun tilasta ja tuo esille kehittämistarpeita tulevan kehittämistyön pohjaksi. Laatukoulutus ja matkailuyritysten osaamistason nosto Toteutetaan kolme yritysryhmänä järjestettävää matkailuyritysten laatuvalmennusta. Ryhmien kokoamista koordinoi maakunnan matkailun alueorganisaatio. Yritysryhmävalmennusta tuetaan julkisin kehittämisvaroin. Matkailuyritysten liiketoimintaosaamista tuetaan tarvittaessa myös yritysten tarpeisiin perustuvalla täsmäkoulutuksella, 5.5. Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri Matkailun infrastruktuuria ja alueen saavutettavuutta kehitetään seuraavin toimenpitein: Saaristomatkailun infrastruktuuri Kehitetään saaristomatkailun edellyttämää infrastruktuuria. Itä-Uudenmaan saaristo on matkailullisesti vetovoimainen, mutta matkailun liiketoiminnan kannalta kehittymätön kohde. Saaristossa matkailuelinkeinotoimintaa harjoittavien toimijoiden tarpeisiin perustuvaa kehittämistyötä tehdään yhdessä saaristoalueen asukkaiden ja muiden elinkeinojen kanssa. Suunnittelussa huomioidaan herkän saaristoluonnon erityispiirteet. Laajojen matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys Selvitetään ja edistetään alueen matkailuinvestointien toteuttamismahdollisuuksia. Itä-Uudenmaan matkailun kilpailukyky ja kehittyminen edellyttävät merkittäviä investointeja, jotka toteutuakseen tarvitsevat laajaa osallistumista ja rahoituspohjaa. Selvitettäviä kohteita ovat mm. lisämajoituskapasiteetin rakentaminen Porvooseen, Porvoon Taidetehtaan matkailu- ja kulttuurielinkeinoja palveleva toiminta ja tilat sekä Itä-Uudenmaan saaristokeskuksen toteutus. Myös muita kuin edellä mainittuja kohteita otetaan huomioon selvitettäessä mahdollisia matkailuinvestointeja. Selvitysten toteutusajankohdat ja toteuttajat sovitaan tapauskohtaisesti. Maankäyttö ja kaavoitus Edistetään tiedonvaihtoa matkailutoimijoiden sekä alueen maankäytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten välillä. Yhteistyötä kehittämällä voidaan maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa huomioida paremmin matkailustrategian painotukset. Rakennuslupaa hakevat matkailuelinkeinon rakennushankkeet eivät ole ristiriidassa matkailustrategian kanssa. Arvokkaan rakennuskannan kunnossapito huomioidaan toimenpiteiden yhteydessä. Pysäköintialueiden riittävyys ja ohjelmapalveluiden toteuttamispaikkatarpeet huomioidaan maankäytön suunnittelussa. Arvokas rakennuskanta ja arkeologinen kulttuuriperintö Matkailuelinkeino tunnistaa Itä-Uudenmaan vanhan rakennuskannan erityispiirteet ja edistää rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä ja asiamukaista käyttöä yhteistyössä mm. rakennusperinteen ja korjausrakennuksen asiantuntijoiden sekä muiden alan sidosryhmien kanssa. Muinaismuistolain piirissä olevien kohteiden erityisvaatimukset sekä alueen arkeologinen kulttuuriperintö huomioidaan matkailun kehittämistoimenpiteissä. Liikenneyhteydet ja opasteet Kehitetään alueen matkailukohteiden opasteita niin liikenneväylillä kuin matkailukohteissa yhteistyössä matkailuelinkeinon, kuntien ja tieviranomaisten kesken. Edistetään kevyenliikenteen väylien, vaellusreittien ja luontopolkujen rakentamista ja ylläpitoa toimialarajat ylittävin yhteistyömuodoin. 14
6. Yhteistyön ja toimenpiteiden tehtäväjako Seuraavassa taulukossa on esitetty Itä-Uudenmaan matkailustrategian yhteistyön ja toimenpiteiden toteutuksen tehtäväjako. Rooli -sarakkeessa on kuvaus toimijan roolista kyseisen tehtävän toteutuksessa. Viittaus -sarakkeessa on osoitettu matkailustrategiasta se kohta, jossa toimijan tehtävä ja sen toteutus on kuvailtu. Toteutusaika -sarakkeessa on kuvattu tehtävän toteutuksen suunniteltu ajankohta. Tehtäväjako on suuntaa-antava ja sitä tarkistetaan toimenpidekohtaisesti toteutuksen yhteydessä, viimeistään kuitenkin vuonna 2010, kun uusi toteuttamissuunnitelma laaditaan. Strategian ulkopuoliset toimenpiteet sovitetaan suunnitteluyhteistyön avulla siten, että ne tukevat strategian toteutusta. Toimijat ovat listassa aakkosjärjestyksessä. Toimija Tehtävä Rooli Viittaus Toteutusaika Askolan kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Etelä-Karjalan liitto - Kaakkois-Suomi Venäjä -Interreg rahoittajayhteistyö osallistuja 3.4.2. jatkuva Etelä-Suomen lääninhallitus rahoittajayhteistyö osallistuja 3.4.2. jatkuva Finnvera Oyj rahoittajayhteistyö osallistuja 3.4.2. jatkuva HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu oppilaitosyhteistyö toteuttaja 3.4.4. jatkuva Tietotori toteuttaja 4.4./5.4. jatkuva Oppiva alue Oppimisverkosto toteuttaja 4.4./5.4. jatkuva yritysten kyselytutkimus toteuttaja 4.4./5.4. vuosittain kävijätutkimus toteuttaja 4.4./5.4. 2007, 2010 laatukoulutus ja osaamistason nosto toteuttaja 4.4./5.4. jatkuva Idässä Itää ry, POMO+ rahoitus rahoittajayhteistyö osallistuja 3.4.2. jatkuva Itä-Uudenmaan liitto suunnitteluyhteistyö toteuttaja 3.4.1. jatkuva rahoittajayhteistyö toteuttaja 3.4.2. jatkuva alueorganisaatiotoiminnan sitouttava selvitys toteuttaja 5.1. 2007 maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Tietotori osallistuja 4.4./5.4. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet osallistuja 4.5./5.5. jatkuva viennin edistäminen osallistuja 4.3./5.3. jatkuva Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma tapahtumien tuotteistaminen toteuttaja 4.2./5.2. 2007 2010 tapahtumajärjestäjätutkimus toteuttaja 4.4./5.4. vuosittain Itä-Uudenmaan maakuntamuseo arvokas rakennusk. ja arkeologinen kult.perintö osallistuja 4.5./5.5. jatkuva 15
Itä-Uudenmaan Matkailu ry Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatio alueorganisaatiotoiminta toteuttaja 4.1. jatkuva elinkeinoyhteistyö toteuttaja 3.4.3. jatkuva yritysmatkailun tuotteistaminen toteuttaja 4.2./5.2. jatkuva sähköinen kauppapaikka toteuttaja 4.3./5.3. 2007 viennin edistäminen toteuttaja 4.3./5.3. jatkuva leirikoulutoiminnan tuotteistaminen toteuttaja 4.2./5.2. 2007 teemareittien tuotteistaminen toteuttaja 4.2./5.2. 2008 Golf -tuotteistaminen toteuttaja 4.2./5.2. 2009 Tietotori osallistuja 4.4./5.4. jatkuva Itä-Uudenmaan Yrityspalvelut Oy matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys toteuttaja 4.5./5.5. 2007 Lapinjärven kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Liljendalin kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Loviisan kaupunki maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva yksilömatkailijoiden palvelu toteuttaja 4.3./5.3. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./5.5. 2007-2010 alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys osallistuja 4.5./5.5. 2008 Joulu Loviisa -tuotteistaminen osallistuja 4.2./5.2. 2007, 2008 Museovirasto maankäyttö- ja kaavoitus osallistuja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet osallistuja 4.5./5.5. jatkuva arvokas rakennusk. ja arkeologinen kult.perintö osallistuja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri osallistuja 4.5./5.5. jatkuva Myrskylän kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Pernajan kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./5.5. 2007-2010 alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Porvoon kaupunki maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva yksilömatkailijoiden palvelu toteuttaja 4.3./5.3. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./5.5. 2007 2010 16
Porvoon kaupunki (jatkuu edelliseltä sivulta) Joulu Porvoo -tuotteistaminen osallistuja 4.2./5.2. 2007, 2008 alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys osallistuja 4.5./5.5. 2008 Posintra Oy Joulu Porvoo & Loviisa -tuotteistaminen toteuttaja 4.2./5.2. 2007, 2008 vuosi 2009 tuotteistaminen elinkeinoyhteistyö toteuttaja osallistuja 4.2./5.2. 3.4.3. 2008, 2009 jatkuva Pukkilan kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Ruotsinpyhtään kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./5.5. 2007 2010 alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Sipoon kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./5.5. 2007 2010 alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Uudenmaan liitto rahoittajayhteistyö osallistuja 3.4.2. jatkuva Uudenmaan TE-keskus, yritysosasto rahoittajayhteistyö osallistuja 3.4.2. jatkuva laatukoulutus ja osaamistason nosto osallistuja 4.4./5.4. jatkuva viennin edistäminen osallistuja 4.3./5.3. jatkuva matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys osallistuja 4.5./5.5. 2008 Uudenmaan TE-keskus, maaseutuosasto rahoittajayhteistyö osallistuja 3.4.2. jatkuva Uudenmaan TE-keskus, työvoimaosasto rahoittajayhteistyö osallistuja 3.4.2. jatkuva Uudenmaan tiepiiri liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva rahoittajayhteistyö osallistuja 3.4.2. jatkuva Uudenmaan ympäristökeskus rahoittajayhteistyö osallistuja 3.4.2. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri osallistuja 4.5./5.5. jatkuva maankäyttö- ja kaavoitus osallistuja 4.5./5.5. jatkuva arvokas rakennusk. ja arkeologinen kult.perintö osallistuja 4.5./5.5. jatkuva Varsinais-Suomen liitto Etelä-Suomen Interreg rahoittajayhteistyö osallistuja 3.4.2. jatkuva 17
7. Lähteet ja liitteet Matkailustrategian ja sen liitteiden lähteinä on käytetty seuraavia julkaisuja ja tietokantoja: - Väestö- ja työpaikkatiedot, Tilastokeskus, 2006 - Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035, Itä-Uudenmaan liitto, 2005 - Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2001 2006, Posintra Oy, 2002 - Majoitustilastot, Tilastokeskus, 2000 2005 - Tietilasto, kuntatilasto, Tiehallinto, 2004 - Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset, Kauppa- ja teollisuusministeriö, kertomuksia ja selvityksiä 4/2002 - Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset, Kauppa- ja teollisuusministeriö, rahoitetut tutkimukset 4/2005 - Matkailu vuonna 2020 faktaa ja fiktiota, Matkailunedistämiskeskus, 2006 - Borg Pekka, 1997. Kestävä kehitys -kestävyys matkailussa? Sustainable tourism - sustainability in tourism? Teoksessa Kestävä matkailu. Sustainable tourism publications 1. Kestävän matkailun julkaisuja. Matkailun osaamiskeskus ja Matkailualan verkostoyliopisto, Joensuun yliopisto, Savonlinna. - Vuoristo Kai-Veikko, 1998. Matkailun muodot. WSOY, Porvoo. - Itä-Uudenmaan matkailun tietotori -internetsivuston matkailustrategialuonnoksen kommentit, 14.2.- 12.3.2006 - Etelä-Suomen matkailun alueorganisaatiokysely, Itä-Uudenmaan liitto, 2006 - Kannen kuva: Arto Halttunen, 2005 Matkailustrategiaa on työstetty seuraavissa yleisötilaisuuksissa: - Itä-Uudenmaan matkailuparlamentti, Porvoo, 22.4.2005 - Matkailustrategiaseminaari, Porvoo, 25.10.2005 - Matkailustrategiailta, Porvoo, 27.2.2006 - Itä-Uudenmaan matkailuparlamentti, Porvoo, 5.4.2006 Matkailustrategian liitteitä ovat: - Matkailustrategian käsitemäärittelyjä - Itä-Uudenmaan maakunnan SWOT -analyysi - Matkailustrategian vision avaus - Kestävä matkailu ja esteettömyys matkailussa - Etelä-Suomen matkailun alueorganisaatiokenttä - Itä-Uudenmaan matkailuhankkeita vuonna 2005 - Tilastotietoa Itä-Uudenmaan maakunnasta ja maakunnan matkailusta 18
Matkailustrategian käsitemäärittelyjä Aluetilinpito kuvaa kansantaloutta koko maan aluetta pienemmillä alueilla; kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus Arvonlisäys (brutto) tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämä arvo; lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut); markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot Bruttokansantuote (BKT), markkinahintaan kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos; voidaan määritellä tuotoksen, tulojen tai loppukäytön kautta Incentive -matka käytetään myös nimeä kannustematka; yrityksen työntekijöilleen järjestämä matka esimerkiksi palkintona hyvästä työpanoksesta, tarkoituksena kannustaa ja motivoida työntekijöitä jaksamaan työssään Infrastruktuuri yhteiskunnan toiminnalle välttämättömät laitteet, järjestelyt, palvelut; esim. valtion ylläpitämää infrastruktuuria ovat tie-, rautatie-, lento-, vesi-, viemäri-, energia- ja tietoliikenneverkot ja -väylät Innovatiivinen voidaan ymmärtää kyvyksi ja haluksi uudistua; muuttaa totuttuja tapoja; ajatella, yhdistellä ja tehdä työtä uudella tavalla Huonekäyttöaste majoitustoiminnan tunnusluku; ilmaisee myytyjen huoneiden osuuden käytettävissä olevasta huoneiden määrästä Matkailuarvonlisäys tärkein matkailun taloudellista merkitystä kuvaava tunnusluku; voidaan verrata käsitteenä kansantalouden tilinpidon bruttoarvonlisäykseen tai perushintaiseen bruttokansantuotteeseen Matkailukulutus käsittää kaikki matkailijan itsensä tai jonkun muun maksamat palveluihin ja tavaroihin kohdistuvat menot matkan aikana; matkailukulutukseen lasketaan kuuluvaksi myös menot ennen ja jälkeen matkan, matkailun kestokulutushyödykkeet esimerkiksi matkalaukut, yritysten matkailumenot ja matkailuun liittyvät sosiaaliset tulonsiirrot Matkailutoimialat jaetaan matkailulle tyypillisiin, liitännäisiin ja ei-ominaisiin toimialoihin; luokittelu perustuu kansantalouden tilinpidossa käytettyyn luokitukseen 19
Matkailun alueorganisaatio tietyllä alueella (esimerkiksi suuralue, maakunta, lääni tai talousalue) toimiva organisaatio, jonka tehtäviä ovat matkailumarkkinointi, tuotekehitys, matkailupalvelujen välitys ja myynti sekä matkailun alueellinen suunnittelu; matkailun alueorganisaatio on kohdealueensa matkailun erikoisasiantuntija, toimija ja osaaja Osaamiskeskusohjelma alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma (2007-2013), jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen; osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä; ohjelmassa keskitytään valittujen, kansainvälisesti korkeatasoisten alojen osaamisen hyödyntämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen Päiväkävijät matkailijoita, jotka eivät yövy matkansa aikana Suuralueyhteistyö usean läänin tai maakunnan kattavaa yhteistyötä kohdealueen matkailutarjonnan ulkomaan markkinoinnin hyväksi Tuotteistaminen erilaisten palveluiden ja/tai tuotteiden kokoamista yhteen myytäväksi tuotteeksi; tuotekehityksen kaupallistamista Verkosto ja verkostoituminen yritys muodostaa sidosryhmiensä kanssa verkon, hakeutumalla keskenään yhteistyöhön verkot muodostavat verkoston, kun verkostot tekevät keskenään yhteistyötä, puhutaan verkostoitumisesta Wellness -matkailu hyvinvointimatkailu; matkailutarjonnan teema, jonka avulla pyritään elämänlaadun kohottamiseen sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä; laajan yleisnimikkeen "hyvinvointimatkailu" voidaan katsoa jakaantuvan terveys-, tyky- (työkyvyn ylläpito) ja wellness - matkailuun sekä laajempaan hyvinvointia yleensä tukevaan matkailutarjontaan Viipymä matkailijan kohdealueella viettämä aika; majoituksen viipymä saadaan jakamalla majoitusliikkeiden yöpymisten lukumäärä majoitusliikkeisiin saapuneiden vieraiden määrällä 20