31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola
1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä talouspolitiikka on ja miten se vaikuttaa, sekä c) pystyvät soveltamaan taloustiedettä Suomen ja euroalueen ajankohtaisten talousongelmien erittelyyn. Kurssi elää ajassa Suomen kansantalouden ongelmat ovat nyt erilaiset kuin ne olivat 100 tai 10 vuotta sitten emme siksi opiskele kaikkia instituutioita, vaan niitä, jotka ovat tärkeitä nykyisten ongelmien ratkaisuissa käytävässä keskustelussa Tänä syksynä painotetaan pitkän ajan kasvusaavutuksia ja tulevaisuuden näkymiä itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta Kurssi perustuu suoraan perusteiden kurssilla opituille asioille sisältää väistämättä jonkin verran päällekkäisyyttä Vierailtamme opitaan, mitä ekonomistit ovat, mitä he tekevät ja mitä sanottavaa taloustieteellä on
2. Palautetta viime vuoden kurssilta Yleisarvio Vaativuus Toiveita vapaassa palautteessa Vapaaehtoisia harjoituksia, esseitä, ryhmätöitä, pakotettuja parikeskusteluja Enemmän kirjallisuutta kalvojen rinnalle Liikaa toistoa Enemmän vastakkaisia mielipiteitä, taloustieteen kriitikkoja
3. Suomen kansantalouden ajankohtaisia ongelmia pääministeri Sipilän hallituksen näkemyksen mukaan Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksistaan huolimatta. Työttömyys on korkealla. Talouden kasvu on hiipunut. Kilpailukykymme on rapautunut 10 15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaita heikommaksi. Vienti ei vedä. Sosiaaliturvaa ja työmarkkinoita ei ole pystytty uudistamaan, vaikka työnteon, yrittämisen ja elinkeinorakenteen muutokset olisivat sitä edellyttäneet. Osaaminen ei muutu innovaatioiksi, innovaatiot eivät kaupallistu. Olemme menettämässä osaamiseen perustuvaa kilpailuetuamme. = Kilpailukyky on heikko Suomen talouskasvun arvioidaan myös seuraavina parina vuotena jäävän kilpailijamaitamme hitaammaksi. = Kansantalous ei kasva
Suomen julkinen talous on muuttunut kuluvalla vuosikymmenellä pysyvästi alijäämäiseksi pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. = Kasvuongelmat ovat sekä suhdanneluonteisia että rakenteellisia Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät alijäämää. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa kuormittaa jatkuvasti väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu. = Julkisen talouden alijäämä, velka ja kestävyysvaje Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden tasapainottaminen käynnistetään välittömästi. Lähteet: Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma vuodelta 2015 ja valtion vuoden 2017 talousarvio 5
=> Kansantaloutemme ongelmia ovat ainakin 1) Pitkään jatkunut taantuma, josta nyt ollaan topimussa 2) Kansantalouden rakennemuutoksesta johtuva tuottavuuden ja talouskasvun hidastuminen sekä heikko kilpailukyky 3) Väestön ikääntymisestä aiheutuva julkisen talouden kestävyysvaje Yli hallituskauden ulottuvia haasteita ovat lisäksi 4) Teknologian kehityksen ja työn tuottavuuden kasvun hidastuminen 5) Hyvinvoinnin kasvun kestävyys 6) Digitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina Huom: Ympäristöongelmat ja talouskasvun kestävyys jäävät muilla kursseilla käsiteltäviksi
4. Suomen taloustilanne tiivistettynä 1) Suomen elintason kasvu on pysähtynyt Elintaso (bkt/asukas) kasvoi Suomessa nopeasti koko 1900-luvun ajan Ruotsin ja Saksan elintaso saavutettiin 2008 mutta nyt kasvu on romahtanut ja elintasoerot kasvavat Näyttää siltä kuin olisimme hukanneet talouskasvun reseptin 2) Syynä on työn tuottavuuden kasvun pysähtyminen mitä ei ole tapahtunut koskaan ennen rauhan oloissa 3) Euro ei ole ongelma, sillä talouskasvu on ollut euroaikana hyvää Finanssikriisin aiheuttamasta eurooppalaisesta Suomi toipui muiden maiden tavoin, mutta joutui uuteen taantumaan vuonna 2012, joka on vasta nyt päättynyt 4) Taantumien myötä verotulot romahtivat mutta julkiset menot kasvoivat 5) Ongelmat eivät näy keskimääräisen työpaikkansa säilyttäneen kansalaisen arjessa siksi, että hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpidetään velkaantumalla
1) Suomen elintason kasvu on pysähtynyt Bkt/asukas (viitevuoden 2010 hinnoin, ostovoimakorjattu, ) 64 000 32 000 16 000 8 000 4 000 2 000 Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi Talouskasvu kiihtyi 1800- luvun lopulta 1970-luvun puoliväliin saakka, mutta on sen jälkeen hidastunut Elintaso kaksinkertaistui - 1890-1930: 40 vuodessa - 1930-1960: 30 vuodessa - 1960-1975: 15 vuodessa - 1975-2000: 25 vuodessa - 2000-? Suomi saavutti Saksan ja Ruotsin elintason 10 vuotta sitten, mutta jää nyt jälkeen 1 000 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 8 Pohjola, Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015, KAK 2017
2) Syynä on työn tuottavuuden kasvun pysähtyminen Indeksejä, 1860 = 1 32,0 16,0 8,0 Bkt asukasta kohden Bkt tehtyä työtun;a kohden Työtunnit asukasta kohden Bkt/asukas = työn tuottavuus eli bkt/työtunnit työtunnit/asukas 4,0 2,0 Tuottavuus on kasvanut enemmän kuin elintaso, koska työn määrä on vähentynyt 1,0 0,5 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Tuottavuuden kasvu ei ole ennen pysähtynyt rauhan oloissa Pohjola, Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015, KAK 2017 9
Hallitus ja valtiovarainministeriö olettavat tuottavuuden kasvun elpyvän tulevaisuudessa, vaikka mm. koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan Bkt/tehdyt työtunnit, vuosikasvu, % 5,0 4,7 4,5 4,0 3,5 3,0 3,5 4,0 3,0 3,2 2,5 2,0 1,5 1,3 1,4 1,0 0,5 0,4 0,8 0,0 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-10 2011-16 2015-18 2019-60 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, ja valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2015-2018 10
3) Euro ei ole ongelma, sillä talouskasvu on ollut euroaikana yhtä hyvää kuin Saksassa --- Suomi joutui uuteen taantumaan 2012 150 145 140 135 130 125 120 115 110 Bkt:n volyymi-indeksi neljännesvuosittain, 2000 = 100 Ruotsi Yhdysvallat Suomi Saksa Euroalue Tanska Italia Ruotsin kasvu Suomea selvästi parempaa, Tanskan heikompaa Saksa ei kasvanut 2000- luvun alkuvuosina juuri ollenkaan 105 100 95 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 11 Lähde: Eurostat Database
5) Taantumien myötä verotulot romahtivat mutta julkiset menot kasvoivat Miljardia euroa 110 105 100 95 Val/on ja kun/en menot (mrd., vasen asteikko) Val/on ja kun/en tulot (mrd., vasen asteikko) Nimellinen brucokansantuote (mrd., oikea asteikko) 220 210 200 Viime vuosina tehdyt leikkaukset ovat hillinneet julkisten menojen kasvua 90 190 85 180 80 75 170 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 160 12 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
6) Hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpidetään velkaantumalla velka/bkt, % 70 65 60 Julkinen velka Val;onhallinto 55 50 Paikallishallinto 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Velkasuhde ylittää jo talousja rahaliiton vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyn 60 %:n rajan Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 13
Suomen talouspolitiikan vaihtoehdot 1) Sopeutetaan julkinen talous hitaan talouskasvun olosuhteisiin rakenteita uudistamalla Karsitaan kuntien velvoitteita ja tehtäviä aloitettu jo Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, SOTE-uudistus nyt valmistelussa 2) Lisätään työn määrää maahanmuuttoa edistämällä poliittisesti vaikeaa työaikaa ja työuria pidentämällä Kilpailukykysopimus (kiky) pidensi työaikaa 24 tuntia vuodessa eläkeikää on päätetty nostaa; opiskeluaikaa pyritään lyhentämään Nämä lisäävät tulotasoa mutta eivät sen kasvuvauhtia 3) Parannetaan työn tuottavuuden kasvua. Parempi tuottavuus voidaan käyttää tulojen kasvattamiseen vapaa-ajan lisäämiseen julkisiin palveluihin verotuksen keventämiseen 14
5. Miten Suomen käy?: Kurssin alustava sisältö Otetaan tällä kurssilla asiantuntijoilta asiasta selvää: I. Talouskriisit, taantumat ja suhdannepolitiikka II. Talouskasvu, hyvinvointi ja teknologian kehitys III. Yhteenveto Vierailuluennoitsijat ovat alansa parhaita asiantuntijoita Samalla opitaan, mitä ekonomistit tekevät ja mitä taloustiede on käytännön työelämässä Kurssin onnistuminen riippuu teistä: olkaa aktiivisia! Luennot ma 10:15-11:45, ke 10:15-11:45 to 13:15-14.45, tarvittaessa 13:15-15:45