Kaupunginhallitus 302 30.10.2007 Kaupunginvaltuusto 88 07.11.2007 Kaupunginhallitus 22 30.01.2008 Kaupunginvaltuusto 10 12.02.2008 PARGAS SIMMARE - PARAISTEN UIMARIT RY:N KANSALAISALOITE UIMAHALLIN RAKENTAMISESTA 680/01/016/2007 KHALL 302 Aloite kuuluu: "Paraisten kaupunki / Valtuusto Uimahallin rakentaminen Pargas Simmare - Paraisten Uimarit ry ehdottaa, että Paraisten kaupunki ryhtyy rakentamaan nykyaikaista uimahallia lähivuosina. Jotta uimahalli saataisiin vilkkaaseen käyttöön, sen tulisi palvella tavallisia ihmisiä eli kaikkia paraislaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Tällaisessa uimahallissa olisi mm. - Suuri, pinta-alaltaan 330 m 2 :n allas, eli pituus 25 m ja leveys vähintään 13,20 m (6 rataa), virkistys-, harrastus-, kuntoilu- ja kilpauintiin sekä vesijuoksuun - Lasten kahluuallas, joka soveltuu pienten lasten leikkeihin (syvyys 20-40 cm) - Monitoimiallas (terapia-allas), joka soveltuu terapiaan, uimaopetukseen, vesijumppaan ja vauvauintiin ym. - Poreallas, joka soveltuu ennen kaikkea vanhuksille - Kylmävesiallas (4-17 C) - Lisäksi suihkut, pukuhuoneet, ja WC:t molemmille sukupuolille - Kahvilakioski Erityistä huomiota tulee kiinnittää tilojen soveltuvuuteen vammaisille. Tällä hetkellä Pargas Simmare - Paraisten Uimarit ry:n käyttöön on osoitettu 54 vuoden ikään ehtinyt pieni allas Malms skolan kellarissa. Voimme käyttää allasta ainoastaan uimakerhojen järjestämiseen ala-asteelaisille. Altaan ei voida katsoa palvelevan suurta yleisöä eikä uimaseuran toimintaa. Altaassa on sitä paitsi vähän väliä teknisiä ongelmia. Uintiurheilun harrastaminen, harjoittelu ja kilpaileminen on Paraisilla tällä hetkellä täysin mahdotonta. Kilpauinti edellyttää nykyään vähintään 25 metrin sisäallasta. Paraislaiset uimarit olivat hyvin esillä kansallisen tason uintikilpailuissa vielä 60- ja 70-luvulla. Noista ajoista kehitys on mennyt eteenpäin uintiareenojen suhteen, ja näin muodoin myös kilpauinnin taso. Paraisilla kehitys on mennyt päinvastaiseen suuntaan. Meillä ei ole harjoittelu- eikä kilpailumahdollisuuksia kotipaikkakunnallamme. Naapurikaupunki Kaarinan uimahalliinkaan emme ole tervetulleita. Uinti on terveellistä ja hyödyllistä toimintaa lapsille ja nuorille, mutta se edellyttää kunnollisia olosuhteita.
Uintitoiminnan järjestäminen meressä on mahdotonta jo senkin takia, että rehevöitymisen vuoksi meressä uiminen on sekä epäterveellistä että vastenmielistä. Veden lämpötilakaan ei aina ole sellainen kuin sen soisi olevan. Uimatoiminnan, kuten uintiopetuksen, uintiharjoittelun ja uintikilpailujen järjestäminen naapurikuntien uimahalleissa ei myöskään onnistu. Esimerkiksi Kaarinan uimahalli on jo pidemmän aikaa kieltäytynyt vastaanottamasta ryhmiä muista kunnista tilanpuutteen vuoksi. Kaarinan altaassa on ainoastaan neljä rataa. Myös matka Kaarinaan on ongelmallinen ennen kaikkea lapsille, vanhuksille ja vammaisille. Vedessä liikkuminen on terveellistä ja turvallista. Vesiliikunta kohottaa kuntoa, saa aikaan hyvän olon tunteen ja virkistää (stimuloi). Kuntouintia voi harrastaa omin päin. Uimahalli on niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin terveyden lähde. Pargas Simmare - Paraisten Uimarit -uimaseuralle uimahalli on kohtalonkysymys. Mikään uinnin parissa toimiva seura ei selviä hengissä ilman toimivaa paikkaa toiminnalleen. Uimahalli nostaa valtavasti Paraisten imagoarvoa kaupunkina. Myönteisenä seikkana näemme myös sen, että kunta laajenee ja siten myös uimahallin käyttäjäkunta uudessa kunnassa kasvaa. Uimahalli tuo lisäarvoa myös emäkunnan näkökulmasta. Lisäksi haluamme korostaa, että uimahalli ei nykyään ole pelkkä liikuntapaikka, vaan vähintään yhtä suuressa määrin myös sosiaalisen kanssakäymisen paikka. Jotta nykyaikainen uimahalli voitaisiin rakentaa, allekirjoittanut uimaseura ehdottaa, että Paraisten kaupunki rahoittaa hankkeen osittain valtiontuen, omien varojen, lainanoton, EU-avustusten, erilaisten rahastojen sekä sponsoreiden turvin. Uimaseura on osaltaan valmis kantamaan osuutensa vastuusta. Parainen 18. lokakuuta 2007 Pargas Simmare - Paraisten Uimarit ry Jan Sjöblom Puheenjohtaja Rainer Eriksson Sihteeri" Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee saaneensa aloitteen tiedoksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
KVALT 88 Liite A9 Valtuutettu Stig Engman ehdotti valtuutettujen Marica Viitala ja Monica Hedström-Järvinen kannattamana, että valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen ja päättää lisäksi, että kaupunginhallitus asettaa työryhmän selvittämään, paljonko uimahalli maksaisi ja onko uimahallia varten mahdollista saada ulkoista rahoitusta. Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto äänestää kaupunginhallituksen ja valtuutettu Stig Engmanin ehdotuksista äänestyslaitteella siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Stig Engmanin ehdotusta, äänestävät Ei. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä Ei-ääniä Äänestämättä jätti 23 kpl 8 kpl 1 kpl. Kaupunginvaltuusto päätti näin ollen hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestystulos on liitteenä A9 liitetty pöytäkirjaan. KHALL 22 Liitteet B11 Liikuntasihteeri Christer Grunér ja kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl ovat yhdessä keränneet tietoja uimahalleista. Yksityiskohtaiset laskelmat ja luonnokset ovat nähtävillä kokouksessa. Paraisten uimahalli Kysymys uimahallin rakentamisesta Paraisille on ollut esillä useaan otteeseen. Uimahallin tarpeesta ja kaupungin edellytyksistä uimahallin rakentamiseen on tehty useita selvityksiä. Moni luonnollisesti toivoo Paraisille uimahallia. Paraislaiset käyttävät ahkerasti Kaarinan uimahallia, mikä myötävaikuttaa Kaarinan uimahallin suuriin kävijämääriin. Uimahalli sijaitsee kohtuullisen välimatkan päässä Paraisista ja liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Uimahallin sijainnilla toisella paikkakunnalla ei kuntouimareille ole merkitystä, ratkaisevaa on etäisyys. Tästä johtuen voidaan perustellusti väittää, että Paraisilla asuvilla on varsin hyvät mahdollisuudet käydä uimassa uimahallissa, verrattuna jopa suurempien kaupunkien asukkaisiin, joiden uimahallikäyntiin saattaa joskus upota
huomattavasti enemmän aikaa. Se, että uimahallin omistaa naapurikunta ja että uimahalli on niin ahkerassa käytössä, on ongelma kilpauinnin ja harjoittelun kannalta. Tämä rajoittaa luonnollisesti esimerkiksi Paraisten Uimareiden mahdollisuuksia ylläpitää laajempaa toimintaa. Paraisten talous on viime vuoden aikana kehittynyt suotuisasti, mutta pitemmällä tähtäyksellä uimahallin rahoittamiseen ei ole realistisia mahdollisuuksia karsimatta nykyisiä kuluja ja sitä myötä palvelutasoa kustannuksia aiheuttavilla toimialoilla, kuten lasten päivähoidossa, koulutuksessa tai sosiaali- ja terveydenhuollossa. Näiden palveluiden tarve ei näytä olevan vähenemässä, vaan sitä vastoin odotettavissa on kysynnän lisääntymistä mm. ikärakenteen muutosten seurauksena. Uimahallin tuomat myönteiset vaikutukset eivät kompensoi likimainkaan uimahallista aiheutuvaa menojen nousua. Toinen mahdollisuus olisi veroprosentin korottaminen. Tämä ei ole kuitenkaan puolustettavissa oleva vaihtoehto, kun ajatellaan sitä, että meillä on jo nyt tuntuvasti korkeampi veroprosentti kuin muilla Turun ympäryskunnilla. Kiinteistölaitos on selvittänyt, mitä kustannuksia tällä hetkellä voitaisiin laskea aiheutuvaksi Paraisten Uimareiden peräänkuuluttaman kaltaisen uimahallin rakentamisesta. Laskelmien lähtökohtana on ollut ns. virkistysuimahalli, johon sisältyy suuri allas, terapia-allas, lastenallas ja poreallas, eli samantyyppinen uimahalli kuin Tammisaaressa. Uimahalli sijoitettaisiin PUNT:n viereen. Uimahallin kustannukset olisivat suunnilleen 6,3 miljoonaa euroa. Valtiontukea on mahdollista saada noin 600 000 euroa. Käyttökustannuksiksi on arvioitu 330 000-350 000 euroa henkilöstövahvuuden ollessa noin 8 henkeä. Tuloiksi arvioidaan noin 160 000 euroa, jolloin nettomenot nousevat 170 000-190 000 euroon. Tammisaaressa nettokäyttökulut ovat vuonna 2007 arviolta noin 160 000 euroa. Siitä, että uimahalli olisi hyvin suosittu liikuntapaikka, ei ole epäilystäkään. Kävijämääräksi on arvioitu vähintään 60 000-70 000 henkilöä vuodessa, eli runsaat 200 kävijää päivässä. Arvio perustuu tietoihin Paimiosta (noin 10 000 as.) noin 60 000 kävijää, Kankaanpäästä (noin 12 700 as.) noin 65 000 kävijää ja Tammisaaresta (noin 14 500 as.) noin 92 000 kävijää. Paraisten tavoin myöskään Paimiossa tai Kankaanpäässä ei ole lähistöllä laajempaa väestöpohjaa, joka lisäisi kävijämäärää. Jotta tuleva uimahalli vetäisi kävijöitä esim. Kaarinasta, Paraisten uimahallissa pitäisi olla jotain ekstraa, joka houkuttelee kävijöitä myös Paraisten ulkopuolelta. Kaarina suunnittelee laajentavansa uimahalliaan viimeistään vuonna 2013. Kaarinan uimahallin kävijämäärä oli vuonna 2006 noin 143 000. Vaikka uimahallia käyttäisivät kaikki ikäryhmät, eniten uimahallista hyötyisivät lapset ja ikäihmiset. Koulupuistossa PUNT:n vieressä on noin 1 000 koululaista noin 200 metrin etäisyydellä. Folkhälsanin talon yhteydessä on keskusteltu mahdollisuudesta terapia-altaan rakentamiseen Paraisille. Kysymys valmistellaan valtuuston käsiteltäväksi myöhemmin keväällä. Terapia-allas ei korvaisi uimahallia, mutta se ei myöskään vaikeuttaisi mahdollisen uimahallin toteutumista tulevaisuudessa, koska siinä ei tuolloin tarvitsisi ottaa huomioon terapia-allasta. Terapia-allas muodostaisi kuitenkin hyvän lisän Kaarinan uimahallin kuntouinnille sitä kautta, että Paraisten terapia-altaassa voitaisiin järjestää mm. uimaopetusta.
Nauvon, Korppoon, Houtskarin, Iniön ja Paraisten kunnat yhdistyvät 1.1.2009. Yhdistymissopimuksessa on sovittu sellaisten suurten taloudellisten panostusten välttämisestä, jotka nyt eivät ole mukana taloussuunnitelmassa. Tämän takia Paraisten kaupunginvaltuusto ei tässä vaiheessa käytännössä voi käsitellä kysymystä uimahallin rakentamisesta Paraisille. Mahdollinen panostus uimahallin rakentamiseen Paraisille voidaan aloittaa aikaisintaan uudessa kunnassa, ja asia voidaan käsitellä syksyn kunnallisvaaleissa valittavassa valtuustossa. Liite: Tiedot Tammisaaren uimahallista Tiedot Kaarinan uimahallista Ehdotus: (Talousjohtaja) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto toteaa edellä olevaan selvitykseen viitaten, että Paraisten kaupungilla ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia toteuttaa uimahallia Paraisille. Jäsen Bert Johansson ehdotti jäsen Kaj Mattssonin kannattamana, että kaupunginhallitus hyväksyy talousjohtajan ehdotuksen seuraavalla lisäyksellä täydennettynä: Asia otetaan esille uudessa valtuustossa seuraavalla valtuustokaudella. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti talousjohtajan ehdotuksesta poiketen hyväksyä jäsen Bert Johanssonin ehdotuksen. KVALT 10 Liite B15 Liite: Tiedot Tammisaaren uimahallista Valtuutettu Stig Engman ehdotti valtuutettujen Kyösti Kurvinen, Widar Nyberg, Birgitta Bröckl ja Hanna Järvinen kannattamana, että kaupunginvaltuus to hy väk syy kau pun gin hal li tuksen ehdotuksen täydennettynä seuraavalla pon nel la: Kaupunginhallitus asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on ehdottaa erilaisia uimahalliratkaisuja sekä selvittää, onko hankkeeseen saatavissa varoja valtiolta. Lisäksi tulee selvittää, ovatko ulkopuoliset rahoittajat kiinnostuneita osallistumaan uimahallin rakentamiseen Paraisille. Työryhmän toimikausi kestäisi tämän vuoden siten, että työryhmä voisi esitellä työnsä uudelle valtuustolle, jonka toimikausi alkaa vuonna 2009. Uimahallin rakentamisesta päättäminen on sitten kiinni uudesta valtuustosta.
Valtuutettu Birgitta Bröckl ehdotti valtuutettujen Lena Nordström ja Tomas Jansén kannattamana, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen täydennettynä seuraavalla ponnella: Päätös uimahallin rakentamisesta edellyttää perusteellista suunnittelua. Ehdotan asiantuntijajäsenistä koostuvan työryhmän asettamista. Teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan tietoutta erilaisista organisaatiomalleista, joissa kolmas sektori, yritykset ja kunta tekevät yhteistyötä. Myös sponsorointiasioihin liittyvää osaamista tarvitaan, sen ovat niin jäähallihanke kuin vastikään Piffen osoittaneet. Toisin sanoen tarvitaan ihmisiä, jotka jalat maassa -periaatteella selvittävät uimahallin rahoittamismahdollisuuksia ja samalla ratkaisevat käyttökustannuksiin liittyvät ongelmat. Eikä mitään luksushallia, vaan järkevä ratkaisu, jossa otetaan huomioon mahdollinen tuleva laajen nustarve. Kaupunki ei voi rakentaa uimahallia yksin. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että uimahalli voi toteutua. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen sekä valtuutettujen Stig Engman ja Birgitta Bröckl ponsiehdotukset.