MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 5.1.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA ANNE- TUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Eläinten hyvinvointikorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 33 artiklassa. Euroopan komissio hyväksyi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 12 päivänä joulukuuta 2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 on ehdotettu muutoksia vuodelle 2017. Muutosehdotukset hyväksyttiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 täytäntöönpanoa seuraavassa kansallisessa seurantakomiteassa 16 päivänä marraskuuta 2016 ja toimitettiin Euroopan komissiolle 11 päivänä tammikuuta 2017. Kansallisesti eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin, 4 :n 5 momentin, 7 :n 4 momentin, 11 :n 4 momentin, 12 :n 5 momentin, 13 :n 5 momentin ja 18 :n 2 momentin nojalla on annettu valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta (121/2015). Asetuksella säädetään tarkemmin eläinten hyvinvointikorvauksen eläinlajikohtaisista toimenpiteistä, toimenpiteiden valinnasta ja niistä luopumisesta, eläinmäärän laskemisesta, hyvinvointikorvauksen myöntämisestä, hyvinvointikorvauksen määrästä ja maksamisesta sekä korvausta koskevien seurantatietojen antamisesta. Hyvinvointikorvauksen toimenpiteitä on mahdollista valita nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja siipikarjatiloilla. 2. Yksityiskohtaiset perustelut Eläinten hyvinvointikorvauksesta annettua valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Muutoksella otettaisiin huomioon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitetyt vuotta 2017 koskevat muutokset. Muutosten avulla voidaan selkeyttää eläinten hyvinvointikorvauksen täytäntöönpanoa. 2 Asetuksen 2 :n 1 momentin 8 kohdan mukaista lihasian määritelmää täydennettäisiin niin, että lihasialla tarkoitetaan nimenomaan lihantuotantoon tarkoitettua sikaa. Lisäksi täsmennettäisiin lihasian ikärajoja. Määritelmä vastaisi siten sikarekisterin mukaista lihasian määritelmää.
2 4 1 ja 2 mom. Asetuksen 2 :n 1 momentin 13 kohdan mukaista munivan kanan määritelmää muutettaisiin niin, että munivaksi kanaksi ei katsottaisi poikasten tuotantoon käytettäviä isovanhempais- ja vanhempaispolven kanoja. Poikastuotanto ei Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 mukaan kuulu eläinten hyvinvointikorvauksen piiriin. Asetuksen 2 :n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 kohta, jossa määriteltäisiin nuori siitossika. Nuorella siitossialla tarkoitettaisiin jälkeläisten tuotantoon tarkoitettua yli kolmen kuukauden mutta alle kahdeksan kuukauden ikäistä uros- tai naaraspuolista sikaa. Asetuksen 4 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 1 momentissa lueteltujen nautatilalla valittavissa olevien toimenpiteiden osalta tarkennettaisiin 4 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen nimeä. Toimenpiteen nimeksi ehdotetaan emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen. Vastaavanlainen toimenpiteen nimen tarkennus tehtäisiin myös 2 momenttiin. Pykälän 2 momentissa lueteltujen sikatilalla valittavissa olevien toimenpiteiden osalta tarkennettaisiin 5 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen nimeä. Toimenpide koskisi myös nuoria siitossikoja, joten toimenpiteen nimi olisi: vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen. Pykälään ehdotetut muutokset vastaisivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitettyjä muutoksia. 10 Asetuksen 10 :ää muutettaisiin siten, että kaikkia pykälässä tarkoitettuja vasikoiden pito-olosuhteiden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä olisi noudatettava maatilan kaikkien alle kuuden kuukauden ikäisten vasikoiden osalta. Muutos vastaisi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitettyä muutosta. 16 ja 17 Asetuksen 16 ja 17 :ään tehtäisiin täsmennys toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksiin. Vaatimusten osalta olisi noudatettava myös sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (629/2012) 19 :ssä säädettyjä siirtymäsäännöksiä siltä osin kuin ne koskevat toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksia. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020. 18 Asetuksen 18 :ssä säädettyyn toimenpiteeseen lisättäisiin mukaan nuoret siitossiat. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitettyä muutosta. Pykälään tehtäisiin myös vastaava toimenpiteen vähimmäistason vaatimusten tarkennus kuin 16 ja 17 :ään. 21 Asetuksen 21 :ään tehtäisiin vastaava toimenpiteen vähimmäistason vaatimusten tarkennus kuin 16, 17 ja 18 :ään. Sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 19 :n 1 momenttia noudatettaisiin vähimmäistason vaatimuksen kuitenkin vain siltä osin kuin siinä säädetään ryhmäkarsinasta. 30 Asetuksen 30 :ää tarkennettaisiin vähimmäistason vaatimusten osalta. Vähimmäistason vaatimuksiin lisättäisiin broilerien suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (375/2011) 10 :n 4 ja 5 momentti, joiden mukaan broilereiden ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina ja ulosteet eivät saa
3 liata rehua tai juomavettä. Lisäksi vähimmäistasoon lisättäisiin kalkkunoiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (677/2010) 10 :n 3 momentti, jonka mukaan kalkkunoiden ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia. Muutos vastaisi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020. 33 Asetuksen 33 :ään tehtäisiin vastaava muutos kuin 4 :ään. Vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen karsinoiden kuivittamista koskevan toimenpiteen nimeen lisättäisiin nuoret siitossiat. 34 a Asetuksen 34 a :ssä säädettäisiin Euroopan komission päätöksen huomioonottamisesta. Suomi on esittänyt Euroopan komissiolle muutoksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 vuodelle 2017. Euroopan komissio ei ole vielä päätöksellään hyväksynyt muutosesitystä. Asetus ehdotetaan kuitenkin annettavaksi jo ennen päätöstä, jotta eläinten hyvinvointikorvauksen haku ja maksu saataisiin toimeenpantua suunnitellussa aikataulussa. Eläinten hyvinvointikorvaus myönnettäisiin kuitenkin vain, jos Euroopan komission korvausta koskevasta päätöksestä ei muuta johdu. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 24 päivänä tammikuuta 2017. 3. Taloudelliset vaikutukset Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin 30.10.43 (Eläinten hyvinvointikorvaukset) määrärahasta. Vuoden 2017 valtion talousarvion kyseisen momentin määräraha on 67,767 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia. Lisäksi momentilla 30.10.43 on noin 54,187 miljoonaa euroa vuodelta 2016 siirtynyttä määrärahaa, joka koostuu eläinten hyvinvointikorvauksen kaudelta 2014-2020 siirtyvistä määrärahoista. Momentilla on siten yhteensä käytettävissä 121,954 miljoonaa euroa. Eläinten hyvinvointikorvaukseen arvioidaan vuonna 2017 tarvittavan noin 52,0 miljoonaa euroa. Määrärahatarpeen arvioidaan pysyvän viime vuoden tasolla, koska eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antavien maatilojen määrän arvioidaan vuonna 2017 hieman laskevan edellisestä vuodesta, mutta tilakoon puolestaan arvioidaan kasvavan. Siirtyvä määräraha käytetään vuodelta 2016 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen toisen maksuerän maksamiseen ja vuodelta 2017 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen ensimmäisen maksuerän maksamiseen. Siirtyvästä määrärahasta käytetään vuodelta 2016 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen toisen maksuerän maksamiseen noin 26,0 miljoonaa euroa, jonka arvioidaan kattavan koko maksuerän. Loppuosa siirtyvästä määrärahasta käytetään vuodelta 2017 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen ensimmäisen maksuerän maksamiseen. Asetukseen esitetyillä muutoksilla, joiden mukaan nuoret siitossiat otetaan mukaan vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen karsinoiden kuivittamista koskevaan toimenpiteeseen sekä emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantamista koskeva toimenpide laajennetaan koskemaan kaikkia alle kuuden kuukauden ikäisiä vasikoita pelkästään liharotuisten vasikoiden sijasta, arvioidaan olevan vähäinen kustannuksia
4 4. Lausunnot lisäävä vaikutus. Momentin 30.10.43 määrärahan arvioidaan kuitenkin riittävän ehdotettuun tarkoitukseen. Ehdotetut asetusmuutokset eivät myöskään lisää Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 varoista osoitettavan rahoituksen enimmäismäärää. Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:ltä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta, Eläinten hyvinvointikeskukselta, Eläinsuojeluliitto Animalia ry:ltä, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:ltä ja Suomen Siipikarjaliitto ry:ltä. Lausunnon antoivat ympäristöministeriö, Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Eläinten hyvinvointikeskus, Eläinsuojeluliitto Animalia ry, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry ja Suomen Siipikarjaliitto ry. Lausuntojen perusteella tarkennettiin lihasian ja nuoren siitossian määritelmiä eläinten ikärajojen osalta siten, että ne vastaavat sikarekisterin määritelmiä. MTK ry:n lausunnossa katsottiin, että vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja siitossikojen karsinoiden kuivittamista koskevan toimenpiteen laajentaminen siitossikoihin ei ole perusteltua. Asetusta ei tältä kuitenkaan muutettu, koska ehdotettua muutosta voidaan pitää eläinten hyvinvoinnin kannalta perusteltuna ja lisäksi ehdotettu muutos sisältyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 vuodelle 2017 ehdotettuihin muutoksiin. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että munivan kanan määritelmään ehdotettu muutos asettaa munintakanojen ja broilereiden emot sekä isovanhempaispolven linnut eriarvoiseen asemaan munintakanoihin verrattuna. Vastaava asia tuotiin esille myös Eläinten hyvinvointikeskuksen lausunnossa. Lisäksi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan lausunnossa todettiin, että emakoiden ja ensikoiden parannettuja porsimisolosuhteita koskevan toimenpiteen osalta on ongelmallista, että toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikkien eläinten osalta ilman siirtymävaiheen mahdollisuutta. Ehdotetut muutokset vaatisivat kuitenkin muutoksen Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020, eikä asetusehdotusta siksi tältä osin muutettu. Eläinten hyvinvointikeskuksen, Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n lausunnoissa ei pidetty hyväksyttävänä, että asetuksen 16-18 ja 21 :ään ehdotetaan lisättäväksi viittaus sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 19 :ään, joka sisältää sikojen pito-olosuhteita koskevat
5 5. Laintarkastus siirtymäajat. Muutoksen katsottiin huonontavan nykyiseen hyvinvointikorvausjärjestelmään verrattuna merkittävästi eläinten pito-olosuhteita ja heikentävän sikojen hyvinvoinnin edellytyksiä. Asetusehdotusta ei kuitenkaan muutettu tältä osin, koska ehdotettu muutos on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mukainen ja edellyttäisi ensin muutosta kehittämisohjelmaan. Asetusehdotusta ei ole tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä asian kiireellisyyden vuoksi.