585 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-elokuu 2017

Samankaltaiset tiedostot
12 Lautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen annettavaa lausuntoa varten. Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru

586 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-elokuu Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T

18 Lautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen annettavaa lausuntoa varten (yhteistoiminta-alueen asia)

Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh ,

570 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin

570 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin

22 Selvitys arviointikertomukseen annettavaa lausuntoa varten (yhteistoiminta-alueen asia) Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T

277 Jouni Viitasen luottamustoimen päättyminen ja keskusvaalilautakunnan varajäsenen vaali

15 Ajankohtaiskatsaus (yhteistoiminta-alueen asia) 16 Tampereen kaupungin hoitotarvikejakelun yleisohjeen päivittäminen (yhteistoiminta-alueen asia)

146 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-joulukuu Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T

86 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-joulukuu Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T

470 Kaupunginhallituksen edustajan määrääminen Tampereen Voimia Liikelaitoksen johtokuntaan. Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli

220 Valtuustoaloite sosiaalisen raportoinnin aloittamiseksi Tampereella - Jari Heinonen ym. Valmistelija / lisätiedot: Närhi Maritta

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T. Valmistelijan yhteystiedot Työllisyysjohtaja Regina Saari, puh ,

9 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Valmistelija / lisätiedot: Kristiina Järvelä

386 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-huhtikuu Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T

528 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kaupunginhallituksen vaalia koskevan valituksen johdosta. Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ,

5 Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2017 (Yhteistoimintaalueen. Valmistelija / lisätiedot: Kristiina Järvelä

15 Tampereen kaupungin vuoden 2016 välitilinpäätös. 16 Tampereen kaupungin vuoden 2016 tilintarkastus

113 Yhdyskuntalautakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2017

14 Valtuustoaloite toimeentulotuen byrokratian keventämiseksi - Anna Kontula ym. Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru

Tampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (6) Pormestari

Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut)

Ravintola Koukun Helmi, Rauhaniementie 21, Tampere. 51 Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimitusjohtajan katsaus

Koukun Helmi, Rauhaniementie 19, kabinetti Järvi ja Terassi. 18 Tampereen Voimia Liikelaitoksen kuukausiraportti

Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka, Linnamaa Reija. Päätös Asia merkittiin tiedoksi.

79 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 8/ Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilintarkastus

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

464 Vuoden 2019 talousarvioesityksen täydentäminen

4 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2017 (Yhteistoimintaalueen. Valmistelija / lisätiedot: Savisaari Lauri

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN LAUTAKUNNASSA KÄSITELLYT ASIAT AJALLA Sisällys

107 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle vuoden 2017 talousarviota koskevaan valitukseen. Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka

222 Valtuustoaloite kaupungin toimenpiteiksi yhdenvertaisuuslain esteettömyystavoitteiden viemiseksi yrityksiin - Tampereen vihreä valtuustoryhmä

Tampere Pöytäkirja 7/ ( 7) Kaupunginhallituksen konsernijaosto

10 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Valmistelija / lisätiedot: Tirronen Anniina

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ,

9 Tampereen kaupungin vuoden 2016 tilintarkastus. 10 Valtuustokauden strategian toteutumisen arviointi

Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh ,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka, Linnamaa Reija

Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin toivomusponsi:

219 Valtuustoaloite koskien lastensuojelun keinoja puuttua huoltokiusaamiseen ja vieraannuttamiseen - Sirkkaliisa Virtanen ym.

325 Valtuustoaloite digisyrjäytymisen ehkäisemiseksi - Jari Heinonen ja Aarne Raevaara. Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru

5 Tarkastustoimen v palvelu- ja vuosisuunnitelma. 6 Tarkastuslautakunnan tiedoksi merkittävät asiat v. 2018

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut 2017 ja TE-palveluiden ohjausryhmä

691 Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin välisen liiketoiminnan kauppakirjan hyväksyminen. Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru

74 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan talousarvio 2018

26 Sara Hildénin taidemuseon talousarvion seurantaraportti Sara Hildénin taidemuseon näyttelyohjelman valmistelun nykytilanne

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen

Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Vantaan työllisyyspalveluiden esittely. Timo Saari Työllisyyspalveluiden johtaja

Hankinnoilla työllistämisen malli Tampereella

Tampere Ote pöytäkirjasta 9/ (5) Elinvoima- ja osaamislautakunta

TAMPERE 1 Konsernihallinto. Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa nostettuihin huomioihin

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

1. Ohjelmajohtaja. b. allekirjoittaa kaupungille palkkatuella palkattavien, yrityksiin edelleensijoitettavien, työsopimukset. 2.

52 Edustajien nimeäminen Eino Salmelaisen säätiön hallitukseen ja tilintarkastajien valitseminen vuosiksi

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 5/ ( 13) Tarkastuslautakunta

Tampere Pöytäkirja 6/ (8) Tarkastuslautakunta Aika , klo 12:00-15:19. Tammerkoski istuntosali.

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p ,

Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Niina Pietikäinen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Niina Pietikäinen

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

454 Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraportti. Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru

6 Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2017 (Yhteistoimintaalueen. Valmistelija / lisätiedot: Arto Ranta

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ,

REISJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017. Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun

Esittelijä / valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) tai sähköposti

TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVIEN PALVELUJEN LAUTAKUNNASSA KÄSITELLYT ASIAT AJALLA Sisällys

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2017 TARKASTUSLAUTAKUNTA SISÄLLYSLUETTELO

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 7575/ /2013

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Pirjo Oksanen

REISJÄRVEN KUNTA ESITYSLISTA 3/2019

230 Valtuustoaloite selvityksen tekemiseksi Viistokadun palauttamiseksi ratikan rakentamisen ajaksi - Aila Dündar-Järvinen

TAMPEREEN KAUPUNGIN TARKASTUSTOIMI TOIMINTAKERTOMUS

511 Edustajien nimeäminen Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukuntaan. Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli

Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh ,

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh ,

Tampere Ote pöytäkirjasta 8/ (5) Sivistys- ja kulttuurilautakunta

Arviointikertomus vuoden 2016 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta

Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T. Valmistelijan yhteystiedot Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh ,

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (10) Tarkastuslautakunta. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone, 2. krs

Transkriptio:

Tampere Kokouskutsu 1 (48) Aika 09.10.2017, klo 13:00 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsiteltävät asiat 583 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 584 Pöytäkirjan tarkastus 585 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano 2017 586 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-elokuu 2017 587 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin 588 Tampereen kaupungin liittyminen jäseneksi Fespa Finland ry:een 589 Tampereen strategian 2030 hyväksyminen 590 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 8/2017 591 Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 592 Virkojen lakkauttaminen konsernihallinnossa ja konsernipalveluyksikkö Kopparissa 593 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus

Tampere Kokouskutsu 2 (48) Osallistujat Lauri Lyly, puheenjohtaja Kalervo Kummola, 1. varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio, 2. varapuheenjohtaja Jouko Aarnio, sihteeri Aila Dundar-Järvinen Anneli Kivistö Atanas Aleksovski Ilkka Sasi Irja Tulonen Lassi Kaleva Minna Minkkinen Olga Haapa-aho Suvi Mäkeläinen Veikko Vallin Mikko Aaltonen Anna-Kaisa Heinämäki, Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Pekka Salmi Iiris Suomela Johanna Loukaskorpi, Apulaispormestari Aleksi Jäntti, Apulaispormestari Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Anna-Maria Maunu, Viestintäjohtaja Aila Rajamäki, Viestintäpäällikkö

Tampere Kokouskutsu 3 (48) 583 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Tampere Kokouskutsu 4 (48) 584 Pöytäkirjan tarkastus Päätösehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Minna Minkkinen ja Olga Haapaaho (varalle Suvi Mäkeläinen ja Kalervo Kummola). Perustelut Pöytäkirja on tarkastatettavan viimeistään maanantaina 16.10.2017.

Tampere Kokouskutsu 5 (48) 585 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano 2017 TRE:659/00.00.03/2017 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot Päätösvalmistelusihteeri Elina T Nikkilä, puh. 040 801 6102, etunimi.t.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus Kaupunginvaltuuston 2.10.2017 kokouksen täytäntöönpanolistan mukaiset toimeenpanoehdotukset hyväksytään. Liitteet 1 Kaupunginvaltuuston täytäntöönpanolista 2.10.2017

Tampere Kokouskutsu 6 (48) 586 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-elokuu 2017 TRE:4349/00.01.03/2017 Valmistelija / lisätiedot: Teppo Rantanen Valmistelijan yhteystiedot Ohjelmajohtaja, yksikön johtaja Regina Saari, puh. 050 346 9603, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-elokuu 2017 merkitään tiedoksi. Perustelut Raporttiin on koottu työllisyystilannetta kuvaavia yleisiä indikaattoreita sekä tietoa Tampereen työllisyystilannetta edistävistä toimista. Raportointikauden keskeinen asia on työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun valmistelu sekä sen käynnistyminen elokuun alussa. Raportoitavia teemoja ovat 1) alueen ja yritysten elinvoimaisuuden vahvistaminen, 2) työvoiman osaamisen vahvistaminen sekä 3) työllistymistä edistävät palvelut (työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut). Teemojen 1-2 osalta on tehty muutamia nostoja, jotka linkittyvät kiinteästi työllisyyskokeilun toimeenpanoon. Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun. Eduskunta hyväksyi lain (505/2017) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta kesäkuun lopussa. Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) käynnistyi 1.8.2017 ja kestää kokeilulain mukaan vuoden 2018 loppuun. Kunnat ovat kuitenkin esittäneet kokeilujen jatkamista maakuntauudistukseen saakka. Työllisyyskokeilussa kunnat vastaavat kokeilulaissa määritellyn asiakasryhmän osalta myös osasta lakisääteisiä työvoimaja yrityspalveluita. Pirkanmaan kokeilun asiakaskohderyhmä on työttömät työnhakijat, jotka eivät saa palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahaa. Pirkanmaan kokeilun vastuulle siirtyi Pirkanmaan TE-toimistosta elokuun alussa yhteensä noin 22 000 työtöntä työnhakijaa. Tampereen osuus tästä on noin 15 000 asiakasta.

Tampere Kokouskutsu 7 (48) Asiakkaat on siirretty elokuun aikana TE-toimistosta kokeiluun ja vastuutettu edelleen asiakastyöntekijöille. Asiakastyö on käynnistynyt ja se perustuu omavalmentajamalliin, jossa jokaisella asiakkaalla on nimetty vastuutyöntekijä. Työllisyyskokeilun resursointi muodostuu kokeilukuntien osoittaman panostuksen lisäksi TE-toimistosta kuntien työnjohdon alle siirtyneistä työntekijöistä (Pirkanmaan kokeilualueella 76, joista Tampereella 56) ja käytettävissä olevista TE-hallinnon palveluista asiakkaille. Tampereella kaupungin työllisyyspalveluiden ja TE-toimistosta siirtyneiden työntekijöiden yhteenlaskettu määrä on tällä hetkellä noin 150 ja se kasvaa vuoden loppuun mennessä noin 180:een. Työllisyyskokeilun avulla toteutetaan osaltaan Tampereen pormestariohjelman tavoitetta työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä ja tästä johtuen pormestariohjelman mukaisia lisäpanostuksia vaikuttaviin työllisyyspalveluihin tehdään osin jo vuoden 2017 aikana. Vuosien 2017 ja 2018 lisäpanostukset kohdistuvat palveluvolyymien merkittävään kasvattamiseen, rohkeisiin kokeiluihin ja asiakaspalveluhenkilöstön määrään. Työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi työllisyyspalveluiden, ammatillisen koulutuksen ja yrityspalveluiden toimintaa yhdistetään työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Lisäksi työllisyyskokeilun puitteissa määritellään yhteistyörajapinnat ja asiakasvastuut hyvinvointipalveluiden kanssa valmistautuen samalla maakuntauudistukseen. Asiakkaiden palvelutarpeiden pohjalta kehitetään kattavaa palvelutarjoomaa, jossa palveluiden tuottajina ovat pääosin yhdistykset ja yritykset. Palveluja kehitetään nopeilla kokeiluilla yhdessä palveluntuottajien kanssa. Kehitettäviä digitaalisia palveluja hyödynnetään laajasti mm. palvelutarpeenarvioinnissa, ohjauksessa ja ajanvarauksessa. Palvelujen asiakaslähtöisyydellä ja toimintatapojen uudistamisella haetaan vaikuttavuutta ja kustannussäästöjä julkiselle taloudelle työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena on pienentää kokeilun kuluessa merkittävästi myös kaupungin työmarkkinatuen maksuosuutta. Lisäksi työllisyyskokeiluilla halutaan vaikuttaa maakuntauudistuksessa käyttöön otettaviin palveluihin ja niiden järjestämis- ja tuottamistapoihin sekä määritellä tulevaisuuden kunnan rooli työllisyyden edistämisessä. Työttömyys ja avoimet työpaikat Työllisyyskehitys on jatkunut suotuisana. Elokuussa 2017 Tampereen työttömyysaste oli 14,2 prosenttia ja se laski vuoden takaisesta 4,1 prosenttiyksikköä. Työttömyys on ollut laskussa joulukuusta 2016 lähtien. Elokuussa työttömiä oli Tampereella yhteensä 16.395, joka on 4.596 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tampere Kokouskutsu 8 (48) Koko maan työttömyysaste oli elokuun lopussa 11,0 prosenttia. Työttömyyden merkittävästä laskusta huolimatta Tampereen työttömyysaste oli 20 suurimman kunnan vertailussa vieläkin neljänneksi korkein. Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita tamperelaisia oli elokuussa 6.278 henkilöä, mikä on 2.309 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten (- 27 prosenttia). Nuorisotyöttömyyden lasku on jatkunut. Elokuussa 2017 Tampereella oli alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita yhteensä 2.633, mikä on 709 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan (- 21 prosenttia). Vaikka nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet, kaupungin työmarkkinatukimenot ovat edelleen kasvussa. Työmarkkinatilanteen paraneminen on kohdistunut etupäässä helpommin työllistyviin työnhakijoihin. Tammielokuun työmarkkinatukimenot olivat yhteensä 22.051.832 euroa, mikä on 3,0 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2016. Positiivista on, että elokuussa 2017 kaupungin työmarkkinatukikustannus oli noin 55.000 euroa pienempi kuin vuotta aiemmin (-1,8 prosenttia). 300-499 päivää ja yli 1.000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden määrät eivät juurikaan ole muuttuneet, kun verrataan keskenään elokuun 2016 ja elokuun 2017 tietoja. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä Pirkanmaalla on noussut vuodessa noin 7.000:lla (+ 3 prosenttia), kun verrataan keskenään vuoden 2016 ja vuoden 2017 toista neljännestä (huhti-kesäkuu 2016 - huhti-kesäkuu 2017). Uusien avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut. Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun aikana avoimena yhteensä 10.062 työpaikkaa, joista 5.119 oli uusia paikkoja. Uusien paikkojen määrä kasvoi 16 prosenttia edellisvuoden elokuuhun verrattuna. Tampereella uusia avoimia työpaikkoja oli 3.620 (+8,5 prosenttia). Työpaikkojen määrä kasvoi Pirkanmaalla vuositasolla eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä. Lisää tietoa työllisyystilanteesta löytyy kaupungin tietojohtamispalveluiden ylläpitämästä, kuukausittain päivitettävästä työllisyyskatsauksesta https://public.tableau.com/profile/tampereen.kaupunki#!/ vizhome/tampereentyllisyyskatsauselokuu2017/etusivu Alueen ja yritysten elinvoimaisuuden vahvistaminen Työllisyyskokeilussa vahvistetaan työllisyyspalveluiden ja yrityspalveluiden yhteistyötä ja luodaan niiden yhdyspinnalle uusia toimintamalleja. Tavoitteena on palvelumalli, jossa työllisyyspalvelujen roolina on kokeilun kohderyhmän osalta vastata rekrytointipalveluista työnantajille sekä työnhakijoiden yrittäjyyteen ohjaavista palveluista ja alkavan yrittäjän palveluista.

Tampere Kokouskutsu 9 (48) Työllisyyspalvelujen toteuttamia yrittäjyysvalmennuksia, osuuskuntaneuvontaa ja itsensä työllistämisen valmennusta (oman osaamisen tunnistaminen, tuotteistus, myynti ja laskutuspalvelut) kehitetään edelleen ja niiden volyymia kasvatetaan tarpeen mukaan vastaamaan työllisyyskokeilun asiakaskunnan tarpeita. TreStart-toiminta tarjoaa kohtaamispalveluja yrityksille ja työnhakijoille. Yhteistyössä kaupungin työllisyyspalveluiden, Pirkanmaan yrittäjien ja Kauppakamarin kesken valmistellaan Oppipoikakisälli-mestari-pilottia. Siinä on tavoitteena luoda malli työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän tiiviille yhteistyölle, jossa yritysten pyrkimykset työn teettämiseksi on tehty helpoksi, riskittömäksi ja tarvittavia tuki- ja palveluvälineitä on olemassa. Pääpaino on nuorten työllistymiskynnyksen madaltamisessa. Kaupungin työllisyyspalveluilla on käytössään työnantajalle myönnettävä rekrytointilisä ja -palkkio. Työnantaja voi hakea rekrytointilisää palkatessaan tamperelaisen työttömän (pitkäaikaistyötön, koulutettu alle 30-vuotias tai kotoutettava) työnhakijan. Tuki on tarkoitettu madaltamaan työnantajan rekrytointikynnystä työttömän henkilön palkkaamisessa. Työvoiman osaamisen vahvistaminen Työllisyyskokeilun puitteissa palveluja organisoidaan uudella tavalla työllisyyspalveluiden ja ammatillisen koulutuksen (Tredu) yhteistoimintana. Tavoitteena on luoda palvelumalli, jossa työllisyyspalveluiden ja Tredun palvelut kytkeytyvät tiiviisti yhteen yhteisten tavoitteiden, yhteisten asiakkaan palvelutarpeesta lähtevien palveluiden ja yhteisten tilaratkaisujen muodossa. Kohderyhminä ovat erityisesti alle 25-vuotiaat ammattikouluttamattomat nuoret ja koulutuksen keskeyttämisvaarassa olevat nuoret, uravalmentautumisen palveluja tarvitsevat asiakkaat sekä kotoutumisen piiriin kuuluvat työttömät. Edellä mainittuun yhteistyöhön liittyy myös marraskuussa käynnistyvä ESR-rahoitteinen 6Aika: DuuniPolku -hanke. Hankekokonaisuuteen kuuluu yhteensä kahdeksan osatoteuttajan osahankkeet. Tampereen kaupungin osahankkeessa kehitetään yhteistyömalleja ja palveluja Tredu-työllisyyspalveluttyönantajat -yhdyspinnoille. Hankkeessa kehitetään valmennus- ja ohjauspalveluja opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Lisäksi kehitetään edelleen yritysyhteistyön käytäntöjä, joiden avulla voidaan tunnistaa ja vastata työelämän muuttuneisiin tai muutoksessa oleviin osaamisja rekrytointitarpeisiin. Työllisyyskokeilun puitteissa valmistellaan yhteistyöpilotteja myös Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa.

Tampere Kokouskutsu 10 (48) Esimerkki digitaalisten palveluiden kehittämisestä on Osaamisbotti-pilotti. Työllisyyspalvelut on tehnyt kehittämisyhteistyötä Sitran Ratkaisu 100 -kilpailun finaaliin edenneen kehittäjätiimin kanssa. Osaamisbotti on ohjelmistorobotti työnhakijan osaamisen kartoittamiseen, sanoittamiseen ja markkinointiin. Työllisyyspalvelut pilotoi Osaamisbottia ensivaiheessa 30 asiakkaan ja kolmen osavalmentajan voimin. Vaikeammin työllistyvien palvelutarpeiden kartoittamiseen on kehitetty uusi Tyky-työkykypalvelu. Palvelussa kartoitetaan asiakkaan työkykyä ja asiakkaalle soveltuvia ammatillisen kuntoutuksen palveluja, laaditaan asiakkaan kanssa suunnitelma kuntoutumisesta takaisin työelämään sekä ohjataan asiakas suunnitelman mukaisiin kuntoutuspalveluihin sosiaalityöntekijän, terveydenhoitajan, psykologin, lääkärin ja asiakkaan yhteistyönä. Palvelu toteutetaan Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden ja avopalveluiden, Kansaneläkelaitoksen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Toimintakykykeskus-hankkeen yhteistyönä. Keskeisen osaamisen kehittämiseen tarkoitetun palveluresurssin työllisyyskokeilussa muodostavat lakisääteiset työvoima- ja yrityspalvelut. Ne ovat käytettävissä työllisyyskokeilun asiakkaille palvelutarpeen mukaan. Osaamisen kehittämiseen liittyviä TE-palveluita ovat työvoimakoulutukset, ammatinvalinta- ja uraohjaus, valmennukset, työ- ja koulutuskokeilut sekä palkkatuki. Työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut Liitteenä olevassa raportissa työllisyyspalveluiden määrälliset toteumatiedot raportoidaan kaudelta tammi-heinäkuu. Työllisyyskokeilun käynnistymisestä (1.8.2017) johtuen elokuusta alkaen ei ole saatavissa vertailukelpoisia toteumatietoja. Työllisyyspalveluiden asiakasmäärä on työllisyyskokeilun käynnistymisen myötä noussut noin 15.000:een ja palvelut on sen myötä organisoitu kokonaan uudelleen. Palvelut jakautuvat neljään kokonaisuuteen: Työllistymisen ja yrittäjyyden palvelut, Uravalmentautumisen palvelut, Kotoutumisen ja maahanmuuttajien palvelut sekä Monialaiset työllisyyspalvelut. Vuoden viimeinen raportointi laaditaan mahdollisuuksien mukaan uudistuneen palvelurakenteen mukaisesti. Tammi-heinäkuussa 2017 kaupungin työllisyyspalveluissa (TYPA) oli asiakkaana 3.434 työnhakijaa. Ei suomen kieltä äidinkielenään puhuvia oli 16 prosenttia asiakkaista. Palveluiden vaikuttavuus säilyi varsin hyvänä. Asiakkuutensa päättäneistä työhön tai koulutukseen sijoittui 33 prosenttia (tavoite 35 prosenttia). Palvelun päättäneitä asiakkaita oli heinäkuu loppuun mennessä yhteensä 1.347. Kuntouttavassa työtoiminnassa toteutui yhteensä yli 61.000 työtoimintapäivää, mikä on 52 prosenttia koko vuodelle asetetusta tavoitteesta (119.000).

Tampere Kokouskutsu 11 (48) Työllisyyspalveluiden asiakkaita oli alkuvuoden aikana palkkatukityössä, velvoitetyöllistettynä tai työkokeilussa yhteensä 434, mikä on 72 prosenttia koko vuoden tavoitteesta (600). Sosiaalipalveluiden järjestämissä sosiaalisen kuntoutuksen ja osallisuutta vahvistavan kuntouttavan työtoiminnan palveluissa aloitti elokuun loppuun mennessä yhteensä 863 asiakasta. Työvalmennussäätiö Sykkeellä oli tammi-elokuussa kuntouttavassa työtoiminnassa keskimäärin 138 asiakasta kuukaudessa. Tampereen Sarka Oy työllisti elokuun loppuun mennessä yhteensä 106 työtöntä palkkatuella. Konserniohjeen mukaan Tampereen kaupungin toimintayksiköiden (konsernihallinto, konsernipalvelut, palvelualueet ja liikelaitokset) tulee ottaa työllisyydenhoidon palveluiden asiakkaita työllistämistoimenpiteisiin. Työtilaisuuksia on tarjottava avustavissa tehtävissä määrä, joka vastaa vähintään 5 prosenttia toimintayksikön henkilöstöstä. Tammi-elokuussa 2017 kaupungin yksiköissä aloitti yhteensä 486 asiakasta erilaissa työllistämistoimenpiteissä. Tämä on 65 % koko vuoden tavoitteesta. Kaupungin yksiköissä olleista 486 asiakkaista on ollut työkokeilussa 41 prosenttia, palkkatukityössä (pl. velvoitetyöllistetyt) 36 prosenttia, velvoitetyöllistettynä 17 prosenttia ja kuntouttavassa työtoiminnassa 6 prosenttia. Tiedoksi Teppo Rantanen, Taru Kuosmanen, Regina Saari, Maritta Närhi, Mari Selin-Kivenvuori, Tuula Mikkonen Tuula, Katja Piiksi/Sarka Oy, Jyrki Koskinen Jyrki/Syke Liitteet 1 Liite KH 9.10.2017 Työllisyydenhoidon raportti tammi-elokuu 2017

Tampere Kokouskutsu 12 (48) Kaupunginhallitus, 587, 09.10.2017 Tarkastuslautakunta, 39, 12.04.2017 Kaupunginvaltuusto, 125, 15.05.2017 Sivistys- ja kulttuurilautakunta, 12, 16.08.2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta, 18, 17.08.2017 Yhdyskuntalautakunta, 232, 29.08.2017 Elinvoima- ja osaamislautakunta, 22, 30.08.2017 Kaupunginhallitus, 570, 02.10.2017 587 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin TRE:8684/02.02.01/2016 Kaupunginhallitus, 09.10.2017, 587 Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus Esitetään valtuuston päätettäväksi: Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin merkitään tiedoksi. Perustelut Asia jäi pöydälle 2.10.2017 kokouksessa. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Tarkastuslautakunta, sivistys- ja kulttuurilautakunta, sosiaalija terveyslautakunta, elinvoima- ja osaamislautakunta, yhdyskuntalautakunta, Jouko Aarnio, Reija Linnamaa, Lotta Perämaa, Hanna Sulonen, Jukka Männikkö, Heli Hirvelä, Jarkko Oksala, Arto Vuojolainen, Niina Pietikäinen, Anna-Maria Maunu, Nina Mustikkamäki, Johanna Loukaskorpi, Aleksi Jäntti, Anna-Kaisa Heinämäki, Taru Kuosmanen, Mikko Nurminen, Teppo Rantanen Liitteet 1 Kaupunginhallituksen vastaus vuoden 2016 arviointikertomukseen

Tampere Kokouskutsu 13 (48) Tarkastuslautakunta, 12.04.2017, 39 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Merkittiin seuraavat esteellisyydet: Aksu Piippo Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin osalta, Anne Sällylä Tampereen Vesi Liikelaitoksen osalta. Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin vuoden 2016 arviointikertomus hyväksytään ja allekirjoitetaan. Tarkastustoimi oikeutetaan tekemään arviointikertomukseen teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia. Tampereen kaupungin vuoden 2016 arviointikertomus liitetään tilinpäätöksen tarkastusasiakirjaksi. Esitetään kaupunginvaltuustolle: Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2017 loppuun mennessä. Perustelut Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan valmisteltava kaupunginvaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kaupunginhallitus on antanut vuoden 2016 tilinpäätöksessä selvityksen valtuuston talousarviossa asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan johtosäännön 12 :n mukaan tarkastuslautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen käsittelyä valtuustossa arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Liitteet 1 Tampereen kaupungin vuoden 2016 arviointikertomus.pdf 2 Korjauslista vuoden 2016 tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen 3 päivitetty 15.5.2017 Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2016.pdf

Tampere Kokouskutsu 14 (48) Kaupunginvaltuusto, 15.05.2017, 125 Valmistelijat / lisätiedot: Erja Viitala erjaviit Päätös Tarkastuslautakunnan ehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2017 loppuun mennessä. Liitteet 1 Tampereen kaupungin vuoden 2016 arviointikertomus.pdf 2 Korjauslista vuoden 2016 tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen 3 Arviointikertomus 2016, päivitetty 15.5. Sivistys- ja kulttuurilautakunta, 16.08.2017, 12 Valmistelijat / lisätiedot: Kuosmanen Taru Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Annetaan lausuntona perusteluosassa oleva selvitys. Perustelut Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi. Valtuusto käsitteli vuoden 2016 arviointikertomusta 15.5.2017. Valtuusto velvoitti kaupunginhallituksen ja lautakunnat ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä elokuun lautakunnissa, minkä jälkeen lausunnot siirtyvät strategiaja kehittämisyksikön valmisteltaviksi. Lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Sivistys- ja kulttuurilautakunnalta pyydetään lausuntoa kaupungin taloudesta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti:

Tampere Kokouskutsu 15 (48) Tampereen kaupungin menojen ja tulojen tasapainoa ei ole saavutettu. Tilikauden tulos jäi tavoitteesta 5,2 milj. euroa. Tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, kun valtuuston vuositavoite oli 16,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokset ovat olleet koko 2010- luvun alijäämäisiä lukuun ottamatta yhtä vuotta. Alijäämäisten tulosten odotetaan jatkuvan, sillä myös vuoden 2017 talousarviossa tulos on lähes 19 milj. alijäämäinen. Tampereen tulos on heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Vuositavoite oli, että investointien tulorahoitusprosentti on 33 %. Tämä saavutettiin, luku oli 33,7 %. Tampereen tunnusluku on alhaisin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ja konsernin osalta se on toiseksi heikoin. Tampereella on suuriin kaupunkeihin verrattuna vähiten lainaa asukasta kohden ja toiseksi vähiten konsernin osalta. Tampereen kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta 2013. Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoitusprosentti on jäänyt matalaksi. Talousarvion menot on ylitetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimisvaiheessa pyritään menojen vähentämiseen. Kaupungin ja konsernin lainamäärä on edelleen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se on kasvanut voimakkaasti vuonna 2016. Kaupunginhallituksen on seurattava talousarvion toteutumista ja reagoitava ylityksiin tilikauden aikana. Kaupunginhallituksen on myös selvitettävä ja esitettävä kaupunginvaltuustolle kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten kaupungin talousarvion toteutumista seurataan jatkossa tarkemmin ja miten voidaan estää ylitysten syntymistä tilikauden aikana? Mitkä ovat talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut? Sivistys- ja kulttuurilautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan ja talouden toteutumista seurataan systemaattisesti. Talouden toteumatiedot ja tilinpäätösennusteet sekä analyysit käsitellään palvelualueen, -ryhmien ja -yksiköiden johtoryhmissä kuukausittain sekä lautakunnissa kolme kertaa vuodessa. Raportoinnin laatua on parannettu ottamalla käyttöön kuukausittaiset suoriteperusteiset jaksotukset ja kiinnittämällä erityistä huomiota ennusteiden realistisuuteen. Talouden seurannassa ei ole ollut ongelmia. Sen sijaan talousarvion laadintavaiheessa olisi erityisen tärkeää mitoittaa toiminta ja taloudelliset resurssit realistiselle tasolle. Tasapainottamisesitysten tekemiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomioita sekä talousarvion laadintavaiheessa että raportoinnin yhteydessä. Lautakuntien tulisi ottaa vastuu toiminnan sopeuttamista koskevien päätösten tekemisestä.

Tampere Kokouskutsu 16 (48) Talouden tasapainottamiseksi parannetaan tuottavuutta mm. digitalisaatiota hyödyntämällä ja parantamalla työhyvinvointia. Toimintayksiköiden on noudatettava tiukkaa menokuria ja pidättäydyttävä kaupungin nettomenoja lisäävistä esityksistä. Lautakunnan on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä olevaan talousarvioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyväksikäyttäen." Lisäksi sivistys- ja kulttuurilautakunnalta pyydetään lausuntoa varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Valtuuston tilaajalle asettama vuositavoite avoimen varhaiskasvatuspalvelun lisäämisestä ei toteutunut. Sen sijaan palvelusetelipäivähoitoa lisättiin reilusti yli tavoitteen. Tuotannolle asetetuista tavoitteista mikään ei toteutunut. Kaikki asetetut vuositavoitteet ovat määrällisiä. Laadullisten tavoitteiden asettamista olisi aiheellista harkita, koska se voisi edesauttaa sekä laadun että vaikuttavuuden mittaamista ja kehittämistä. Myös yksityisille toimijoille tulisi mahdollisuuksien mukaan asettaa laajemmin laatuun ja vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteita. Palvelusetelin käyttö on edullisempaa kuin oma tuotanto. Palvelusetelipäivähoidon määrä on riippuvainen siitä, tuleeko markkinoille yksityisiä toimijoita. Kaupungin tulee mahdollisuuksiensa mukaan huolehtia siitä, että se tarjoaa yksityisille päiväkodeille soveltuvia tontteja tai muita tiloja. Kattavan palveluverkon turvaaminen on tärkeää ja tarkoituksenmukaista, koska varhaiskasvatuksen palvelutarve kasvaa jatkuvasti. Tampere ei rajannut subjektiivista päivähoito-oikeutta siten kuin laki mahdollistaisi. Päivähoidon ryhmäkokoja ei myöskään kasvatettu varhaiskasvatuslain mahdollistamalla tavalla. Tuloksellisuustarkastelussa se on talouden ja tehokkuuden näkökulmista negatiivista, mutta laadun kannalta positiivista. Päiväkotihoidon tarjoaminen ja siitä tiedottaminen perheille on tärkeää. Esiopetuksen täydentävä toiminta on Aluehallintoviraston huomautuksen mukaan järjestetty tarkoitushakuisella palveluohjauksella pääosin kerhotoimintana. Kaupungin menettely ei ole laadun näkökulmasta tarkoituksenmukaista, vaikka toiminta voidaankin järjestää kerhomuodossa edullisemmin. Kaupunki aikoo jatkossakin tuottaa palvelua kerhotoimintana. Yksityisen päivähoidon valvonta oli vuoden 2016 aikana enemmän jälkikäteen reagoivaa kuin ennakoivaa. Julkisuuteen nousi useita tapauksia yksityisen päivähoidon laatuun liittyen. Lain velvoittama valvonnan määrä ei välttämättä riitä takaamaan laadukasta yksityistä palvelutuotantoa. Kaupungin olisi suositeltavaa kehittää valvonnan prosessia ja suhteuttaa valvontaresurssit tarkoituksenmukaiselle tasolle. Toiminnan lähtökohtana tulisi olla

Tampere Kokouskutsu 17 (48) ennakoiva valvonta sekä yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointia kehitetään (mukaan lukien yksityinen varhaiskasvatus)? Miten varhaiskasvatuksen palveluverkko turvataan jatkossa? Miten yksityisen päivähoidon valvonnan prosessia kehitetään? Sivistys- ja kulttuurilautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Tampereen kaupunkiseudulla luodaan vuoden loppuun mennessä varhaiskasvatukseen pedagogista toimintaa ja laatua arvioiva järjestelmä osana varhaiskasvatuksen oppivat yhteisöt ja seutukunta -hanketta. Järjestelmä kattaa myös yksityisen päivähoidon. Varhaiskasvatuksen palvelupäälliköt seuraavat syntyvien lasten määriä, asukasmääriä alueittain sekä laadittuja suunnitteita. Lisäksi seurataan yksiköiden täyttö- ja käyttöastetta. Lukumääriä verrataan yksiköistä vapautuvien paikkojen määrään. Kunnallisen palveluverkon lisäksi palvelutarpeen lisäystä katetaan yksityisellä varhaiskasvatuksen palvelutuotannolla (palveluseteli). Tilakeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä alueiden uudisrakentamisen osalta. Yksityisen päivähoidon valvonnan prosessia kehitetään sisäiseltä tarkastukselta saatujen toimintaohjeiden mukaisesti. Valvontasuunnitelma, vuosille 2017-2018, on laadittu ja se on hyväksytty Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 24.5.2017. Vuosiraportti tarkastuskäynneistä esitellään Sivistysja kulttuurilautakunnassa vuosittain. Valvonnan ja ohjauksen prosessikuvaus laaditaan lokakuun loppuun mennessä. Valvonnan ja ohjauksen seurantataulukko otetaan käyttöön elokuussa. Taulukossa näkyy reaaliaikaisesti palveluntuottajien toiminnan tilanne. Viranomaispäätökset tehdään Selma-järjestelmään. Arkistonmuodostussuunnitelman mukainen dokumentointi toteutetaan syksyn 2017 aikana." Liitteet 1 Liite sikula 16.8.2017 Arviointikertomus 2016, päivitetty 15.5. Sosiaali- ja terveyslautakunta, 17.08.2017, 18 Valmistelijat / lisätiedot: Kuosmanen Taru Päätös Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi.

Tampere Kokouskutsu 18 (48) Valtuusto käsitteli vuoden 2016 arviointikertomusta 15.5.2017. Valtuusto velvoitti kaupunginhallituksen ja lautakunnat ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä elokuun lautakunnissa, minkä jälkeen lausunnot siirtyvät strategiaja kehittämisyksikön valmisteltaviksi. Lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa kaupungin taloudesta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Tampereen kaupungin menojen ja tulojen tasapainoa ei ole saavutettu. Tilikauden tulos jäi tavoitteesta 5,2 milj. euroa. Tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, kun valtuuston vuositavoite oli 16,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokset ovat olleet koko 2010- luvun alijäämäisiä lukuun ottamatta yhtä vuotta. Alijäämäisten tulosten odotetaan jatkuvan, sillä myös vuoden 2017 talousarviossa tulos on lähes 19 milj. alijäämäinen. Tampereen tulos on heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Vuositavoite oli, että investointien tulorahoitusprosentti on 33 %. Tämä saavutettiin, luku oli 33,7 %. Tampereen tunnusluku on alhaisin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ja konsernin osalta se on toiseksi heikoin. Tampereella on suuriin kaupunkeihin verrattuna vähiten lainaa asukasta kohden ja toiseksi vähiten konsernin osalta. Tampereen kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta 2013. Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoitusprosentti on jäänyt matalaksi. Talousarvion menot on ylitetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimisvaiheessa pyritään menojen vähentämiseen. Kaupungin ja konsernin lainamäärä on edelleen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se on kasvanut voimakkaasti vuonna 2016. Kaupunginhallituksen on seurattava talousarvion toteutumista ja reagoitava ylityksiin tilikauden aikana. Kaupunginhallituksen on myös selvitettävä ja esitettävä kaupunginvaltuustolle kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten kaupungin talousarvion toteutumista seurataan jatkossa tarkemmin ja miten voidaan estää ylitysten syntymistä tilikauden aikana? Mitkä ovat talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut? Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan ja talouden toteutumista seurataan systemaattisesti. Talouden toteumatiedot ja tilinpäätösennusteet sekä analyysit käsitellään palvelualueen, -ryhmien ja -yksiköiden johtoryhmissä kuukausittain sekä lautakunnissa kolme kertaa vuodessa. Raportoinnin laatua on

Tampere Kokouskutsu 19 (48) parannettu ottamalla käyttöön kuukausittaiset suoriteperusteiset jaksotukset ja kiinnittämällä erityistä huomiota ennusteiden realistisuuteen. Hyvinvoinnin palvelualueen talousarviossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta merkittäviä ylitysuhkia, jotka on havaittu raportoinnin yhteydessä jo alkuvuonna. Talouden seurannassa ei ole ollut ongelmia. Sen sijaan talousarvion laadintavaiheessa olisi erityisen tärkeää mitoittaa toiminta ja taloudelliset resurssit realistiselle tasolle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvion ylitysuhat ovat niin merkittäviä, että tarvittavien sopeuttamistoimenpiteiden tekeminen kesken vuotta on haasteellista. Tasapainottamisesitysten tekemiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomioita sekä talousarvion laadintavaiheessa että raportoinnin yhteydessä. Lautakuntien tulisi ottaa vastuu toiminnan sopeuttamista koskevien päätösten tekemisestä. Talouden tasapainottamiseksi jatketaan palvelurakenteiden uudistamista mm. ikäihmisten palveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Lähtökohtana rakenteellisissa muutoksissa on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. On tärkeää resurssoida peruspalvelut riittävästi, jolloin ei kasvateta vaan vähennetään ongelmia ja kulupaineita ja jolloin talouden tasapainottamiselle pidemmällä aikavälillä on paremmat edellytykset. Tuottavuutta parannetaan mm. digitalisaatiota hyödyntämällä ja parantamalla työhyvinvointia. Toimintayksiköiden on noudatettava tiukkaa menokuria ja pidättäydyttävä kaupungin nettomenoja lisäävistä esityksistä. Lautakunnan on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä olevaan talousarvioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyväksikäyttäen." Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään myös lausuntoa lastensuojelusta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Valtuustokauden tavoite perhehoidon osuuden lisäämisestä sijaishuollossa on saavutettu. Perhehoidon lisäämistä pitää niin lasten edun kuin kustannusedun vuoksi edelleen tavoitella. Lastensuojelulain aikarajoja on pystytty noudattamaan vuosia jatkuneen lainvastaisen tilanteen jälkeen. Palvelutarpeen arviointi aloitetaan keskimäärin kahden arkipäivän kuluessa (lain mukaan vähintään seitsemän) ja arviointi valmistuu kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Sosiaalihuoltolain muutokseen on reagoitu asianmukaisesti. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluja on tarjolla ehkäisevästi ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen organisaatiomuutoksessa kymmenen erillistä yksikköä on sovitettu kolmeen kokonaisuuteen: perhepalvelut, lastensuojelun avopalvelut ja lastensuojelun sijaishuoltopalvelut.

Tampere Kokouskutsu 20 (48) Lastensuojelun kokonaiskustannukset alle 20-vuotiasta lasta kohden olivat Tampereella vuonna 2015 kuusikkokuntien keskiarvoa korkeammat. Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet vuosina 2011 2015 vähemmän kuin kuusikkokunnissa keskimäärin. Hyvä suunta näyttää olevan kääntymässä, sillä vuonna 2016 kiireelliset sijoitukset lisääntyivät ja etenkin näihin liittyvät hoitovuorokaudet. Ehkäiseviin palveluihin panostaminen ei vielä näy tai kyseessä on satunnainen ilmiö. Kaikki lakisääteiset asiakassuunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Vuoden 2016 lopussa kirjalliset asiakassuunnitelmat puuttuivat tai niitä ei ole päivitetty 450 asiakkaalta, mikä on viidesosa asiakkaista. Asiakassuunnitelmat tulee saattaa ajan tasalle, sillä asiakkaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että häntä koskevat suunnitelmat on dokumentoitu. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat edelleen ajankohtaisia. Sijaisten vaihtuvuus on suurta. Vuoden aikana lastensuojelussa ehti olla 40 eri henkilöä sijaisena. Sen lisäksi, että tämä ei ole asiakkaan etu, uuden työntekijän perehdyttäminen vie paljon vakinaisten työntekijöiden työaikaa ja lisää osaltaan työn kuormittavuutta." Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten lakisääteiset asiakassuunnitelmat saadaan ajan tasalle? Miten lastensuojelutyössä työsuhteiden pysyvyyttä voidaan edistää? Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Lastensuojelun sosiaalityössä aloittaa 1.9.2017 kolme uutta johtavaa sosiaalityöntekijää ja tiimirakennetta muokataan. Muutoksen tavoitteena on saada lisää tukea ja ohjausta sosiaalityöntekijöille lähiesimiehen taholta. Myös dokumentointityön seuranta ja ohjaus lisääntyy. Johtavan sosiaalityöntekijän tulee olla tietoinen vastuualueensa keskeneräisistä asiakassuunnitelmista ja yhdessä kollegoiden ja esimiehen kanssa kehittää ja johtaa työtä siten, että dokumentointi on ajantasaista ja laadukasta. Tampere on mukana Kansa-koulu-hankkeessa, joka on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia valtakunnassa yhtenäisesti. Tarjoamalla koulutusta riittävästi lisäämme sosiaalityöntekijöiden dokumentointiosaamista ja samalla edellytämme, että kaikki sosiaalityöntekijät osallistuvat koulutukseen. Työnantajamaineen tulee olla hyvä sosiaalityöntekijöiden saamiseksi organisaatioon. Ison organisaation työsuhde-edut, työnohjaus, lakimiehen tuki ja mahdollisuus kouluttautua tulee taata. Sitoutumista organisaatioon voisi lisätä kehittämällä esimerkiksi sitoutumisesta palkitsevia bonusjärjestelmiä."

Tampere Kokouskutsu 21 (48) Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa mielenterveys- ja päihdepalveluista, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärä on kasvanut, kynnys hoitoon hakeutumisesta madaltunut ja palveluihin pääsy helpottunut. Palvelujen painopiste on siirretty avopainotteiseksi kalliimman sairaalahoidon vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin avohoitoa on lisätty. Kaivannon sairaalan sulkeminen ei ole tuonut toivottua säästöä. Asiakkaista 45 % on alle 30-vuotiaita. Nuorten osuus asiakkaista on huolestuttavan suuri. Psykiatrien saatavuus on vaikea valtakunnallinen ongelma. Psykiatrien rekrytoimiseksi on tärkeää miettiä entistä tehokkaampia keinoja. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuus perustuu Käypä hoito -suositusten noudattamiseen hoidossa. Olisi suositeltavaa, että mielenterveys- ja päihdepalvelut kehittäisivät mahdollisuuksien mukaan myös muita mittareita vaikuttavuuden arviointiin. Esimerkiksi sidosryhmätyytyväisyyden mittaaminen voisi olla menetelmä, jonka avulla saataisiin lisää tietoa toiminnan kehittämiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten psykiatrien rekrytointia aiotaan tehostaa? Miten mielenterveysja päihdepalvelujen vaikuttavuuden arviointia kehitetään? Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Psykiatripula on valtakunnallinen haaste. Tampereella haasteeseen yritetään vastata olemalla läsnä valtakunnallisissa verkostoissa, mm. lääkäripäivillä, käyttämällä rekrytointilisiä, tarjoamalla miellyttävän työyhteisön, jossa saa muilta kollegoilta tukea sekä tekemällä yhteistyötä oppilaitosten ja lääketieteen kandidaattien kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vaikuttavuuden arviointia kehitetään. Huumehoidon hankinta tehtiin vaikuttavuusperusteisesti. Mittareina käytetään asiakkaiden pysymistä hoidossa, hoidossa etenemistä, asiakasmääriä, erikoissairaanhoidon kustannusten kehitystä sekä julkisuuskuvaa. Palveluntuottajia palkitaan hyvistä tuloksista ja asetetaan sanktioita, jos tavoitteet alittuvat. Kotiin annettavissa tuetun asumisen palveluissa palveluntuottajilta edellytetään käytettäväksi toimintakyky- tai elämänlaatumittaria. Käytössä on tällä hetkellä kuusi erilaista mittaria, joiden käytettävyyttä arvioidaan palveluntuottajien ja yliopiston kanssa. Tavoitteena on löytää yhtenäiset mittarit, joilla voidaan mitata asiakkaiden kuntoutumista.

Tampere Kokouskutsu 22 (48) Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kilpailutuksessa käytettiin kuntoutumislupausta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on suunnitteilla myös sidosryhmäkysely. Lisäksi on käytössä kokemusasiantuntijoita ja asiakasraati." Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus oli Annetaan lausuntona perusteluosassa oleva selvitys. Kokouskäsittely Ulla-Leena Alppi teki seuraavan muutosehdotuksen: lautakunnan antaman lausunnon kolmannen kappaleen kolmanneksi lauseeksi lisätään "On tärkeää resurssoida peruspalvelut riittävästi, jolloin ei kasvateta vaan vähennetään ongelmia ja kulupaineita ja jolloin talouden tasapainottamiselle pidemmällä aikavälillä on paremmat edellytykset." Jani Moisio kannatti muutosesitystä. Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana. Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Perustelut Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi. Valtuusto käsitteli vuoden 2016 arviointikertomusta 15.5.2017. Valtuusto velvoitti kaupunginhallituksen ja lautakunnat ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä elokuun lautakunnissa, minkä jälkeen lausunnot siirtyvät strategiaja kehittämisyksikön valmisteltaviksi. Lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa kaupungin taloudesta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Tampereen kaupungin menojen ja tulojen tasapainoa ei ole saavutettu. Tilikauden tulos jäi tavoitteesta 5,2 milj. euroa. Tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, kun valtuuston vuositavoite oli 16,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokset ovat olleet koko 2010- luvun alijäämäisiä lukuun ottamatta yhtä vuotta. Alijäämäisten tulosten odotetaan jatkuvan, sillä myös vuoden 2017 talousarviossa tulos on lähes 19 milj. alijäämäinen. Tampereen tulos on heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin.

Tampere Kokouskutsu 23 (48) Kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Vuositavoite oli, että investointien tulorahoitusprosentti on 33 %. Tämä saavutettiin, luku oli 33,7 %. Tampereen tunnusluku on alhaisin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ja konsernin osalta se on toiseksi heikoin. Tampereella on suuriin kaupunkeihin verrattuna vähiten lainaa asukasta kohden ja toiseksi vähiten konsernin osalta. Tampereen kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta 2013. Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoitusprosentti on jäänyt matalaksi. Talousarvion menot on ylitetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimisvaiheessa pyritään menojen vähentämiseen. Kaupungin ja konsernin lainamäärä on edelleen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se on kasvanut voimakkaasti vuonna 2016. Kaupunginhallituksen on seurattava talousarvion toteutumista ja reagoitava ylityksiin tilikauden aikana. Kaupunginhallituksen on myös selvitettävä ja esitettävä kaupunginvaltuustolle kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten kaupungin talousarvion toteutumista seurataan jatkossa tarkemmin ja miten voidaan estää ylitysten syntymistä tilikauden aikana? Mitkä ovat talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut? Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan ja talouden toteutumista seurataan systemaattisesti. Talouden toteumatiedot ja tilinpäätösennusteet sekä analyysit käsitellään palvelualueen, -ryhmien ja -yksiköiden johtoryhmissä kuukausittain sekä lautakunnissa kolme kertaa vuodessa. Raportoinnin laatua on parannettu ottamalla käyttöön kuukausittaiset suoriteperusteiset jaksotukset ja kiinnittämällä erityistä huomiota ennusteiden realistisuuteen. Hyvinvoinnin palvelualueen talousarviossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta merkittäviä ylitysuhkia, jotka on havaittu raportoinnin yhteydessä jo alkuvuonna. Talouden seurannassa ei ole ollut ongelmia. Sen sijaan talousarvion laadintavaiheessa olisi erityisen tärkeää mitoittaa toiminta ja taloudelliset resurssit realistiselle tasolle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvion ylitysuhat ovat niin merkittäviä, että tarvittavien sopeuttamistoimenpiteiden tekeminen kesken vuotta on haasteellista. Tasapainottamisesitysten tekemiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomioita sekä talousarvion laadintavaiheessa että raportoinnin yhteydessä. Lautakuntien tulisi ottaa vastuu toiminnan sopeuttamista koskevien päätösten tekemisestä. Talouden tasapainottamiseksi jatketaan palvelurakenteiden uudistamista mm. ikäihmisten palveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä perusterveydenhuollossa ja

Tampere Kokouskutsu 24 (48) erikoissairaanhoidossa. Lähtökohtana rakenteellisissa muutoksissa on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Tuottavuutta parannetaan mm. digitalisaatiota hyödyntämällä ja parantamalla työhyvinvointia. Toimintayksiköiden on noudatettava tiukkaa menokuria ja pidättäydyttävä kaupungin nettomenoja lisäävistä esityksistä. Lautakunnan on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä olevaan talousarvioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyväksikäyttäen." Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään myös lausuntoa lastensuojelusta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Valtuustokauden tavoite perhehoidon osuuden lisäämisestä sijaishuollossa on saavutettu. Perhehoidon lisäämistä pitää niin lasten edun kuin kustannusedun vuoksi edelleen tavoitella. Lastensuojelulain aikarajoja on pystytty noudattamaan vuosia jatkuneen lainvastaisen tilanteen jälkeen. Palvelutarpeen arviointi aloitetaan keskimäärin kahden arkipäivän kuluessa (lain mukaan vähintään seitsemän) ja arviointi valmistuu kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Sosiaalihuoltolain muutokseen on reagoitu asianmukaisesti. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluja on tarjolla ehkäisevästi ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen organisaatiomuutoksessa kymmenen erillistä yksikköä on sovitettu kolmeen kokonaisuuteen: perhepalvelut, lastensuojelun avopalvelut ja lastensuojelun sijaishuoltopalvelut. Lastensuojelun kokonaiskustannukset alle 20-vuotiasta lasta kohden olivat Tampereella vuonna 2015 kuusikkokuntien keskiarvoa korkeammat. Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet vuosina 2011 2015 vähemmän kuin kuusikkokunnissa keskimäärin. Hyvä suunta näyttää olevan kääntymässä, sillä vuonna 2016 kiireelliset sijoitukset lisääntyivät ja etenkin näihin liittyvät hoitovuorokaudet. Ehkäiseviin palveluihin panostaminen ei vielä näy tai kyseessä on satunnainen ilmiö. Kaikki lakisääteiset asiakassuunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Vuoden 2016 lopussa kirjalliset asiakassuunnitelmat puuttuivat tai niitä ei ole päivitetty 450 asiakkaalta, mikä on viidesosa asiakkaista. Asiakassuunnitelmat tulee saattaa ajan tasalle, sillä asiakkaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että häntä koskevat suunnitelmat on dokumentoitu. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat edelleen ajankohtaisia. Sijaisten vaihtuvuus on suurta. Vuoden aikana lastensuojelussa ehti olla 40 eri henkilöä sijaisena. Sen lisäksi, että tämä ei ole asiakkaan etu, uuden työntekijän perehdyttäminen vie paljon vakinaisten työntekijöiden työaikaa ja lisää osaltaan työn kuormittavuutta."

Tampere Kokouskutsu 25 (48) Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten lakisääteiset asiakassuunnitelmat saadaan ajan tasalle? Miten lastensuojelutyössä työsuhteiden pysyvyyttä voidaan edistää? Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Lastensuojelun sosiaalityössä aloittaa 1.9.2017 kolme uutta johtavaa sosiaalityöntekijää ja tiimirakennetta muokataan. Muutoksen tavoitteena on saada lisää tukea ja ohjausta sosiaalityöntekijöille lähiesimiehen taholta. Myös dokumentointityön seuranta ja ohjaus lisääntyy. Johtavan sosiaalityöntekijän tulee olla tietoinen vastuualueensa keskeneräisistä asiakassuunnitelmista ja yhdessä kollegoiden ja esimiehen kanssa kehittää ja johtaa työtä siten, että dokumentointi on ajantasaista ja laadukasta. Tampere on mukana Kansa-koulu-hankkeessa, joka on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia valtakunnassa yhtenäisesti. Tarjoamalla koulutusta riittävästi lisäämme sosiaalityöntekijöiden dokumentointiosaamista ja samalla edellytämme, että kaikki sosiaalityöntekijät osallistuvat koulutukseen. Työnantajamaineen tulee olla hyvä sosiaalityöntekijöiden saamiseksi organisaatioon. Ison organisaation työsuhde-edut, työnohjaus, lakimiehen tuki ja mahdollisuus kouluttautua tulee taata. Sitoutumista organisaatioon voisi lisätä kehittämällä esimerkiksi sitoutumisesta palkitsevia bonusjärjestelmiä." Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa mielenterveys- ja päihdepalveluista, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärä on kasvanut, kynnys hoitoon hakeutumisesta madaltunut ja palveluihin pääsy helpottunut. Palvelujen painopiste on siirretty avopainotteiseksi kalliimman sairaalahoidon vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin avohoitoa on lisätty. Kaivannon sairaalan sulkeminen ei ole tuonut toivottua säästöä. Asiakkaista 45 % on alle 30-vuotiaita. Nuorten osuus asiakkaista on huolestuttavan suuri. Psykiatrien saatavuus on vaikea valtakunnallinen ongelma. Psykiatrien rekrytoimiseksi on tärkeää miettiä entistä tehokkaampia keinoja. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuus perustuu Käypä hoito -suositusten noudattamiseen hoidossa. Olisi suositeltavaa, että mielenterveys- ja päihdepalvelut kehittäisivät mahdollisuuksien