586 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-elokuu Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 52/ (8) 586 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-elokuu 2017 TRE:4349/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Ohjelmajohtaja, yksikön johtaja Regina Saari, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-elokuu 2017 merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle ja ohjelmajohtaja Regina Saarelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Aleksi Jäntti poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. Perustelut Raporttiin on koottu työllisyystilannetta kuvaavia yleisiä indikaattoreita sekä tietoa Tampereen työllisyystilannetta edistävistä toimista. Raportointikauden keskeinen asia on työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun valmistelu sekä sen käynnistyminen elokuun alussa. Raportoitavia teemoja ovat 1) alueen ja yritysten elinvoimaisuuden vahvistaminen, 2) työvoiman osaamisen vahvistaminen sekä 3) työllistymistä edistävät palvelut (työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut). Teemojen 1-2 osalta on tehty muutamia nostoja, jotka linkittyvät kiinteästi työllisyyskokeilun toimeenpanoon. Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun. Eduskunta hyväksyi lain (505/2017) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta kesäkuun lopussa. Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) käynnistyi ja kestää kokeilulain mukaan vuoden 2018 loppuun. Kunnat ovat kuitenkin esittäneet kokeilujen jatkamista maakuntauudistukseen saakka.

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 52/ (8) Työllisyyskokeilussa kunnat vastaavat kokeilulaissa määritellyn asiakasryhmän osalta myös osasta lakisääteisiä työvoimaja yrityspalveluita. Pirkanmaan kokeilun asiakaskohderyhmä on työttömät työnhakijat, jotka eivät saa palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahaa. Pirkanmaan kokeilun vastuulle siirtyi Pirkanmaan TE-toimistosta elokuun alussa yhteensä noin työtöntä työnhakijaa. Tampereen osuus tästä on noin asiakasta. Asiakkaat on siirretty elokuun aikana TE-toimistosta kokeiluun ja vastuutettu edelleen asiakastyöntekijöille. Asiakastyö on käynnistynyt ja se perustuu omavalmentajamalliin, jossa jokaisella asiakkaalla on nimetty vastuutyöntekijä. Työllisyyskokeilun resursointi muodostuu kokeilukuntien osoittaman panostuksen lisäksi TE-toimistosta kuntien työnjohdon alle siirtyneistä työntekijöistä (Pirkanmaan kokeilualueella 76, joista Tampereella 56) ja käytettävissä olevista TE-hallinnon palveluista asiakkaille. Tampereella kaupungin työllisyyspalveluiden ja TE-toimistosta siirtyneiden työntekijöiden yhteenlaskettu määrä on tällä hetkellä noin 150 ja se kasvaa vuoden loppuun mennessä noin 180:een. Työllisyyskokeilun avulla toteutetaan osaltaan Tampereen pormestariohjelman tavoitetta työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä ja tästä johtuen pormestariohjelman mukaisia lisäpanostuksia vaikuttaviin työllisyyspalveluihin tehdään osin jo vuoden 2017 aikana. Vuosien 2017 ja 2018 lisäpanostukset kohdistuvat palveluvolyymien merkittävään kasvattamiseen, rohkeisiin kokeiluihin ja asiakaspalveluhenkilöstön määrään. Työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi työllisyyspalveluiden, ammatillisen koulutuksen ja yrityspalveluiden toimintaa yhdistetään työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Lisäksi työllisyyskokeilun puitteissa määritellään yhteistyörajapinnat ja asiakasvastuut hyvinvointipalveluiden kanssa valmistautuen samalla maakuntauudistukseen. Asiakkaiden palvelutarpeiden pohjalta kehitetään kattavaa palvelutarjoomaa, jossa palveluiden tuottajina ovat pääosin yhdistykset ja yritykset. Palveluja kehitetään nopeilla kokeiluilla yhdessä palveluntuottajien kanssa. Kehitettäviä digitaalisia palveluja hyödynnetään laajasti mm. palvelutarpeenarvioinnissa, ohjauksessa ja ajanvarauksessa. Palvelujen asiakaslähtöisyydellä ja toimintatapojen uudistamisella haetaan vaikuttavuutta ja kustannussäästöjä julkiselle taloudelle työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena on pienentää kokeilun kuluessa merkittävästi myös kaupungin työmarkkinatuen maksuosuutta. Lisäksi työllisyyskokeiluilla halutaan vaikuttaa maakuntauudistuksessa käyttöön otettaviin palveluihin ja niiden järjestämis- ja tuottamistapoihin sekä määritellä tulevaisuuden kunnan rooli työllisyyden edistämisessä.

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 52/ (8) Työttömyys ja avoimet työpaikat Työllisyyskehitys on jatkunut suotuisana. Elokuussa 2017 Tampereen työttömyysaste oli 14,2 prosenttia ja se laski vuoden takaisesta 4,1 prosenttiyksikköä. Työttömyys on ollut laskussa joulukuusta 2016 lähtien. Elokuussa työttömiä oli Tampereella yhteensä , joka on henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli elokuun lopussa 11,0 prosenttia. Työttömyyden merkittävästä laskusta huolimatta Tampereen työttömyysaste oli 20 suurimman kunnan vertailussa vieläkin neljänneksi korkein. Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita tamperelaisia oli elokuussa henkilöä, mikä on henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten (- 27 prosenttia). Nuorisotyöttömyyden lasku on jatkunut. Elokuussa 2017 Tampereella oli alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita yhteensä 2.633, mikä on 709 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan (- 21 prosenttia). Vaikka nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet, kaupungin työmarkkinatukimenot ovat edelleen kasvussa. Työmarkkinatilanteen paraneminen on kohdistunut etupäässä helpommin työllistyviin työnhakijoihin. Tammielokuun työmarkkinatukimenot olivat yhteensä euroa, mikä on 3,0 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna Positiivista on, että elokuussa 2017 kaupungin työmarkkinatukikustannus oli noin euroa pienempi kuin vuotta aiemmin (-1,8 prosenttia) päivää ja yli päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden määrät eivät juurikaan ole muuttuneet, kun verrataan keskenään elokuun 2016 ja elokuun 2017 tietoja. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä Pirkanmaalla on noussut vuodessa noin 7.000:lla (+ 3 prosenttia), kun verrataan keskenään vuoden 2016 ja vuoden 2017 toista neljännestä (huhti-kesäkuu huhti-kesäkuu 2017). Uusien avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut. Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun aikana avoimena yhteensä työpaikkaa, joista oli uusia paikkoja. Uusien paikkojen määrä kasvoi 16 prosenttia edellisvuoden elokuuhun verrattuna. Tampereella uusia avoimia työpaikkoja oli (+8,5 prosenttia). Työpaikkojen määrä kasvoi Pirkanmaalla vuositasolla eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä. Lisää tietoa työllisyystilanteesta löytyy kaupungin tietojohtamispalveluiden ylläpitämästä, kuukausittain päivitettävästä työllisyyskatsauksesta vizhome/tampereentyllisyyskatsauselokuu2017/etusivu

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 52/ (8) Alueen ja yritysten elinvoimaisuuden vahvistaminen Työllisyyskokeilussa vahvistetaan työllisyyspalveluiden ja yrityspalveluiden yhteistyötä ja luodaan niiden yhdyspinnalle uusia toimintamalleja. Tavoitteena on palvelumalli, jossa työllisyyspalvelujen roolina on kokeilun kohderyhmän osalta vastata rekrytointipalveluista työnantajille sekä työnhakijoiden yrittäjyyteen ohjaavista palveluista ja alkavan yrittäjän palveluista. Työllisyyspalvelujen toteuttamia yrittäjyysvalmennuksia, osuuskuntaneuvontaa ja itsensä työllistämisen valmennusta (oman osaamisen tunnistaminen, tuotteistus, myynti ja laskutuspalvelut) kehitetään edelleen ja niiden volyymia kasvatetaan tarpeen mukaan vastaamaan työllisyyskokeilun asiakaskunnan tarpeita. TreStart-toiminta tarjoaa kohtaamispalveluja yrityksille ja työnhakijoille. Yhteistyössä kaupungin työllisyyspalveluiden, Pirkanmaan yrittäjien ja Kauppakamarin kesken valmistellaan Oppipoikakisälli-mestari-pilottia. Siinä on tavoitteena luoda malli työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän tiiviille yhteistyölle, jossa yritysten pyrkimykset työn teettämiseksi on tehty helpoksi, riskittömäksi ja tarvittavia tuki- ja palveluvälineitä on olemassa. Pääpaino on nuorten työllistymiskynnyksen madaltamisessa. Kaupungin työllisyyspalveluilla on käytössään työnantajalle myönnettävä rekrytointilisä ja -palkkio. Työnantaja voi hakea rekrytointilisää palkatessaan tamperelaisen työttömän (pitkäaikaistyötön, koulutettu alle 30-vuotias tai kotoutettava) työnhakijan. Tuki on tarkoitettu madaltamaan työnantajan rekrytointikynnystä työttömän henkilön palkkaamisessa. Työvoiman osaamisen vahvistaminen Työllisyyskokeilun puitteissa palveluja organisoidaan uudella tavalla työllisyyspalveluiden ja ammatillisen koulutuksen (Tredu) yhteistoimintana. Tavoitteena on luoda palvelumalli, jossa työllisyyspalveluiden ja Tredun palvelut kytkeytyvät tiiviisti yhteen yhteisten tavoitteiden, yhteisten asiakkaan palvelutarpeesta lähtevien palveluiden ja yhteisten tilaratkaisujen muodossa. Kohderyhminä ovat erityisesti alle 25-vuotiaat ammattikouluttamattomat nuoret ja koulutuksen keskeyttämisvaarassa olevat nuoret, uravalmentautumisen palveluja tarvitsevat asiakkaat sekä kotoutumisen piiriin kuuluvat työttömät. Edellä mainittuun yhteistyöhön liittyy myös marraskuussa käynnistyvä ESR-rahoitteinen 6Aika: DuuniPolku -hanke. Hankekokonaisuuteen kuuluu yhteensä kahdeksan osatoteuttajan osahankkeet. Tampereen kaupungin osahankkeessa kehitetään yhteistyömalleja ja palveluja Tredu-työllisyyspalveluttyönantajat -yhdyspinnoille. Hankkeessa kehitetään valmennus- ja ohjauspalveluja opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Lisäksi kehitetään edelleen yritysyhteistyön käytäntöjä, joiden avulla voidaan tunnistaa ja

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 52/ (8) vastata työelämän muuttuneisiin tai muutoksessa oleviin osaamisja rekrytointitarpeisiin. Työllisyyskokeilun puitteissa valmistellaan yhteistyöpilotteja myös Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Esimerkki digitaalisten palveluiden kehittämisestä on Osaamisbotti-pilotti. Työllisyyspalvelut on tehnyt kehittämisyhteistyötä Sitran Ratkaisu 100 -kilpailun finaaliin edenneen kehittäjätiimin kanssa. Osaamisbotti on ohjelmistorobotti työnhakijan osaamisen kartoittamiseen, sanoittamiseen ja markkinointiin. Työllisyyspalvelut pilotoi Osaamisbottia ensivaiheessa 30 asiakkaan ja kolmen osavalmentajan voimin. Vaikeammin työllistyvien palvelutarpeiden kartoittamiseen on kehitetty uusi Tyky-työkykypalvelu. Palvelussa kartoitetaan asiakkaan työkykyä ja asiakkaalle soveltuvia ammatillisen kuntoutuksen palveluja, laaditaan asiakkaan kanssa suunnitelma kuntoutumisesta takaisin työelämään sekä ohjataan asiakas suunnitelman mukaisiin kuntoutuspalveluihin sosiaalityöntekijän, terveydenhoitajan, psykologin, lääkärin ja asiakkaan yhteistyönä. Palvelu toteutetaan Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden ja avopalveluiden, Kansaneläkelaitoksen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Toimintakykykeskus-hankkeen yhteistyönä. Keskeisen osaamisen kehittämiseen tarkoitetun palveluresurssin työllisyyskokeilussa muodostavat lakisääteiset työvoima- ja yrityspalvelut. Ne ovat käytettävissä työllisyyskokeilun asiakkaille palvelutarpeen mukaan. Osaamisen kehittämiseen liittyviä TE-palveluita ovat työvoimakoulutukset, ammatinvalinta- ja uraohjaus, valmennukset, työ- ja koulutuskokeilut sekä palkkatuki. Työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut Liitteenä olevassa raportissa työllisyyspalveluiden määrälliset toteumatiedot raportoidaan kaudelta tammi-heinäkuu. Työllisyyskokeilun käynnistymisestä ( ) johtuen elokuusta alkaen ei ole saatavissa vertailukelpoisia toteumatietoja. Työllisyyspalveluiden asiakasmäärä on työllisyyskokeilun käynnistymisen myötä noussut noin :een ja palvelut on sen myötä organisoitu kokonaan uudelleen. Palvelut jakautuvat neljään kokonaisuuteen: Työllistymisen ja yrittäjyyden palvelut, Uravalmentautumisen palvelut, Kotoutumisen ja maahanmuuttajien palvelut sekä Monialaiset työllisyyspalvelut. Vuoden viimeinen raportointi laaditaan mahdollisuuksien mukaan uudistuneen palvelurakenteen mukaisesti. Tammi-heinäkuussa 2017 kaupungin työllisyyspalveluissa (TYPA) oli asiakkaana työnhakijaa. Ei suomen kieltä äidinkielenään puhuvia oli 16 prosenttia asiakkaista.

6 Tampere Ote pöytäkirjasta 52/ (8) Palveluiden vaikuttavuus säilyi varsin hyvänä. Asiakkuutensa päättäneistä työhön tai koulutukseen sijoittui 33 prosenttia (tavoite 35 prosenttia). Palvelun päättäneitä asiakkaita oli heinäkuu loppuun mennessä yhteensä Kuntouttavassa työtoiminnassa toteutui yhteensä yli työtoimintapäivää, mikä on 52 prosenttia koko vuodelle asetetusta tavoitteesta ( ). Työllisyyspalveluiden asiakkaita oli alkuvuoden aikana palkkatukityössä, velvoitetyöllistettynä tai työkokeilussa yhteensä 434, mikä on 72 prosenttia koko vuoden tavoitteesta (600). Sosiaalipalveluiden järjestämissä sosiaalisen kuntoutuksen ja osallisuutta vahvistavan kuntouttavan työtoiminnan palveluissa aloitti elokuun loppuun mennessä yhteensä 863 asiakasta. Työvalmennussäätiö Sykkeellä oli tammi-elokuussa kuntouttavassa työtoiminnassa keskimäärin 138 asiakasta kuukaudessa. Tampereen Sarka Oy työllisti elokuun loppuun mennessä yhteensä 106 työtöntä palkkatuella. Konserniohjeen mukaan Tampereen kaupungin toimintayksiköiden (konsernihallinto, konsernipalvelut, palvelualueet ja liikelaitokset) tulee ottaa työllisyydenhoidon palveluiden asiakkaita työllistämistoimenpiteisiin. Työtilaisuuksia on tarjottava avustavissa tehtävissä määrä, joka vastaa vähintään 5 prosenttia toimintayksikön henkilöstöstä. Tammi-elokuussa 2017 kaupungin yksiköissä aloitti yhteensä 486 asiakasta erilaissa työllistämistoimenpiteissä. Tämä on 65 % koko vuoden tavoitteesta. Kaupungin yksiköissä olleista 486 asiakkaista on ollut työkokeilussa 41 prosenttia, palkkatukityössä (pl. velvoitetyöllistetyt) 36 prosenttia, velvoitetyöllistettynä 17 prosenttia ja kuntouttavassa työtoiminnassa 6 prosenttia. Tiedoksi Teppo Rantanen, Taru Kuosmanen, Regina Saari, Maritta Närhi, Mari Selin-Kivenvuori, Tuula Mikkonen Tuula, Katja Piiksi/Sarka Oy, Jyrki Koskinen Jyrki/Syke Liitteet 1 Liite KH Työllisyydenhoidon raportti tammi-elokuu 2017 Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle Nähtävänä : Päätös on lähetetty sähköpostilla

7 Tampere Ote pöytäkirjasta 52/ (8) Tampere Elina Nikkilä Päätösvalmistelusihteeri

8 Tampere Ote pöytäkirjasta 52/ (8) Muutoksenhakukielto 586 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )