86 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-joulukuu Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 8/ (8) 86 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-joulukuu 2017 TRE:4349/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Ohjelmajohtaja, yksikön johtaja Regina Saari, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti kaudelta tammi-joulukuu 2017 merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle ja ohjelmajohtaja Regina Saarelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Perustelut Raporttiin on koottu työllisyystilannetta kuvaavia yleisiä indikaattoreita sekä tietoa työllisyyttä edistävistä toimista. Vuoden 2017 keskeinen asia oli työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun valmistelu ja sen käynnistyminen elokuun alussa. Raportissa tehdään muutamia nostoja työllisyyskokeilun puitteissa tehtävästä kehittämistyöstä ja uusista avauksista. Lisäksi raportoidaan työllistymistä edistävien palveluiden (työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut) toteumatiedot. Työttömyys ja avoimet työpaikat Työllisyyskehitys jatkui suotuisana. Joulukuussa 2017 Tampereen työttömyysaste oli 14,3 prosenttia ja se laski vuoden takaisesta neljä prosenttiyksikköä. Työttömyys on ollut laskussa joulukuusta 2016 lähtien. Joulukuussa työttömiä oli Tampereella yhteensä , joka on henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 11,2 %. Työttömyyden merkittävästä laskusta huolimatta Tampereen työttömyysaste oli 20 suurimman kunnan vertailussa edelleen neljänneksi korkein.

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 8/ (8) Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut selvästi. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita tamperelaisia oli joulukuussa henkilöä, mikä on henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten (- 31 %). Nuorisotyöttömyyden lasku on jatkunut. Joulukuussa 2017 Tampereella oli alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita yhteensä 2 731, mikä on 564 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan (- 17 %). Vaikka nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys laskivat vuoden 2017 aikana selvästi, kaupungin työmarkkinatukimenot kasvoivat hieman. Työmarkkinatilanteen paraneminen on kohdistunut etupäässä helpommin työllis-tyviin työnhakijoihin ja etenkin pisimpään työmarkkinatukea saaneiden määrä on edelleen suuri. Tammi-joulukuun työmarkkinatukimenot olivat yhteensä euroa, mikä on 1,0 % enemmän kuin vuonna Positiivista kuitenkin on, että elo-joulukuussa 2017 kaupungin työmarkkinatukikustannus olivat noin euroa pienemmät kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin (- 2,8 %). Tampereen kaupunki maksaa päivää työmarkkinatukea saaneiden asiakkaiden työmarkkinatukimenoista 50 %. Yli 1000 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukimenoista kaupunki maksaa 70 %. Tampereen haasteellista rakennetyöttömyyttä kuvaa, että kaikista niistä työnhakijoista, joista kaupunki maksaa työmarkkinatukimenoja, 47 % on saanut työmarkkinatukea yli 1000 päivää. Vastaava luku muissa Pirkanmaan kunnissa on noin 33 %. Monet em. työttömistä ovat saaneet jo ennen työmarkkinatuelle siirtymistään 500 päivää ansioturvaa ja heidän kohdallaan kysymys on useiden vuosien työttömyydestä. Uusien avoimien työpaikkojen määrä on vuositasolla kasvanut. Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun aikana avoimena yhteensä työpaikkaa, joista oli uusia paikkoja. Uusien paikkojen määrä kasvoi 21 % edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Tampereella uusia avoimia työpaikkoja oli (+ 23 %). Työpaikkojen määrä kasvoi Tampereella vuositasolla eniten prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmissä. Lisää tietoa työllisyystilanteesta löytyy kaupungin tietojohtamispalveluiden ylläpitämästä, kuukausittain päivitettävästä työllisyyskatsauksesta osoitteessa (Tietoa Tampereesta, Tietonäköala). Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) käynnistyi ja kestää kokeilulain mukaan vuoden 2018 loppuun. Kunnat ovat esittäneet kokeilujen jatkamista maakuntauudistukseen saakka. Pir-kanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun.

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 8/ (8) Työllisyyskokeilu on Tampereella kaupunginhallituksen ohjauksessa toteutettava kehitysohjelma. Ohjelman tavoitteeksi on asetettu työttömien määrän ja työmarkkinatukimenojen aleneminen sekä vaikuttavien ja asiakaslähtöisten palveluiden ja toimintamallien rakentaminen sektoreiden ja toimijoiden yhteistyönä maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan. Työllisyyskokeilun resursointi muodostuu kokeilukuntien osoittaman panostuksen lisäksi TE-toimistosta kuntien työnjohdon alle siirtyneistä työntekijöistä (Pirkanmaan kokeilualueella 76, joista Tampereella 56) ja käytettävissä olevista TE-hallinnon palveluista asiakkaille. Tampereella työllisyyskokeilun avulla toteutetaan osaltaan Tampereen pormestariohjelman tavoitetta työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä, ja vaikuttaviin työllisyyspalveluihin tehtiin jo syksyllä 2017 pormestariohjelman mukaisia lisäpanostuksia. Vuosien 2017 ja 2018 lisäpanostukset kohdistuvat palveluvolyymien merkittävään kasvattamiseen, rohkeisiin kokeiluihin ja asiakaspalveluhenkilöstön määrään. Työllisyyskokeilussa kunnat vastaavat kokeilulaissa määritellyn asiakasryhmän osalta myös osasta lakisääteisiä työvoimaja yrityspalveluita. Pirkanmaan kokeilun asiakaskohderyhmä on työttömät työnhakijat, jotka eivät saa palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahaa. Pirkanmaan kokeilun vastuulle siirtyi Pirkanmaan TE-toimistosta elokuun alussa yhteensä noin työtöntä. Tampereen osuus tästä oli yli asiakasta. Kokeilun asiakaskohderyhmä on dynaaminen ja uusia asiakkaita tulee työllisyyskokeilun piiriin jatkuvasti. Työttömien määrän vähennyttyä kokonaisasiakkaiden määrä on kuitenkin kokeilun aikana kasvanut yli 10 %. Asiakastyö perustuu OMA-valmentajamalliin, jossa jokaisella asiakkaalla on nimetty vastuutyöntekijä. OMA-valmentajan päätehtävä on arvioida asiakkaan palvelutarpeet ja ohjata palveluihin. Palvelutarpeiden arvioinnissa käytetään apuna sähköistä Kompassi-työkalua. Asiakastyö on päässyt kokeilun alun siirtymävaiheen jälkeen täyteen käyntiin vuoden vaihteessa. Työllisyyskokeilussa kehitetään vaikuttavia palveluita rakenteellisten uudistusten ja nopeiden kokeiluiden kautta. Erilaisia palvelukokeiluja on meneillään useita kymmeniä, osa näistä digitaalisia. Työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi työllisyyspalveluiden, ammatillisen koulutuksen ja yrityspalveluiden toimintaa yhdistetään työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Lisäksi työllisyyskokeilun puitteissa määritellään yhteistyörajapinnat ja asiakasvastuut hyvinvointipalveluiden kanssa valmistautuen samalla maakuntauudistukseen. Näillä toimilla on valmistauduttu maakunnallisten palvelualustojen rakentamiseen maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan.

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 8/ (8) Nostoja työllisyyskokeilun avauksista ja kehittämistyöstä Sosiaali-ja terveyspalvelujen siirtyessä maakuntaan sivistyspalvelujen merkitys kaupungin suurimpana palvelusektorina korostuu. Nuorten vastavalmistuvien nopea työllistäminen korostuu tulevaisuudessa kaupungin työllisyyspalvelujen toiminnassa, toisaalta taas työttömien osaamisen kehittäminen on työllistymisen parantamiseksi keskeisellä sijalla. Työllisyyskokeilun puitteissa palveluja organisoidaan uudella tavalla työllisyyspalveluiden ja ammatillisen koulutuksen (Tredu) yhteistoimintana. Tavoitteena on luoda palvelumalli, jossa työllisyyspalveluiden ja Tredun palvelut kytkeytyvät tiiviisti yhteen yhteisten tavoitteiden, yhteisten asiakkaan palvelutarpeesta lähtevien palveluiden ja yhteisten tilaratkaisujen muodossa. Työllisyyspalvelut ja Tredu ovat yhdessä rakentaneet työvoimaa tarvitseville aloille tähtääviä tiiviitä ja pääosin työelämässä toteutettavia uusia koulutuksia. Koulutusten pituus on 5-12 kuukautta ja tavoitteena on osatutkinto ja työllistyminen. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat yli 25-vuotiaat työttömyysetuudella opiskelemaan tulevat työllisyyskokeilun asiakkaat. Työllisyyskokeilun yrityskoordinaattorit auttavat yhteistyöyritysten löytämisessä. Jo sovittuina ovat koulutukset kiinteistöpalvelualalle ja maanrakennukseen. Hiedanrannan kehitysohjelman toteutuksessa Tredu ja työllisyyspalvelut ovat osaltaan mukana. Lisäksi työllisyyspalveluiden ja Tredun yhteistyössä kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen palveluita sekä tarjotaan tukea valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen Tredun opiskelijoille. Syksyllä valmisteltiin maahanmuuttajaneuvonta Mainion siirtymistä osaksi työllisyyspalveluita vuoden 2018 alusta. Samalla Mainion toimintaa tehostetaan kolmella kokoaikaisella eri kielisellä neuvojalla (somali, persia ja arabia). Perusneuvonnassa palvelua annetaan 17 eri kielellä. Mainio hoitaa erikielisiä vastaanottopalveluita työllisyysasioissa nyt myös Tredun Santalahdentien toimipisteen aulassa sekä videochattinä. Työllisyyskokeilussa vahvistetaan myös työllisyyspalveluiden ja yrityspalveluiden yhteistyötä ja luodaan niiden yhdyspinnalle uusia toimintamalleja. Tavoitteena on varmistaa, että yrityksille tarjottavat palvelut muodostavat entistä saumattomamman, koko yrityksen elinkaaren aikaisen kokonaisuuden. Syksyllä 2017 kartoitettiin yritysten palvelukokemuksia sekä rakennettiin yhteistä toimijaverkostoa. Työllisyyskokeiluun on rekrytoitu 10 yrityskoordinaattoria, joiden tehtävänä on työllistämisen ja rekrytoinnin palvelujen tunnettuuden sekä saatavuuden rakentamisen. Yrittäjyyden valmennukseen on erikoistunut neljä asiantuntijaa. Yhteistyössä kaupungin työllisyyspalveluiden, Pirkanmaan yrittäjien, Kauppakamarin, SAK:n ja Tredun kesken on valmisteltu nykyaikaista oppipoika-kisälli-mestari -mallia, jossa yritykset saavat helposti ja riskittömästi oppijan kasvamaan yritykseensä.

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 8/ (8) Pääpaino on nuorten työllistymiskynnyksen madaltamisessa. Kasvunpaikan tarjoava yritys ja sinne sijoittuva oppija saavat joustavasti ja kattavasti apua allianssin vahvoilta ja sitoutuneilta toimijoilta. Tailor s House -toiminta käynnistyy kevään 2018 aikana. Kaupungin työllisyyspalvelut koordinoi toimintaa sekä palkkaa ns. räätälit, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja mahdollistajina. Työllisyyspalveluiden yrityskoordinaattorit ja OMA-valmentajat tuovat Tailor s House een oppijoita (työnhakijoita), kasvunpaikkayrityksiä sekä kattavan työllisyydenhoidon keinovalikoiman. Hyvinvointipalveluiden kanssa on käynnissä yhteistyörajapintojen ja asiakasvastuiden määrittely, jolla valmistaudutaan samalla maakuntauudistukseen. Maakuntauudistuksen yhteydessä on tarpeen rakentaa jo nyt kaupun-gin työllisyyspalveluista ja oppilaitoksista asiakaspalvelun yhdyspinnat ja toimivat palveluprosessit sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sujuvien ja oikeaaikaisten asiakasprosessien rakentamisessa on mukana sosiaalija ter-veyspalveluiden, työllisyyspalveluiden ja koulutuspalveluiden (Tredu) lisäksi myös Kela. Kela on ilmaissut haluavansa olla mukana asiakkaita koskevassa viranomaisyhteistyössä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kela on osoittanut työllisyyspalveluiden kanssa tehtävään asiakasyhteistyöhön kuusi asiantuntijaa, jotka ovat tavoitettavissa Skypen välityksellä tai kasvokkain. Työllisyyskokeilun aikana on arvioitu tarvittaessa monialaisesti työttömien palvelutarpeita. Kokeilun kohderyhmän työttömissä on merkittävä määrä henkilöitä, jotka tarvitsevat työllistyäkseen työllisyyspalvelujen rinnalla sa-manaikaisesti sosiaali ja terveyspalveluja. Työllisyyspalvelujen ja sosiaalija terveyspalvelujen yhteistyönä on luotu uudenlaisia toimintamalleja tämän kohderyhmän auttamiseksi. Toimintamalleja ja vastuujakoja valmistellaan niin, että ne toimivat myös maakuntauudistuksen jälkeen. Työttömien joukossa on myös paljon henkilöitä, joiden kohdalla työ, koulutus tai työllistymistä edistävät palvelut eivät ole ajankohtaisia tai mahdollisia. Nämä asiakkaat tarvitsevat pääasiassa ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämän kohderyhmän kohdalla työttömyysturvan saamisen lakisääteiset edellytykset eivät yleensä täyty, vaikka he työnhakijoina ovatkin. Työllisyyspalveluista on yhdessä erityisesti aikuissosiaalityön kanssa rakennettu toimintamallia ja määritelty palveluvastuita tilanteissa, joissa työttömän palvelutarve on sosiaali- ja terveyspalveluissa, eikä hän pysty osallistumaan työllisyyspalveluihin eikä ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Työllisyyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden toteumatiedot Liitteenä olevassa raportissa työllisyyspalveluiden vuoden 2017 raportointi jakautuu työllisyyskokeilua edeltävään ja sen käynnistymisen jälkeiseen aikaan. Kaudet eivät ole keskenään

6 Tampere Ote pöytäkirjasta 8/ (8) vertailukelpoisia työllisyyspalveluiden muuttuneen roolin ja lakisääteisten vastuiden vuoksi. Työllisyyspalveluiden asiakasmäärä on työllisyyskokeilun käynnistymisen myötä noussut moninkertaiseksi. Kokeilun alkaessa kaupungin vastuulle siirtyi yli asiakasta. Vuoden 2017 lopussa asiakkaita oli Asiakasmäärän kasvu selittyy uusien työttömyysjaksojen lisäksi mm. sillä, että kokeilun alkaessa työvoimakoulutuksessa tai muissa palveluissa olleet työnhakijat siirtyvät kokeilun asiakkaiksi vasta siinä vaiheessa, kun palvelu päättyy. Vaikka kokeilun asiakasmäärä on noussut, työttömien (ei palvelussa olevien) määrä ja osuus asiakkaista on laskenut: Asiakkaista oli työttömiä kokeilun alkaessa ja vuoden lopussa Työnhakija-asiakkaita kerätään palautetta systemaattisesti digitaalisen asiakaspalautejärjestelmän avulla. Myös työnantajaasiakkaiden osalta otetaan käyttöön vastaava järjestelmä. Työnhakija-asiakkaiden antama asiakaspalaute oli syksyn 2017 aikana hyvin myönteistä (NPS-luku vuoden lopussa +69 asteikolla ). Erityisesti hyvää palautetta on saatu käyntiasiointina tapahtuvasta henkilökohtaisesta jatkosuunnitelmien laadinnasta, asiakkaiden kuuntelemisesta ja yhteistyön sujuvuudesta omavalmentajan kanssa. Työllisyyskokeilun asiakkaille on torjuttu runsaasti palveluita ja asiakaskunnan aktivointiaste nousi marraskuun loppuun mennessä 25,2 %:iin kokeilun alun 17,5 %:sta. Joulukuussa aktivointiasteessa tapahtui kausiluontoinen pieni pudotus. Kokeilussa alkaneista palkkatuki- ja työkokeilujaksoista 44 % kohdistui yrityksiin, 33 % kolmannelle sektorille ja 22 % kuntaorganisaatioon. Kuntouttavassa työtoiminnassa toteutui vuonna 2017 yhteensä työtoimintapäivää. Kuntouttavassa työtoiminnassa olleista ja palvelun päättäneistä asiakkaista eteni tutkintoon johtavaan koulutukseen 24 % ja aloitti työn avoimilla markkinoilla tai palkkatuettuna 16 %. Vaikuttavuustulokset ovat erinomaisia, kaikkiaan työllistymispolulla eteni peräti 53 % palvelun päättäneistä. Keväällä 2017 tehdyllä kuntouttavan työtoiminnan innovatiivisella, vaikuttavuusperusteisella hankinnalla on ollut merkittävä vaikutus myös palvelun hintaan. Kuntouttavan työtoiminnan keskipäivähinta laski 24 prosenttia vuoden 2016 tasosta. Sosiaalipalveluiden järjestämissä sosiaalisen kuntoutuksen ja osallisuutta vahvistavan kuntouttavan työtoiminnan palveluissa aloitti vuonna 2017 yhteensä asiakasta. Työvalmennussäätiö Sykkeellä oli tammi-joulukuussa kuntouttavassa työtoiminnassa keskimäärin 144 asiakasta kuukaudessa. Tampereen Sarka Oy työllisti vuoden loppuun mennessä yhteensä 130 työtöntä palkkatuella.

7 Tampere Ote pöytäkirjasta 8/ (8) Konserniohjeen mukaan Tampereen kaupungin toimintayksiköiden (konsernihallinto, konsernipalvelut, palvelualueet ja liikelaitokset) tulee ottaa työllisyydenhoidon palveluiden asiakkaita työllistämistoimenpiteisiin. Työtilaisuuksia on tarjottava avustavissa tehtävissä määrä, joka vastaa vähintään viittä prosenttia toimintayksikön henkilöstöstä. Tammijoulukuussa 2017 kaupungin yksiköissä aloitti yhteensä 703 asiakasta erilaissa työllistämistoimenpiteissä. Kokonaistavoiteesta jäätiin hieman, kun työllistettyjen määrä vastasi noin 4,7 % kaupungin henkilöstömäärästä. Kaupungin yksiköissä olleista 703 asiakkaista oli työkokeilussa 39 %, palkkatukityössä (pl. velvoitetyöllistetyt) 36 %, velvoitetyöllistettynä 19 % ja kuntouttavassa työtoiminnassa 6 %. Tiedoksi Teppo Rantanen, Taru Kuosmanen, Regina Saari, Maritta Närhi, Mari Selin-Kivenvuori, Tuula Mikkonen, Katja Piiksi/Sarka Oy, Jyrki Koskinen/Syke Liitteet 1 Liite Kh Työllisyydenhoidon raportti 1-12_2017

8 Tampere Ote pöytäkirjasta 8/ (8) Muutoksenhakukielto 86 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )