277 Jouni Viitasen luottamustoimen päättyminen ja keskusvaalilautakunnan varajäsenen vaali

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Aika , klo 17:00-20:00 Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat 273 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 274 Pöytäkirjan tarkastus 275 Läsnäolo- ja puheoikeudet 276 Tiedoksi merkittävät asiat 277 Jouni Viitasen luottamustoimen päättyminen ja keskusvaalilautakunnan varajäsenen vaali 278 Juha Karjalaisen luottamustoimen päättyminen ja Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehen vaali 279 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin 280 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 8/ Sidonnaisuusilmoitukset 282 Asemakaava nro 8521, Lappi, Lapinniemi, Rauhaniementie ja Asemakaava nro 8629, Multisilta , Perkkoonkatu 1, teollisuustontti asumiseen 284 Valtuustoaloite lasten tapaturmien tilastoinnin kehittämiseksi kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa - Anne Liimola ym 285 Valtuustoaloite mielenterveyspalveluiden ja sosiaalityön yhteistyön parantamiseksi ja hoitopolkujen sujuvoittamiseksi - Varpu Jutila ym. 286 Valtuustoaloite valtakunnallisen lasten- ja nuortenkirjatittelin hankkimiseksi Tampereen Kaupungille - Johanna Loukaskorpi ym. 287 Valtuustoaloite koskien Onkiniemen tehdaskiinteistön ja sen alueen kehittämissuunnitelmaa - Jukka Gustafsson ym 288 Valtuustoaloitteet kokouksessa 289 Kokousraportit Lisäpykälät

2 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) 290 Valtuustoaloite Tampereen kaupunginvaltuuston kokousten nettilähetysten tulkkaamiseksi viittomalla - Keskustan Tampereen valtuustoryhmä 291 Valtuustoaloite palvelualoitteen käyttöönottamiseksi Tampereen kaupungissa - Petri Rajala ym. 292 Valtuustoaloite selvityksen tekemiseksi kotona asuvien yli 75-vuotiaiden tarpeista ulkojalkineiden liukuesteisiin ym. - Kirsi Kaivonen ym. 293 Valtuustoaloite omaishoidon tuen kriteerien päivittämiseksi ja omaishoitajien tukimuotojen kehittämiseksi - Aila Dündar- Järvinen ja Anneli Kivistö 294 Valtuustoaloite sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi ikäihmisten akuuttiin sairaanhoitoon - Sinikka Torkkola ym. 295 Valtuustoaloite fysioterapeuttien ottamiseksi osaksi kouluterveydenhuoltoa - Jaakko Mustakallio ym. 296 Valtuustoaloite vertailevan terveyskeskustutkimuksen tilaamiseksi ja rahoittamiseksi As Oy Perkiönkatu kymmenessä asunnossa asuneiden asukkaiden terveydentilan muutoksista - Aarne Raevaara 297 Valtuustoaloite pysäköintikiellon määräämiseksi todellisten sääolosuhteiden mukaan ei kalenterin perusteella - Esa Kanerva 298 Valtuustoaloite ikäihmisten kotikatkohoidon kehittämiseksi - Esa Kanerva

3 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Saapuvilla olleet jäsenet Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja Salmi Pekka, 1. varapuheenjohtaja Suomela Iiris, 2. varapuheenjohtaja Raevaara Aarne Dundar-Järvinen Aila Jäntti Aleksi Heinämäki Anna-Kaisa Liimola Anne Jussila Anne-Mari Kivistö Anneli Taina Anneli Ivanoff Antti Wigelius Ari Aleksovski Atanas Axen Erkki Kanerva Esa Luoto Heikki Backman Henri Sasi Ilkka Sirniö Ilpo Rokosa Inna Tulonen Irja Mustakallio Jaakko Jaakko Stenhäll Loukaskorpi Johanna Markkanen Jouni Ovaska Jouni Suoniemi Juhana Gustafsson Jukka, saapui 17:26 Kummola Kalervo Hyötynen Kalle Kiili Kalle Kaivonen Kirsi Oksanen Lasse Kaleva Lassi Lyly Lauri Kostiainen Leena Rauhala Leena Kajan Maija Helimo Matti Antero Höyssä Matti Karjalainen Miisa Aaltonen Mikko, 3 varapuheenjohtaja, poistui 18:42 Alatalo Mikko Hanhela Milka Minkkinen Minna Tapio Noora Haapa-aho Olga Parviainen Olli-Poika Tynkkynen Oras Löfberg Peter Rajala Petri Siuro Petri

4 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Viitanen Pia Liisa Ahonen Reeta Ollila Riitta Puisto Sakari Marin Sanna Tanus Sari Torkkola Sinikka Vikman Sofia, poistui 19:46 Elovaara Tiina Alppi Ulla-Leena Vallin Veikko Hanhilahti Vilhartti Friman Väinö Schafeitel Yrjö Porttikivi Ilkka, varajäsen, saapui 18:47 Muut saapuvilla olleet Nyyssönen Tuire, sihteeri Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja Aarnio Jouko, kaupunginlakimies Kyöttilä-Vettenranta Tiina, hallintolakimies Mäkinen Merja, hallintoasiantuntija Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Viitala Erja, :t , kaupunginreviisori, saapui 17:10, poistui 19:20 Rantanen Teppo, 280, johtaja, saapui 17:29, poistui 19:20 Kuosmanen Taru, 280, johaja, saapui 17:29, poistui 19:20 Männikkö Jukka, 280, talousjohtaja, saapui 17:29, poistui 19:20 Nurminen Mikko, 280 klo ja :t , johtaja, saapui 19:20, poistui 19:21 Halttu Tytti, nuorisovaltuutettu Murtonen Tommi, nuorisovaltuutettu Allekirjoitukset Ikonen Anna-Kaisa Puheenjohtaja Nyyssönen Tuire Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Vilhartti Hanhilahti Matti Helimo

5 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Muut allekirjoittajat Jouko Aarnio, kaupunginlakimies Tiina Kyöttilä-Vettenranta, hallintolakimies Merja Mäkinen, hallintoasiantuntija Pöytäkirjan nähtävänäolo Tampereen kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: Tuire Nyyssönen, pöytäkirjanpitäjä

6 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) 273 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että valtuuston vahvuusi oli 66 valtuutettua. ehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

7 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) 274 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Vilhartti Hanhilahti ja Matti Helimo. Varalla: Kalle Hyötynen ja Matti Höyssä. ehdotus oli Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

8 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) 275 Läsnäolo- ja puheoikeudet Läsnäolo- ja puheoikeudet myönnettiin seuraavasti: :t kaupunginreviisori Erja Viitalalle, 280 johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Taru Kuosmaselle, johtaja Mikko Nurmiselle ja talousjohtaja Jukka Männikölle, sekä :t johtaja Mikko Nurmiselle.

9 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) 276 Tiedoksi merkittävät asiat Valtuuston iltakoulu Valtuustolle järjestetään iltakoulu kello koskientampereen brändityötä. Iltakoulun ohjelma julkaistaan Selma kokousportaaliin ennen iltakoulua. Muutos valtuustoryhmässä Puheenjohtaja luki seuraavan Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän ilmoituksen: Ilmoitettavaksi valtuustolle, että Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä on ottanut jäsenekseen valtuutettu Veikko Vallinin. Varsinaisia perussuomalaisvaltuutettuja on nyt neljä, Lassi Kaleva, Heikki Luoto, Sakari Puisto ja Veikko Vallin.

10 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Kaupunginvaltuusto, 277, Kaupunginhallitus, 552, Jouni Viitasen luottamustoimen päättyminen ja keskusvaalilautakunnan varajäsenen vaali TRE:6239/ /2017 Kaupunginvaltuusto, , 277 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot Hallintoasiantuntija Merja Mäkinen, puh , etunimi.m.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Jouni Viitasen luottamustoimi keskusvaalilautakunnan varajäsenenä todettiin päättyneeksi. Keskusvaalilautakuntaan uudeksi varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi valittiin Pentti Hupanen. ehdotus oli Jouni Viitasen luottamustoimi keskusvaalilautakunnan varajäsenenä todetaan päättyneeksi. Valitaan keskusvaalilautakuntaan uusi varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kokouskäsittely Lassi Kaleva ehdotti keskusvaalilautakuntaan uudeksi varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Pentti Hupasta. Tiedoksi Valittu, Jouni Viitanen, Luottamushenkilömuutokset, Juha Perämaa Liitteet 1 Eroanomus Kaupunginhallitus, , 552 Valmistelijat / lisätiedot: Hirvelä Heli ehdotus hyväksyttiin.

11 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja ehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Jouni Viitasen luottamustoimi keskusvaalilautakunnan varajäsenenä todetaan päättyneeksi. Valitaan keskusvaalilautakuntaan uusi varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Perustelut Keskusvaalilautakunnan ensimmäinen varajäsen Jouni Viitanen on ilmoittanut muuttaneensa toiselle paikkakunnalle. Siten hän on menettänyt vaalikelpoisuutensa Tampereen kaupungin luottamustoimiin. Kuntalain 78 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa hänet valinnut toimielin toteaa luottamustoimen päättyneeksi. Vaalikelpoisuudesta lautakuntaan säädetään kuntalain 74 :ssä seuraavaa: "Vaalikelpoinen lautakuntaan ja valiokuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa." Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4a :n mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Uudeksi varajäseneksi voidaan valita joko mies tai nainen. Liitteet 1 Eroanomus

12 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Kaupunginvaltuusto, 278, Kaupunginhallitus, 519, Juha Karjalaisen luottamustoimen päättyminen ja Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehen vaali TRE:6263/ /2017 Kaupunginvaltuusto, , 278 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot valmistelusuunnittelija Merja Mäkinen, puh , etunimi.m.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Juha Karjalaisen luottamustoimi Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehenä todettiin päättyneeksi. Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamieheksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi valittiin Kari Virtanen. ehdotus oli Juha Karjalaisen luottamustoimi Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehenä todetaan päättyneeksi. Pirkanmaan käräjäoikeuteen valitaan uusi lautamies jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kokouskäsittely Lassi Kaleva ehdotti käräjäoikeuden lautamieheksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Kari Virtasta. Tiedoksi Valittu, Juha Karjalainen, Pirkanmaan käräjäoikeus, Luottamushenkilömuutokset Liitteet 1 Eroanomus Kaupunginhallitus, , 519 Valmistelijat / lisätiedot: Hirvelä Heli

13 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja ehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Juha Karjalaisen luottamustoimi Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehenä todetaan päättyneeksi. Pirkanmaan käräjäoikeuteen valitaan uusi lautamies jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Perustelut Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamieheksi valittu Juha Karjalainen on ilmoittanut muuttaneensa toiselle paikkakunnalle. Siten hän on menettänyt vaalikelpoisuutensa lautamiehen tehtävään. Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 4 :n mukaan kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa. Lain 2 :n mukaan lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai Rikosseuraamuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikosten esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja taikka muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö. Oikeusministeriö on määrännyt Pirkanmaan käräjäoikeuden Tampereelta valittavien lautamiesten määräksi 29. Liitteet 1 Eroanomus

14 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Kaupunginvaltuusto, 279, Tarkastuslautakunta, 39, Kaupunginvaltuusto, 125, Sivistys- ja kulttuurilautakunta, 12, Sosiaali- ja terveyslautakunta, 18, Yhdyskuntalautakunta, 232, Elinvoima- ja osaamislautakunta, 22, Kaupunginhallitus, 570, Kaupunginhallitus, 587, Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin TRE:8684/ /2016 Kaupunginvaltuusto, , 279 Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Asia merkittiin tiedoksi. ehdotus oli Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin merkitään tiedoksi. Tiedoksi Tarkastuslautakunta, sivistys- ja kulttuurilautakunta, sosiaalija terveyslautakunta, elinvoima- ja osaamislautakunta, yhdyskuntalautakunta, Jouko Aarnio, Reija Linnamaa, Lotta Perämaa, Hanna Sulonen, Jukka Männikkö, Heli Hirvelä, Jarkko Oksala, Arto Vuojolainen, Niina Pietikäinen, Anna-Maria Maunu, Nina Mustikkamäki, Johanna Loukaskorpi, Aleksi Jäntti, Anna-Kaisa Heinämäki, Taru Kuosmanen, Mikko Nurminen, Teppo Rantanen Liitteet 1 Kaupunginhallituksen vastaus vuoden 2016 arviointikertomukseen 2 päivitetty Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2016.pdf 3 Korjauslista vuoden 2016 tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen.docx 4 Tampereen kaupungin vuoden 2016 arviointikertomus.pdf

15 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Tarkastuslautakunta, , 39 ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin seuraavat esteellisyydet: Aksu Piippo Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin osalta, Anne Sällylä Tampereen Vesi Liikelaitoksen osalta. ehdotus oli Tampereen kaupungin vuoden 2016 arviointikertomus hyväksytään ja allekirjoitetaan. Tarkastustoimi oikeutetaan tekemään arviointikertomukseen teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia. Tampereen kaupungin vuoden 2016 arviointikertomus liitetään tilinpäätöksen tarkastusasiakirjaksi. Esitetään kaupunginvaltuustolle: Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2017 loppuun mennessä. Perustelut Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan valmisteltava kaupunginvaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kaupunginhallitus on antanut vuoden 2016 tilinpäätöksessä selvityksen valtuuston talousarviossa asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan johtosäännön 12 :n mukaan tarkastuslautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen käsittelyä valtuustossa arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Liitteet 1 Tampereen kaupungin vuoden 2016 arviointikertomus.pdf 2 Korjauslista vuoden 2016 tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen 3 päivitetty Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2016.pdf

16 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Kaupunginvaltuusto, , 125 Valmistelijat / lisätiedot: Erja Viitala erjaviit Tarkastuslautakunnan ehdotus hyväksyttiin. ehdotus oli Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2017 loppuun mennessä. Liitteet 1 Tampereen kaupungin vuoden 2016 arviointikertomus.pdf 2 Korjauslista vuoden 2016 tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen 3 Arviointikertomus 2016, päivitetty Sivistys- ja kulttuurilautakunta, , 12 Valmistelijat / lisätiedot: Kuosmanen Taru ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja ehdotus oli Annetaan lausuntona perusteluosassa oleva selvitys. Perustelut Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi. Valtuusto käsitteli vuoden 2016 arviointikertomusta Valtuusto velvoitti kaupunginhallituksen ja lautakunnat ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä elokuun lautakunnissa, minkä jälkeen lausunnot siirtyvät strategiaja kehittämisyksikön valmisteltaviksi. Lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Sivistys- ja kulttuurilautakunnalta pyydetään lausuntoa kaupungin taloudesta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti:

17 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Tampereen kaupungin menojen ja tulojen tasapainoa ei ole saavutettu. Tilikauden tulos jäi tavoitteesta 5,2 milj. euroa. Tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, kun valtuuston vuositavoite oli 16,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokset ovat olleet koko luvun alijäämäisiä lukuun ottamatta yhtä vuotta. Alijäämäisten tulosten odotetaan jatkuvan, sillä myös vuoden 2017 talousarviossa tulos on lähes 19 milj. alijäämäinen. Tampereen tulos on heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Vuositavoite oli, että investointien tulorahoitusprosentti on 33 %. Tämä saavutettiin, luku oli 33,7 %. Tampereen tunnusluku on alhaisin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ja konsernin osalta se on toiseksi heikoin. Tampereella on suuriin kaupunkeihin verrattuna vähiten lainaa asukasta kohden ja toiseksi vähiten konsernin osalta. Tampereen kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoitusprosentti on jäänyt matalaksi. Talousarvion menot on ylitetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimisvaiheessa pyritään menojen vähentämiseen. Kaupungin ja konsernin lainamäärä on edelleen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se on kasvanut voimakkaasti vuonna Kaupunginhallituksen on seurattava talousarvion toteutumista ja reagoitava ylityksiin tilikauden aikana. Kaupunginhallituksen on myös selvitettävä ja esitettävä kaupunginvaltuustolle kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten kaupungin talousarvion toteutumista seurataan jatkossa tarkemmin ja miten voidaan estää ylitysten syntymistä tilikauden aikana? Mitkä ovat talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut? Sivistys- ja kulttuurilautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan ja talouden toteutumista seurataan systemaattisesti. Talouden toteumatiedot ja tilinpäätösennusteet sekä analyysit käsitellään palvelualueen, -ryhmien ja -yksiköiden johtoryhmissä kuukausittain sekä lautakunnissa kolme kertaa vuodessa. Raportoinnin laatua on parannettu ottamalla käyttöön kuukausittaiset suoriteperusteiset jaksotukset ja kiinnittämällä erityistä huomiota ennusteiden realistisuuteen. Talouden seurannassa ei ole ollut ongelmia. Sen sijaan talousarvion laadintavaiheessa olisi erityisen tärkeää mitoittaa toiminta ja taloudelliset resurssit realistiselle tasolle. Tasapainottamisesitysten tekemiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomioita sekä talousarvion laadintavaiheessa että raportoinnin yhteydessä. Lautakuntien tulisi ottaa vastuu toiminnan sopeuttamista koskevien päätösten tekemisestä.

18 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Talouden tasapainottamiseksi parannetaan tuottavuutta mm. digitalisaatiota hyödyntämällä ja parantamalla työhyvinvointia. Toimintayksiköiden on noudatettava tiukkaa menokuria ja pidättäydyttävä kaupungin nettomenoja lisäävistä esityksistä. Lautakunnan on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä olevaan talousarvioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyväksikäyttäen." Lisäksi sivistys- ja kulttuurilautakunnalta pyydetään lausuntoa varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Valtuuston tilaajalle asettama vuositavoite avoimen varhaiskasvatuspalvelun lisäämisestä ei toteutunut. Sen sijaan palvelusetelipäivähoitoa lisättiin reilusti yli tavoitteen. Tuotannolle asetetuista tavoitteista mikään ei toteutunut. Kaikki asetetut vuositavoitteet ovat määrällisiä. Laadullisten tavoitteiden asettamista olisi aiheellista harkita, koska se voisi edesauttaa sekä laadun että vaikuttavuuden mittaamista ja kehittämistä. Myös yksityisille toimijoille tulisi mahdollisuuksien mukaan asettaa laajemmin laatuun ja vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteita. Palvelusetelin käyttö on edullisempaa kuin oma tuotanto. Palvelusetelipäivähoidon määrä on riippuvainen siitä, tuleeko markkinoille yksityisiä toimijoita. Kaupungin tulee mahdollisuuksiensa mukaan huolehtia siitä, että se tarjoaa yksityisille päiväkodeille soveltuvia tontteja tai muita tiloja. Kattavan palveluverkon turvaaminen on tärkeää ja tarkoituksenmukaista, koska varhaiskasvatuksen palvelutarve kasvaa jatkuvasti. Tampere ei rajannut subjektiivista päivähoito-oikeutta siten kuin laki mahdollistaisi. Päivähoidon ryhmäkokoja ei myöskään kasvatettu varhaiskasvatuslain mahdollistamalla tavalla. Tuloksellisuustarkastelussa se on talouden ja tehokkuuden näkökulmista negatiivista, mutta laadun kannalta positiivista. Päiväkotihoidon tarjoaminen ja siitä tiedottaminen perheille on tärkeää. Esiopetuksen täydentävä toiminta on Aluehallintoviraston huomautuksen mukaan järjestetty tarkoitushakuisella palveluohjauksella pääosin kerhotoimintana. Kaupungin menettely ei ole laadun näkökulmasta tarkoituksenmukaista, vaikka toiminta voidaankin järjestää kerhomuodossa edullisemmin. Kaupunki aikoo jatkossakin tuottaa palvelua kerhotoimintana. Yksityisen päivähoidon valvonta oli vuoden 2016 aikana enemmän jälkikäteen reagoivaa kuin ennakoivaa. Julkisuuteen nousi useita tapauksia yksityisen päivähoidon laatuun liittyen. Lain velvoittama valvonnan määrä ei välttämättä riitä takaamaan laadukasta yksityistä palvelutuotantoa. Kaupungin olisi suositeltavaa kehittää valvonnan prosessia ja suhteuttaa valvontaresurssit tarkoituksenmukaiselle tasolle. Toiminnan lähtökohtana tulisi olla

19 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) ennakoiva valvonta sekä yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointia kehitetään (mukaan lukien yksityinen varhaiskasvatus)? Miten varhaiskasvatuksen palveluverkko turvataan jatkossa? Miten yksityisen päivähoidon valvonnan prosessia kehitetään? Sivistys- ja kulttuurilautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Tampereen kaupunkiseudulla luodaan vuoden loppuun mennessä varhaiskasvatukseen pedagogista toimintaa ja laatua arvioiva järjestelmä osana varhaiskasvatuksen oppivat yhteisöt ja seutukunta -hanketta. Järjestelmä kattaa myös yksityisen päivähoidon. Varhaiskasvatuksen palvelupäälliköt seuraavat syntyvien lasten määriä, asukasmääriä alueittain sekä laadittuja suunnitteita. Lisäksi seurataan yksiköiden täyttö- ja käyttöastetta. Lukumääriä verrataan yksiköistä vapautuvien paikkojen määrään. Kunnallisen palveluverkon lisäksi palvelutarpeen lisäystä katetaan yksityisellä varhaiskasvatuksen palvelutuotannolla (palveluseteli). Tilakeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä alueiden uudisrakentamisen osalta. Yksityisen päivähoidon valvonnan prosessia kehitetään sisäiseltä tarkastukselta saatujen toimintaohjeiden mukaisesti. Valvontasuunnitelma, vuosille , on laadittu ja se on hyväksytty Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa Vuosiraportti tarkastuskäynneistä esitellään Sivistysja kulttuurilautakunnassa vuosittain. Valvonnan ja ohjauksen prosessikuvaus laaditaan lokakuun loppuun mennessä. Valvonnan ja ohjauksen seurantataulukko otetaan käyttöön elokuussa. Taulukossa näkyy reaaliaikaisesti palveluntuottajien toiminnan tilanne. Viranomaispäätökset tehdään Selma-järjestelmään. Arkistonmuodostussuunnitelman mukainen dokumentointi toteutetaan syksyn 2017 aikana." Liitteet 1 Liite sikula Arviointikertomus 2016, päivitetty Sosiaali- ja terveyslautakunta, , 18 Valmistelijat / lisätiedot: Kuosmanen Taru Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi.

20 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Valtuusto käsitteli vuoden 2016 arviointikertomusta Valtuusto velvoitti kaupunginhallituksen ja lautakunnat ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä elokuun lautakunnissa, minkä jälkeen lausunnot siirtyvät strategiaja kehittämisyksikön valmisteltaviksi. Lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa kaupungin taloudesta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Tampereen kaupungin menojen ja tulojen tasapainoa ei ole saavutettu. Tilikauden tulos jäi tavoitteesta 5,2 milj. euroa. Tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, kun valtuuston vuositavoite oli 16,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokset ovat olleet koko luvun alijäämäisiä lukuun ottamatta yhtä vuotta. Alijäämäisten tulosten odotetaan jatkuvan, sillä myös vuoden 2017 talousarviossa tulos on lähes 19 milj. alijäämäinen. Tampereen tulos on heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Vuositavoite oli, että investointien tulorahoitusprosentti on 33 %. Tämä saavutettiin, luku oli 33,7 %. Tampereen tunnusluku on alhaisin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ja konsernin osalta se on toiseksi heikoin. Tampereella on suuriin kaupunkeihin verrattuna vähiten lainaa asukasta kohden ja toiseksi vähiten konsernin osalta. Tampereen kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoitusprosentti on jäänyt matalaksi. Talousarvion menot on ylitetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimisvaiheessa pyritään menojen vähentämiseen. Kaupungin ja konsernin lainamäärä on edelleen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se on kasvanut voimakkaasti vuonna Kaupunginhallituksen on seurattava talousarvion toteutumista ja reagoitava ylityksiin tilikauden aikana. Kaupunginhallituksen on myös selvitettävä ja esitettävä kaupunginvaltuustolle kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten kaupungin talousarvion toteutumista seurataan jatkossa tarkemmin ja miten voidaan estää ylitysten syntymistä tilikauden aikana? Mitkä ovat talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut? Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan ja talouden toteutumista seurataan systemaattisesti. Talouden toteumatiedot ja tilinpäätösennusteet sekä analyysit käsitellään palvelualueen, -ryhmien ja -yksiköiden johtoryhmissä kuukausittain sekä lautakunnissa kolme kertaa vuodessa. Raportoinnin laatua on

21 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) parannettu ottamalla käyttöön kuukausittaiset suoriteperusteiset jaksotukset ja kiinnittämällä erityistä huomiota ennusteiden realistisuuteen. Hyvinvoinnin palvelualueen talousarviossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta merkittäviä ylitysuhkia, jotka on havaittu raportoinnin yhteydessä jo alkuvuonna. Talouden seurannassa ei ole ollut ongelmia. Sen sijaan talousarvion laadintavaiheessa olisi erityisen tärkeää mitoittaa toiminta ja taloudelliset resurssit realistiselle tasolle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvion ylitysuhat ovat niin merkittäviä, että tarvittavien sopeuttamistoimenpiteiden tekeminen kesken vuotta on haasteellista. Tasapainottamisesitysten tekemiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomioita sekä talousarvion laadintavaiheessa että raportoinnin yhteydessä. Lautakuntien tulisi ottaa vastuu toiminnan sopeuttamista koskevien päätösten tekemisestä. Talouden tasapainottamiseksi jatketaan palvelurakenteiden uudistamista mm. ikäihmisten palveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Lähtökohtana rakenteellisissa muutoksissa on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. On tärkeää resurssoida peruspalvelut riittävästi, jolloin ei kasvateta vaan vähennetään ongelmia ja kulupaineita ja jolloin talouden tasapainottamiselle pidemmällä aikavälillä on paremmat edellytykset. Tuottavuutta parannetaan mm. digitalisaatiota hyödyntämällä ja parantamalla työhyvinvointia. Toimintayksiköiden on noudatettava tiukkaa menokuria ja pidättäydyttävä kaupungin nettomenoja lisäävistä esityksistä. Lautakunnan on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä olevaan talousarvioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyväksikäyttäen." Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään myös lausuntoa lastensuojelusta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Valtuustokauden tavoite perhehoidon osuuden lisäämisestä sijaishuollossa on saavutettu. Perhehoidon lisäämistä pitää niin lasten edun kuin kustannusedun vuoksi edelleen tavoitella. Lastensuojelulain aikarajoja on pystytty noudattamaan vuosia jatkuneen lainvastaisen tilanteen jälkeen. Palvelutarpeen arviointi aloitetaan keskimäärin kahden arkipäivän kuluessa (lain mukaan vähintään seitsemän) ja arviointi valmistuu kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Sosiaalihuoltolain muutokseen on reagoitu asianmukaisesti. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluja on tarjolla ehkäisevästi ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen organisaatiomuutoksessa kymmenen erillistä yksikköä on sovitettu kolmeen kokonaisuuteen: perhepalvelut, lastensuojelun avopalvelut ja lastensuojelun sijaishuoltopalvelut.

22 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Lastensuojelun kokonaiskustannukset alle 20-vuotiasta lasta kohden olivat Tampereella vuonna 2015 kuusikkokuntien keskiarvoa korkeammat. Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet vuosina vähemmän kuin kuusikkokunnissa keskimäärin. Hyvä suunta näyttää olevan kääntymässä, sillä vuonna 2016 kiireelliset sijoitukset lisääntyivät ja etenkin näihin liittyvät hoitovuorokaudet. Ehkäiseviin palveluihin panostaminen ei vielä näy tai kyseessä on satunnainen ilmiö. Kaikki lakisääteiset asiakassuunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Vuoden 2016 lopussa kirjalliset asiakassuunnitelmat puuttuivat tai niitä ei ole päivitetty 450 asiakkaalta, mikä on viidesosa asiakkaista. Asiakassuunnitelmat tulee saattaa ajan tasalle, sillä asiakkaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että häntä koskevat suunnitelmat on dokumentoitu. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat edelleen ajankohtaisia. Sijaisten vaihtuvuus on suurta. Vuoden aikana lastensuojelussa ehti olla 40 eri henkilöä sijaisena. Sen lisäksi, että tämä ei ole asiakkaan etu, uuden työntekijän perehdyttäminen vie paljon vakinaisten työntekijöiden työaikaa ja lisää osaltaan työn kuormittavuutta." Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten lakisääteiset asiakassuunnitelmat saadaan ajan tasalle? Miten lastensuojelutyössä työsuhteiden pysyvyyttä voidaan edistää? Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Lastensuojelun sosiaalityössä aloittaa kolme uutta johtavaa sosiaalityöntekijää ja tiimirakennetta muokataan. Muutoksen tavoitteena on saada lisää tukea ja ohjausta sosiaalityöntekijöille lähiesimiehen taholta. Myös dokumentointityön seuranta ja ohjaus lisääntyy. Johtavan sosiaalityöntekijän tulee olla tietoinen vastuualueensa keskeneräisistä asiakassuunnitelmista ja yhdessä kollegoiden ja esimiehen kanssa kehittää ja johtaa työtä siten, että dokumentointi on ajantasaista ja laadukasta. Tampere on mukana Kansa-koulu-hankkeessa, joka on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia valtakunnassa yhtenäisesti. Tarjoamalla koulutusta riittävästi lisäämme sosiaalityöntekijöiden dokumentointiosaamista ja samalla edellytämme, että kaikki sosiaalityöntekijät osallistuvat koulutukseen. Työnantajamaineen tulee olla hyvä sosiaalityöntekijöiden saamiseksi organisaatioon. Ison organisaation työsuhde-edut, työnohjaus, lakimiehen tuki ja mahdollisuus kouluttautua tulee taata. Sitoutumista organisaatioon voisi lisätä kehittämällä esimerkiksi sitoutumisesta palkitsevia bonusjärjestelmiä."

23 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa mielenterveys- ja päihdepalveluista, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärä on kasvanut, kynnys hoitoon hakeutumisesta madaltunut ja palveluihin pääsy helpottunut. Palvelujen painopiste on siirretty avopainotteiseksi kalliimman sairaalahoidon vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin avohoitoa on lisätty. Kaivannon sairaalan sulkeminen ei ole tuonut toivottua säästöä. Asiakkaista 45 % on alle 30-vuotiaita. Nuorten osuus asiakkaista on huolestuttavan suuri. Psykiatrien saatavuus on vaikea valtakunnallinen ongelma. Psykiatrien rekrytoimiseksi on tärkeää miettiä entistä tehokkaampia keinoja. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuus perustuu Käypä hoito -suositusten noudattamiseen hoidossa. Olisi suositeltavaa, että mielenterveys- ja päihdepalvelut kehittäisivät mahdollisuuksien mukaan myös muita mittareita vaikuttavuuden arviointiin. Esimerkiksi sidosryhmätyytyväisyyden mittaaminen voisi olla menetelmä, jonka avulla saataisiin lisää tietoa toiminnan kehittämiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten psykiatrien rekrytointia aiotaan tehostaa? Miten mielenterveysja päihdepalvelujen vaikuttavuuden arviointia kehitetään? Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Psykiatripula on valtakunnallinen haaste. Tampereella haasteeseen yritetään vastata olemalla läsnä valtakunnallisissa verkostoissa, mm. lääkäripäivillä, käyttämällä rekrytointilisiä, tarjoamalla miellyttävän työyhteisön, jossa saa muilta kollegoilta tukea sekä tekemällä yhteistyötä oppilaitosten ja lääketieteen kandidaattien kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vaikuttavuuden arviointia kehitetään. Huumehoidon hankinta tehtiin vaikuttavuusperusteisesti. Mittareina käytetään asiakkaiden pysymistä hoidossa, hoidossa etenemistä, asiakasmääriä, erikoissairaanhoidon kustannusten kehitystä sekä julkisuuskuvaa. Palveluntuottajia palkitaan hyvistä tuloksista ja asetetaan sanktioita, jos tavoitteet alittuvat. Kotiin annettavissa tuetun asumisen palveluissa palveluntuottajilta edellytetään käytettäväksi toimintakyky- tai elämänlaatumittaria. Käytössä on tällä hetkellä kuusi erilaista mittaria, joiden käytettävyyttä arvioidaan palveluntuottajien ja yliopiston kanssa. Tavoitteena on löytää yhtenäiset mittarit, joilla voidaan mitata asiakkaiden kuntoutumista.

24 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kilpailutuksessa käytettiin kuntoutumislupausta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on suunnitteilla myös sidosryhmäkysely. Lisäksi on käytössä kokemusasiantuntijoita ja asiakasraati." Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja ehdotus oli Annetaan lausuntona perusteluosassa oleva selvitys. Kokouskäsittely Ulla-Leena Alppi teki seuraavan muutosehdotuksen: lautakunnan antaman lausunnon kolmannen kappaleen kolmanneksi lauseeksi lisätään "On tärkeää resurssoida peruspalvelut riittävästi, jolloin ei kasvateta vaan vähennetään ongelmia ja kulupaineita ja jolloin talouden tasapainottamiselle pidemmällä aikavälillä on paremmat edellytykset." Jani Moisio kannatti muutosesitystä. Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana. Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Perustelut Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi. Valtuusto käsitteli vuoden 2016 arviointikertomusta Valtuusto velvoitti kaupunginhallituksen ja lautakunnat ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä elokuun lautakunnissa, minkä jälkeen lausunnot siirtyvät strategiaja kehittämisyksikön valmisteltaviksi. Lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa kaupungin taloudesta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Tampereen kaupungin menojen ja tulojen tasapainoa ei ole saavutettu. Tilikauden tulos jäi tavoitteesta 5,2 milj. euroa. Tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, kun valtuuston vuositavoite oli 16,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokset ovat olleet koko luvun alijäämäisiä lukuun ottamatta yhtä vuotta. Alijäämäisten tulosten odotetaan jatkuvan, sillä myös vuoden 2017 talousarviossa tulos on lähes 19 milj. alijäämäinen. Tampereen tulos on heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin.

25 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Vuositavoite oli, että investointien tulorahoitusprosentti on 33 %. Tämä saavutettiin, luku oli 33,7 %. Tampereen tunnusluku on alhaisin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ja konsernin osalta se on toiseksi heikoin. Tampereella on suuriin kaupunkeihin verrattuna vähiten lainaa asukasta kohden ja toiseksi vähiten konsernin osalta. Tampereen kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoitusprosentti on jäänyt matalaksi. Talousarvion menot on ylitetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimisvaiheessa pyritään menojen vähentämiseen. Kaupungin ja konsernin lainamäärä on edelleen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se on kasvanut voimakkaasti vuonna Kaupunginhallituksen on seurattava talousarvion toteutumista ja reagoitava ylityksiin tilikauden aikana. Kaupunginhallituksen on myös selvitettävä ja esitettävä kaupunginvaltuustolle kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten kaupungin talousarvion toteutumista seurataan jatkossa tarkemmin ja miten voidaan estää ylitysten syntymistä tilikauden aikana? Mitkä ovat talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut? Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan ja talouden toteutumista seurataan systemaattisesti. Talouden toteumatiedot ja tilinpäätösennusteet sekä analyysit käsitellään palvelualueen, -ryhmien ja -yksiköiden johtoryhmissä kuukausittain sekä lautakunnissa kolme kertaa vuodessa. Raportoinnin laatua on parannettu ottamalla käyttöön kuukausittaiset suoriteperusteiset jaksotukset ja kiinnittämällä erityistä huomiota ennusteiden realistisuuteen. Hyvinvoinnin palvelualueen talousarviossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta merkittäviä ylitysuhkia, jotka on havaittu raportoinnin yhteydessä jo alkuvuonna. Talouden seurannassa ei ole ollut ongelmia. Sen sijaan talousarvion laadintavaiheessa olisi erityisen tärkeää mitoittaa toiminta ja taloudelliset resurssit realistiselle tasolle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvion ylitysuhat ovat niin merkittäviä, että tarvittavien sopeuttamistoimenpiteiden tekeminen kesken vuotta on haasteellista. Tasapainottamisesitysten tekemiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomioita sekä talousarvion laadintavaiheessa että raportoinnin yhteydessä. Lautakuntien tulisi ottaa vastuu toiminnan sopeuttamista koskevien päätösten tekemisestä. Talouden tasapainottamiseksi jatketaan palvelurakenteiden uudistamista mm. ikäihmisten palveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä perusterveydenhuollossa ja

26 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) erikoissairaanhoidossa. Lähtökohtana rakenteellisissa muutoksissa on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Tuottavuutta parannetaan mm. digitalisaatiota hyödyntämällä ja parantamalla työhyvinvointia. Toimintayksiköiden on noudatettava tiukkaa menokuria ja pidättäydyttävä kaupungin nettomenoja lisäävistä esityksistä. Lautakunnan on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä olevaan talousarvioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyväksikäyttäen." Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään myös lausuntoa lastensuojelusta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Valtuustokauden tavoite perhehoidon osuuden lisäämisestä sijaishuollossa on saavutettu. Perhehoidon lisäämistä pitää niin lasten edun kuin kustannusedun vuoksi edelleen tavoitella. Lastensuojelulain aikarajoja on pystytty noudattamaan vuosia jatkuneen lainvastaisen tilanteen jälkeen. Palvelutarpeen arviointi aloitetaan keskimäärin kahden arkipäivän kuluessa (lain mukaan vähintään seitsemän) ja arviointi valmistuu kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Sosiaalihuoltolain muutokseen on reagoitu asianmukaisesti. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluja on tarjolla ehkäisevästi ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen organisaatiomuutoksessa kymmenen erillistä yksikköä on sovitettu kolmeen kokonaisuuteen: perhepalvelut, lastensuojelun avopalvelut ja lastensuojelun sijaishuoltopalvelut. Lastensuojelun kokonaiskustannukset alle 20-vuotiasta lasta kohden olivat Tampereella vuonna 2015 kuusikkokuntien keskiarvoa korkeammat. Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet vuosina vähemmän kuin kuusikkokunnissa keskimäärin. Hyvä suunta näyttää olevan kääntymässä, sillä vuonna 2016 kiireelliset sijoitukset lisääntyivät ja etenkin näihin liittyvät hoitovuorokaudet. Ehkäiseviin palveluihin panostaminen ei vielä näy tai kyseessä on satunnainen ilmiö. Kaikki lakisääteiset asiakassuunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Vuoden 2016 lopussa kirjalliset asiakassuunnitelmat puuttuivat tai niitä ei ole päivitetty 450 asiakkaalta, mikä on viidesosa asiakkaista. Asiakassuunnitelmat tulee saattaa ajan tasalle, sillä asiakkaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että häntä koskevat suunnitelmat on dokumentoitu. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat edelleen ajankohtaisia. Sijaisten vaihtuvuus on suurta. Vuoden aikana lastensuojelussa ehti olla 40 eri henkilöä sijaisena. Sen lisäksi, että tämä ei ole asiakkaan etu, uuden työntekijän perehdyttäminen vie paljon vakinaisten työntekijöiden työaikaa ja lisää osaltaan työn kuormittavuutta."

27 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten lakisääteiset asiakassuunnitelmat saadaan ajan tasalle? Miten lastensuojelutyössä työsuhteiden pysyvyyttä voidaan edistää? Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Lastensuojelun sosiaalityössä aloittaa kolme uutta johtavaa sosiaalityöntekijää ja tiimirakennetta muokataan. Muutoksen tavoitteena on saada lisää tukea ja ohjausta sosiaalityöntekijöille lähiesimiehen taholta. Myös dokumentointityön seuranta ja ohjaus lisääntyy. Johtavan sosiaalityöntekijän tulee olla tietoinen vastuualueensa keskeneräisistä asiakassuunnitelmista ja yhdessä kollegoiden ja esimiehen kanssa kehittää ja johtaa työtä siten, että dokumentointi on ajantasaista ja laadukasta. Tampere on mukana Kansa-koulu-hankkeessa, joka on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia valtakunnassa yhtenäisesti. Tarjoamalla koulutusta riittävästi lisäämme sosiaalityöntekijöiden dokumentointiosaamista ja samalla edellytämme, että kaikki sosiaalityöntekijät osallistuvat koulutukseen. Työnantajamaineen tulee olla hyvä sosiaalityöntekijöiden saamiseksi organisaatioon. Ison organisaation työsuhde-edut, työnohjaus, lakimiehen tuki ja mahdollisuus kouluttautua tulee taata. Sitoutumista organisaatioon voisi lisätä kehittämällä esimerkiksi sitoutumisesta palkitsevia bonusjärjestelmiä." Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa mielenterveys- ja päihdepalveluista, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärä on kasvanut, kynnys hoitoon hakeutumisesta madaltunut ja palveluihin pääsy helpottunut. Palvelujen painopiste on siirretty avopainotteiseksi kalliimman sairaalahoidon vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin avohoitoa on lisätty. Kaivannon sairaalan sulkeminen ei ole tuonut toivottua säästöä. Asiakkaista 45 % on alle 30-vuotiaita. Nuorten osuus asiakkaista on huolestuttavan suuri. Psykiatrien saatavuus on vaikea valtakunnallinen ongelma. Psykiatrien rekrytoimiseksi on tärkeää miettiä entistä tehokkaampia keinoja. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuus perustuu Käypä hoito -suositusten noudattamiseen hoidossa. Olisi suositeltavaa, että mielenterveys- ja päihdepalvelut kehittäisivät mahdollisuuksien

28 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) mukaan myös muita mittareita vaikuttavuuden arviointiin. Esimerkiksi sidosryhmätyytyväisyyden mittaaminen voisi olla menetelmä, jonka avulla saataisiin lisää tietoa toiminnan kehittämiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: Miten psykiatrien rekrytointia aiotaan tehostaa? Miten mielenterveysja päihdepalvelujen vaikuttavuuden arviointia kehitetään? Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: "Psykiatripula on valtakunnallinen haaste. Tampereella haasteeseen yritetään vastata olemalla läsnä valtakunnallisissa verkostoissa, mm. lääkäripäivillä, käyttämällä rekrytointilisiä, tarjoamalla miellyttävän työyhteisön, jossa saa muilta kollegoilta tukea sekä tekemällä yhteistyötä oppilaitosten ja lääketieteen kandidaattien kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vaikuttavuuden arviointia kehitetään. Huumehoidon hankinta tehtiin vaikuttavuusperusteisesti. Mittareina käytetään asiakkaiden pysymistä hoidossa, hoidossa etenemistä, asiakasmääriä, erikoissairaanhoidon kustannusten kehitystä sekä julkisuuskuvaa. Palveluntuottajia palkitaan hyvistä tuloksista ja asetetaan sanktioita, jos tavoitteet alittuvat. Kotiin annettavissa tuetun asumisen palveluissa palveluntuottajilta edellytetään käytettäväksi toimintakyky- tai elämänlaatumittaria. Käytössä on tällä hetkellä kuusi erilaista mittaria, joiden käytettävyyttä arvioidaan palveluntuottajien ja yliopiston kanssa. Tavoitteena on löytää yhtenäiset mittarit, joilla voidaan mitata asiakkaiden kuntoutumista. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kilpailutuksessa käytettiin kuntoutumislupausta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on suunnitteilla myös sidosryhmäkysely. Lisäksi on käytössä kokemusasiantuntijoita ja asiakasraati." Liitteet 1 Liite sotela Arviointikertomus 2016, päivitetty Yhdyskuntalautakunta, , 232 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja

29 Tampere Pöytäkirja 12/ (97) ehdotus oli Annetaan lausuntona perusteluosassa oleva selvitys. Perustelut Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi. Valtuusto käsitteli vuoden 2016 arviointikertomusta Valtuusto velvoitti kaupunginhallituksen ja lautakunnat ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä elokuun lautakunnissa, minkä jälkeen lausunnot siirtyvät talous- ja strategiaryhmän valmisteltaviksi. Lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Yhdyskuntalautakunnalta pyydetään lausuntoa kaupungin taloudesta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti: Tampereen kaupungin menojen ja tulojen tasapainoa ei ole saavutettu. Tilikauden tulos jäi tavoitteesta 5,2 milj. euroa. Tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, kun valtuuston vuositavoite oli 16,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokset ovat olleet koko 2010-luvun alijäämäisiä lukuun ottamatta yhtä vuotta. Alijäämäisten tulosten odotetaan jatkuvan, sillä myös vuoden 2017 talousarviossa tulos on lähes 19 milj. alijäämäinen. Tampereen tulos on heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Vuositavoite oli, että investointien tulorahoitusprosentti on 33 %. Tämä saavutettiin, luku oli 33,7 %. Tampereen tunnusluku on alhaisin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ja konsernin osalta se on toiseksi heikoin. Tampereella on suuriin kaupunkeihin verrattuna vähiten lainaa asukasta kohden ja toiseksi vähiten konsernin osalta. Tampereen kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoitusprosentti on jäänyt matalaksi. Talousarvion menot on ylitetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimisvaiheessa pyritään menojen vähentämiseen. Kaupungin ja konsernin lainamäärä on edelleen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se on kasvanut voimakkaasti vuonna Kaupunginhallituksen on seurattava talousarvion toteutumista ja reagoitava yli-tyksiin tilikauden aikana. Kaupunginhallituksen on myös selvitettävä ja esitettävä kaupunginvaltuustolle kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut. Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin: