Avustushakemus: Hankeavustus

Avustushakemus 1 (19) Lähetetty 11:51 Avustushakemus: Hankeavustus Nimenkirjoittaja Järjestön nimi MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON KAINUUN PIIRI RY Järjestönumero 3897 Käyttötarkoitus JärjestöKainuu 2.0 - hyvinvoinnin tukena -hanke vahvistaa kainuulaisten järjestöjen roolia ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakunnan ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. Haettu avustus 74 400 Perustiedot Käyttötarkoitus JärjestöKainuu 2.0 - hyvinvoinnin tukena -hanke vahvistaa kainuulaisten järjestöjen roolia ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakunnan ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. Toiminnan tai hankkeen nimi JärjestöKainuu 2.0 - hyvinvoinnin tukena Toiminnan tai hankkeen alkamisajankohta 08-2017 Toiminnan tai hankkeen päättymisajankohta 12-2020 Toiminnan maantieteellinen alue Alueellinen Hyrynsalmi Kajaani Paltamo

Avustushakemus 2 (19) Puolanka Sotkamo Suomussalmi Kuhmo Ristijärvi Tekeekö avustuksen saaja muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa? Avustuksen saaja tekee muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa Toimintamuodot ja rahoittajat MLL:n Kainuun piirin tilapäistä lastenhoitoapua rahoittaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä vuosittain 29 500 eurolla. Tilojen käyttö - Järjestön omat tilat - Vuokratilat Kuvaus tiloista: MLL:n Kainuun piiri toimii omissa tiloissa. JärjestöKainuu 2.0 -hankkeen työntekijöille (2 henkilöä) pyritään vuokraamaan ulkopuoliset, hankkeen toiminnan kannalta järkevät tilat. Tarkoituksenmukaista on, että hankehenkilöt työskentelevät samoissa tiloissa muiden sote- ja maakuntauudistusta valmistelevien henkilöiden kanssa. Tilatarvearvio on kaksi työhuonetta (2x10m2) ja neliöhinnaksi on arvioitu 12 e/m2/kk. MLL:n Kainuun piirin omia tiloja voidaan hyödyntää hankkeen kokous- ja ryhmätyöskentelyssä. Toiminta ja sisältö Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty? Kainuussa toimii asukaslukuun suhteutettuna yli kaksi kertaa enemmän sotealan yhdistyksiä kuin esim. Uudellamaalla. Sosten tekemän selvityksen mukaan Kainuussa toimii 203 sote-alan yhdistystä, joista 197 on paikallisyhdistyksiä ja 6 piiriyhdistystä. Maakunnassa toimii 48 monialaista sekä 44 sairaus- ja

Avustushakemus 3 (19) vammaisjärjestöä. Kainuussa toimivien järjestöjen määrä kertoo niin järjestöjen aktiivisuudesta kuin järjestöille otollisesta maaperästä. Toisaalta sotejärjestöihin osallistuminen on heikkoa (RAY 2016). Kainuussa järjestöt ovat jäsenmäärältään pieniä ja pääsääntöisesti ne toimivat vapaaehtoisvoimin. Taloudelliset resurssit ovat myös heikot ja käytettävissä olevat resurssit perustuvat lähinnä jäsenmaksutuloihin. Tyypillistä on myös se, että samat henkilöt toimivat useissa järjestöissä. Järjestökenttä toimii varsin hajallaan, koska esimerkiksi yhteisiä järjestötaloja ei ole. Kainuussa sosiaaliturvayhdistys ei ole ollut vuosiin toiminnassa ja SOSTEn Kainuun aluetoimintakin on vasta alkuvaiheessa. Näistä syistä tällä hetkellä ei ole tahoa, joka toimisi järjestöjen edunvalvojana, puolestapuhujana ja neuvottelukumppanina maakunta- ja soteuudistuksessa. Tahtoa yhteiseen tekemiseen järjestöiltä löytyy. Järjestöjen terveyttä- ja hyvinvointia edistävälle työlle Kainuussa on tarvetta. Paanasen ja Sauvolan (2017) mukaan Kainuussa inhimillinen huono-osaisuus näkyy erityisesti suurena alkoholi- ja itsemurhakuolleisuutena. Myös yksinäisyys ja nuorisotyöttömyys on muuta maata yleisempää. Keskeinen huono-osaisuuden selättäjä ja hyvinvoinnin mahdollistaja on osallisuus, jota lisäämällä voidaan vähentää inhimillistä huono-osaisuutta, huono-osaisuuden sosiaalisia seurauksia ja kustannuksia. THL:n tekemän esiselvityksen (2016) perusteella Kainuussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnallinen organisointi ja yhteistyörakenteiden suunnittelu ei ole ollut esillä maakuntauudistuksen valmistelussa. Järjestönäkökulmaa tulisi tuoda esiin aktiivisemmin. Järjestöjen luontevaan ja pitkäjänteiseen mukanaoloon ja kumppanuuteen tulisi löytää hyviä keinoja, joita voi olla esimerkiksi järjestöfoorumin tai neuvottelukunnan perustaminen ja maakunnallisen järjestöstrategian tekeminen. Myös P-Suomen maakuntaohjelmien 2014-2017 arvioinnissa todetaan, että maakuntaohjelman valmistelussa uudenlaisia ideoita tulisi hakea aktiivisesti esimerkiksi nuorten, eläkeläisten tai järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Kainuussa sote-alan järjestöjä rahoittaa pääsääntöisesti Kainuun sote järjestöavustuksin. Järjestöavustukset haetaan vuosittain ja niistä päättää Kainuun soten hallitus. Vuonna 2017 järjestöavustuksia jaettiin 83 802 euroa ja pääsääntöisesti järjestöjen saamat avustukset ovat suuruudeltaan 500 1 500 euroa. Järjestöt kokevat avustusten hakemisen suuritöiseksi. Avustusjärjestelmä ei kannusta pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen järjestötoimintaan, ei järjestöjen väliseen yhteistyöhön tai yhteissuunnitteluun ja -toimintaan kunnan tai maakunnan kanssa. Järjestelmä ylläpitää sirpaleisuutta ja muusta palvelujärjestelmästä erillään toimimista. Se ei myöskään tunnista riittävästi järjestöjen erilaista toimintaa. Tällä tavoin ei synny yhteistä ymmärrystä, näkemystä ja tavoitteellisuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kainuulaisten toimijoiden kesken.

Avustushakemus 4 (19) Kainuun sote- ja maakuntauudistuksessa järjestöillä ei ole edustusta valmisteluryhmissä. Järjestöjen vaikutusmahdollisuudet on kanavoitu Muutosfoorumin kautta. Muutosfoorumi toteuttaa kaikissa Kainuun kunnissa tilaisuuksia, joissa tiedotetaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheesta ja kuullaan kansalaisia ja muita sidosryhmiä, kuten järjestöjä. Järjestöjen näkökulmasta kertaluonteiset keskustelutilaisuudet eivät ole riittävä menetelmä pitkäjänteiselle yhteissuunnittelulle. Tarvitaan pysyvä rakenne, joka takaa jatkuvan vuorovaikutuksen ja yhteisen ymmärryksen muodostumisen. Toiminnan tavoitteet 1. JärjestöKainuu 2.0 -yhteishankkeen päätavoitteena on turvata kainuulaisten järjestöjen elinvoima ja rooli kainuulaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä vahvistaa niiden roolia sote- ja maakuntauudistuksessa. Päämääränä on kainuulaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. 2. Osatavoite 1: Vahvistaa kainuulaisten järjestöjen osallisuutta ja roolia sote- ja maakuntauudistuksessa. 3. Osatavoite 2: Tukea järjestöjen yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toiminnan kohderyhmät JärjestöKainuu 2.0 hankkeen kohderyhmänä ovat kainuulaiset ihmiset. Hankkeen hyödynsaajia ovat myös kainuulaiset järjestöt, järjestöissä toimivat henkilöt sekä kuntien ja maakunnan henkilöstö. Hankkeessa mukana olevat järjestöt edustavat laajasti eri potilas- ja vammaisryhmiä, kuten esimerkiksi kehitysvammaisia, muistisairaita tai päihdeja mielenterveyspotilaita. Edustettuna ovat erilaisissa elämäntilanteissa olevat henkilöt, kuten työttömät tai lapsiperheet. Ikäryhmittäin edustettuna ovat kaikki ikäryhmät pienistä lapsista ikäihmisiin. Vertaistuki ja/tai läheisten tuki sekä ennaltaehkäisevän työn näkökulmat ovat mukana kaikissa kohderyhmissä. Toiminnan sisältö ja toteutus Hankkeen valmistelu on tehty yhteistyössä keskeisten Kainuussa toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. Hankevalmistelu on lyhyenäkin prosessina vahvistanut järjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa ja luonut hyvää pohjaa myös JärjestöKainuu 2.0 hankkeen toteuttamiselle. Hankevalmistelussa mukana olleiden järjestöjen lisäksi hankkeeseen kootaan mukaan myös muita sosiaali- ja terveysalan järjestöjä tai muita tällä sektorilla

Avustushakemus 5 (19) toimivia järjestöjä. Periaatteena on, että hankkeen ovet ovat avoinna kaikille. Hankeen sisältö ja toteutus jakautuu osatavoitteiden mukaisesti järjestöjen osallisuuden ja roolin kehittämiseen sote- ja maakuntauudistuksessa sekä järjestöjen toiminnan ja yhteistyön kehittämiseen. A) Järjestöjen osallisuus ja rooli sote- ja maakuntauudistuksessa A1) Järjestöt osaksi Kainuun kuntien ja maakunnan hallinnollisia rakenteita ja suunnitelmia Perustetaan Kainuun järjestöneuvottelukunta, jossa on edustettuna laajasti kainuulainen järjestökenttä. Järjestöneuvottelukunta toimii kainuulaisen järjestökentän äänenä ja vaikuttajana järjestöjen tärkeinä pitämissä asioissa sekä kainuulaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Laaditaan Kainuun järjestöstrategia, joka on kainuulaisten järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden yhteinen pitkän tähtäimen suunnitelma. Strategialla tehdään näkyväksi järjestökentän monipuolisuutta, rooleja ja tehtäviä. Järjestöstrategian avulla järjestöt liittyvät maakunnan strategiseen suunnitteluun. Nimetään järjestötyön yhdyshenkilöt Kainuun maakuntaan ja kuntiin. Yhdyshenkilöt toimivat asiantuntijoina ja kehittäjinä järjestöjä koskevissa asioissa maakunnassa ja kunnissa. Järjestötoiminta liitetään osaksi maakunnan ja kuntien strategioita ja toimintasuunnitelmia. Tarkoituksena on edistää kansalaisten kuulemista ja osallisuutta sekä tukea maakunnan ja kuntien kehittämistyötä A2) Järjestötoiminta palvelupolkuihin kunta- ja maakuntatasolla Tuetaan ja haetaan malleja käytännön yhteistyöhön järjestöjen, maakunnan ja kuntien välillä. Rakennetaan Kainuun uusi sairaala -toimintamalli järjestöjen osalta. Tarkoituksena on järjestöjen vertaistuen tarjonnan tuominen lähelle asiakkaita ja osaksi muita palveluja. Luodaan ja kuvataan toimivat järjestöjen ja kansalaisten vaikuttamiskanavat maakunnassa, kunnissa ja sote -palveluissa. Mahdollistetaan järjestöjen ja kansalaisten osallisuus palvelujen kehittämisessä. Tarkoituksena on luoda ja pilotoida osallisuusjärjestelmä sen juurruttaa sen käyttö kirjaamalla osallisuus maakunnan ja kunnan strategioihin ja suunnitelmiin. A3) Järjestötyön resursointi ja järjestöjen toimintaedellytysten vahvistaminen Kehitetään maakunnan ja kuntien rahoitusmalleja järjestötyön tukemiseksi. Malleissa huomioidaan järjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön erilaiset toteutustavat ja vaikutukset. Kehitetään maakunnan ja kuntien sopimuksellisuutta ja kumppanuutta järjestöjen kanssa hyvinvoinnin edistämisessä. Mahdollistetaan pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen yhteistyö ja palvelujen kehittäminen. Kehitetään vapaaehtoistyön ammatillinen ohjauksen resursointia.

Avustushakemus 6 (19) Vapaaehtoisten ammatillisella ohjauksella varmistetaan vapaaehtoisten jaksamista sekä vapaaehtoistoiminnan laatua ja systemaattisuutta. B) Järjestöjen yhteistyö ja kehittäminen B1) Järjestötiedon kerääminen Luodaan järjestelmä järjestöjen kokemustiedon keräämiseksi, kerätään sitä ja viedään se päätöksenteon tueksi kuntiin ja maakuntaan esim. osaksi hyvinvointikertomuksia. Kootaan järjestötietoa Kainuun yhdistyksiltä ja hyödynnetään sitä vaikuttamisessa ja päätöksenteossa, luodaan järjestelmä ja yhtenäistetään kerättävän tiedon sisällöt. B 2) Järjestöjen toiminnan kehittäminen ja yhteiset tuotteet Lisätään järjestöjen tietämystä kouluttamalla järjestöjä sote- ja maakuntauudistuksesta, sen etenemisestä ja järjestöjen mahdollisuuksista toimia muuttuvassa ympäristössä. Tuetaan ja kannustetaan järjestöjä yhteisten palvelujen tai tuotteiden kehittämiseen. Järjestöjä koulutetaan tuotteistamiseen ja tuetaan sopivien kumppaneiden löytämiseen. Mahdollistetaan järjestöjen yhteinen toiminta kannustamalla yhteisten tilojen saamista kuntiin ja Järjestöjen talo idean toteuttamista. Mahdollistetaan järjestöjen asiantuntemuksen jakaminen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen kouluttamalla ja rohkaisemalla järjestöjen henkilöitä kokemusasiantuntijoiksi tai kokemusasiakkaiksi. B3) Tiedottaminen järjestöjen toiminnasta ja palveluista Kehitetään Kainuun hyvinvoinnin palvelutarjotinta järjestöjen tarpeita vastaavaksi. Lisätään alan opiskelijoiden tietoisuutta järjestöjen toiminnasta ja palveluista oppilaitosyhteistyön avulla. Kehitetään opintosuunnitelmia, harjoittelupaikkoja, opinnäyte- ja projektitöitä tuomalla esiin ennaltaehkäisevän työn näkökulmaa ja vapaaehtoistyötä. Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan sekä hanketyöntekijöiden toimesta että yhteistyöryhmissä, kuten ohjausryhmässä, johtoryhmässä ja suunnitteluryhmissä. Ryhmissä on laajasti edustettuna hankkeen osapuolet. Suunnitteluryhmät toimivat pop up -tyyppisesti, tarpeen mukaan. Ohjaus- ja johtoryhmät ovat kiinteämpiä ja työskentelevät koko hankkeen ajan. Hankkeen hallinnointi Hanke on verkostohanke. Hankkeen koordinaatiosta ja johtamisesta vastaa MLL:n Kainuun piiri. Tehtävänä on huolehtia, että hankeyhteistyö toimii, asetetut tavoitteet saavutetaan ja talous pysyy suunnitelmassa. Hankeosapuolten kanssa laaditaan kumppanuussopimus tai -sopimuksia, jotta kaikilla hankeosapuolilla on yhteneväinen käsitys työnjaosta, vastuista ja velvollisuuksista.

Avustushakemus 7 (19) Ohjausryhmä Hanketta ohjaa ohjausryhmä. Ohjausryhmä muodostuu järjestöjen edustajista, kuntien edustajista, Kainuun maakunnan edustajista, Kainuun soten edustajista, hankepäälliköstä ja MLL:n piirin edustajasta. Asiantuntijoina voidaan kuulla eri sidosryhmiä tai muita tarvittavia tahoja. Ohjausryhmän sihteerinä toimii järjestöagentti, joka valmistelee ohjausryhmän asiat ja tekee päätösesitykset. Ohjausryhmän tehtävänä on myös rakentaa toimiva rakenne järjestöyhteistyöhön kuntien ja maakunnan kanssa. Ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Johtoryhmä Hankkeen keskeisenä toteuttajana toimii johtoryhmä. Johtoryhmä muodostuu keskeisimmistä järjestötoimijoista. Edustajina voivat toimia järjestöjen työntekijät sekä hallituksen jäsenet. Johtoryhmään valitaan varsinainen jäsen ja varajäsen. Johtoryhmä toimii hankehenkilöstön ja hallinnoijan tukena hankkeen toteuttamisessa. Johtoryhmän sihteerinä toimii järjestöagentti ja johtoryhmä tekevät esityksiä ohjausryhmälle. Johtoryhmä on mukana hankkeen alusta asti mm. valitsemassa hankkeen työntekijöitä ja laatimassa työnkuvia heille. Lisäksi johtoryhmä osallistuu hankkeen raportointiin ja jatkohakemuksiin. Johtoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, ainakin kerran kuukaudessa. Suunnitteluryhmät Hankkeelle muodostetaan suunnitteluryhmiä kehittämään ja tarvittaessa toteuttamaan hankkeen tavoitteiden mukaisia kehittämistehtäviä, kuten yhteistyörakenne, järjestöstrategia, resursointia jne. Suunnitteluryhmät ovat tehtäväkohtaisia ja niihin kootaan jäsenet asiantuntijuuden perusteella työstettävän asian näkökulmasta. Suunnitteluryhmät toimivat tarpeellisen aja. Suunnitteluryhmä voi verkostoitua paikallisiin, jo olemassa oleviin työryhmiin ja siihen voi kutsua mukaan osallistujia tapauskohtaisesti. Kehittäjäasiakkaita hyödynnetään tarvittaessa. Hankehenkilöstö Hankkeessa työskentelee kaksi työntekijää, järjestöagentti ja järjestökoordinaattori. He muodostavat hanketiimin. Hankehenkilöstö vastaa hankkeen etenemisestä tavoitteiden mukaisesti. Järjestöagentti vastaa projektisuunnitelman mukaisesta työskentelystä, kuten tavoitteiden mukaisista tuloksista, aikatauluista, kustannuksista, laadusta, ulkoisesta tiedottamisesta, raportoinnista ja arvioinnista. Järjestöagentti toimii yhteyshenkilönä myös projektin muiden sidosryhmien välillä ja vastaa erityisesti rakenteen mallintamisesta ja yhteistyöstä sote- ja maakuntauudistuksessa. Järjestöagentti vastaa projektista ohjausryhmälle ja johtoryhmälle. Järjestökoordinaattori toimii hankepäällikön työparina. Keskeisenä tehtävänä on järjestöyhteistyön kehittäminen, järjestöjen kouluttaminen, koulutusten järjestäminen ja tiedottaminen sote- ja maakuntauudistuksesta. Tarkemmasta työnjaosta sovitaan tarkennetussa hankesuunnitelmassa.

Avustushakemus 8 (19) Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tulokset ja vaikutukset on kuvattu osatavoitteiden mukaisesti: A) Järjestöjen osallisuus ja rooli sote- ja maakuntauudistuksessa Järjestötoiminta on liitetty osaksi Kainuun maakunnan ja kuntien strategioita ja toimintasuunnitelmia. Tarkoituksena on edistää kansalaisten kuulemista ja osallisuutta on lisätty ja järjestöt tukevat maakunnan ja kuntien kehittämistyötä. Kainuun järjestöneuvottelukunta on perustettu ja siinä on edustettuna laajasti kainuulainen järjestökenttä. Järjestöneuvottelukunta toimii kainuulaisen järjestökentän äänenä ja vaikuttajana järjestöjen tärkeinä pitämissä asioissa sekä kainuulaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Kainuun järjestöstrategia on laadittu. Strategia toimii kainuulaisten järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden yhteinen pitkän tähtäimen suunnitelma. Strategialla tehdään näkyväksi järjestökentän monipuolisuutta, rooleja ja tehtäviä. Järjestöstrategian avulla järjestöt liittyvät maakunnan strategiseen suunnitteluun. Järjestötyön yhdyshenkilöt Kainuun maakuntaan ja kuntiin on nimetty tarpeen mukaan. Yhdyshenkilöt toimivat asiantuntijoina ja kehittäjinä järjestöjä koskevissa asioissa maakunnassa ja kunnissa. Järjestöjen, maakunnan ja kuntien väliseen yhteistoimintaan on kehitetty ja pilotoitu käytännön yhteistyönmalleja. Järjestöjen vertaistuen tarjonta on tuotu lähelle asiakkaita ja osaksi muita palveluja esimerkiksi Kainuun uusi sairaala toimintamallissa. Järjestöjen ja kansalaisten vaikuttamiskanavat ja osallisuus palvelujen kehittämisessä maakunnassa, kunnissa ja sote palveluissa on käytössä. Maakunnan ja kuntien järjestötyötä tukevia rahoitusmalleja on suunniteltu ja otettu käyttöön. Järjestöjen tekemää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä tuetaan huomioiden sen erilaiset toteutustavat ja vaikutukset. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen yhteistyö hyvinvoinnin edistämisessä ja palvelujen kehittämisessä maakunnan ja kuntien välillä on varmistettu sopimuksilla ja kumppanuuksilla. Vapaaehtoistyön ammatillinen ohjauksen resursointia on kehitetty. Vapaaehtoisten ammatillisella ohjauksella varmistetaan vapaaehtoisten jaksamista sekä vapaaehtoistoiminnan laatua ja systemaattisuutta. B) Järjestöjen yhteistyö ja kehittäminen Järjestelmä järjestöjen kokemustiedon keräämiseksi on tehty ja kerättävän tiedon sisällöt on yhtenäistetty. Järjestötietoa kerätään Kainuun yhdistyksiltä ja tietoa viedään päätöksenteon tueksi kuntiin ja maakuntaan esim. osaksi hyvinvointikertomuksia. Järjestöjen tietämystä sote- ja maakuntauudistuksesta, sen etenemisestä ja

Avustushakemus 9 (19) järjestöjen mahdollisuuksista toimia muuttuvassa ympäristössä on lisätty koulutuksen avulla. Järjestöjä on tuettu ja kannustettu yhteisten palvelujen tai tuotteiden kehittämiseen kouluttamalla tuotteistamiseen ja tukemalla sopivien kumppaneiden löytämiseen. Järjestöjen yhteistä toimintaa on mahdollistettu edistämällä yhteisten tilojen saamista kuntiin ja Järjestöjen talo idean toteuttamiseen on kannustettu. Järjestöjen asiantuntemuksen jakamista ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä on edesautettu kouluttamalla ja rohkai-semalla järjestöjen henkilöitä kokemusasiantuntijoiksi tai kokemusasiakkaiksi. Kainuun hyvinvoinnin palvelutarjotinta on kehitetty järjestöjen tarpeita vastaavaksi. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden tietoisuutta järjestöjen toiminnasta ja palveluista on kehitetty oppilaitosyhteistyön avulla. Kehittämiskohteina ovat olleet opintosuunnitelmat, harjoittelupaikat, opinnäyteja projektityöt. Pitkällä aikavälillä kainuulaisten terveys ja hyvinvointi paranee sekä osallisuus lisääntyy. Järjestöjen, kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin edistämisessä on tiivistä, jatkuvaa ja kehittämishakuista. Kainuulaiset sosiaalija terveysalan järjestöt ovat elinvoimisia ja niillä on selkeä rooli ja tehtävä hyvinvoinnin edistämisessä kainuulaisessa palvelujärjestelmässä. Seurannan ja arvioinnin toteutus Arviointi liitetään tietoiseksi ja näkyväksi osaksi hankkeen toimintaa. Arviointia toteutetaan systemaattisesti ja se perustuu niihin tekijöihin, jotka ovat oleellisia kehitettävän työn kannalta. Osallistujapalautteen menetelmiä hyödynnetään. Arviointiaineistoa kerätään monipuolisin keinoin, jolloin saadaan aikaan havainnollisia tapoja kertoa saavutetuista tuloksista. Tapoina voivat olla esimerkiksi tarinat, valokuvat, videot tai piirrokset tavanomaisten palautekyselyjen rinnalla. Ennen hankkeen käynnistymistä tehdään erillinen / tarkempi seuranta ja arviointisuunnitelma, jossa määritellään kaikki olennaiset seuranta- ja arviointikohteet. Suunnitelmalla varmistetaan, että hankkeen alusta asti kerätään oikeaa tietoa. Hankkeen arvioinnissa välttämättömiä näkökulmia antavat kehittämistyössä mukana olevat henkilöt sekä järjestöjen, kuntien ja maakunnan vastuuhenkilöt. Itsearviointi on keskeinen osa hankkeen aluksi tehtävää seuranta- ja arviointisuunnitelmaa. Siinä määritellään itsearvioinnin kohteet, tavoitteet, arvioitavat tekijät ja menetelmät, joita lähinnä hankkeen työntekijät käyttävät. Osallistujapalautetta kerätään haastatteluilla, toimintakohtaisilla palautelomakkeilla, havainnoinnilla ja tarpeen mukaisilla muilla menetelmillä.

Avustushakemus 10 (19) Arviointiaineistoa ovat hankeaikaiset toimintaraportit, seurantalomakkeet, pöytäkirjat, muistiot, ohjelmat, tiedotteet, valokuvat, videot ja muut syntyneet tuotokset. Arviointiaineistoa tuottavat hankkeen johto- ja suunnitteluryhmät, asiakkaat, sidosryhmät ja hankehenkilöstö. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään opiskelijatyötä (opinnäyte ja projektityöt) arviointiaineiston hankkimisessa ja työstämisessä. Seuranta- ja arviointisuunnitelmassa määriteltäviä arvioitavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi määrälliset tekijät sekä kainuulaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät laadulliset tekijät. Viestinnän toteutus Hankkeen viestintä kohdistuu sekä sisäisiin hanketoimijoihin (järjestöt) että ulkoisiin asiakkaisiin (terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen). Hankkeen viestinnässä otetaan tasapuolisesti huomioon kaikki toimijat. Hankkeessa pyritään toiminnan avoimuuteen, jolloin viestintä on keskeinen elementti. Hankkeen viestinnän tueksi tehdään hankkeen alussa viestintäsuunnitelma, jossa huomioidaan eri kohderyhmille suunnattu viestintä, sovitaan viestinnän välineistä ja työnjaosta. Valitaan hankkeen viestinnän välineiksi toiminnan ja toimijoiden näkökulmasta tarkoituksenmukaisimmat. Käytössä voi olla esimerkiksi sähköiset JärjestöKainuu hankeuutiset, jossa kumppaneille ja sidosryhmille tiedotetaan hankkeen etenemisestä ja kehitystyöstä. Hankeuutiset ilmestyvät 6 8 kertaa vuodessa. Sosiaalisen median välineitä hyödynnetään. Käytössä voi esimerkiksi olla hanketoimijoiden suljettu Facebook -sivusto ja laajempaa tiedottamista varten avoin Facebook -sivusto ja/tai blogi. Suljetulla sivustolla on mahdollista keskustella ajankohtaisista kokemuksista ja vaihtaa ideoita. Avoimet kanavat linkitetään jo olemassa oleville, esimerkiksi toimijoiden nettisivuille. Tavoitteena on hankkeen toiminnan helppo seuraaminen. Tarkoituksena on myös mahdollistaa suurelle yleisölle helppo palautteen antaminen hankkeen toimijoille. Hanketoimijoille ja sidosryhmille järjestetään yhteisiä tapaamisia vuosittain. Tavoitteena on hyvien ideoiden ja käytänteiden jakaminen ja yhteiseen kehittämiseen kannustaminen koko hankkeen ajan. Hankkeen loppupuolella järjestetään loppuseminaari, joka on avoin kaikille. Tavoitteena on kertoa hankkeen tuloksista suu-relle yleisölle. Paikallisiin tiedotusvälineisiin ollaan aktiivisesti yhteydessä ja hankkeen etenemisestä tiedotetaan avoimesti. Riskit ja niiden hallinta

Avustushakemus 11 (19) Toimijoiden sitoutuminen ei onnistu kiinnitetään huomiota avoimeen vuorovaikutteiseen viestintään ja tiedottamiseen tuodaan hankkeesta saatavat hyödyt selkeästi esille huomioidaan osapuolten näkemykset ja tavoitteet yhteisen kehittämisen edistämiseksi hankevalmisteluun on osallistunut laajasti järjestöjä Toimintamallien levittäminen ja juurruttaminen eivät onnistu hankkeen lähtökohtana on, että hankkeessa kehitettävät toimintamallit ovat heti osana olemassa olevaa toimintaa hankkeen toiminnasta kerrotaan aktiivisesti ulospäin Toimintamallit eivät vastaa toimintaympäristön tarvetta kehittämistyön lähtökohta on alueen tarpeet ja yhdessä havaitut kehittämiskohteet Työntekijärekrytointi ei onnistu työntekijärekrytointi tehdään laajasti osaamisessa kiinnitetään huomiota vuorovaikutustaitoihin Yhteistyö ja osallistuminen koetaan vaikeaksi tunnistetaan osallistumisen ja yhteistyön esteet rakennetaan toimintamallit niin, että osallistuminen on tasapuolista ja helppoa Osapuolten erilaiset lähtökohdat ja toimintakulttuurit (kuntatoimijat, maakunta, kolmas sektori) kiinnitetään huomiota tasapuoliseen, kumppanuuteen perustuvaan toimintaan keskinäisen luottamuksen ja kunnioituksen syntymiseen kiinnitetään huomiota Yhdistysten henkilövaihdokset ja tiedonkulku kiinnitetään huomiota etukäteen riittävän laajaan tiedottamiseen Asenneilmapiiri ei tue yhteistä tekemistä riittävästi luottamusta rakennetaan alusta alkaen eri osapuolia kunnioittavan ja huomioonottavan vuoropuhelun keinoin. Arvio kilpailuvaikutuksista Hankkeessa mukana olevat tahot ovat yleishyödyllisiä kansalaisjärjestöjä. Kansalaisjärjestöille tyypillistä on, että toiminta on voittoa tavoittelematonta ja toimintaa toteuttavat vapaaehtoiset henkilöt. Keskeistä hankkeessa on se, miten kansalaisjärjestötoiminta liittyy nykyistä

Avustushakemus 12 (19) paremmin muuhun palvelutuotantoon ja erityisesti terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen osalta. Hankkeella ei ole kilpailuvaikutuksia. Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Toiminnalla tuetaan julkisen sektorin ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia edistäviä tehtäviä. Kehittämistyötä tehdään yhdessä kuntien ja maakunnan kanssa. Tavoitteena on yhteen sovittaa terveyttä- ja hyvinvointia edistäviä tehtäviä ja palveluja. Toimijoilla on omat tehtävät ja roolit. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit Yksittäinen kumppani: Kainuun Aivoyhdistys ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kainuun Aivoyhdistys.pdf Yksittäinen kumppani: Kainuun Kehitysvammaisten Tukipiiri ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kainuun Kehitysvammaisten Tukipiiri.pdf

Avustushakemus 13 (19) Yksittäinen kumppani: Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kainuun Mielenterveysseura.pdf Yksittäinen kumppani: Kainuun Muistiyhdistys ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kainuun Muistiyhdistys.pdf Yksittäinen kumppani: Kainuun Sydänyhdistys ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kainuun Sydänyhdistys.pdf Yksittäinen kumppani: Kajaanin Työvoimayhdistys ry

Avustushakemus 14 (19) Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kajaanin Työvoimayhdistys.pdf Yksittäinen kumppani: Nuorten Ystävät ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Nuorten Ystävät.pdf Yksittäinen kumppani: Suomen Punainen Risti Kajaanin osasto Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Punainen Risti Kajaanin osasto.pdf Yksittäinen kumppani: Spartak Kajaani ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Spartak.pdf Yksittäinen kumppani: Vuolle Setlementti ry

Avustushakemus 15 (19) Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Vuolle Setlementti.pdf Yksittäinen kumppani: Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset.pdf Yksittäinen kumppani: Kainuun liitto Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kainuun liitto.pdf Yksittäinen kumppani: Kainuun Ammattiopisto Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: KAO.pdf

Avustushakemus 16 (19) Yksittäinen kumppani: Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kajaanin ammattikorkeakoulu.pdf Yksittäinen kumppani: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kainuun sote.pdf Tavara- ja palveluhankinnat Erittely tavara- ja palveluhankinnoista Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Palvelujen kehittämiseen ja tuotteistamiseen liittyvä koulutus ja konsultointi järjestöille (ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiot ja matkakulut, tilavuokrat, tarjoilut, materiaalit).koulutus toteutetaan tarpeen mukaan työpajatyyppisesti Kainuun alueella. Hankkeen aikana toteutetaan arviolta 5-10 työpajaa. Palveluntuottaja jos tiedossa: Hinta-arvio: 18 000

Avustushakemus 17 (19) Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Tuotteistamisen asiantuntemusta ei löydy hanketoimijoilta. Koulutuksella tuetaan sekä järjestöjen omien että järjestöjen yhdessä tekemien, terveyttä ja hyvinvointia edistävien toimintamuotojen ja palvelujen kehittämistä. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Hankkeen aloitus- väli- ja loppuseminaarien järjestäminen (ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiot ja matkakulut, tilavuokrat, tarjoilut, kulttuuriesitykset). Seminaareja järjestetään hankkeen aikana vähintään 1-2 vuodessa. Palveluntuottaja jos tiedossa: Hinta-arvio: 12 000 Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Seminaarien tarkoituksena on koota yhteen ja osallistaa järjestötoimijoita, tiedottaa sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä, hankkeen etenemisestä sekä hankkeen tuloksista. Osa seminaareista on yleisölle avoimia, jolloin ne auttavat hankkeesta ja hankkeen tuloksista tiedottamista sekä tulosten juurruttamista. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Kalusteet työtiloihin: 2 työpöytää ja -tuolia, 2 kaappia ja vetolaatikostoa. Palveluntuottaja jos tiedossa: Hinta-arvio: 3 000 Kulutili: Kalustohankinnat Perustelu ostolle: Hankeen työntekijöille (2 hlöä) on tarkoitus vuokrata ulkopuoliset työtilat, joissa ei todennäköisesti ole kalusteita, joten kalustohankinnat ovat välttämättömät toiminnan kannalta. Kilpailutettava hankinta: Ei Ulkopuolelta ostettavat palvelut ja hankinnat yhteensä 33 000

Avustushakemus 18 (19) Miten kilpailutus hoidetaan? Hankinnoista pyydetään kirjalliset tarjoukset vähintään kolmelta palveluntarjoajalta. Tarjouspyyntöihin määritellään, mitä palvelua halutaan sekä määrä ja laatukriteerit. Tarjoukset vertaillaan ja valinta tehdään hinnan ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Valitun palvelutarjoajan kanssa laaditaan kirjallinen sopimus. Lähipiirihankintojen käyttö Avustuskohteeseen ei liity lähipiirihankintoja Ohjelmat Toiminnan liittyminen ohjelmaan tai teemaan Toiminta liittyy avustusohjelmaan tai teemaan Mihin? Järjestö 2.0: mukana muutoksessa avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympä Miten haettava toiminta liittyy ohjelmaan tai teemaan? STEA:n Suomi 100 avustusohjelmassa, Järjestö 2.0: mukana muutoksessaavustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympäristössä toisena päätavoitteena on vahvistaa järjestöjen roolin ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. JärjestöKainuu 2.0 -hyvinvoinnin tukena -hanke vastaa tähän tavoitteeseen Kainuun osalta. JärjestöKainuu -hankkeen toimijat ovat myös sitoutuneet Järjestö 2.0-koordinaatiohankkeen työskentelyyn. Hanke sitoutuu em. avustusohjelmaan liittyvän koordinaatiohankkeen verkostotyöskentelyyn, yhteiseen viestintään ja seurantaan. Hanke odottaa ohjelmatoiminnalta esimerkkejä kehitettävistä asioista ja malleista muilta alueilta. JärjestöKainuu 2.0 -hanke puolestaan on valmis jakamaan hankkeessa

Avustushakemus 19 (19) kehitettyjä malleja ja toimintatapoja muille vastaaville hankkeille ohjelmassa. Sisällöstä vastaava yhteyshenkilö Nimi Seija Karjalainen Sähköpostiosoite seija.karjalainen@mll.fi Puhelin +358505974777 Taloudesta vastaava henkilö Nimi Leena Kurki Sähköpostiosoite leena.kurki@mll.fi Puhelin +358440454596