SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ. Vuosikatsaus 2013

SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Vuosikatsaus 2013

Sisältö ALKUSANAT 5 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS 6 2. TOIMINNAN ARVOT 7 3. SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN 2015 7 4. TOIMINNAN TAVOITTEET 8 4.1 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 8 4.2 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen ja siltojen rakentaminen 9 Eväät elämään 9 Sillanrakentaja 10 Säätiön ohjelmat 10 5. TOIMINTA KOTIMAASSA 13 5.1 Myrsky 14 Myrsky-projektien tukeminen 15 Nuorten oma Myrsky 16 Cupcakeja, valokuvausta, Myrsky-sohvia ja teatteria 16 Yritysyhteistyö 16 Tutkimus 16 5.2 ZEST 19 Taidot elämään luota itseesi ja omiin vahvuuksiisi 19 Zest-kouluvierailut 20 5.3 Nuorten itsenäistymistä ja työllistymistä tukevat kampanjat 21 Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanja 21 AURA avaa tietä osaamiseen 22 Nuorten taloustaidot 23 Yhteistyö Suunta-palvelun käynnistämiseksi 23 6. KANSAINVÄLINEN OHJELMA 25 6.1 Kehitysyhteistyöhankkeet 2013 26 6.2 Yritysyhteistyön kautta enemmän vaikuttavuutta 28 6.3 Kansainvälisen ohjelman asiantuntijuuden ja 28 menetelmien vahvistaminen 6.4 Kehitysyhteistyön Nuorisoverkosto 29 7. TALOUS 30 7.1 Varainhankinta ja yhteistyökumppanuudet 30 7.2 Varat ja niiden käyttö 31 7.3 Toiminnan riskit 33 8. VIESTINTÄ JA TUNNETTUUDEN LISÄÄMINEN 34 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Yrjönkatu 29 A 00100 Helsinki saatio@nuori.fi Puhelin: 09 618 21 234 www.nuori.fi Kannen Myrsky-kuva: Suomen kulttuurirahasto / Jukka Salminen 9. ORGANISAATIO JA HENKILÖRESURSSIT 35 Hallitus 35 Rapid task force 35 Neuvottelukunta 36 Asiantuntijaraati 36 Kansainvälinen toimikunta 36 Vapaaehtoiset asiantuntijat 37 Organisaatio ja henkilökunta 37 Organisaation ja hallinnon kehittäminen 38 10. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 39 LIITTEET

Alkusanat I know how to express myself better, to make good decisions and I am not so shy anymore. Lesly Medina Cáceda, 15 v Nuorten työllistymis- ja elämäntaitohanke Peru Suomen lasten ja nuorten säätiö edistää ja tukee nuorten kanssa tehtävää työtä Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella. Tehtävänämme on turvata ja edistää nuorten elämän positiivista kehitystä ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Toimintamme tavoitteena on myös tuoda yhteen yhteiskunnallista vastuuta kantavat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilöstö. Vuonna 2013 säätiön toimintaa kohdennettiin yhä tarkemmin ja samalla vahvistettiin säätiön sillanrakentajan roolia. Uutena tavoitteenamme oli lisätä vapaaehtoisuuden merkitystä tarjoamalla nuorten asioista kiinnostuneille aikuisille ja nuorille itselleen mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja rakentaa siltoja eri toimijoiden välillä. Säätiön hankkeiden hyvien käytäntöjen pohjalta kehitettiin uusi toimintamalli, jossa taideprosessin avulla tuetaan erityisesti peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa olevia nuoria. Kolmivuotiselle Taidot elämään -hankkeelle saatiin rahoitus Raha-automaattiyhdistykseltä. Hankkeessa toteutetaan taidelähtöisiä työpajoja 10.- ja ammattistarttiluokissa. Säätiön kansainvälisen ohjelman kehittämisessä yksi keskeinen osa-alue oli nuorten osallisuuden vahvistaminen. Yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa kehitettiin ja otettiin käyttöön metodeja, joilla hankkeisiin osallistuvien nuorten ääni saatiin yhä paremmin esiin. Näihin kuuluivat mm. uudet menetelmät nuorten arviointityöpajoihin (sarjakuva, teatteri), nuorten tuottamat materiaalit sosiaalisessa mediassa ja nuorten omakohtaisten tarinoiden systemaattinen kerääminen. Toimintamme tavoitti paljon nuoria: Myrskyssä oli mukana 1 217 nuorta, Zest-toiminnan piirissä 2 078 nuorta, Taidot elämään -hankkeessa 136 nuorta ja Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa oli mukana 174 työnantajaa, jotka tarjosivat yhteensä yli 35 000 kesä- ja kausityöpaikkaa. Kansainvälisessä ohjelmassa toteutettiin seitsemän kehitysyhteistyöhanketta, joiden toiminnan piirissä oli 2 255 nuorta. Suomen lasten ja nuorten säätiö esittää lämpimät kiitoksensa kaikille säätiön toiminnassa mukana olleille yksityishenkilöille ja yhteisöille. Ilman arvokasta panostanne näitä tuloksia ei olisi voitu saavuttaa. Tästä on hyvä jatkaa työtä nuorten hyvinvoinnin ja elämäntaitojen edistämiseksi. Helsingissä 31.3.2014 Suomen lasten ja nuorten säätiön hallitus

1. Säätiön tarkoitus ja toiminta-ajatus 2. Toiminnan arvot 3. Säätiön visio vuoteen 2015 Suomen lasten ja nuorten säätiö edistää ja tukee nuorten kanssa tehtävää työtä Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella. Tehtävänämme on turvata ja edistää lasten ja nuorten elämän positiivista kehitystä ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Haluamme haastaa yhteiskunnan toimijoita vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista. Kehitämme, toteutamme ja tuemme harkitusti tehokkaita ja vaikuttavia hankkeita Suomessa ja ulkomailla. Toimintamme tavoitteena on myös tuoda yhteen yhteiskunnallista vastuuta kantavat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilöstö. Olemme joustava, nopeasti reagoiva organisaatio, ja tarjoamme yrityksille monipuolisia yritysvastuuhankkeita, joissa yritysten tarpeet ja osaaminen huomioidaan. Säätiön toimintaa ohjaavana ajatuksena on nuorten hyvinvoinnin ja elämäntaitojen edistäminen Suomessa ja kansainvälisesti. Vuosille 2013 2015 asetettujen painopisteiden kautta toimintaa kohdennetaan entistä tarkemmin ja vahvistetaan sillanrakentajan roolia. Keräämme ja koordinoimme resursseja, jotta työtä nuorten hyväksi voidaan vahvistaa. Uutena tavoitteenamme on lisätä vapaaehtoisuuden merkitystä tarjoamalla nuorten asioista kiinnostuneille aikuisille ja nuorille itselleen mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja rakentaa siltoja eri toimijoiden välillä. Säätiön toiminnassa mukana olevia ohjaavat yhteiset arvot: VÄLITTÄMINEN Välitämme nuorten hyvinvoinnista, arvostamme työntekijöitämme ja sidosryhmiämme. VASTUULLISUUS Kannamme omalta osaltamme vastuuta yhteiskunnasta, toimimme läpinäkyvästi ja tarjoamme yrityksille kanavan toteuttaa yritysvastuutoimintaa. ENNAKKOLUULOTTOMUUS Tartumme ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja vastaamme niihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suomen lasten ja nuorten säätiö on Suomessa tunnettu ja arvostettu nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka seuraa ja analysoi nuorten elämään liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, toteuttaa elämäntaito-ohjelmia, tukee nuorten elämäntaitoja edistävää toimintaa ja herättää yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti yritysvastuun näkökulmasta. Vision toteutumisen myötä voimme entistä paremmin toimia nuorten tasapainoisen ja aktiivisen aikuisuuden edistämiseksi. OIKEUDENMUKAISUUS Toimimme rohkeasti ja oikeudenmukaisesti erilaisten ihmisten kanssa monimuotoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. 7

4. Toiminnan tavoitteet 4.2 NUORTEN ELÄMÄNTAITOJEN VAHVISTAMINEN JA SILTOJEN RAKENTAMINEN Säätiö keskittyy toiminnassaan erityisesti nuorten elämäntaitoihin, jotka liittyvät nuoren itsetunnon ja itseluottamuksen sekä sosiaalisen älykkyyden ja vastuuntunnon parantamiseen. Näillä taidoilla on suuri merkitys nuoren elämässä yleensä ja erityisesti nuoren ottaessa askelia kohti työelämää. Jotta toiminnassa osataan tarttua oikeisiin asioihin, tulee tunnistaa pahoinvointia aiheuttavat tilanteet. Niihin tarttumalla voimme auttaa antamaan nuoren elämälle uuden, paremman suunnan. Toiminnan onnistumisessa keskeistä on siltojen rakentaminen eri toimijoiden kesken vain siten voidaan toteuttaa todella vaikuttavia ohjelmia nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien parantamiseksi. Nuorilla... Suomen lasten ja nuorten säätiö toimii edistääkseen nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista. Haluamme vaikuttaa siihen, että yhteiskunnan eri toimijat erityisesti yritykset panostavat lapsi- ja nuorisotyöhön yritysvastuutoiminnassaan. Säätiö osallistuu aktiivisesti International Youth Foundation -järjestön (myöhemmin IYF) maailmanlaajuisen kumppaniverkoston toimintaan. Teemme laadukasta ja pitkäjänteistä ehkäisevää työtä kotimaassa ja kansainvälisesti. 4.1 NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Säätiö ehkäisee nuorten syrjäytymistä kahdella tasolla: yleisellä eli primaariprevention tasolla ja kohdennetulla eli sekundaariprevention tasolla. Molempia toiminnan tasoja toteutetaan sekä kotimaassa että kehittyvissä maissa. Toiminta kohdistetaan pääsääntöisesti 15 25-vuotiaisiin nuoriin. Yleisessä toiminnassa teemme yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten sekä työnantajien kanssa. Toiminnan tavoitteena on nuorten omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen sekä elämäntaitojen ja työelämävalmiuksien vahvistaminen. Toiminnassa vahvistetaan niitä taitoja, joita nuoret tarvitsevat kasvussaan tasapainoiseen aikuisuuteen. Työelämään siirtymisen näkökulmasta tärkeitä ovat myös ammatinvalintakysymykset ja myönteiset työelämäkokemukset. Kotimaassa tapahtuvassa kohdennetussa toiminnassa mukana olevien nuorten syrjäytymisriski on normaaliväestöä suurempi, esimerkiksi sosioekonomisista, etnisyyteen liittyvistä tai vaikeista perheoloista johtuvista syistä. Erityisesti toiminnassa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeet, kymppiluokkalaiset sekä ammatillisen koulutuksen erityisluokat. Kohdennetun toiminnan tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia hyvään elämään. Tavoitteena on myös ehkäistä heidän syrjäytymistään opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Toimintamuotoina ovat pääasiassa luovista ja toiminnallisista menetelmistä koostuvat projektit ja työpajat, joiden avulla parannetaan nuorten elämän tilanteessa kriittisiksi tunnistettuja elämäntaitoja ja valmiuksia. Kohdennettua toimintaa tehdään yhteistyössä sopivien sidosryhmien kanssa. Kotimaan toiminnan lisäksi säätiö toteuttaa kansainvälistä ohjelmaa. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat vähäosaiset, 12 29 -vuotiaat nuoret Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Erityishuomion kohteena ovat mm. naisten ja tyttöjen sekä helposti syrjäytyvien ja haavoittuvien ryhmien oikeudet ja mahdollisuuksien parantaminen. Toiminnan painopistealueita ovat työ, oppiminen ja kansalaisuus. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisenä elementtinä myös kansainvälisessä ohjelmassa. Säätiön toimintaa ohjaavat toimintalinjaus ja vuosille 2013 2015 asetetut painopisteet, joiden mukaisesti toiminta keskittyy nuorten elämäntaitoihin ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen rakentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös lisätä säätiön ja toiminnan tunnettuutta sekä vahvistaa nuorten hyväksi tehtävän työn resursseja. Eväät elämään Säätiö vahvistaa nuorten elämäntaitoja yhteistyössä muiden nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Nuorten työelämäkynnystä madalletaan erityisesti itsetuntemuksen, sosiaalisten valmiuksien ja työelämätaitojen parantamisen kautta. Suomessa vahvistetaan myös nuorten oman talouden hallinnan taitoja sekä kehitysyhteistyössä yrittäjyysvalmiuksia. Toiminta kohdistetaan erityisesti nuorten elämän nivelvaiheisiin ja lisäksi nuoria voimautetaan mm. pitkäkestoisen osallistumisen kautta. Suomessa keskitytään siirtymään alakoulusta yläkouluun, yläkoulusta edelleen seuraavalle asteelle ja opinnoista työelämään. Elämäntaidot auttavat nuorta etsimään ja löytämään omat vahvuutensa kotona, koulussa, työssä ja muissa yhteisöissä. Säätiön elämäntaitotyö perustuu IYF:n elämäntaitokonseptiin, jonka hyödyt jakautuvat neljään kokonaisuuteen: ON PAREMPI KOULUTUS. ON PAREMMAT ELINTAVAT. ON PAREMPI TYÖPAIKKA. ON AKTIIVISEMPI ROOLI YHTEISKUNNASSA. Säätiön elämäntaitomallin tavoitteena on tasapainoinen ja aktiivinen nuori. Elämäntaidot ymmärretään koostuvan sekä omaan itseensä liittyvistä taidoista (minätaidot) että yhteisön jäsenenä toimimiseen liittyvistä taidoista. Minätaidot liittyvät yksilön sisäiseen maailmaan, kuten ajatteluun ja identiteetin rakentamiseen. Ajattelutaitoja ovat muun muassa kriittinen, analyyttinen ja luova ajattelu sekä kyky ratkaista ongelmia. Identiteetin rakentamiseen liittyy kyky muokata identiteettiä, nähdä omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa, reflektoida omaa itseään sekä kyky unelmoida ja luottaa itseensä. Yhteisön jäsenyyteen liittyvät taidot korostuvat yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Yhteisön jäsenenä toimimisessa tarvitaan sosiaalisia taitoja, mutta myös muita yhteisöllisiä taitoja, kuten kykyä ottaa ja kantaa vastuuta. Sosiaaliset taidot rakentuvat säätiön elämäntaitokonseptissa vuorovaikutus- ja kommunikointitaidoista, ihmiskiinnostuksesta ja -kunnioituksesta sekä tunnetaidoista. Yhteisöllisiä taitoja ovat sopeutumiskyky, tavoitteellisuus sekä vastuunottokyky. Vuonna 2013 elämäntaitojen roolia vahvistettiin kaikissa toiminnoissa. Aiempien ja nykyisten hankkeiden hyviä käytäntöjä kerättiin työkalu- 8 9

pakkiin säätiön kouluttajien ja ohjaajien käyttöön. Elämäntaitoihin liittyviä seuranta- ja arviointimenetelmiä kehitettiin. Vuoden 2013 aikana kehitettiin elämäntaitoindikaattorit, jotka ovat keskeiset toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta. Jatkossa niiden avulla tehdään näkyväksi nuorten elämäntaitojen kehittymistä, ohjataan toiminnan kehittämistä, tuotetaan elämäntaitoihin liittyvää tietoa ja vahvistetaan asiantuntemusta. Elämäntaitojen osalta kiinnitettiin huomiota myös siihen, miten Suomessa toteutettavat hankkeet ja kansainvälinen ohjelma voivat yhä paremmin tukea toisiaan ja kuinka hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää ja soveltaa toiminnassa. Vuonna 2013 haettiin ulkoasiainministeriöltä globaalikasvatushanketta, jossa Myrsky-nuoret ja Etelä-Afrikan kehitysyhteistyöhankkeen nuoret kohtaavat ja oppivat toisiltaan. Sillanrakentaja Säätiön toiminnassa keskeistä on myös sillanrakentajana toimiminen: tuomme yhteen erilaisia toimijoita, jotka työskentelevät nuoriin kohdentuvan kehitysyhteistyön, nuorten kesätöiden, nuorten taideprosessien ja nuorten elämäntaitojen parissa. Kaikissa hankkeissamme on mukana yhteistyö yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Sillanrakentajan roolin kautta yhtäältä hankitaan ja koordinoidaan resursseja ja toisaalta vältetään päällekkäisyyksiä, jaetaan hyviä käytäntöjä sekä vahvistetaan osaamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Suomen lasten ja nuorten säätiön yksi keskeinen toimintaympäristö on yhteistyö yritysten kanssa. Säätiön tavoitteena on aktivoida yrityksiä toimimaan nuorten paremman tulevaisuuden puolesta. Säätiö pyrkii jatkuvasti olemaan järjestönä yritysvastuuasioiden edelläkävijä. Suomen lasten ja nuorten säätiö on luotettava asiantuntija ja yhteistyö säätiön kanssa on yrityslähtöistä ja joustavaa. Säätiö on kehittänyt ja toteuttanut yritysvastuuhankkeita onnistuneesti muun muassa Alma Median, Danske Bankin, Deloitten, Fazerin, Fortumin, Hartwallin, Manpowerin, Nokian, Telia- Soneran ja Veritaksen kanssa. Säätiön ohjelmat Säätiö toteuttaa perustehtäväänsä ja vahvistaa nuorten elämäntaitoja neljän ohjelman kautta. Säätiön kotimaan toiminta keskittyy kolmeen toimintakokonaisuuteen, jotka kaikki vahvistavat nuorten elämäntaitoja ja rakentavat nuorille polkuja tasapainoiseen aikuisuuteen. Ne ovat: Myrsky: nuorten syrjäytymistä ehkäisevät paikalliset taideprojektit Zest/Taidot elämään: toiminta kouluissa kymppi- ja ammattistarttiluokilla Vastuullinen kesäduuni -kampanja: enemmän ja parempia kesätyökokemuksia nuorille Lisäksi säätiö toteuttaa nuorten oppimista, työllistymistä ja osallistumista edistävää kansainvälistä ohjelmaa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa yhteistyössä paikallisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Seuraavassa tarkastellaan säätiön toimintaa vuonna 2013. Myrskyssä oli mukana 1 217 nuorta, Zest-toiminnan piirissä 2 078 nuorta, Taidot elämään -hankkeessa 136 nuorta. Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa oli mukana 174 työnantajaa, jotka tarjosivat yhteensä yli 35 000 kesä- ja kausityöpaikkaa. Kansainvälisessä ohjelmassa toteutettiin seitsemän kehitysyhteistyöhanketta, joiden toiminnan piirissä oli 2 255 nuorta. 10 11

5. Toiminta kotimaassa Säätiö toteuttaa toimintaansa kotimaassa kolmen ohjelman kautta. NUORTEN ELÄMÄNTAITOJEN VAHVISTAMINEN Säätiön tukemat, nuorten syrjäytymistä ehkäisevät taideprojektit. Oppilaitosyhteistyöllä polkujen rakentaminen opintojen kautta työelämään. Nuorten itsenäistymistä ja työllistymistä tukevat kampanjat. MYRSKY-HANKE TAIDOT ELÄMÄÄN -HANKE ZEST-OPPITUNNIT VASTUULLINEN KESÄDUUNI RAY tukee Taidot elämään -hanketta 12 13

5.1 MYRSKY Säätiön kotimaan toiminnan tärkeänä painopisteenä on nuorten elämäntaitojen ja osallisuuden vahvistaminen taiteen tekemisen kautta. Tätä toimintakokonaisuutta toteutetaan valtakunnallisen Myrsky-hankkeen kautta. Vuonna 2011 osana säätiön toimintaa käynnistynyt hanke on selkeästi osoittanut taiteen mahdollisuudet tukea nuoria omien voimavarojen löytämisessä. Myrsky on valtakunnallinen 12 29 -vuotiaille nuorille suunnattu taidehanke. Myrskyssä nuoret tekevät itse taidetta omista lähtökohdistaan käsin. Myrskyn tavoitteena on tarjota erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille mahdollisuus etsiä taiteen avulla omaa identiteettiään, kasvattaa itseluottamustaan ja saada syviä yhteisöllisyyden kokemuksia. Tärkeää on myös tuoda taiteen kautta esiin nuorten omaa ääntä. Myrsky-toiminta on aina pitkäjänteistä, mikä mahdollistaa nuorelle vahvan voimaantumisen kokemuksen. Myrsky toimii sateenvarjohankkeena, josta jaetaan projektirahoitusta paikallisprojekteille ympäri Suomen. Projektit toimivat laajasti eri taiteenalojen parissa ja ohjaajana toimii aina kunkin taiteenalan ammattilainen. Myrsky on ainoa taiteen kautta nuorten osallisuutta kehittävä valtakunnallinen hanke. Myrsky-hankkeen yksi pitkäjänteinen tavoite on kehittää toimintakenttää laajasti toimien sillanrakentajana nuorten kanssa toimivien tahojen ja taiteen ammattilaisten välillä. Olen oppinut löytämään itsestäni voimavaroja silloinkin, kun on tuntunut, ettei niitä ole. Olen oppinut luottamaan vieraisiin ihmisiin ja avaamaan itseni tuntemattomien edessä. Myrsky-projektiin osallistunut 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 MYRSKY-TUET Myrsky-projektien tukeminen Myrsky-hankkeessa on jaettu projektitukia vuosien 2011 2013 aikana kuudessa eri jaossa. Hakemuksia on tullut säätiölle 306 kappaletta, niissä rahaa on haettu yhteensä yli 6 miljoonaa euroa. Säätiö on jakanut vuosien 2011 2013 aikana rahoitusta 86 projektille, yhteensä 955 000 euroa. Projektituet ovat vaihdelleet 2 000 euron ja 47 000 euron välillä. Rahaa on voitu jakaa noin 15 % haetusta summasta. Tukia on jaettu valtakunnallisesti: Myrsky-projektit sijaitsevat joka puolella Suomea. Vuoden 2013 aikana säätiö jakoi rahoitusta 29 projektille, yhteensä noin 245 000 euroa. Projekteissa oli mukana yli 1 000 nuorta. Myrsky-projektien kohderyhminä ovat 12 29 -vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai ovat hetkellisesti vaikeassa elämäntilanteessa. Projektit toimivat mm. seuraavien nuorten ryhmien kanssa: pakolaisnuoret, mielenterveyskuntoutujat, työttömät, koulupudokkaat, erityisluokkien oppilaat, nuorisokotien nuoret, ammattistarteissa opiskelevat, sairaalakoulujen nuoret ja liikuntavammaiset nuoret. Projekteissa taiteilijat toimivat yhteistyössä nuoriso- ja sosiaalialan organisaatioiden kanssa nuorten saavuttamiseksi mukaan toimintaan. HAETAAN TUKEA (EUR) MYÖNNETTY TUKEA (EUR) Myrsky-projekteja valitaan mukaan hankkeeseen Myrskyn peruskriteerien mukaisesti. Erityisinä painopisteinä on haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten tavoittaminen mukaan projektiin, taiteen innovatiivinen ja nuorista lähtevä käyttö projektissa ja projektin pitkäjänteisyys. Projektitukia haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. Projektitukipäätökset valmistelee Myrskyn nuoriso- ja kulttuurialan ammattilaisista koostuva arviointiryhmä. Päätökset tekee säätiön hallitus. Myrsky-hanke tukee projekteja rahallisen tuen lisäksi koulutuksella ja ryhmämuotoisesti toteutettavalla työnohjauksella. Koulutuksia järjestetään kahdesti vuoden aikana, viikonlopun mittaisina koulutuksina keväällä ja syksyllä. Koulutuksissa tarjotaan taiteilijaohjaajille välineitä haastavissa tilanteissa olevien nuorten tukemiseen. Koulutuksen sisällölliset tarpeet nousevat esiin työnohjauksien aikana Myrsky-ohjaajien esille tuomista haasteista. Työnohjaajat ovat mukana toteuttamassa koulutuksia. Koulutuksissa myös muilta ohjaajilta saatavalla vertaistuella ja hyvien käytäntöjen jakamisella on tärkeä rooli. Myös projektien suunnitteluun annetaan Myrskystä tukea niin hakijoille kuin projektitukea jo saaneille. Se takaa laadukkaiden projektien synnyn ja jo toiminnassa olevien projektien seuran- 14 15

nasta saatavan arvokkaan tiedon jalkautumisen käytännön työtä tekeville. Myrskyssä löytyneitä toimintamalleja levitetään lisäksi laajemmalle ja varoja pyritään hankkimaan eri tahoilta taideprojektien rahoituksen vahvistamiseksi. pääosin hyvää, mutta hakemusten määrä on jäänyt verrattain vähäiseksi. Hallinnollisesti tällainen tukimuoto vaatii myös suhteellisen paljon resursseja, joten näistä syistä johtuen Nuorten oma Myrsky päättynee keväällä 2014. 16 Nuorten oma Myrsky Nuorten oma Myrsky -haku lanseerattiin keväällä 2012. Toiminta on tarkoitettu 12 25-vuotiaiden nuorten ryhmille omien taide- tai kulttuuriprojektien toteuttamiseen. Hakumuoto on suunnattu erityisesti nuorille, joilla on vähän mahdollisuuksia taiteen harrastamiseen. Syynä mahdollisuuksien vähyyteen voi olla esimerkiksi syrjäseudulla asuminen tai vähävaraisuus. Nuorten oma Myrsky -tuki tarjoaa nuorten ryhmälle 50 400 euroa rahaa mm. materiaali- ja vuokrakustannuksiin sekä ammattitaitoisen taiteilijavalmentajan. Taiteilijavalmentaja mentoroi nuoria ja tarjoaa vinkkejä taiteelliseen toimintaan sekä mahdollisuuksien mukaan yleiseen projektin hallintaan. Nuorten oman tukimuodon tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuuksia voimaantua taiteen avulla. Samalla aktivoidaan nuoria ottamaan vastuuta omasta harrastamisestaan ja laajemmin myös omasta hyvinvoinnistaan. Cupcakeja, valokuvausta, Myrsky-sohvia ja teatteria Vuonna 2013 Nuorten oma Myrsky -toiminnan piirissä oli yli 200 nuorta. Nuorten projekteissa eri taiteenalat olivat hyvin edustettuina ja Nuorten oma Myrsky -tuella muun muassa taiteiltiin leivonnaisia, verhoiltiin sohvia ja harrastettiin teatteria. Projekteihin osallistui yhteensä yli 200 12 25-vuotiasta nuorta. Nuorten oma Myrsky -projektin toteuttamiseen kuuluu raportointilomakkeen täyttäminen sekä Nuorten omaan Myrsky -blogiin kirjoittaminen. Jokaisen tukea saaneen projektin tulee tehdä vähintään kaksi blogimerkintää haluamallaan tavalla. Bloggaus on ollut nuorille luonteva tapa kertoa projektista, samoin kuin valokuvat ja videotkin. Tämän tukimuodon avulla nuoret ovat päässeet kokeilemaan uusia harrastuksia, toteuttamaan itseään ja tekemään asioita, joihin heillä ei muuten olisi ollut mahdollisuutta. Taiteilijavalmentajat ovat kokeneet myös nuorten projektin ohjaamisen mielekkääksi ja tärkeäksi. Raporteissa nuoret ovat kertoneet oppineensa myös projektin suunnittelusta ja hallinnasta oman projektin avulla. Nuorilta saatu palaute hakumuodosta on ollut Yritysyhteistyö Myrsky toteuttaa yhdessä yritysten kanssa näyttäviä nuorten ääntä esiin tuovia yhteistyöprojekteja. Tällaisia projekteja oli vuonna 2013: Hartwall Jaffan kanssa toteutettu nuorten julistetyöpaja, jonka tuotoksista kolmea käytettiin ulkomainonnassa osana Jaffan joulukampanjaa S-Galleriassa toteutettu kahta eri Myrsky-projektia esittelevä näyttely Veikkauksen kanssa toteutettu Myrskyvideo, joka näytettiin useita kertoja Lottoarvonnassa sekä WSOY:n Mikä moka -kirjan ja Bass Camp -projektin kanssa toteutettu Moka rap. Tutkimus Myrskystä on tehty laaja kolmivuotinen tutkimus vuosina 2008 2011. Tätä tutkimustyötä on jatkettu Suomen lasten ja nuorten säätiön ja Nuorisotutkimusseuran yhteistyönä vuodesta 2012 alkaen. Tutkimuksen pääkysymys on selvittää, kuinka taide tuottaa osallisuutta, ja mitkä ovat tässä suhteessa taiteen erityispiirteet. Vuonna 2013 tutkimusta jatkettiin opinnäytetyöntekijöiden voimin siten, että tavoitettiin mahdollisimman monia erilaisia Myrsky-projekteja. Oululaista Myrsky-projektia tutkinut pro gradu -työ It s you experiencing yourself an ethnographic study of an arts project promoting participation among young people with mental health issues valmistui syksyllä 2013 Sini Mikkosen tekemänä. Varsinaisen tutkimuksen lisäksi tietoa projektien toiminnasta, haasteista ja onnistumista kerätään kuukausittaisten seurantaraporttien kautta. 17 Suomen kulttuurirahasto / Jukka Salminen

18 Suomen kulttuurirahasto / Jukka Salminen 5.2 ZEST Zest-hanke toteutti elämäntaito-ohjelmaa yläkouluissa vuosina 2003 2012. Rahoitustilanteen muututtua säätiö on etsinyt uusia tapoja jatkaa elämäntaitotyötä kouluissa. Toimintaa on suunnattu vahvemmin peruskoulun päättymisen jälkeiseen nivelvaiheeseen: kymppiluokille ja ammattistarttiluokille, joissa elämäntaitojen vahvistamiselle on erityinen tarve. Toiminta koostuu elämäntaitoaiheisista luennoista, taidelähtöisistä työpajoista sekä nuorten tukemisesta heidän rakentaessaan polkuja työelämään. Vuonna 2013 toimintaa toteutettiin pääsääntöisesti Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Taidot elämään -hankkeen kautta. Lisäksi toteutettiin lyhyempiä Zest-työpajoja kymppiluokille ja Zest-oppitunteja yläkouluille. Vuoden aikana kehitettiin myös nuorten tulevaisuuden polkujen rakentamista tukevan mentoroinnin mallia. Taidot elämään luota itseesi ja omiin vahvuuksiisi Myrskyn ja säätiön aiempien hankkeiden hyvien käytäntöjen pohjalta kehitettiin uusi toimintamalli, jossa taideprosessin avulla tuetaan erityisesti peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa olevia nuoria. Taidot elämään -hankkeelle haettiin rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Tammikuussa 2013 RAY:ltä saatiin positiivinen rahoituspäätös ja kolmelle seuraavalle vuodelle suunniteltu hanke päästiin virallisesti käynnistämään. Hankkeessa toteutetaan taidelähtöisiä työpajoja 10.- ja ammattistarttiluokissa. Nuoria lähestytään kolmella tavalla: aluksi innostaen, sen jälkeen syventäen taidetyöskentelyllä ja lopuksi henkilökohtaisesti tukien. Työpajojen toteuttamisesta vastaa joukko ammattitaitoisia taiteilijoita, joilla on kokemusta nuorten parissa työskentelystä. Taidot elämään -hankkeella on laaja yhteistyöverkosto, johon kuuluvat oppilaitosten lisäksi Deloitte, ISS Palvelut, Nuorisotutkimusverkosto, HUMAK, Satakunnan elävän kuvan keskus, Aseman lapset / Friends toiminta ja EHYT ry / Amis-hanke. Yhteistyöverkosto tuo asiantuntemusta yhteiskunnan eri osa-alueilta ja auttaa vaikuttavan toimintamallin rakentamisessa, jonka avulla nuorten elämäntaidot vahvistuvat, ja heistä kasvaa tasapainoisia ja hyvinvoivia ihmisiä. Yhteistyökumppanien edustajat toimivat mm. hankkeen ohjausryhmässä. Hanke tavoittaa kolmen vuoden aikana noin 600 kymppiluokalla ja ammattistarteissa olevaa nuorta, joiden kanssa työskennellään 4 5 päivän ajan intensiivisesti omien vahvuuksien, taitojen ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Lisäksi tavoitetaan 40 50 opettajaa ja ohjaajaa, jotka toimivat 10.- ja ammattistarttiluokissa. Ensimmäiset työpajat järjestettiin hankkeen yhteistyöoppilaitoksissa syksyllä 2013. Yhteistyöoppilaitoksia olivat Porissa ja Raumalla toimiva Winnova, Porin suomalaisen yhteislyseon koulu, Vantaalla Varia sekä Helsingissä Stadin ammattiopisto. Syksyn aikana toimintaan osallistui 136 nuorta sekä 15 opettajaa ja ohjaajaa. Syksyllä 2013 järjestetyt työpajat olivat lyhytelokuvatyöpajoja. Keväällä testattiin myös tarinateatterin soveltuvuutta, mutta se ei toiminut tässä toimintamallissa. Vuonna 2014 etsitään ja otetaan mukaan myös muita taiteenlajeja, kuten sirkusta. Lyhytelokuvatyöpajoja vuonna 2013 ohjasivat taiteilijaohjaaja Jari Forsman ja assistentti Saara Välimäki. Lyhytelokuvatyöpajaviikot ovat koostuneet mm. aiheen ideoinnista, käsikirjoittamisesta, kuvaamisesta, näyttelemisestä, editoinnista ja musiikin teosta. Nuoret ovat toteuttaneet kouluviikon aikana 5 10 minuuttia kestävän lyhytelokuvan alusta loppuun asti. Viikon aikana Zesttiimiläinen on vieraillut ryhmässä kannustamassa ja kertomassa elämäntaidoista oman elämäntarinansa kautta. Tiimiläinen on vetänyt lisäksi itseilmaisuharjoituksia nuorille. Tiimiläisistä Taidot elämään -hankkeeseen osallistuivat Jani Toivola ja Tommy Lindgren. Joulukuussa järjestettiin ensimmäinen pilotti projektinäyttämöstä, johon osallistui kaksi ammattistarttiluokkaa Stadin ammattiopistosta. Projektinäyttämössä katseltiin luokkien tekemät lyhytelokuvat sekä muutamia muiden nuorten tekemiä lyhytelokuvia. Lisäksi keskusteltiin työpajaviikosta, sen annista ja koko prosessista. Pilotti oli onnistunut ja nuoret olivat tyytyväisiä, joten seuraavan kerran keväällä 2014 pyritään järjestämään projektinäyttämö, johon osallistuu useampia luokkia. Eräs ammattistarttiluokkalainen totesi projektinäyttämöstä: Se oli parempaa kuin luulin. Taidot elämään -hankkeessa toimintaan osallistuneita nuoria tuetaan myös työpajaviikon jälkeen. Lisätukea tarvitseville nuorille tarjotaan henkilökohtaista mentoria, joka voi esimerkiksi auttaa opiskelu- tai kesätyöpaikan löytämisessä, 19

20 toimia opintojen tukena tai luotettavana keskustelukumppanina. Taidot elämään -hankkeessa tehdään yhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) kanssa. Loppuvuodesta 2013 HUMAKin yhteisöpedagogiopiskelijoista valmennettiin 10.- ja ammattistarttiluokkalaisille mentoreita. Valmennukset järjestettiin Turussa, jossa osallistujia oli 35, ja Nurmijärvellä, jossa osallistujia oli 6. Keväällä 2014 mentoreille ryhdytään etsimään mentoroitavia nuoria. Nuorten ja mentorien matchaus tapahtuu yhteistyössä opettajan ja säätiön projektihenkilökunnan kanssa. Mentorointisuhde solmitaan noin 6 kuukauden ajaksi. Zest-kouluvierailut Vuonna 2013 Zestin puitteissa toteutettiin myös muuta toimintaa oppilaitoksissa. Keväällä järjestettiin 5 lyhyempää työpajaa 10.- ja ammattistarttiluokille mm. Tuusulassa ja Keravalla. Toiminta koostui Zest-luennosta ja ilmaisutaidon työpajasta, joissa syvennettiin Zestin teemoja omien lahjojen löytämisestä ja itsetunnon vahvistamisesta. Vuonna 2013 työpajoja ohjasi Pamela Tola. Itseilmaisutyöpajojen lisäksi järjestettiin perinteisiä 45 minuutin mittaisia Zest-luentoja. Vuoden aikana järjestettiin 8 luentoa yläkouluissa. Vierailuja toteutettiin mm. Salossa, Turussa, Kiuruvedellä ja Vantaalla. Vuonna 2014 Zestille etsitään uusia yhteistyökumppaneita, jotta Zest-ohjelmaa pystyttäisiin toteuttamaan monipuolisemmin ja laajemmin. Taidelähtöisten työpajojen lisäksi olisi tärkeää toteuttaa elämäntaitotyötä edelleen myös yläkouluissa. Zest-kouluvierailuille on suuri kysyntä ja siihen pyritään tulevalla kaudella vastaamaan paremmin. Toivoisin, että tällaisia projekteja olisi useammin. Ammattistarttiluokkalainen Pelkäsin aluksi tiedottajan työtä. Ajattelin sen olevan minulle liian vaativaa, etten pystyisi pitämään kaikkia naruja käsissäni. Olen kuitenkin nauttinut vastuusta ja työn tekemisestä. Tiedottajan työt kiinnostavat jatkossakin. Kesätyöntekijä 5.3 NUORTEN ITSENÄISTYMISTÄ JA TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVAT KAMPANJAT Suomen lasten ja nuorten säätiö toteuttaa yhteistyössä yritysten ja asiantuntijakumppaneiden kanssa kohdennettuja kampanjoita, joiden tavoitteena on tukea nuorten itsenäistymistä ja työllistymistä. Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanja Vastuullinen kesäduuni -kampanjan tavoitteena on edistää 16 25-vuotiaiden nuorten työelämäosaamista ja pääsyä työelämään. Kampanja haastaa työnantajia tarjoamaan nuorille enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja. Kampanjan ytimenä ovat Hyvän kesätyön periaatteet, joita työnantajat sitoutuvat noudattamaan. Mukaan lähteville työnantajille tarjotaan välineitä nuorten kohtaamiseen sekä työnantajamaineen rakentamiseen hyvän kesätyön avulla. Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanja kesti tammikuusta elokuuhun, ja se toteutettiin yhteistyössä Alma Median, Soneran ja Monsterin kanssa. Kampanjaa tukivat myös Fazer, ISS Palvelut, YIT, Lemminkäinen ja SOL Palvelut. Asiantuntijakumppaneina toimivat TAT, EK, ProCom, HENRY, Suomalaisen Työn Liitto ja STTK. Opiskelijajärjestöjä edustivat SYL, SAMOK ja SAKKI. Kampanjan keulakuvana toimi Fazerin konsernijohtaja Karsten Slotte. Toimintakausi oli kampanjan kolmas. Kampanjaan osallistui 174 työnantajaa, jotka tarjosivat yhteensä yli 35 000 kesä- ja kausityöpaikkaa. Kampanjassa järjestettiin kaksi seminaaria, kumppanitapaaminen, rekrytointija mentorointitapahtuma sekä kolme kesäduunikoutsikoulutusta. Rekrytointi- ja mentorointitapahtuma järjestettiin yhteistyössä Deloitten ja Alma Median kanssa. Päivän aikana nuoria sparrattiin työnhakuun ja työhaastatteluun sekä järjestettiin virallisia työhaastatteluita. Lisäksi tapahtumassa järjestettiin mentorivalmennusta mukana oleville työnantajaorganisaatioille. Kampanja jalkautui Lappeenrantaan ja Tampereelle kesäduunikoutsikoulutusten avulla. Lappeenrannassa järjestävänä kumppanina toimi Fazer ja Tampereella YIT sekä Aamulehti. Koulutuksen tavoitteena oli kehittää työnantajien valmiuksia tarjota nuorille innostava ja opettava kesätyökokemus, jonka myötä sekä nuori että työnantaja hyötyvät kesätyöstä enemmän. Avuksi kesätyön kehittämiseen laadittiin myös Hyvän kesätyön opas, joka auttaa tarkastelemaan vastuullisen kesätyön tilannetta omassa organisaatiossa. Opas ilmestyi sekä painettuna että verkkojulkaisuna. Kampanjan päätös- ja palkintojenjakotilaisuus järjestettiin elokuussa Linnanmäellä. Tilaisuudessa palkittiin vuoden vastuullisimmat kesätyönantajat kolmessa sarjassa. Kilpailuun osallistui 54 työnantajaa ja vastauksia kertyi yli 2 800 kesätyöntekijältä. Vuoden vastuullisimmat kesätyönantajat olivat: Pienet (alle 50 työntekijää): Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry Keskisuuret (50 250 työntekijää): Gronlund Palvelut Oy Suuret (yli 250 työntekijää): Rovio Entertainment Ltd. Kesätyön kehittämispalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa, ja sen sai Sonera tunnustuksena ansiokkaasta kesätyön kehittämistyöstä. Palkinnon saajan valitsi ja palkitsi ManpowerGroup. Alma Media julkaisi kampanjan ilmoituksia lehdissään ja verkkopalveluissaan. Lisäksi kampanja saavutti useita kymmeniä mediaosumia niin verkko- kuin painetuissa medioissa. Vastuullinen Kesäduuni 2013 -kampanja sijoittui finalistien joukkoon ProCom ry:n Vuoden Viestintäteko 2013 -kilpailussa. Kampanja tuki säätiön tavoitetta lisätä tunnettuutta kiinnostavana yritysvastuukumppanina ja tavoitti suoraan suuren joukon suomalaisia työnantajia. Kampanjan neljänteen toimintakauteen startattiin jo syyskuussa 2013, kun Vastuullinen kesäduuni 2014 -kampanja käynnistyi osana Ylen Nuorille.Nyt!-toimintakokonaisuutta. Marraskuussa 2013 säätiö toteutti sillanrakentajan tehtäväänsä järjestämällä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tapaamisen nuorten kesätöitä edistäville tahoille. Tilaisuuden tavoitteena oli löytää tapa tehdä vahvempaa yhteistyötä nuorten kesätöiden hyväksi. Koollekutsujina toimivat työministeri Lauri Ihalainen ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Teppo Rantanen, ja tilaisuudessa olivat läsnä yhdentoista yhteisön edustajat sekä mm. nuoristotakuusta vastaava ylijohtaja Tuija Oivo. Tunnustelut yhteisestä toimintamallista jatkuvat vuoden 2014 aikana. 21

AURA avaa tietä osaamiseen Suomen lasten ja nuorten säätiön sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n yhteishanke AURA käynnistyi maaliskuussa 2013 ja toimi vuoden loppuun asti. Hanke sai tukea opetus- ja kulttuuriministeriön Nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. AURA suunniteltiin alun perin kolmivuotiseksi siten, että vuosien 2014 ja 2015 toteutus riippuu jatkorahoituksesta. Hanke rakennettiin säätiön Vastuullinen kesäduuni -kampanjan rinnalle. Osana kampanjaa haluttiin tarjota erityistä tukea niille nuorille, jotka tarvitsevat apua yhtäältä oman ammatin ja koulutuspaikan löytämisessä ja toisaalta jo aloitetun koulutuksen loppuun saattamisessa. Pelkän peruskoulutuksen varaan jääminen moninkertaistaa riskin jäädä vaille paikkaa työelämässä ja yhteiskunnassa. Vuonna 2013 tavoitteena oli kehittää mentoroinnista toimintamalli, johon kuuluivat mentorivalmennuksen kehittäminen, työkalupakin rakentaminen ja mallin testaaminen. Mentoroinnin tarkoituksena oli lisätä nuorten tietoa ammatillisista vaihtoehdoista ja työelämästä sekä vahvistaa tukea tarvitsevien nuorten elämäntaitoja, kuten itseluottamusta, tavoitteellisuutta ja sosiaalisia taitoja. Tavoitteena oli, että jokainen mentorointiin osallistuva nuori tietää, mitä tekee kesätyön tai työllistämisjakson yms. päätyttyä, jatkaa opintojaan tai hakeutuu koulutukseen. Mentorointimalli on alun perin kehitetty säätiön vuosina 2008 2012 toteuttamassa maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymistä edistävässä OK!-hankkeessa. AURA-hankkeessa kohderyhmänä olivat 20 25-vuotiaat, toisen asteen tutkintoa vailla olevat opiskelijat. Nuoret oli tarkoitus tavoittaa Vastuullinen kesäduuni -kampanjan sekä STTK:n ja sen jäsenliittojen kautta. Tavoiteltaviin nuoriin kuuluivat kesätyön hakijat, kesätöissä, työharjoittelussa tai muuten työelämässä ilman toisen asteen tutkintoa olevat sekä kesä- tai muun työn päättävät kouluttamattomat nuoret aikuiset. AURA-hankkeessa mentorointimallia lähdettiin kehittämään maalis-huhtikuussa 2013. OK!-hankkeesta saatujen kokemusten lisäksi olemassa olevaa mallia testattiin Vastuullinen kesäduuni -kampanjan rekrytointi- ja mentorointitapahtumassa. Tilaisuudessa yhteistyökumppanina toiminut Deloitte järjesti tilaisuuden Deloitte Impact Day -henkilöstötapahtumana. Halukkaat deloittelaiset saivat mentorivalmennusta ja nuoria sparrattiin työnhakuun. Valmennukseen osallistui 15 henkilöä ja tapahtumassa luotiin 4 mentoriparia. Mentoroitavat nuoret olivat joko opiskelijoita tai työpajalaisia. Mentorisuhde solmittiin 6 kuukauden ajaksi eli ne päättyivät vuodenvaihteessa 2013 2014. Alkusyksystä rakennettiin mentorien sähköinen työkalupakki, perustettiin hankkeen ohjausryhmä sekä aikataulutettiin ensimmäinen testivalmennus STTK:n kanssa. Pilottivalmennus järjestettiin joulukuussa. Osallistujia oli 9 ja he edustivat mm. Toimihenkilöliitto Ertoa sekä Pro- ja Jyty-liittoa. Mentorivalmennuksen tavoitteena oli antaa valmiuksia nuoren kohtaamiseen ja erityisesti nuoren tukemiseen oman tulevaisuuden suunnittelussa sekä koulutukseen ja työhön hakeutumisessa. Valmennuksen jälkeen todettiin, että mentorointimallia on järkevintä viedä eteenpäin aluksi jäsenliittotasolla. Keskustelua jatkettiin Jyty-liiton kanssa ja kevään 2014 aikana yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista jatketaan. AURA suunniteltiin kolmivuotiseksi ja hankkeen jatko riippuu rahoituksen saamisesta. Nuorten taloustaidot Yksi nuoren tulevaisuuden rakentamista helpottava tekijä on oman talouden hallinta. Vuonna 2013 lanseerattiin nuorten taloustaitoihin liittyvä peli Dream On yhdessä Danske Bankin kanssa. Peli pohjautui pankin pohjoismaiseen pelialustaan, jota yhteistyössä säätiön kanssa kehitettiin paremmin Suomeen sopivaksi. Peli on suunnattu juuri nivelvaiheessa oleville, 15 18-vuotiaille nuorille. Peliä levitettiin netin ja sosiaalisen median kautta. Yhdessä tekeminen! Ketään ei jäänyt ulkopuolelle. Taidot elämään -hankkeeseen osallistunut Yhteistyö Suunta-palvelun käynnistämiseksi Säätiön yksi keskeinen tehtävä on toimia sillanrakentajana nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Keväällä 2013 Yleisradio otti säätiöön yhteyttä ja pyysi apua Nuorille.Nyt!-kampanjaan liittyen. Yle oli nähnyt tarpeen kehittää ja kokeilla nuorille suunnattua nettipalvelua, joka auttaisi nuoria löytämään polkuja kohti työelämää. Säätiö tarttui haasteeseen ja kartoitti olemassa olevia palveluita ja toimijoita sekä rakensi pohjakonseptin tällaisen palvelun tuottamiseksi netissä. Tärkeänä pidettiin sitä, ettei palvelu ole vain kampanjaan liittyvä lyhyt kokeilu, vaan siitä on hyötyä nuorille myös tulevaisuudessa. Yle neuvotteli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa palvelukokeilun rahoituksesta. Säätiö etsi sopivaa toteuttajatahoa palvelulle. Toteuttajaksi valikoitui vahvasti nuorten kanssa netissä toimiva Pelastakaa lapset ry. Tästä käynnistyi Suunta-palvelun kehittäminen. Pelastakaa lapset ry otti palvelun osaksi verkkotoimintaansa, ja kokeilu toteutettiin syksyllä 2013. Palvelumallia hyödynnetään myös vuonna 2014. On ollut paras kouluviikko tänä vuonna! Taidot elämään -hankkeeseen osallistunut 22 23

6. Kansainvälinen ohjelma Kansainvälisen ohjelman kautta säätiö edistää kehittyvien maiden nuorten elämäntaitoja, työllistymistä ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja yhteisöjensä kehitykseen. Vuonna 2010 hyväksytty kansainvälisen ohjelman strategia ohjasi toimintaa myös vuonna 2013. Kehitysyhteistyötä toteutettiin yhdessä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Kumppanijärjestöt ovat asiantuntevia paikallisia toimijoita, jotka jakavat säätiön arvot ja periaatteet. Yhteistyön kautta säätiö saa uusia ideoita ja toimintamalleja myös kotimaan toimintaansa. Säätiön tunnettuus ja arvostus Suomessa ovat kasvaneet ohjelman myötä. Ohjelma keskittyy 12 29-vuotiaisiin nuoriin Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Erityishuomion kohteena ovat mm. naisten ja tyttöjen sekä helposti syrjäytyvien ja haavoittuvien ryhmien oikeudet ja mahdollisuuksien parantaminen. Temaattisia painopistealueita ovat työ, kansalaisuus ja oppiminen. Kaikissa näissä teemoissa nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisesti mukana. Säätiö haki lokakuussa 2012 ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestöasemaa ja pääsi hakukierroksen toiseen vaiheeseen vuonna 2013. Kumppanuusprosessi määritti pitkälti säätiön kansainvälisen ohjelman ja kehitysyhteistyötoiminnan kehittämistä vuoden aikana. Marraskuussa 2013 säätiö sai tiedon, ettei kuulunut viiden uuden kumppanuusjärjestön joukkoon. Kumppanuusprosessi hyödytti kuitenkin merkittävästi säätiön kehitysyhteistyötä laatujärjestelmän kehittämisen ja uuden strategiaprosessin myötä. Lisäksi yhteistyö paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa tiivistyi entisestään ohjelman kehittämisen kautta. Vuonna 2014 säätiö uudistaa kansainvälisen ohjelman strategian, joka alkaa uutena kehitysyhteistyöohjelmana vuoden 2015 alusta. Keskeistä toiminnassa ovat myös varainhankinnan vahvistaminen ja ohjelman jatkuvuuden turvaaminen. SENEGAL Kumppani: Synapse 1. Peru, terveyshanke 2010 2013, CEDRO 2. Senegal, työllistymis- ja yrittäjyyshanke 2010 2013, Synapse Center 3. Brasilia, nuorten työllistymis- ja ympäristöhanke 2011 2013, Aliança Institute 4. Paraguay, pienyrittäjyyshanke 2012-2014, CIRD 5. Peru, työllistymistä tukeva elämäntaitohanke 2012 2014, CEDRO 6. Peru, nuorisoryhmien yrittäjyyshanke 2012 2014, CEDRO 7. Etelä-Afrikka, yhteisön kehittämishanke 2013 2015, Khulisa Social Solutions BRASILIA Kumppani: Aliança PARAGUAY Kumppani: CIRD PERU Kumppani: CEDRO ETELÄ-AFRIKKA Kumppani: Khulisa! 24 25

6.1 KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEET 2013 Vuonna 2013 säätiöllä oli käynnissä seitsemän kehitysyhteistyöhanketta: viisi Latinalaisessa Amerikassa ja kaksi Afrikassa. Hankkeisiin osallistui yhteensä 2 255 nuorta. Perussa hankkeita toteutettiin paikallisen kumppanijärjestön CEDROn kanssa (Centro de Información y Educación para la Prevención del Abuso de Drogas). Liman metropolialueella päättyi nuorten ja yhteisöjen terveyden edistämishanke kouluissa ja turvakodeissa. Neljän vuoden aikana hanke tavoitti ennaltaehkäisevän työn kautta yhteensä 3 046 lasta ja nuorta ala- ja yläkouluissa La Victorian ja Rímacin alueilla. Lisäksi 202 nuorta sai erityistä tukea kolmessa turvakodissa. Samalla alueella toteutettiin toista vuotta hanketta, jossa nuoret saavat koulutusta ja tukea työllistymiseen ja pienyritysten perustamiseen. Lisäksi heidän muodostamiaan nuorten ryhmiä tuetaan elämäntaitokoulutusten ja nuorten vaikuttamistyön kautta. Yrityskumppani Deloitte tuki vahvasti hanketta ja paikallista kumppanijärjestöä. CEDROn kanssa yhteistyössä jatkui myös hanke, jossa nuorten ryhmiä tuettiin yrittäjyydessä ja yhteisöjensä kehittämiseen osallistumisessa San Martínin ja VRAEM-alueilla Perun maaseudulla. Hanke toimii jatkona aiemmille nuorten johtajuushankkeille, ja sen tarkoituksena on tarjota lisävälineitä vaikuttamistoimintaan sekä taata ryhmien toiminnan taloudellinen kestävyys. Hankkeessa yrityskumppanina oli Nokia. Brasiliassa päättyi nuorten työllistymis- ja ympäristöhanke, jossa yhteistyökumppanina oli Aliança Institute. Hankkeen aikana 300 nuorta osallistui kahdeksan kuukautta kestävään työllistymis-, ICT-, elämäntaito- ja kestävän kehityksen koulutuspakettiin. Koulutuksen aikana nuoret myös suunnittelivat ja toteuttivat ryhmissä yhteensä 27 ympäristöprojektia. Koulutuksen jälkeen nuoret saivat tukea työllistymiseen. Hankkeen avulla 59 % nuorista työllistyi palkattuun työharjoitteluun, joka mahdollistaa myös opiskelun, tai kokopäivätöihin. Yritysyhteistyökumppanina toimi Nokia. Paraguayssa jatkui nuorten pienyrittäjyys- ja elämäntaitohanke yhteistyössä paikallisen kumppanin CIRDin (Fundación Comunitaria Centro de Información y Recursos para el Desarrollo) kanssa. Hankkeessa edistetään myös nuorten yrittäjien yhdistystoimintaa sekä kehitetään verkostoja ja paikallisia kumppanuuksia pienyrittäjyyden tukemiseksi. Myös tässä hankkeessa yrityskumppanina oli Nokia. Senegalissa päättyi nuorten työllistymistä ja pienyrittäjyyttä tukenut hanke, jota toteutettiin yhdessä Synapse Centerin kanssa. Hankkeessa oli kaksi koulutusohjelmaa, joissa nuoret saivat tukea joko työelämätaitojen kehittämisessä ja työnhaussa tai pienyrittäjältä vaadittavien taitojen kehittämisessä ja yrityksen perustamisessa. Yhteensä 2 085 nuorta osallistui koulutuksiin. Hankkeen päättyessä lähes kaikki työllistymiskoulutuksiin osallistuneet nuoret olivat joko saaneet työpaikan tai suorittaneet työharjoittelun tai vapaaehtoistyöjakson. Hankkeen aikana nuoret perustivat 113 uutta yritystä ja kehittivät 266 pientä epävirallista aktiviteettia yritykseksi. Yrityskumppanina hankkeessa oli Nokia. Uudessa hankemaassa Etelä-Afrikassa alkoi nuorten kehitykseen ja osallistumiseen keskittyvä hanke Westburyn yhteisössä Johannesburgissa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on perustaa yhteisöön nuorisokeskus, joka kokoaa yhteen nuorison parissa toimivat tahot sekä alueen nuoret. Vuoden 2013 aikana remontoitiin vanha koulun asuntola nuorisokeskukseksi ja aloitettiin nuorten kouluttaminen kolmessa eri koulutusohjelmassa. Paikallisena kumppanijärjestönä on Khulisa Social Solutions, jonka lisäksi nuorten koulutuksia ovat toteuttaneet Students for Humanity ja Work in Progress. Hankkeen kumppanina toimii Koneen 100-vuotissäätiö. Säätiö sai myös puoltavan hanketukipäätöksen uudelle hankkeelle Senegaliin. Hanke suunniteltiin yhteistyössä säätiön pitkäaikaisen kumppanin Synapsen kanssa, ja sen keskeisenä tavoitteena on tukea nuorten sosiaalista yrittäjyyttä. Hanketta ei kuitenkaan voitu käynnistyy vuoden aikana, sillä yrityskumppani vetäytyi yhteistyöstä ennen hankkeen käynnistämistä. Joulukuussa 2013 varmistui Nokian rahoitus hankkeelle ja hanke käynnistetään heti vuoden 2014 alussa. Senegalin toiselle, vuonna 2012 suunnitellulle hankkeelle ulkoasiainministeriö ei myöntänyt rahoitusta. Hanke olisi keskittynyt nuorten vapaaehtoistyöhön ja elämäntaito-opetukseen vahvistamalla opettajien ja paikallisten kansalaisjärjestöjen henkilökunnan kapasiteettia toteuttaa elämäntaitokoulutuksia. Ulkoasiainministeriön vuoden 2013 hakukierrokselle säätiö ei jättänyt yhtään hanketukihakemusta, koska uusia yrityskumppaneita ei löydetty. Uusia hankkeita kuitenkin suunniteltiin yhdessä Perun ja Paraguayn paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa. Lisäksi uuden hankkeen suunnittelu käynnistettiin uuden kenialaisen kumppanijärjestön ACWICT:n (African Center for Women, Information and Communication) kanssa. Säätiö jätti myös hakemuksen globaalikasvatushankkeelle, jossa osallistetaan suomalaisia ja eteläafrikkalaisia nuoria yhteiseen elokuvatuotantoon. Tavoitteena on lisätä molemminpuolista oppimista ja valmistaa suomalaisia nuoria toteuttamaan vertaisvaikuttamistoimintaa Suomeen palattuaan. Vertaisvaikuttamisen keskiössä ovat eriarvoisuuden syyt ja ihmisoikeuksien tärkeys. Vuoden mittaan säätiön työntekijät tekivät seurantamatkoja Brasiliaan, Peruun, Paraguayihin ja Etelä-Afrikkaan. Matkoille osallistui säätiön kehitysyhteistyöasiantuntijoita ja -harjoittelijoita. Matkoilla mm. arvioitiin hankkeiden menetelmiä ja vaikuttavuutta, kehitettiin uusia toimintatapoja paikallisen järjestökumppanin kanssa sekä tuotettiin viestintämateriaalia. 26 27

6.2 YRITYSYHTEISTYÖN KAUTTA ENEMMÄN VAIKUTTAVUUTTA Vuonna 2013 kansainvälisen ohjelman yrityskumppanit olivat Nokia, Deloitte ja Koneen 100-vuotissäätiö. Yritysyhteistyö toteutti säätiön tehtävää haastaa yhteiskunnan toimijoita globaaliin vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista nuorista. Nokia tuki vuonna 2013 yhteensä neljää kehitysyhteistyöhanketta. Nokian erityisosaamista sisällytettiin myös tukemaan hankkeiden tavoitteita. Perun ja Paraguayn yrittäjyyshankkeissa nuoret saivat koulutusta Nokian kehittämän mobiilisovelluksen käytöstä pienyritysten tarpeisiin ja pääsivät testaamaan sovellusta. Lisäksi hankkeissa tuotettiin nuorille opas mobiilisovellusten käytöstä pienyrityksissä. Perussa vuonna 2012 alkaneeseen Deloitten yhteistyöhankkeeseen sisältyy yhdessä kehitetty vapaaehtoisohjelma, jonka kautta vuonna 2013 kaksi Deloitten vapaaehtoista toteutti kukin kolmen kuukauden työjakson Perussa. Yritysvastuun vapaaehtoisohjelma tuki kumppanijärjestö CEDROn osaamisen kehittämistä ja työllistymishankkeen pienyrittäjyysosuutta. Vuonna 2013 vapaaehtoisten tehtävät keskittyivät CEDROn viestintästrategian työstämiseen CEDROn tiimin kanssa, yrittäjyysmanuaalin kehittämisen tukemiseen ja nuorten pienyrittäjien tukiprosessin systematisointiin. Vapaaehtoisohjelma on oiva esimerkki yritysyhteistyöstä, jossa yrityksen oma osaaminen tukee hankkeen ja kehitysyhteistyön tavoitteita. Paikallisen kumppanijärjestön tukeminen järjestötason kehittämisen tasolla mahdollistaa sen, että yhteistyön vaikutukset ulottuvat yhä uusien nuorten parempaan tukemiseen tulevaisuudessa. Koneen 100-vuotissäätiön henkilökunta oli vahvasti mukana Etelä-Afrikassa vuonna 2013 alkaneen hankkeen suunnittelussa ja seurannassa. 100-vuotissäätiön työntekijät toivat oman osaamisensa sekä verkostonsa Westburyn nuorisokeskuksen hyödynnettäväksi tukien erityisesti nuorisokeskuksen sisäisen organisaation vahvistamista ja varainhankintaa. 100-vuotissäätiö tuki hanketta myös palkkaamalla lisähenkilökuntaa vastaamaan nuorisokeskuksen kestävyyssuunnitelman tekemisestä ja toteutuksesta yhdessä Khulisan henkilökunnan kanssa. Vuoden 2013 aikana 100-vuotissäätiön henkilökunta vieraili Etelä-Afrikassa kaksi kertaa. 6.3 KANSAINVÄLISEN OHJELMAN ASIANTUNTIJUUDEN JA MENETELMIEN VAHVISTAMINEN Ohjelmaa tukeva ja arvioiva kansainvälinen toimikunta uudistui vuoden 2013 alussa, ja uusi kaksivuotinen toimikunta aloitti kautensa. Toimikunta kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Tapaamisissa toimikunta kommentoi uutta kehitysyhteistyöohjelmaa, varainhankintasuunnitelmaa ja kumppanuusjärjestöprosessia. Jäsenten oman kiinnostuksen mukaan he ovat osallistuneet säätiön toiminnan kehittämiseen myös muutoin. Lisäksi muuta vapaaehtoisuutta hyödynnettiin aktiivisesti ohjelmassa. Vuoden 2013 alussa säätiön asiantuntijaraadissa aloittanut Sanna Ryynänen arvioi Brasilian kehitysyhteistyöhanketta ja kehitysyhteistyön harjoittelijana toiminut Reija Mikkola Brasilian hankkeen ympäristöosuutta. Syksyllä 2013 valittiin kaksi uutta ETVO-vapaaehtoista Paraguayn kehitysyhteistyöhankkeeseen vuodelle 2014. Lisäksi Deloitte-vapaaehtoiset tuottivat lisäarvoa Perun hankkeeseen. Yksi keskeinen osa-alue toiminnan kehittämisessä oli nuorten osallisuuden parantaminen hankkeen eri prosesseissa. Yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa kehitettiin ja otettiin käyttöön metodeja, joilla hankkeisiin osallistuvien nuorten ääni saatiin yhä paremmin esiin suunnittelussa ja arvioinnissa. Näihin kuuluivat mm. uudet menetelmät nuorten arviointityöpajoihin (sarjakuva, teatteri), nuorten tuottamat materiaalit sosiaalisessa mediassa ja nuorten omakohtaisten tarinoiden systemaattinen kerääminen. 6.4 KEHITYSYHTEISTYÖN NUORISOVERKOSTO Vaikuttamistyötä Suomessa toteutettiin erityisesti säätiön koordinoiman Nuorisoverkoston kautta, jonka lisäksi säätiön henkilökunta osallistui aktiivisesti Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA ry:n toimintaan. Nuorisoverkoston tapaamiset tarjosivat alustan verkostoitumiselle ja ajankohtaisten uutisten jakamiselle sekä osallistujia kiinnostavien teemojen käsittelylle. Vuoden 2013 aikana järjestettiin kolme tapaamista, jotka käsittelivät opinnäytetöiden hyödyntämistä arvioinnissa, ympäristökasvatusta ja vaikuttamistoimintaa vuoden 2014 Maailma kylässä -festivaalien yhteydessä. Verkoston puitteissa aloitettiin järjestöjen yhteistyönä toteutettavan Nuorten oikeuksien teemakylän suunnittelu Maailma kylässä -festivaalin yhteyteen. Säätiö koordinoi kylän toteutusta, ja siihen osallistuvat Plan Suomi ry:n nuorten Mitä?-verkosto, Parasta Lapsille ry, UFF, Partiolaiset, Väestöliitto ja Allianssi. 28 29

7. Talous Säätiön taloudellisena tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman hyvin säätiön perustehtävää eli tukea nuorten hyvinvointia, säilyttää vakaa talous ja hyvä maksukyky hankkimalla rahoitusta yritysyhteistyökumppaneilta, julkisyhteisöiltä, ministeriöiltä, yksityisiltä henkilöiltä ja apurahasäätiöiltä. Tavoitteena on lisäksi tehdä sellaista taloudellista tulosta, että säätiön sääntöjen mukainen toiminta turvataan jatkossakin. Säätiön taloudellinen volyymi oli 1 846 246 ja kokonaistulos oli alijäämäinen 4 815. Alijäämä johtui siitä, että säätiö rahoitti yhden kehitysyhteistyöhankkeen omarahoitusosuudet omalla rahoituksella. 7.1 VARAINHANKINTA JA YHTEISTYÖKUMPPANUUDET Säätiön varainhankinnan lähtökohtana on, että säätiöllä on vahvat taustaverkostot, hyvin suunnitellut ja kumppaneiden tarpeita palvelevat yhteistyöhankkeet ja kyky palvella nopeasti ja joustavasti. Uusia yhteistyömalleja kehitetään jatkuvasti vuoropuhelussa yhteistyökumppaneiden kanssa. Hallitus vahvisti keväällä 2013 organisaatiomuutoksen, jonka yhtenä tavoitteena oli tehostaa säätiön varainhankintaa. Yritysyhteistyölle ja varainhankinnalle nimettiin vastuuhenkilö, joka aloitti työnsä syyskuun alussa. Varainhankintaa ohjaa syksyllä 2013 laadittu varainhankintasuunnitelma, jonka toimenpidesuunnitelma täsmennetään neljännesvuosittain. Varainhankintaa toteutetaan pääasiassa hankekohtaisesti neuvotteluilla ja tapaamisilla sekä hakuprosessien kautta. Varainhankintaa toteuttivat säätiön henkilökunta ja hallitus sekä nimetyt luottamushenkilöt. Kehitysyhteistyön omarahoitusosuuksien kattamiseksi tehtävää varainhankintaa edisti myös kansainvälinen toimikunta. Vuonna 2013 säätiöllä oli yhteistyötä Alma Median, Comfortan, Deloitten, Fazerin, Hartwallin, ISS Palveluiden, Koneen 100-vuotissäätiön, Lemminkäisen, Lindströmin, Manpowerin, Marimekon, Monster.fi:n, Nokian, Rovion, SOL Palveluiden, Soneran, UPM Kymmenen, Vallilan ja YIT:n kanssa. Säätiö vastaanottaa vuosittain myös lahjoituksia sekä yrityksiltä ja yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Säätiö etsii kaiken aikaa uusia yhteistyökumppaneita. Kansainvälisen ohjelman omarahoitusosuuden hankinnassa korostuu yritysyhteistyö ja yritysten asiantuntijuuden hyödyntäminen. Erityisesti Deloitten yhteistyöhankkeessa, mutta myös Brasilian hankkeessa, osa hankkeiden omarahoitusosuudesta katettiin vapaaehtoistyöllä vuonna 2013. Sekä yritysten vapaaehtoisten että muiden vapaaehtoisten työpanosta pyritään jatkossa lisäämään kehitysyhteistyöhankkeiden rahoituskanavana. Hankkeiden saamat avustukset Vuonna 2013 säätiön toimintaa tukivat opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoasiainministeriö, Rahaautomaattiyhdistys, Suomen kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden. Rahankeräyslain alainen toiminta Myrsky-hanke sai vuoden mittaisen rahankeräysluvan 1.5.2013 ja sen puitteissa kokeiltiin pilotinomaisesti erilaisia varainkeruutapoja. 7.2 VARAT JA NIIDEN KÄYTTÖ Säätiön rahoituksen pohja on yhä pysynyt laajana. Rahoitusta saadaan paitsi yrityksiltä, yhä enemmän myös avustuksena julkiselta sektorilta ja yhteisöiltä. Vuodesta 2012 säätiön kehitysyhteistyöhankerahoitusta tukee vapaaehtoistyö, jolla katetaan hankkeiden omarahoitusosuuksia. Vuonna 2013 vapaaehtoistyötä tehtiin Deloitten työntekijöiden toimesta Perun hankkeessa ja muiden vapaaehtoisten toimesta Brasilian hankkeessa. Vapaaehtoistyön arvo oli noin 35 000. Tästä summasta noin 20 500 käytettiin hankkeen omarahoitusosuuden kattamiseen. Ulkoministeriön sääntöjen mukaan vapaaehtoistyöllä voidaan kattaa enintään puolet omarahoitusosuudesta (7,5 % kokonaiskustannuksista). Vapaaehtoistyön arvo perustuu tehtyihin vapaaehtoistyön tunteihin ja säätiön ja paikallisten kumppaneiden arvioon vapaaehtoistyöntekijöiden työpanoksen arvosta Perussa ja Brasiliassa. Vapaaehtoistyön eriä ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan. Tulevaisuudessakin säätiön rahoitus tulee koostumaan monien erilaisten rahoituskanavien kautta tulevasta rahoituksesta. Vuonna 2013 säätiön rahoitus muodostui seuraavasti: Lahjoitukset, 19 300 Yritysyhteistyö, 242 500 Rahastot ja säätiöt, 195 000 Ministeriöt, 1 293 299 Sijoitus- ja rahoitustoiminta, 91 400 Yritysyhteistyö Yritysyhteistyö on mukana kaikessa säätiön toiminnassa. Yritysyhteistyö rakentuu niin rahallisesta tuesta kuin yhdessä tekemisestä ja osaamisen jakamisesta. Useat yritykset tukevat säätiön toimintaa myös pro bono. 30 31

Varainhoidon tavoitteena on kattaa säätiön perustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Sijoitusrahastoihin sijoitettu säätiön oma pääoma tuotti tilikauden aikana hyvin. Tavoitteena on edelleen kasvattaa sekä omaa toimintaa että jaettavia tukia ja avustuksia. Hallitus käsittelee omaisuuden hoitoon liittyvät kysymykset itse, hyödyntäen asiantuntijoita tarpeen mukaan. Säätiön toiminnan volyymi oli 1 846 246. Varsinainen toiminta toteutui edellistä vuotta suppeampana, koska säätiöllä ei ollut vastaavaa merkittävää investointeja vaativaa hanketta, kuin vuonna 2012 päättynyt Ecuadorin hanke. Lisäksi uuden Senegal-hankkeen aloitus viivästyi suunnitellusta puuttuvan omarahoitusosuuden vuoksi. Kotimaan toimintojen osalta Myrsky- ja Zest-hankkeille saatu rahoitus supistui edellisvuoteen nähden. Zest-hankkeen toiminnan supistumiseen vaikutti erityisesti Nokialta saadun rahoituksen päättyminen. Suurin yksittäinen menoerä oli maksetut tuet ja avustukset, jotka kuitenkin laskivat Myrsky- ja kehitysyhteistyöhankkeiden volyymin pienentyessä. Vuonna 2013 tuettiin projekteja yhteensä 983 864 eurolla. Summa sisältää maksut kansainvälisille kumppaneille. Maksut kansainvälisille kumppaneille muodostavat ison osan kansainvälisen toiminnan kustannuksista. Kansainvälisten kumppanien kanssa sovitaan talouskäytännöistä osana yhteistyösopimusta. Kansainväliset kumppanit raportoivat taloudesta säätiölle kvartaaleittain. Hankkeisiin tehtävillä seurantamatkoilla käydään läpi talousasioita ja keskustellaan myös paikallisen tilintarkastajan kanssa yhteistyöjärjestön taloushallinnosta ja -raportoinnista. Säätiön ohjeistuksen mukaan tilintarkastajan tulee olla riippumaton ja mahdollisuuksien mukaan tunnettu kansainvälinen tilintarkastusyhtiö. Henkilöstökulut ja muut tehdyn työn kustannukset olivat yhteensä 604 530. Kustannukset muodostuivat ohjelmatyöstä (69 %), hallinnollisesta työstä (19 %) ja muusta projekteissa tehtävästä työstä (12 %). Hallinto- ja yleiskulujen osuus kokonaiskuluista oli 13,6 %. Hallinto- ja yleiskulut sisältävät säätiön perustoiminnan kulut sekä hankkeille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti jaetut hallintokulut. Hallintokulut jakautuvat henkilöstökuluihin (42 %) ja muihin hallintokuluihin (58 %, mm. vuokrat ja kirjanpitokulut). Yhdestä eurosta 86 senttiä käytetään työhön nuorten hyväksi Suomessa ja kehitysmaissa, ja hallinnollisiin kustannuksiin menee 14 senttiä. Toimintaan käytettävästä 86 sentistä 51 senttiä suuntautuu yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kautta ja 35 senttiä säätiön itse toteuttaman toiminnan kautta. Toiminnan kustannukset jakautuvat toiminnoittain seuraavasti: Vuoden 2013 päätteeksi taseeseen on varattu kotimaan projekteille kohdennetut ja vuonna 2013 käyttämättä jääneet tuet sekä sellaiset ulkoasiainministeriön ja yritysten säätiölle maksamat tuet, joita ei vielä ole käytetty ao. kehitysyhteistyöhankkeisiin. Käyttämättömiä tukia on erityisesti Perun ja Brasilian hankkeessa hankkeiden toteutuksen viivästymisen takia. Taseessa ovat myös ne kansainvälisille kumppaneille maksetut tuet, jotka jäivät kumppaneilta käyttämättä vuonna 2013. Tarkempi erittely säätiön taloudellisesta tilanteesta ja vuoden 2013 varojen käytöstä löytyy tuloslaskelmasta (liite 2), taseesta (liite 3) ja eri toimintoja käsittelevästä liitteestä (liite 4). 7.3 TOIMINNAN RISKIT Syksyllä 2013 toteutettiin riskikartoitus ja tehtiin suunnitelma tärkeimpien riskien välttämiseksi. Säätiön toiminnan riskit muodostuvat pääasiassa rahoituspohjasta ja yritysyhteistyön onnistumisesta sekä maineriskeistä. Työpanosta tarvitaan myös ulkoasiainministeriön tukeman kansainvälisen työn omarahoitusosuuksien kattamiseen. Yhteiskunnan taloudellinen epävakaus ja talouden kehityksen ennustamisen vaikeus näkyvät yritysyhteistyössä. Varsinkin uusien yrityskumppaneiden saaminen saattaa edelleen olla vaikeaa. Tämä johtuu kasvavasta kilpailusta ja yhteiskunnan talouden epävakaasta kehityksestä. Vuonna 2011 käynnistynyt Vastuullinen kesäduuni -kampanja on tuonut aiempaa vahvemmin esiin myös maineriskin. Kampanjaan pyydetään mukaan kesätyöpaikkoja tarjoavia työnantajia, jotka haluavat toimia vastuullisesti ja kehittää oman organisaationsa kesätyökulttuuria ja hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on saada enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja nuorille, ei luoda sertifikaattia tai kontrolloida mukaan lähteviä työnantajia. Samalla kuitenkin on aina mahdollista, että joku työnantaja ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla ja on näin riski kampanjan ja säätiönkin maineelle. Kampanjan käynnistyessä tähän riskiin varauduttiin ja tehtiin suunnitelma riskin minimoimiseksi. Zest Taidot elämään Kesäduuni Myrsky Muu kotimaan toiminta Hallinto Peru Senegal Brasilia Paraguay Etelä-Afrikka 32 33

8. Viestintä ja tunnettuuden lisääminen 9. Organisaatio ja henkilöresurssit Säätiön viestintä keskittyy toiminnan painopisteisiin ja hankkeissa saavutettuihin tuloksiin, jotta säätiön asiantuntijuus ja toiminnan vaikuttavuus tulevat näkyviksi. Viestinnän keskeisiä sidosryhmiä ovat nuorten kanssa työskentelevät tahot, nuoriin kohdistuvaa kehitysyhteistyötä tekevät tahot, yritykset, muut rahoittajat ja media. Vuonna 2013 säätiö vahvisti sidosryhmäviestintäänsä eri hankkeisiin koottujen verkostojen ja niiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Myös yhteistyökumppaneita sitoutettiin viestimään yhteistyöstä osana omaa viestintäänsä. Säätiön uutiskirje julkaistiin neljä kertaa. Verkkoviestintää kehitettiin vuorovaikutteisempaan suuntaan mm. blogien ja nuorten tarinoiden avulla, ja medialle tarjottiin ajankohtaisia uutisaiheita ja juttuvinkkejä. Apuna mediakontaktoinnisssa oli Meltwater-palvelu. Säätiön tunnettuutta on lisännyt kampanjamainen toiminta. Nyt kolmatta kertaa toteutettu Vastuullinen kesäduuni -kampanja on tavoittanut vuosittain suuren joukon suomalaisia työnantajia ja saavuttanut valtakunnallista medianäkyvyyttä. Kampanjan neljänteen toimintakauteen startattiin jo syyskuussa 2013, kun Vastuullinen kesäduuni 2014 -kampanja käynnistyi osana Ylen Nuorille. Nyt!-toimintakokonaisuutta. Myrsky-hanke keräsi näkyvyyttä yritysyhteistyöprojektien kautta (mm. Veikkaus ja Hartwall Jaffa). Lisäksi Myrsky saavutti mediaosumia erityisesti paikallis- ja verkkojulkaisuista. Nuori 2013 -messuilla Jyväskylässä esiteltiin Nuorten oma Myrsky -hakua. Myrsky-hankkeen oma uutiskirje julkaistiin kolme kertaa. Lisäksi hankkeesta tiedotettiin aktiivisesti Myrskyn Facebook-profiilissa. Myrskyn projektipäällikkö Riikka Åstrand antoi asiantuntijalausunnon eduskunnan tarkastusvaliokunnalle nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä elämäntaitojen edistämisen näkökulmasta. Lisäksi hän esitteli Myrskyn menetelmiä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä seminaareissa, mm. Lastensuojelun Keskusliiton järjestämillä Valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä. Taidot elämään -hankkeessa viestintä keskittyi hankkeen sidosryhmiin; pääkohderyhmät olivat oppilaitokset ja hankkeen kumppanit. Hankkeessa nostettiin esiin elämäntaitojen merkitystä nuoren työelämäpolkujen näkökulmasta. Projektipäällikkö Anna-Maija Lahtinen kertoi hankkeesta ja mentoroinnista mm. Humanistisen ammattikorkeakoulu HUMAKin opiskeilijoille. Zest-ohjelma esittäytyi yhdessä Jani Toivolan kanssa kahdellesadalle kuulijalle PlusTerveys-päivillä. Kansainvälisestä ohjelmasta viestittiin Nuorisoverkoston, yritysyhteistyöverkostojen ja tapahtumien kautta. Ohjelman toimintaa esiteltiin mm. Maailma kylässä -festivaaleilla ja Helsingin yliopiston kehitysyhteistyöviikolla. Nokian kanssa tehtävää yritysyhteistyötä esiteltiin ulkoasiainministeriön järjestämässä yritys- ja kansalaisjärjestöfoorumissa. Säätiö liittyi Suomen One World -yhdistykseen, joka ylläpitää ihmisoikeusasioista uutisoivaa Maailma.net-sivustoa. Sivuston kautta säätiön uutisilla ja muissa julkaisukanavissa julkaistuilla jutuilla voidaan saavuttaa aikaisempaa laajempi lukijakunta. Kehitysyhteistyöhankkeista kertovia nettisivuja kehitettiin edelleen, jotta nuorten ääni tulisi esiin vahvemmin. Vuoden aikana tuotettiin myös hankkeista kertovia videoita. Mediaosumia säätiölle kertyi 219 kappaletta. Mediaosumista lehtiartikkeleiden osuus oli 93, nettiartikkeleiden 116, radion kuusi ja television neljä kappaletta. Lisäksi Vastuullinen kesäduuni -kampanjasta julkaistiin artikkelit mm. Asemanlapset-lehdessä (5/2013), Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jyty-jäsenlehdessä (4/2013) ja Kirkon alat ry:n Kirkon töissä -jäsenlehdessä (1/2013). Helsingin Sanomissa julkaistiin 31.1. Antti Järventauksen mielipidekirjoitus Hyvä kokemus kesätyöstä on myös yrityksen etu. Säätiön viestintäsuunnitelman päivitys käynnistettiin loppuvuodesta 2013. Osana ulkoasiainministeriön kumppanuushakuprosessia kansainväliselle ohjelmalle laadittiin oma viestintäsuunnitelma. Suunnitelmaa ei tulla toteuttamaan kokonaisuudessaan, koska säätiö ei saavuttanut kumppanuusasemaa. Viestinnän suunnittelu käynnistetään uudelleen vuodenvaihteen jälkeen vastaamaan käytössä olevia resursseja. Säätiön hallitus päättää säätiön toiminnasta, sen taloudesta ja avustusten jaosta. Hallitus on valinnut säätiölle toiminnanjohtajan, joka huolehtii operatiivisesta toiminnasta ja toimii henkilökunnan esimiehenä. Säätiön neuvottelukunta on neuvoa-antava elin ja seuraa säätiön toimintaa. Lisäksi säätiön asiantuntijuutta vahvistaa asiantuntijaraati ja säätiön toiminnassa mukana olevat muut vapaaehtoiset. HALLITUS Säätiön asioista päättää ja säätiötä edustaa vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, joka koostuu yhteiskunnan eri osa-alueita tuntevista henkilöistä. Hallituksessa on edustettuna nuorisotyön asiantuntemusta, yhteiskunnallista tietämystä ja taloudellista asiantuntemusta. Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, joka päättää säätiön toiminnasta, taloudesta ja avustusten jaosta. Puheenjohtajana toimii Teppo Rantanen. Vuonna 2013 säätiön hallitus koostui seuraavista henkilöistä: Teppo Rantanen, pj Toimitusjohtaja, Deloitte & Touche Finland Sari Baldauf KTM Anne Berner Hallituksen puheenjohtaja, Vallila Interior Tuomo Holopainen Varapuheenjohtaja, Suomen Lions-liitto ry Ulla Laurio Toimistopäällikkö, Kulttuurisen nuorisotyön toimisto Peter Nyman Toimittaja Kristina Pentti-von Walzel KTM Jerome Saarinen Nuorisojäsen, opiskelija Leena Suurpää Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto Hallitus kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Lisäksi se kokoontui vuosikokoukseen 22. huhtikuuta ja syyskokoukseen 25. marraskuuta. Syyskokouksessa hallitus päätti pitää kokoonpanon ennallaan. RAPID TASK FORCE Vuonna 2012 säätiön hallitus päätti muodostaa Rapid task forcen, jonka tehtävänä on käsitellä säätiön toimintamallin kehittämistä, toiminnan painopisteitä ja tarvittaessa resursseihin ja henkilöstöön liittyviä asioita. Se myös valmistelee asioita hallituksen käsittelyyn. Ryhmään kuuluivat säätiön hallituksen puheenjohtaja Teppo Rantanen, hallituksen puheenjohtajan varahenkilö Leena Suurpää sekä toiminnanjohtaja Eila Kauppinen. Ryhmän käsittelemät asiat vietiin tarpeen mukaan hallitukselle tiedoksi. NEUVOTTELUKUNTA Neuvottelukunta toimii säätiön neuvoa-antavana luottamuselimenä ja sen jäsenet edustavat eri yhteiskunnallisia tahoja. Neuvottelukunta seuraa säätiön varainkäyttöä ja perehtyy tilintarkastajien lausuntoon. Neuvottelukunnalle tiedotettiin säätiön toiminnasta uutiskirjeen ja sähköpostien kautta. Neuvottelukunta kokoontui vuosikokoukseen 16. päivä toukokuuta 2013 Alma Median vieraana Alma-talossa. Kokouksen teemana oli Yritysvastuu ja työ nuorten hyväksi. Keskustelua alusti yliopettaja Minna-Maari Harmaala Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta teemalla Strateginen vastuullisuus yritysten ja nuorten näkökulmasta. Kokouksen aikana esiteltiin myös kaksi säätiön yritysyhteistyöesimerkkiä. Deloitten kanssa toteutettavasta yhteistyöstä kertoivat Minja Nieminen ja Marika Sorsa Deloittelta sekä Aino Heikkinen säätiöstä otsikolla Globaalia yhteistyötä Perun nuorten hyväksi. Yritysvastuupäällikkö Riikka Poukka Alma Mediasta kertoi yhteistyöstä Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa yhdessä kesätyöntekijä Jaana Palon kanssa. Lisäksi Poukka alusti laajemmin teemasta Kestävä media ja nuoret. 34 35

NEUVOTTELUKUNTA ASIANTUNTIJARAATI VAPAAEHTOISET ASIANTUNTIJAT Pär Stenbäck, pj, Ministeri Pentti Arajärvi, sosiaalioikeuden professori Maria Kaisa Aula, lapsiasiavaltuutettu Jouni Heinonen, Senior Advisor, Pohjoisranta Rauno Heinonen, viestintäjohtaja, Alma Media Helena Helve, fil. tri, dosentti Tiina Herlin, Koneen 100-vuotissäätiö Tommi Hoikkala, tutkimusprofessori, Nuorisotutkimusverkosto Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Jussi Järventaus, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät Fredrik Karlsson, toimitusjohtaja Kristiina Kumpula, pääsihteeri, Suomen Punainen Risti Ari Lahti, toimitusjohtaja, Icecapital Oy Susanna Miekk oja, johtaja, Danske Bank Hannu Penttinen, lääketieteen ja kirurgian tohtori Anu Raijas, tutkimuspäällikkö, Kuluttajatutkimuslaitos Ilari Rantakari, Ulkoministeriö Pekka Rantala, toimitusjohtaja, Fazer Jouko Ruissalo, Lions-Liitto Olli Saarela, nuorisoneuvos Tuire Santamäki-Vuori, valtiosihteeri, Valtiovarainministeriö Pirjo Ståhle, professori, Turun kauppakorkeakoulu Veli Sundbäck Vappu Taipale, lääketieteen ja kirurgian tohtori Carola Teir-Lehtinen, filosofian maisteri Jani Toivola, kansanedustaja Ari Tolppanen, senior partner, CapMan Sirpa Widomski, toimitusjohtaja, Nova Business Consulting Hallituksen vuoden 2013 syyskokouksessa neuvottelukunta päätettiin pitää ennallaan; ainoastaan Pirjo Ståhle ja Maria Kaisa Aula eivät olleet jatkossa käytettävissä. Aula lopetti lapsiasiainvaltuutetun tehtävässä alkuvuodesta 2014. Asiantuntijaraadin tehtävänä on edustaa ja kehittää säätiön nuorisotyön asiantuntemusta. Asiantuntijaraati toimii myös asiantuntijapoolina. Kokoonpano vuonna 2013 oli: Leena Suurpää, pj, Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Marjatta Bardy, THL Matti Cantell, Setlementtiliitto Kati Inkinen, CIMO, EU:n nuorisotoimintaohjelma Sonja Kangas Markus Keränen, 15/30 Research Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto, Myrsky tutkimuksesta vastaava tutkija Antti Kivijärvi, Itäsuomen Yliopisto / Joensuu Sari Kuvaja, Nuorten Akatemia Sofia Laine, Nuorisotutkimusverkosto Sami Myllyniemi, Nuorisotutkimusverkosto Elina Oinas, Helsingin yliopisto, kehitysmaatutkimus Petri Paju, Lastensuojelun keskusliitto Päivi Palojoki, Helsingin yliopiston opettajainkoulutuslaitos Päivi Salminen-Kultanen, T-Media Kati Rantala, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto / Kuopio Markus Talvio, Helsingin yliopisto Asiantuntijaraati jatkaa vuonna 2014 samalla kokoonpanolla. KANSAINVÄLINEN TOIMIKUNTA Uusi kansainvälinen toimikunta aloitti toimintansa vuonna 2013. Toimikunta valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja se toimii kansainvälisen ohjelman neuvoa-antavana elimenä ja osallistuu ohjelman kehittämiseen, seurantaan, arviointiin ja varainhankintaan. Toimikunnan kokoonpano löytyy liitteestä 5. Säätiön tärkeä voimavara ovat vapaaehtoiset. Monet yritykset, yhteisöt ja ihan yksittäiset ihmisetkin osallistuvat säätiön toimintaan vapaaehtoisina, pro bono. Vapaaehtoisten panos on arvokas niin asiantuntijoina kuin nuorten tukijoina, mentoreina ja viestinviejinä. Vapaaehtoispanos on merkittävä myös varainhankinnan ja yhteistyön rakentamisen näkökulmasta. Säätiön luottamushenkilöt toimivat kaikki vapaaehtoisina ja heidän lisäkseen säätiön toiminta on houkutellut paljon muita, jotka haluavat työskennellä eri hankkeissa nuorten paremman elämän edistämiseksi. Liitteestä 5 löytyvät hankkeiden ohjaus-, asiantuntija- ja johtoryhmien kokoonpanot vuonna 2013. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA Keväällä 2013 säätiön toimintaa organisoitiin uudelleen, jotta organisaatio ja työtehtävät palvelevat paremmin toiminnan toteuttamista ja toiminta on tehokasta. TUKIPALVELUT: ULKOISTETUT PALVELUT (KIRJANPITO, PALKANLASKENTA, ATK-TUKI) TALOUSHALLINTO VARAINHANKINTA JA VIESTINTÄ KAMPANJAT TOIMINNAN JOHTO KOTIMAAN OHJELMA: MYRSKY ZEST-OPPILAITOS- YHTEISTYÖ KAMPANJAT KEHITYSYHTEISTYÖ- OHJELMA: LATINALAINEN AMERIKKA AFRIKKA 36 37

Säätiön toiminnasta vastaa toiminnanjohtaja, joka on kauppatieteiden ja kasvatustieteiden maisteri Eila Kauppinen. Hän on työskennellyt säätiössä vuoden 2009 lopusta ja vastaa säätiön operatiivisen toiminnan johtamisesta. Aiemmin Kauppinen työskenteli Suomen Punaisessa Ristissä, Mannerheimin lastensuojeluliitossa ja Suomen Mielenterveysseurassa. Organisaatiouudistuksessa rakennettiin omat tiimit kotimaan toiminnan ja kansainvälisen toiminnan toteuttamiseksi. Kotimaan toiminnasta ja Myrsky-hankkeesta vastasi kasvatustieteiden maisteri Riikka Åstrand. Zestistä ja Taidot elämään -hankkeesta vastasi kasvatustieteiden maisteri Anna-Maija Lahtinen. Lahtinen kehitti näiden ohella myös elämäntaitokonseptia ja mentorointimallia laajemmin. Molemmat ovat työskennelleet säätiössä vuodesta 2011. Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa toimivat suunnittelupäällikkö ja viestintä- ja varainhankintakoordinaattori. Lisäksi kampanjassa oli kausiapua kiireisimpinä aikoina. Kotimaan toiminnassa useammassa hankkeessa työskenteli projektituottajana nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, kulttuurituottaja (AMK) Anna Kauppinen. Taloustaitoprojektin toteuttamisesta vastasi toiminnanjohtaja. Kansainvälisestä toiminnasta vastasi kehitysyhteistyön päällikkö, filosofian maisteri Aino Heikkinen, joka on työskennellyt säätiön kehitysyhteistyössä syksystä 2009 saakka. Kehitysyhteistyön koordinaattori Enna Angervuoren äitiyslomasijaisena työskenteli filosofian kandidaatti Anna-Leena Myllylä. Filosofian maisteri Hilkka Jokinen toimi kehitysyhteistyön assistenttina heinäkuusta joulukuuhun. Kehitysyhteistyö tarjosi myös harjoittelupaikkoja monille alan opiskelijoille vuoden aikana. Varainhankinta ja viestintä palvelevat säätiön kaikkea toimintaa. Säätiön viestinnän toteuttamisesta vastasi viestintä- ja varainhankintakoordinaattori, tradenomi HSO, MTi Anne Virtanen. Organisaatiouudistuksessa yhtenä tavoitteena oli lisätä varainhankinnan voimavaroja. Samalla muutettiin toiminnan suunnittelua. Tämän seurauksena säätiön suunnittelupäällikkönä vuodesta 2008 alkaen toiminut teologian maisteri Antti Järventaus siirtyi syyskuussa 2013 tehtävään, jossa hän vastaa varainhankinnasta ja yritysyhteistyöstä. Keväällä 2013 talous- ja hallintopäällikkönä toimi kauppatieteiden maisteri Pirjo Rantala ja assistenttina toimi merkonomi Leila Hohtari. Organisaatiouudistuksessa säätiön talouteen ja hallintoon liittyviä tehtäviä haluttiin myös tehostaa. Rantalan ja Hohtarin siirryttyä toisiin tehtäviin, päätettiin palkata kokopäiväinen talous- ja hallintopäällikkö ja jättää assistentin tehtävä täyttämättä. Talous- ja hallintopäällikkönä aloitti elokuussa 2013 kauppatieteiden maisteri Janne Halmekoski, joka siirtyi tehtävään PwC:ltä. ORGANISAATION JA HALLINNON KEHITTÄMINEN Säätiön strategia ohjasi toimintaa vuonna 2013 ja siihen liittyvät, syksyllä 2012 asetetut painopisteet olivat säätiön organisaation ja toimintatapojen kehittämisen taustalla. Organisaatiouudistuksen rinnalla työntekijöiden osaamista vahvistettiin säätiön strategian perusteella määritetyillä alueilla. Nuorten elämäntaitojen vahvistamisen osaamista kehitettiin vahvasti yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Työhön liittyi toiminnan seurantaa ja kehittämistä tukevien elämäntaitoindikaattoreiden työstäminen, joka saatiin valmiiksi loppuvuodesta 2013. Tämän työskentelyn myötä löydettiin myös entistä vahvempaa synergiaa kotimaan ja kansainvälisen toiminnan välillä. Ulkoasianministeriö toteutti tammi-helmikuussa 2013 säätiön toiminnan tarkastuksen. Tarkastus meni hyvin, mutta toki aina kehitettävääkin löytyy. Kehitettäväksi tunnistettuja prosesseja olivat työajan seurannan tarkentaminen, seurannan ja arvioinnin prosessit sekä ohjeistuksen tarkentaminen kumppaneille. Näitä uudistettiin heti keväästä 2013 alkaen. Hyvän hallinnon edistäminen ja taloudellinen seuranta ja valvonta olivat tärkeitä työvälineitä toiminnan kehittämisessä. Työprosessien kehittämisen kautta toiminnan seuranta ja läpinäkyvyys parantuvat, hallinto tehostuu ja väärinkäytösten riskiä vähennetään. Työprosesseja uudistettiin edelleen vuonna 2013 uuden organisaation toimintatapojen sekä taloushallinnon prosessien ja työajanseurannan osalta. Taloushallinnon uudistuksissa huomioitiin ulkoasiainministeriön muuttuneet raportointikäytännöt. Taloushallinnon osaaminen vahvistui kokopäiväisen talous- ja hallintopäällikön rekrytoinnin myötä. 10. Tulevaisuuden näkymät Suomen lasten ja nuorten säätiö on vuodesta 2001 saakka toteuttanut ja tukenut nuorten hyvinvointia edistävää ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Jotta pystymme vastaamaan yhä paremmin tulevaisuuden tarpeisiin, säätiön strategiaprosessi käynnistyy alkuvuodesta 2014. Yhteiskunta on muuttunut viime vuosina voimakkaasti, ja on tärkeää pohtia, mikä on roolimme tulevaisuudessa. Nyt luotavassa strategiassa huomioidaan yhteiskunnan ja nuorten tilanteen lisäksi toiminnan vaikuttavuus ja tehokkuus, säätiön erityisosaaminen sekä strategiset kumppanuudet. Strategiatyön pohjaksi toteutetaan sidosryhmäkysely, jossa tiedustellaan säätiön eri sidosryhmien näkemyksiä säätiön toiminnan vaikuttavuudesta ja tulevaisuuden näkymistä. Asiantuntija-apua strategiatyöhön antavat säätiön luottamushenkilöt ja muut yhteistyötahot. Strategiatyössä kartoitetaan myös yritysvastuun tulevaisuuden trendejä ja toiminnan uusia rahoitusmalleja. Nuoruus on aikuiseksi kasvamisen, itseensä tutustumisen ja kehittymisen aikaa. Nuoret rakentavat tulevaisuuttaan ja samalla yhteiskuntaamme. Suomessa on liian paljon nuoria, jotka ovat haastavan elämäntilanteensa takia vaarassa ajautua yhteiskuntamme rakenteiden ja yhteisömme ulkopuolelle. Joidenkin laskelmien mukaan Suomessa on noin 50 000 nuorta, joiden tilanteesta tai hyvinvoinnista ei ole tietoa (SITRA). Tämä on noin viisi prosenttia 15 29-vuotiaiden ikäluokasta. Tämän hetken taloudellisen tilanteen ja työelämän rakenteiden takia moni nuori on työtön tai vaarassa jäädä työttömäksi. Näin nuori jää tai jätetään ulkopuolelle. Moni nuori kokeekin, että ei tule kuulluksi, ei kuulu joukkoon ja omat voimavarat eivät riitä. Jotta tähän kehitykseen saadaan käänne parempaan, on nuorten omat kokemukset ja näkökulmat kuultava muutettava yhtäältä yhteiskunnan rakenteita ja retoriikkaa, toisaalta vahvistettava nuoren itsetuntoa ja sosiaalisia valmiuksia sekä uskoa tulevaisuuteen. Maailmassa ei ole ollut koskaan yhtä paljon nuoria kuin juuri nyt. YK:n väestörahasto UNFPA:n mukaan maailmassa on 1,8 miljardia 15 24-vuotiasta nuorta, joista 90 % asuu kehittyvissä maissa. YK:n säännöllisesti julkaisemista raporteista maailman nuorison tilasta käy ilmi, että nuoria ei edelleenkään oteta tarpeeksi kokonaisvaltaisesti huomioon, mikä hidastaa kehitystavoitteiden ja ihmisoikeuksien toteutumista. Toimeentulon turvaaminen uusille sukupolville on valtava globaali haaste, jonka vaikutukset säteilevät kaikkialle. Ihmisarvoinen työ, paikka omassa yhteisössä ja toivo paremmasta tulevaisuudesta kuuluvat kaikille ja ovat edellytyksiä kestävälle ja tasapainoiselle kehitykselle. Yhtäkään nuorta ei saa jättää oman onnensa nojaan. Jokainen nuori on lahjakas ja yksikin hyvä kokemus voi auttaa nuoren elämänuskon palauttamisessa. Säätiön toiminnassa avaimet nuorten hyvään tulevaisuuteen ovat elämäntaidoissa. Elämäntaidoilla on suuri merkitys nuoren etsiessä omaa polkuaan. Olemme matkan varrella kuulleet nuorilta monia rohkaisevia tarinoita epätoivon ja ongelmien muuttumisesta toiveikkuudeksi ja elämäniloksi. Näiden tarinoiden innostamana jatkamme työtämme ja kutsumme mukaan kaikki nuorten asioista kiinnostuneet. 38 39