Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Samankaltaiset tiedostot
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Karhijärven kalaston nykytila

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen


Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

VANAJA viemäristä vetovoimaksi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Sanginjoen ekologinen tila

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Joroisten vesienhoito

Vesienhoito 2012 ja 2013

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Lestijärven tila (-arvio)

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Vanajavesi Hämeen helmi

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Loimijoen alueen veden laatu

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Itämeri pähkinänkuoressa

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Lapinlahden Savonjärvi

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Transkriptio:

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten 1

Ähtärinjärvi Ähtärinreitin keskusjärvi Pinta-ala n. 41 km 2 Valuma-alue 480 km 2, maanviljely n. 10%, vesistöt n. 14 % Keskisyvyys 5,2 m, syvin kohta 27 m Viipymä 400 vrk Vesienhoidossa tyyppiä runsashumuksinen järvi (keskisyvyys > 3 m, väri 90 mg Pt/l), samaa tyyppiä kuin Kuortaneenjärvi 2

Leväkukinnot Eniten leväkukintoja Pohjanmaalla Vuosittain, pitkäkestoisia Sinileviä Apahnizomenon, Anabaena; Woronichinia, Microcystis jne Myrkytystapaus Minna Hakala/2016 järvi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Evijärvi 3 2 0 0 0 1 2 0 0 1 0 1 0 1 1 0 Lappajärvi, Kivitippu 4 0 4 1 4 2 4 4 0 2 1 0 1 3 4 4 1 Kuorasjärvi 4 2 1 1 3 1 1 2 0 0 0 1 0 0 1 0 0 Kuortaneenjärvi 2 2 5 4 1 0 5 3 0 4 4 3 1 5 2 6 1 Lappajärvi, Lakaniemi 0 1 1 0 3 2 2 0 2 3 0 2 2 1 3 0 Niemisvesi 0 0 0 0 0 0 Ouluvesi 0 1 0 0 2 0 Seinäjärvi 3 0 2 0 1 0 0 1 2 0 1 0 1 1 0 0 Ähtärinjärvi, Kylmälahti 5 8 2 5 9 5 4 6 2 5 3 5 10 6 3 8 12 Ähtärinjärvi, Ähtärinranta 6 5 3

Kasviplankton Perustuottajia eläinplankton kalat Satoja lajeja tai lajiryhmiä Heijastavat ravinnetilannetta Kasviplanktonin luokitteluindeksit Muutos heikompaan sinileväosuus 2004-2012 välillä ss Haitallisten Kok.biomassa Taksoni sinilevien %- Pvm (µg/l) lkm osuus TPI 11.7.1963 646,1894 69 3,4534 0,0743 20.7.1966 319,9093 56 0,3512-1,0219 16.6.1971 162,7035 29 1,9274 0,726 16.7.1971 665,6961 61 0,1366 0,8371 18.8.1971 311,0492 53 5,8702 1,4463 16.8.1977 539,2804 50 3,0751 1,5069 21.6.1982 587,8273 17 0,3894-0,4829 14.7.1982 1734,626 55 15,4581 1,6198 9.8.1982 1652,926 35 0,9831-0,8202 23.8.1982 642,9888 64 3,4341-0,0525 16.7.1986 4060,731 82 1,3706-0,5922 12.7.1990 1052,703 76 9,6072 1,0106 10.7.2002 2317,956 74 17,5593 1,8652 30.7.2003 1941,574 86 11,9498 0,9788 27.5.2004 2415,274 48 1,2403-0,2588 23.6.2004 2428,844 43 2,14-0,7928 29.8.2012 2129,454 42 74,7511 2,6977 29.8.2013 1882,795 79 57,3622 2,3415 23.7.2014 1630,772 80 52,2066 0,8281 22.7.2015 586,2928 45 46,6874 2,5129 4

Valtalajit - Lämpötilakerrostuminen heikkoa 1963-2004: piileväjärvi - kultalevät: - piilevät: - nielulevät: - sinilevät: Aphanizomenon (vain v. 2002) 2012-2015: sinileväjärvi - sinilevät: Aphanizomenon, Woronichinia 5

Sinilevien biomassa Kasvanut selvästi 6

Klorofylli ja alkaliniteetti Vuosien välistä vaihtelua Arvot korkeimmillaan 2000-luvun vaihteessa Alkaliniteetti noussut, ilmentää kasviplanktontuotannon 35 30 kasvua Klorofylli-a µg/l 25 20 R² = 0,0077 15 10 5 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Klorofylli-a µg/l Lin. (Klorofylli-a µg/l) 3 kaud. liuk. keskiarvo (Klorofylli-a µg/l) 7

Veden laadun kehitys (kesä) Fosfori vertailuarvo 22 µg/l, typen 590 µg/l Ei voimakkaita muutoksia kok. P Kok N 35 1200 30 R² = 0,0313 1000 25 R² = 0,0449 800 20 600 15 400 10 5 200 0 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 kok. P Lin. (kok. P) 3 kaud. liuk. keskiarvo (kok. P) Kok N Lin. (Kok N) 3 kaud. liuk. keskiarvo (Kok N) 8

Vesi tummunut ja näkösyvyys heikentynyt 60 COD 3 Näkösyvyys m 50 2,5 40 30 R² = 0,1934 2 1,5 1 R² = 0,5178 20 0,5 10 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 COD Lin. (COD) 3 kaud. liuk. keskiarvo (COD) 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Näkösyvyys m Lin. (Näkösyvyys m) 3 kaud. liuk. keskiarvo (Näkösyvyys m) 9

Kok. P ug/l Vertailua muihin järviin Fosfori: laskua tai pysyneet ennallaan 120 Kok. P 100 80 60 40 Alajärvi Kuortaneenjärvi Lappajärvi Ähtärinjärvi 20 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 10

Kok. N ug/l Typpi: laskua tai lievää laskua 1600 1400 1200 kok. N 1000 800 600 400 Alajärvi Kuortaneenjärvi Lappajärvi Ähtärinjärvi 200 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 11

Väri Pt mg/l Veden tummuus lisääntynyt kaikkialla 300 Väri 250 200 150 100 Alajärvi Kuortaneenjärvi Lappajärvi Ähtärinjärvi 50 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 12

klorofylli-a ug/l Klorofylli: laskua tai pysyneet ennallaan 70 klorofylli-a 60 50 40 30 20 Alajärvi Kuortaneenjärvi Lappajärvi Ähtärinjärvi 10 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 13

Klorofyllin ja fosforin suhde vaihtelee, mutta korkeahko 1,2 klorofylli/fosfori 1 0,8 0,6 0,4 Alajärvi Kuortaneenjärvi Lappajärvi Ähtärinjärvi 0,2 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 14

Kalasto Biomassa H E Yksilömäärä E E 2006 2012 Särkikalojen % E E Keskeinen tekijä järven tilalle Indikaattorilajit T H Kokonaisarvio E E Särkikalat vs. petokalat Luokitustulosten mukaan tilanne kuitenkin varsin hyvä Kuha, isokokoinen ahven saalit hyvät: petokala/saaliskala suhde hyvä Särkikalat Muikku? 15

Rehevöityminen (jokien ala- ja keskiosat, järvet, rannikko et. sisäsaaristo) Ähtärinjärvi luokiteltu hyvään ekologiseen ja hyvään kemialliseen tilaan.. Nuhraantuminen (muut paineet, värimuutokset, levähaitat ) 16

Ekologinen ja kemiallinen tila Luokittelu biologian ja veden laadun perusteella 1. kausi 2000-2007, 2. kausi 2006-2013 Kemiallinen tila hyvä: kala-hg alle laatunormien KAUSI I vesi kassvipl. pohjael. piilevät vesikasv kalat Lappajärvi T T V E E Kuortaneenjärvi T T E Alajärvi V T V Kuorasjärvi E T T Ähtärinjärvi H H T H KAUSI II vesi kassvipl. pohjael. piilevät vesikasv kalat Lappajärvi T H H T H T Kuortaneenjärvi T T E T T H Alajärvi V V T T T V Kuorasjärvi H H H Ähtärinjärvi H T H T H E 17

Kuormittajat Pääosin hajakuormitusta 18

Kuormitus Fosfori: n. 10 tn/v Typpi n. 212 tn/v 19

Kuormitus vs. sietokyky Malliarviointi Fosfori n. 10 tn/v Sallittu kuormitus n. 6 tn/a Vaarallinen n. 15 tn/a 20

Ähtärinjärven fosfori- ja typpikuormitus Laskettu mallilla Peltoviljely suurin Luonnonhuuhtouma edustaa taustaa Sen ylimenevä osa kuormitusta Pistekuormityksessa asutus, teollisuus ja mm. turvetuotanto Ähtärinjärvi, fosforikuormituslähteet Peltoviljely Pellot luonnonhuuht. Metsätalous Metsät luonnonh. Haja-asutus Hulevesi Pistekuormitus 23 % 0 % 3 % 5 % 5 % 4 % 57 % 3 % Ähtärinjärvi, typpikuormituslähteet 3 % 1 % 0 % Laskeuma 10 % 26 % 6 % 49 % 5 % 21

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Ähtärinjärven fosfori- ja typpikuormituksen kehitys - Laskettu mallilla 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Tuleva fosforikuorma kg/a 350 300 250 200 150 100 50 Tuleva typpikuorma t/a 0 0 22

23

Loppupäätelmiä Ravinnepitoisuudet eivät poikkeuksellisen korkeita Mutta leväkukinnot ongelmallisia Rehevöityminen edennyt hiljalleen Ei yksiselitteistä syytä, monen tekijän summa Kuormitusta on Kalaston merkitys? Tummunut väri ja epävakaa kerrostuneisuus suosii sinileviä? Selvityksiä ja kunnostussuunnitelmia Helpompi tarttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa Positiivisia saavutuksia muualta malliksi 24