PUUPPOLAN JA LIINALAMMIN ALUEEN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA www.jyvaskyla.fi
SISÄLLYS 1. TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON... 3 2. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 3. LAPSI PERHEPÄIVÄHOIDOSSA... 4 3.1 TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN... 5 3.2 KUVAUSTA LAPSEN PÄIVÄSTÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA... 5 4. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA... 7 4.1 LEIKKI JA LIIKKUMINEN; LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA... 7 4.2 KIELEN MERKITYS JA ILMAISUTAITO... 8 5. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 9 6. KASVATUSKUMPPANUUS... 11 7. TULEVAISUUDEN VISIOT... 11 2
1. TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON Puuppola- Liinalammin perhepäivähoidossa työskentelee noin 13 kunnallista perhepäivähoitajaa. Hoitajat ovat sijoittuneet melko laajalle alueelle. Perhepäivähoito tarjoaa lapsille päivähoitoa pienessä ryhmässä, hoitajan kodinomaisessa, turvallisessa ja virikkeellisessä ympäristössä. Olemme avanneet kotimme ovet päivähoidolle ja toivomme kunnioitusta kotiamme kohtaan. Perhepäivähoidossa työskentelee koulutettu henkilökunta. Tämä varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on syntynyt alueen hoitajien yhteistyönä ja sen pohjana on käytetty Puuppolan päiväkodin vasua. Vasumme noudattaa Stakesin valtakunnallisia linjauksia ja toimii perhepäivähoidon käsikirjana Jyväskylän kaupungin oman varhaiskasvatussuunnitelman rinnalla. Alueellamme toimii kaksi päiväkotia; Liinalammin päiväkoti ja Puuppolan päiväkoti. Päiväkotien kanssa perhepäivähoitajat tekevät tiivistä yhteistyötä esimerkiksi lasten varahoitojen järjestämiseksi. Puuppolan perhepäivähoidon varahoitotarpeissa palvelee myös Palokassa sijaitsevan Pappilanvuoren päiväkodin varahoitoyksikkö Apollo. Tulet tapaamaan muita alueesi perhepäivähoitajia lapsesi varahoitojen yhteydessä. Perhepäivähoidon esimiehenä työskentelee alueen päiväkodin johtaja. Johtajalla on vastuualueena Puuppolan ja Liinalammin päiväkodit sekä näiden alueiden perhepäivähoito. Alueen johtajaa tapaat mm. palvelusopimuksen teon yhteydessä. Yhteydenpito onnistuu parhaiten sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Työpiste johtajalla on Puuppolan päiväkodin yhteydessä osoitteessa Puuppolankoskentie 93. Muita perhepäivähoidon yhteistyökumppaneita ovat mm. neuvola, koulu, seurakunnat ja alan oppilaitokset. Tuen tarpeen lisääntyessä yhteistyötä tehdään moniammatillisten osaajien kanssa, joita ovat mm. erityislastentarhanopettaja, sosiaalityöntekijä ja psykologi. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON! Melkein meidän pihasta alkaa suuri maailma: Metsä pilven korkuinen, lampi meren laajuinen. Pihapolku koivikossa pian häipyy kadoksiin. Kaarnavene lammikossa kelluu näkymättömiin. Outo suuri maailma on heti portin takan 3
2. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Perhepäivähoitajalla on hoidossaan enintään neljä kokopäiväistä lasta ja yksi osapäiväinen esiopetusikäinen lapsi. Perhepäivähoitoon sijoitetuista lapsista suurin osa on alle kolmevuotiaita lapsia. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen, turvallinen ja tasapainoinen lapsuus. Pidämme tärkeänä hyvää perushoitoa ja huomioimme jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet parhaamme mukaan. Tuemme lapsen kasvua ja kehitystä niin, että hän saa osakseen hellyyttä, turvaa sekä ymmärrystä ja jokainen lapsi tulee aidosti kuulluksi. Ohjaamme lasta omatoimisuuteen iän ja kehitystason mukaisesti. Opetamme lasta arvostamaan hyviä käytöstapoja, erilaisuutta ja ympäristöä. Annamme lapsille riittävästi aikaa leikkimiseen, sillä leikki on lasten työtä. Hyvän päivähoidon perustana on luottamuksellinen ja avoin yhteistyö kodin kanssa. Teemme kasvatustyötä yhdessä, mutta omat vanhemmat ovat aina oman lapsensa parhaita asiantuntijoita. Haluamme omalta osaltamme olla tukemassa vanhempia ja perheitä kasvatustyössä. Päivittäinen yhteistyö on tärkeää ja lapsen hyvinvointi on meille sydämen asia. Lapsen arjesta pyritään tekemään toimiva ja joustava. Olisiko tänään se päivä, se kiireetön. En suorittaisi, minun ei täytyisi, eikä olisi pakko. En yrittäisi näyttää, että minä osaan, tiedän ja kerkiän. En olla paras ja tehokkain. Kuitenkin tahtoisin olla jotain, jokin korvaamaton ja tärkeä Leikkikaveri. -Katriina Ahonen- 3. LAPSI PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Perheellä on mahdollisuus tutustua lapsen hoitopaikkaan ennen hoidon alkua. Alkukeskustelu käydään hoitopaikkaan tutustumisen yhteydessä. Kuuntelemme mielellämme lapseen ja hänen hoitoonsa liittyviä tarpeita ja toiveita. Ensimmäinen tapaaminen on hyvin tärkeä koko lapsen hoitoa ajatellen. Tapaamisen aikana luodaan pohjaa turvalliselle ja luottamukselliselle hoitosuhteelle. Näin vanhempien ja hoitajan luoma suhde kannattelee lasta hoidon alkaessa. Lapsen hoitopäivän pituus voi olla hoidon alussa lyhyempi ja vanhemmat voivat osallistua lapsen hoitopäivään tarpeen mukaan. Perheen kanssa solmitaan palvelusopimus päiväkodin johtajan, vanhempien ja perhepäivähoitajan yhteisessä tapaamisessa. Palvelusopimuksessa määritellään esimerkiksi lapsen hoidontarve ja hoitoaika, jota vanhemmat sitoutuvat noudattamaan. Palvelusopimuskeskustelussa kerrotaan myös esimerkiksi päivystyskäytännöistä, varahoidosta, maksuhyvityksestä ja siitä miten toimitaan, kun lapsi sairastuu hoitopäivän aikana. Palvelusopimuksen muutokset sovitaan aina erikseen johtajan kanssa ja kirjataan palvelusopimukseen. 4
3.1 Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Perhepäivähoidon toiminnan suunnittelu perustuu Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan http://www.jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/38242_jklvasu.pdf ja lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan (vasu). Perhepäivähoitaja pyrkii luomaan virikkeellisen ja turvallisen kasvatusympäristön, joka parhaalla tavalla tukee lasten kasvua ja kehitystä. Perhepäivähoidossa kasvatusympäristö on kokonaisuus ja tärkeä osa pienen lapsen elämää. Toiminta tapahtuu perhepäivähoitokodin tiloissa. Ulkoilu järjestetään omassa pihassa, leikkipuistoissa ja metsäretkillä lähiympäristössä. Lähellä oleva luonto tarjoaa lapsille hyvät mahdollisuudet luonnon tutkimiseen ja luonnonmateriaalien käyttöön. Luonnon ja ympäristön kunnioitus on tärkeä osa arjen toimintaamme. Toimiva ja monipuolinen ympäristö kannustaa lasta omatoimisesti tutkimaan, ihmettelemään ja oppimaan uusia asioita lapselle ominaisella tavalla. Toiminnan sisällöissä painottuvat vuodenajat ja juhlapyhiin liittyvät tavat ja perinteet. 3.2 Kuvausta lapsen päivästä perhepäivähoidossa Lapsen hyvä hoitopäivä alkaa siitä, että hänet otetaan ystävällisesti vastaan hoitoon tullessa. On mukava tulla hoitopaikkaan, jossa on lämmin ja läheinen tunnelma. Nämä tekijät luovat lapselle turvallisuuden tunnetta ja luottamusta jäädä hoitoon. Lapsen hakemisen yhteydessä pyrimme vaihtamaan päivän kuulumiset vanhempien kanssa. Toivomme, että vanhempien on helppo jutella kanssamme lapsen kasvuun, kehitykseen ja elämään liittyvistä asioista. Toimintaamme ohjaa säännöllinen päivärytmi, joka perushoidon lisäksi sisältää lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa. Säännöllinen päivärytmi luo turvallisuutta ja edistää hyviä elämäntapoja. 8.00-8.30 aamupala syödään kiireettömässä ilmapiirissä 8.30-9.30 lapsilla on aikaa omatoimiselle leikille tai ohjatulle toiminnalle 9.30-11.00 ulkoillaan 11.00-12.00 lounaalla nautitaan maistuvaa kotiruokaa 12.00-14.00 lepoaika. Jokainen lapsi tarvitsee hiljaisen rauhoittumishetken hoitopäivän aikana 14.00-14.30 välipala, jonka jälkeen on leikkiaikaa ja ulkoiluaikaa ennen kuin lapset haetaan kotiin. Lapsesi päivähoito voidaan järjestää myös varahoitopaikassa. Varahoidot pyritään järjestämään niin, että lapsella on mahdollisuus olla hoidossa tutussa hoitopaikassa ja varahoitopaikkojen määrä pyritään minimoimaan. On tärkeää että varahoitopaikkaan käydään tutustumassa etukäteen. Varahoitajat tulevat lapsille tutuiksi, kun hoitajat esimerkiksi ulkoilevat yhdessä. Perhepäivähoitajilla on joskus mahdollisuus vierailla lasten kanssa päiväkodissa. Nämä käynnit helpottavat lasten tutustumista ja tottumista päiväkodin varahoitoon ja henkilökuntaan. 5
Meillä hoidossa päivät on riemukkaat, monenlaista tehdään ja hoitotäti ja ryhmäläiset uutta opettaa. Piirtäminen on vakiojuttu, sormivärit, vesivärit, taikataikina uudempi tuttu. Hoitotäti antaa minun saksia käyttää, kohta jo ympyräni pyöreältä näyttää. Kartonkirullasta monenlaista tehtyä saa. Olisiko tämä nyt kirahvi? yhdessä pohditaan. Kavereitten kanssa on mukavaa, Unton pää kaapin takaa esiin putkahtaa. Piiloleikki on nyt loppu, ei ole meillä mihinkään hoppu. Leikki kun on meidän tärkein juttu. Hoitotäti lukee kirjan mukavan, josta jo muutaman kirjaimen tunnistan. Kaverille annan vieressä tilaa, hän minua lempeästi olkapäistä halaa. Joskus tulee meille riitaa, hoitotäti opastaa on tärkeää anteeksi pyytää. Pukeutumistakin harjoitan ja kohta saan jo saappahan. Hoitotäti minua vieressä kannustaa, jalka piilohon jo livahtaa. Sitten onnistumisesta riemuitaan. Lähimetsässä me liikutaan, vuodenaikojen muutosta seurataan. Hoitotäti kysyy, montako on sientä tuossa? On tainnut siitä yöllä hiirikin juosta. Ympäristöä on tärkeä kunnioittaa, ei luontoa roskata, sotata saa, niin hoitotäti aina opettaa. Puistossakin on mukavaa, siellä uusia lapsia tavata saa. Liikkuminen on meillä iloista, tanssia, pomppua, hyppyä, keinua taitaa jo kohta pienin rattaissa uinua. Lähdetään sisään on ruokahetki. Leikille on myöhemmin taas uusi hetki. Ruokapöydässä monta on nälkäistä suuta, syödään nyt, hei ei jutella muuta. Muista käyttää haarukkaa, kun kurkku suuhun sujahtaa. Maistellaan, tutkitaan, nuuhkitaan lanttuako tämä on, ei ole ainakaan perunaa. Aterian jälkeen lapsia uuvuttaa. Menen potalle haluan jo nukkumaan. Unisatu tai musiikki rauhoittaa. Hoitotäti minua valvoo, saan rauhassa nukahtaa. Herättyä mieli ja keho on virkeä, Täältä tullaan elämä! -Satu Laukkanen- Liinalammin päivähoitoalueen perhepäivähoitaja 6
4. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma. Vasun suunnittelun lähtökohtana on lapsi. Jokaisella lapsella on oma kehityksen kulkunsa ja tarpeensa. Näihin pyritään vastamaan yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla. Lapsen vasun avulla tuetaan lapsen hyvinvointia ja opitaan tuntemaan lasta paremmin. Paremman tuntemisen myötä on helpompaa löytää lapselle sopivat tavat ohjata ja tukea hänen kasvuaan ja kehitystään. Lapsen vasu on tarina lapsesta. Vasua tekevät vanhemmat ja hoitaja yhdessä päivähoidon ajan. Vasun tekeminen antaa vanhemmille mahdollisuuden osallistua lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun. Myös lapsi osallistuu työhön omien kykyjensä mukaan. Lapsen vasu toimii perhepäivähoitajalle työvälineenä. Asiakirjaan kirjataan lapselle tärkeitä kokemuksia, vahvuuksia, mielenkiinnon kohteita sekä yhdessä vanhempien kanssa laadittuja yksilöllisiä kehitystavoitteita. Lapsen kehittymistä seurataan aktiivisesti. Mikäli lapsen hyvinvoinnissa tai kehityksessä ilmenee huolenaiheita, voidaan vanhempien kanssa keskustella ja miettiä ratkaisumahdollisuuksia ja toimenpiteitä lapsen tukemiseksi. Vasun pohjalta käydään vanhempien kanssa keskustelu vähintään kerran vuodessa, tarpeen mukaan useamminkin. 4.1 Leikki ja liikkuminen; lapselle ominaiset tavat toimia Perhepäivähoidossa leikkiä korostetaan ja leikki on tärkeä osa kasvua ja kehitystä. Leikki on pienen lapsen tärkein ja motivoivin oppimistapa. Leikki on mielekästä ja merkityksellistä lapselle. Leikkiminen on lapsen luontainen tapa toimia ja leikki tukee kokonaiskehitystä. Leikin avulla lapsi oppii sosiaalista kanssakäymistä, itsehillintää, huomaavaisuutta ja monia muita tärkeitä taitoja. Leikin avulla lapsi saa tutustua, tutkia, käsitellä tunteita ja kokea uusia elämyksiä. Hoitopäivän aikana annetaan tilaa sekä aikaa leikkiä ja tarjotaan innostavia välineitä leikkiä tukemaan. LEIKIN AIKA Lattialle istuudun, kun leikkiminen alkaa. Lapset siitä riemastuu ja pomppii tasajalkaa. Palloa me heitellään, niin iloisena tässä. Leikin aika parhainta, onhan elämässä. Pallot väliin karkailee ja lapset ryntää perään. Eihän mummo ehdikään, niin nopeasti enää. Leikitään ja touhutaan, pienten lasten kanssa. Ilakoiden nauretaan ja kaikilla on hauskaa. Kun leikki alkaa väsyttää niin pallot talteen pannaan. Ison halin, lapsukaiset, mummollensa antaa. Paula Tarvainen 7
Liikunta on oleellinen osa lapsen päivää perhepäivähoidossa. Kävelylenkit, pallottelut, jumppatuokio ja tanssi ovat esimerkkejä liikunnan sisällöistä, joita toteutetaan perhepäivähoidossa. Liikunta tuottaa lapselle myönteisiä kokemuksia ja iloa sekä kehittää lapsen motorisia taitoja. Lapsi oppii hahmottamaan omaa kehoaan, reippailemaan ja liikkumaan. Pyrimme innostamaan lasta liikkumiseen. Alle kouluikäisten lasten olisi hyvä liikkua päivittäin noin 2 tuntia. Näin liikuntaan syntyy tapa ja tottumus pienestä pitäen. 4.2 Kielen merkitys ja ilmaisutaito Kieli on vuorovaikutuksen väline. Perhepäivähoidossa kielenkehityksen tukeminen on merkittävässä roolissa, onhan isolta osin kyse pienistä lapsista, joita perhepäivähoitajat hoitavat. Kielenkehitystä tuetaan yksilöllisesti lapsen kehityksen mukaan. Kielen avulla lapsi oppii antamaan merkityksen ympäröiville asioille, ihmisille ja tapahtumille. Hoitaja toimii mallina lapsille ja rohkaisee lasta monipuoliseen vuorovaikutukseen. Hoitaja kuuntelee mitä lapsella on sanottavaa. Hoitajan aito läsnäolo ja kiireettömyys ovat tärkeitä kielen kehityksen kannalta. Vuorovaikutuksessa on tärkeää myös ilmeikkyys, katsekontakti, kehonkieli ja myönteisyys. Keskustelut, lukuhetket, laulut, lorut, leikit ja pelit ovat osa jokapäiväisiä toimintojamme. 8
5. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Avoin ja suora palaute lapsilta ja vanhemmilta on meille tärkeää toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Lasten ajatuksia syksyllä 2011: Ruoka on tosi tärkeä. Hoitotäti on minulle tärkeä. Leikkiminen on parasta. Keinuminen ja ulkoilu porukalla on mukavinta. On tärkeää, että on kaveri. Uusien juttujen tekeminen on hauskaa. 9
Vanhempien ajatuksia perhepäivähoidosta keväällä 2011: TÄRKEÄÄ ON; että lapsellamme on luotettava ja huomioon ottava hoitaja. että lapsi saa hyvää hoitoa ja huomiota. yhteinen näkemys kasvatuksesta molemminpuolinen ymmärrys ja kunnioitus. kodinomainen ja hyvä hoito. että hoitajalla on aikaa ja halua ottaa lapsi syliin. pieni ryhmäkoko, jotta lapsi saa tarvitsemansa huomion ja huolenpidon. turvallinen päivähoito ja hyvinvointi. reilut säännöt ja niiden valvominen, säännöllinen päivärytmi ja rutiinit. monipuolinen ruoka ja että ulkoillaan riittävästi. Perhepäivähoidon henkilökunta arvioi ja pohtii toimintaansa säännöllisesti. Myös vanhemmat osallistuvat toiminnan arviointiin lapsen vasukeskusteluissa ja vanhempainilloissa. Vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan lapsensa perhepäivähoitoryhmän toimintaa. Kaupunki teettää määräajoin asiakastyytyväisyyskyselyjä ja päivähoidon asiakasraati kartoittaa perheiden tarpeita ja pohtii päivähoidon asioita yleisellä tasolla. 10
6. KASVATUSKUMPPANUUS Koti ja perhe ovat lapsen tärkeimmät kasvuympäristöt. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on ensisijainen kasvatusvastuu. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on koulutuksen ja kokemuksen antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Luottamuksellinen yhteistyö lapsen vanhempien kanssa on meille äärimmäisen tärkeää. Vanhemmat ja perhepäivähoitaja jakavat osaamista ja kokemuksia. Yhteistyön tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Luottamuksellinen ja laadukas yhteistyö vaatii molemminpuolista yhteistyöhalukkuutta, avoimuutta, luottamusta ja kunnioitusta. Kasvatuskumppanuus alkaa siitä, kun lapsi saa päivähoitopaikan ja tapaa perhepäivähoitajan. Vanhempien kanssa pyritään luomaan yhdensuuntaiset kasvatustavoitteet sekä suunnitellaan yhdessä hoidon ja kasvatuksen sisältöä. Päivittäiset keskustelut ovat osa arkea ja kasvatuskumppanuutta. Se on avointa yhteistyötä, jossa keskustellaan niin päivän rutiineista kuin muistakin tapahtumista. Lapsikohtaiset varhaiskasvatuskeskustelut sekä vanhempainillat laajentavat kasvatuskumppanuutta. Kasvatuskumppanuus laajenee myös silloin, kun lapsi tarvitsee erityistä tukea ja saa tukipalveluita. Henkilöstön ammatilliseen osaamiseen kuuluu lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa tarvittava yhteistyö. Perhepäivähoitajilla on ammattikasvattajina vaitiolovelvollisuus lasta ja perhettä koskevissa asioissa. Toivomme myös hienotunteisuutta ja vaitioloa hoitajan perheen asioissa ja toisia perheitä kohtaan. Perhepäivähoitajat osallistuvat koulutuksiin, kursseihin ja luentoihin ja pitävät tällä tavalla yllä ammatillista osaamista ja hyvinvointia. 7. TULEVAISUUDEN VISIOT Tulevaisuudessa toivomme perhepäivähoidon säilyvän vahvana ja laadukkaana osana päivähoitopalveluita. Yhteiskunta tulee muuttumaan ja nämä muutokset heijastuvat vääjäämättä myös perheiden arkeen. Vastapainona muutosten tuulille ja arjen kiireelle pyrimme tarjoamaan lapsille kiireettömän ja turvallisen hoitoympäristön. Lapsi saa olla lapsi, jonka tärkein tehtävä on nauttia elämästä ja leikeistä. Meille on tärkeää omalta osaltamme tehdä lapsen arjesta joustavaa ja hyvää. Lapsen kasvun ja kehityksen peruspilareita ovat lapsen saama aika, rakkaus ja lasta suojaavat rajat. Yhdessä perheiden kanssa työskennellen luomme hyvinvointia lapsen ympärille. Perhepäivähoidon jatkuvan kehittämisen ja hoitajien ammattitaidon vahvistamisen myötä kykenemme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja säilyttämään paikkamme ensisijaisena pienten lasten hoitopaikkana. 11
Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten päivähoitopalvelut Puuppolan ja Liinalammin perhepäivähoito 12