ALUEOPISTOSELVITYS 2015

1 ALUEOPISTOSELVITYS 2015 Auranlaakson kansalaisopisto ja Loimaan työväenopisto Loimaan, Pöytyän, Auran, Marttilan ja Oripään alueopistotyöryhmän loppuraportti 25.8.2015

2 1. JOHDANTO Pyrkimykset entistä suuremman kansalaisopiston luomiseen Auranmaalle ja Saviseudulle ovat koko lailla valtakunnallisten trendien mukaisia: Kun 1990-luvun alussa maassamme oli 270 kansalais- ja työväenopistoa, nykyisin (v. 2014) niitä on ainoastaan 186 (näistä 24 yksityisiä). Suuntaus on siis jo kauan ollut kohti suurempia alueopistoja, vaikkakin kansalaisopistojen koot vaihtelevat suuresti. Kunnallisista opistoista 53:n valtionosuustunnit jäivät vuonna 2014 edelleen alle 5.000:n. Muutamana viime vuotena valtakunnallisessa kansalaisopistokeskustelussa on tuotu näkyvämmin esille sitä aspektia, että pelkän tavoitellun vuosituntimäärän ohella myös paikalliset olot ja ominaispiirteet on otettava huomioon opistoja yhdistettäessä. Esimerkiksi omalle asuinalueellemme muodostettava uusi viiden kunnan kansalaisopisto olisi ruuhka- Suomesta katsottuna tuntimäärältään edelleenkin melko pieni. Sitä vastoin maantieteelliseltä alueeltaan se olisi kuitenkin liki kymmenkertainen vaikkapa Helsingin, Tampereen tai Turun työväenopistojen toimialueeseen nähden. Kaupunkiopistoihin verrattuna Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston nykyisetkin toimialueet ovat hyvin laajat ja opetuspisteiltään runsaat. Ajatus Saviseudun ja Auranmaan yhteisestä alueopistosta ei ole uusi. Kysymys syksyllä 2014 käyntiin saatetussa selvitystyössä on itse asiassa paluusta muutama vuosi sitten kesken jääneen prosessin ääreen. Lokakuussa 2009 Loimaan vapaa-aikalautakunta päätti ehdottaa Pöytyän koulutuslautakunnalle, että Loimaan työväenopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston välillä aloitettaisiin neuvottelut yhteisen alueopiston muodostamiseksi. Talvella 2010 kumpikin kunta nimesi edustajansa neuvotteluihin. Muodostettiin työryhmä, jossa oli neljä luottamushenkilöä sekä molempien kuntien sivistysjohtajat ja opistorehtorit. Alueopistotyöryhmän väliraportti valmistui loppuvuonna 2010 ja se lähetettiin molemmille lautakunnille jatkotoimenpiteitä varten. Neuvotteluja päätettiin jatkaa väliraportin pohjalta. Pöytyä kuuli asiassa myös sopimuskuntiaan, jotka suhtautuivat selvitystyön jatkamiseen myönteisesti. Toimikunta jätti esityksensä opistojen yhdistämisestä kunnille marraskuussa 2011. Loppuraportissaan se esitti, että Auranlaakson kansalaisopisto ja Loimaan työväenopisto yhdistetään uudeksi kansalaisopistoksi 1.1.2013 ja että alueopistokokonaisuuteen liitettäisiin myös Loimaan musiikkiopisto itsenäisenä budjettiyksikkönään. Kantaa ei otettu siihen, mikä olisi uuden opiston omistaja-/ylläpitäjäkunta. Pöytyän kunnanhallitus kuitenkin päätti kokouksessaan 19.3.2012, ettei käynnistyneen kuntarakenneuudistuksen johdosta alueopiston valmistelua tässä vaiheessa jatketa. Sen jälkeen, kun Auranlaakson ja Loimaan yhteisen alueopiston perustamisesta pitäydyttiin, molempien ylläpitäjäkuntien kansalaisopistojen käyttösuunnitelmassa on ollut kirjattuna vaatimus yhteistyön muunlaisesta syventämisestä. Elokuussa 2012 opistot siirtyivät yhteisen rehtorin malliin eli Loimaan kaupunki ostaa 50 % Auranlaakson kansalaisopiston rehtorin työajasta. Nykyisen rehtorin tullessa virkaan 1.10.13 hänelle asetettuna tavoitteena on ollut opistoyhteistyön tiivistäminen entisestään. Tänä päivänä oppilaitoksilla onkin jo mm. yhtenäiset lukukaudet, identtinen suunnitteluaikataulu, pääosin yhdenmukainen vuosikello, vuorovaikutteinen suunnittelukulttuuri nk. keskusryhmineen, samansuuruiset kurssimaksut, yhtäläiset luentopalkkiot, yhteinen opinto-ohjelma, koko joukko yhdessä toteut-

3 tavia kursseja, yhteismarkkinointia, useita opettajia, jotka opettavat molemmissa opistoissa sekä useampia yhteisiä valtionavusteisia kehittämishankkeita. 2. VUODEN 2015 ALUEOPISTOSELVITYS Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla mm. vapaan sivistystyön rahoitusta uudistetaan. Uusi laki tulee voimaa 1.1.16. Sen myötä tiheästi asuttujen paikkakuntien 15 % yksikköhintakorotuksesta luovutaan ja samalla opistokohtaiset vuosittaiset valtionosuustuntimäärät stabilisoidaan vuoden 2014 tasolle. Valtionosuus jakautuu 90 %:n kiinteään sekä 10 %:n harkinnanvaraiseen osaan (johon vaikuttaa mm. toimialueen väestönkehitys sekä yli 65-vuotiaiden ja maahanmuuttajien osuus väestöstä). Uuteen rahoitusmalliin siirtyminen tapahtuu valtionosuustuntimääriä kompensoiden, siten etteivät valtiontuet asutuskeskittymissäkään kohtuuttomasti alene. Lähivuosina toteutuva valtionosuuksien leikkaaminen on ainakin jonkinasteinen uhka kansalaisopistojen toiminnalle, mikä voi merkitä kurssimaksujen nousua ja vuosittaisten opetustuntien vähenemistä. Maan edellisen hallituksen aikana eli voimakkaana ajatus, että toisen asteen koulutuksen uudistamisen yhteydessä myös vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämisluvat uusittaisiin. Kuntiin viestitettiin, että valtiovallan taholta tultaisiin jatkossa kiinnittämään entistä suurempaa huomiota kansalaisopistojen taloudellisiin ja toiminnallisiin edellytyksiin. Samalla annettiin ymmärtää, että riittämätön resursointi kansalaisopistoon saattaisi johtaa jopa ylläpitoluvan menettämiseen. Jo liikkeelle laitetuissa ohjeistuksissa esitettiin, että opistoilta tullaan vaatimaan mm. tulevaisuuteen suuntautunutta (3-5 v.) taloussuunnitelmaa. Lopulta kävi niin, ettei lainmuutosta kuitenkaan saatu vanhan hallituksen aikana tehtyä, joten nyt tilanne on nyt avoin sen suhteen, minkä kannan ja roolin valtiovalta jatkossa ottaa kansalaisopistojen rakenteisiin ja toiminnallisiin puitteisiin nähden. Eräänlainen lähtösysäys Opetushallituksen opistoille myöntämän laatu- ja kehittämisavustuksen ohella alueopistohankkeen uudelleen käynnistymiselle oli Auranlaakson kansalaisopiston johtokunnan 29.10.2014 esittämä kannanotto: Huomioiden tulossa olevat kansalaisopistotoiminnan valtakunnalliset rakenne- ja rahoitusuudistukset sekä Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston välille jo vakiintunut yhteistyön ja yhdessä tekemisen kulttuuri johtokunta pitää tarkoituksen mukaisena ja tärkeänä, että alueopistoselvitys puheena olevien opistojen osalta aloitetaan lähiaikoina uudelleen. Johtokunnan aloitteellisuuden taustalla olivat siis Suomen edellisen hallituksen nyt jo osin rauenneet kaavailut valtiovallan puuttumisesta kuntien ylläpitämien opistojen rakenteisiin. Pöytyän koulutuslautakunta esitti 5.11.14 kunnanhallitukselle, että Auranlaakson kansalaisopiston sopimuskuntien edustajat kutsutaan koolle neuvottelemaan selvitystyön käynnistämisestä. Pöytyän kunnanhallituksen päätöksen 17.11.14 mukaisesti neljän sopimuskunnan edustajat kokoontuivat Pöytyällä 22.01.15 ja päätyivät yksimielisesti kannattamaan selvitystyön aloittamista. Kunnanhallitus teki (9.02.15) Loimaan kaupungille esityksen prosessin käynnistämisestä ja Loimaan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 9.03.15, että selvitys Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhdistämiseksi voidaan alkaa.

4 Selvitysryhmän kokoonpano muodostettiin seuraavaksi: Kuntien nimeämät edustajat: - vapaa-aikalautakunnan pj. Heikki Vainio, Loimaa - vapaa-aikalautakunnan jäsen Susanna Huolman, Loimaa - sivistysjohtaja Manne Pärkö, Loimaa - kunnanhallituksen pj. Jukka Leino, Aura - kunnanjohtaja Mika Joki, Aura - kunnanhallituksen jäsen Eeva Korimäki, Marttila - rehtori Pasi Isokangas, Marttila - sivistysjohtaja Mika Virtanen, Oripää - kunnanhallituksen jäsen Veikko Niittymaa, Pöytyä - sivistysjohtaja Marianne Mäkelä, Pöytyä Asiantuntijajäsen: - rehtori Ilkka Virta, Auranlaakson kansalaisopisto, Loimaan työväenopisto Työryhmän puheenjohtajana toimi Marianne Mäkelä. Toimikunta piti ensimmäisen kokouksensa 6.5.2015 Pöytyällä ollen yksimielinen siitä, että koska nyt käynnistetyn selvitystyön pohjana on aikaisempi vuonna 2011 valmistunut selvitysraportti ja syksyllä 2014 opistoissa aloitettu asian valmistelua tukeva Opetushallituksen rahoittama hanke, vuoden 2015 selvitysprosessissa saatetaan noudattaa verrattain nopeaa aikataulua. Alueopistotyöryhmän toisessa kokouksessa 3.6.2015 nousi esille keskustelu opiston isäntäkunnasta ja nimestä. Työryhmässä myös käytiin ajatuksenvaihtoa sitä, onko sittenkään olemassa riittäviä perusteita tai suurempaa käytännöntarvetta uudelle viiden kunnan alueopistolle. Kolmas kokous oli 25.8.2015. Jo alun alkaen selvitystyöryhmä oli yksimielinen siitä, ettei kaikkia kysymyksiä, joka edellisessä vuosien 2009 11 hankkeessa seikkaperäisesti käsiteltiin, vuoden 2015 selvityksessä enää nostettaisi uudelleen pohdittavaksi. Ajan ja työmäärän säästämiseksi sekä moninkertaisen työstämisen välttämiseksi käsillä olevan selonteon kannanotoissa täten pitäydytään pitkälti aiemman työryhmän linjauksissa. Esimerkiksi mahdollisen alueopiston omistajuudesta ja hallinnosta edellinen alueopistotyöryhmä esitti näkemyksenään, että mikäli uusi alueopisto perustetaan, - oppilaitoksen omistajana/ylläpitäjänä toimii kunta, ei kuntayhtymä, säätiö, yhdistys, osakeyhtiö tai osuuskunta; - opiston hallinnollisen rakenteen tulee olla monia kuntaomistajia palveleva, ja hallinnosta tulisi vastasta itsenäisen elimen johtokunnan, jossa on edustus eri kunnista ja jolla on lautakunnan status; - päätoimisen henkilöstön määrä pystyy entisellään ja se rekrytoidaan uuden opiston palvelukseen nk. vanhoina työntekijöinä.

5 3. HANKETYÖ TYÖRYHMÄN APUNA Opetushallitus myönsi keväällä 2014 Pöytyän kunnalle 28.000 euroa laatu- ja kehittämisavustusta käytettäväksi Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhteiseen Kohti yhteistä kehittämisstrategiaa -hankkeeseen. Projektin tavoitteet olivat seuraavat: - rakennetaan oppilaitoksille yhteinen visio, arvot ja niiden suuntainen toimintastrategia; - luodaan opistoille uusi yhteinen imago markkinointiviestinnän keinoin; - kehitetään oppilaitosten toimintakulttuuria ja käytäntöjä yhteiselle arvo- ja strategiapohjalle; - laaditaan ylläpitäjäkunnille konkreettinen esitys aikatauluineen ja toimenpiteineen opistojen yhdistämisestä. Hankkeelle saatu Opetushallituksen avustus mahdollisti viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten käytön modernin oppilaitosimagon luomisessa. Opistoväen ja mainostoimiston yhteisten ideointien tuloksena syntyi ajatus Väylä-opistosta. Ehdotelmana Kohti yhteistä kehittämisstrategiaa -projektin raporttiin sisältyykin tuota nimeä kantavan opiston perustaminen. Käytännössä hanketyötä on tehnyt opistojen rehtori oman työnsä ohessa. Hänen kirjoittamansa ja kokoamansa hankeasiakirjan sisältöjen tuottamiseen on monilta osin osallistunut Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston koko päätoiminen henkilöstö. Opistojen henkilökunta on mm. määräajoin työstänyt erilaisia ennakkotehtäviä (esim. opiston arvoihin, SWOT-analyyseihin jne. liittyen) ja niiden koonnit on sisällytetty tuohon projektin raporttiin. Valtion myöntämän hanketuen ansiosta projektin yhteydessä on voitu kuulostella myös muissa alueopistoissa hankittuja kokemuksia. Toukokuussa 2015 tehtiin vierailut Pirkan Opistoon (Nokia) sekä Tampereen seudun työväenopistoon, joissa molemmissa on äskettäin viety läpi vaativa seudullistaminen. Opiston rehtori on tutustunut myös muihin 2000-luvulla tehtyihin kansalaisopistojen seutuopistoselvityksiin (mm. Joensuu, Seinäjoki-Järviseutu, Pieksämäki, Siilinjärvi, Puruvesi, Varkaus, Imatra, Lahti, Hämeenlinna sekä Laitila-Uusikaupunki). Hankkeesta on laadittu 40-sivuinen raportti, jonka aineisto on ollut alueopistotyöryhmän käytössä selvitystyön aikana. Siihen sisältyy mm. tässä alueopistotyöryhmän 2015 selonteossa esitettyä laajemmat analyysit ja vertailutiedot Loimaan työväenopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston nykyisestä toiminnasta ja taloudesta sekä pitkälle vietyjä analyysejä mm. uuden opiston toiminta-ajatuksesta, visioista, arvoista ja julkikuvasta. Puheena olevassa hankeraportissa uuden viiden kunnan alueopiston nimeksi on ehdotettu Väylä-opistoa. 4. PERUSTELUITA UUDEN ALUEOPISTON PERUSTAMISELLE Vuoden 2011 selvitykseen oli sisällytetty alueopistotyöryhmän kokoama SWOT-analyysi seudullisen opiston vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Heikkouksina nähtiin mm. oman opiston identiteetin katoaminen ja opiskelijoiden kokema vaikutusmahdollisuuksien väheneminen. Uhaksi arvioitiin erityisesti riski, että uuden oppilaitoksen hallintomallista muodostuu liian byrokraattinen. Voittopuolisesti alueopiston perustaminen kuitenkin koettiin vahvuuksia ja mahdollisuuksia antavaksi. Jotkut työryhmän nelikenttään estimoimista asioista ovat nykytilanteessa epärelevantteja, joten kyseistä SWOT-analyysiä ei ole tässä toisinnettu.

6 Koulutuksen arviointineuvoston arviointiryhmä analysoi vuonna 2006 vapaan sivistystyön oppilaitosrakennetta, palvelukykyä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Se totesi, että toimintaympäristön radikaalista muutoksesta huolimatta vapaa sivistystyö rakentuu pääosiltaan kauan sitten vakiintuneiden opistojen varaan. Koulutuksen järjestäjien tulisi ryhmän käsityksen mukaan lisätä keskinäistä yhteistyötään sekä selkeyttää työnjakoaan ja toimintojen koordinointia. Arviointiryhmä selvitti myös kokemuksia oppilaitosten yhdistymisestä. Näissä heikkouksina nousivat esiin muun muassa alueellisuuden painottuminen (paikallisuuden sijaan), etäisyyden kasvaminen osallistujiin ja muihin kuntalaisiin, eri alueiden asukkaiden eriarvoistuminen sekä toiminnan kasvava jäykkyys. Auranlaakson ja Loimaan vuoden 2011 alueopistoselvityksen tekstiosassa todettiin, että keskeisin perustelu suuremmalle opistolle on saada vähäisellä henkilöstöllä toimivien pieneten oppilaitosten voimavarat yhdistettyä siten, että syntyy henkilöstöltään ja voimavaroiltaan suurempi sekä toiminnoiltaan järkevämmin koordinoitu kansalaisopisto. Työryhmän mukaan tällainen yksikkö kykenee paremmin vastaamaan nykyisiin opistotoimintaan kohdistuviin haasteisiin sekä järjestämään laadukasta ja monipuolista opetusta. Ensisijainen hyödynsaaja on siten opiskelija. Vuoden 2015 selvitystyöryhmä esittää, lisäyksenä edellä mainittuun, yksilöityinä perusteluina vielä seuraavaa; - seutuopiston perustaminen noudattaa valtiovallan pyrkimystä kasvattaa vapaan sivistystyön oppilaitosten yksikkökokoa - hallinnoinnin vähentäminen: perustamalla seudulle uusi yhteinen opisto, voidaan päällekkäistä tekemistä ja hallintoa purkaa. Vapautuva työresurssi on kohdennettavissa opistopalvelujen kehittämiseen - tehokkaampi henkilöstöorganisaatio: järkevämpi työnjako, ammatillisempi suunnittelu ja toiminta: alueopiston myötä opistolla olisi palveluksessaan riittävän suuruinen päätoiminen henkilöstö, mikä mahdollistaa tähänastista paremman työnjaollisen erikoistumisen ja laaja-alaisemman asiantuntemuksen ja vähentää opiston työprosessien haavoittuvuutta esim. sairaustapausten aikana suuremman väestöpohjan turvin voidaan tarjota myös harvinaisempia kursseja - tuntiopettajien saatavuus ja sitoutuminen paranee - uusi, entistä laajempi toimialue on mahdollisuuksia antava mm. opetushenkilöstön käytön, kurssisuunnittelun ja opetusvälineistön yhteiskäytön osalta - paremmat mahdollisuudet hankkeille, joiden osuus rahoituksessa tulee kasvamaan - uuden julkikuvaltaan modernin oppilaitoksen perustaminen olisi piristysruiske koko seudulle - alueopiston perustamisprosessin yhteydessä (mm. sanomalehtikirjoittelun ja päätöksenteon kautta) saatu julkisuus kiinnittää suuren yleisön huomion seudulliseen kansalaisopistotoimintaan, mikä monessa mielessä on eduksi opistolle ja sen kehittämistoiminnalle - yhdistämisprosessissa on välttämätöntä tehdä sellaisia kokonaisvaltaisesti opistoa palvelevia tilaratkaisuita, joiden edistyminen muutoin on hankalaa - uudistunut julkikuva tarjoaa hedelmällisen ja selkeyttävän lähtötilanteen kansalaisopistotoiminnan markkinoinnille, mikä osaltaan vahvistaa opiston asemaa - alueopiston perustaminen merkitsee eräänlaista uuden alkua, mikä motivoi työntekijöitä innovatiiviseen ja tulokselliseen tekemiseen

7 Vuoden 2015 työryhmä kuitenkin muistuttaa, ettei huolimatta edellä luetelluista mahdollisista hyötyvaikutuksista Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhdistäminen ole mitenkään pakon sanelemaa. Molemmat opistot ovat viime vuosina hallinnollisesta erillään olostaan huolimattakin pystyneet huomattavasti kehittämään toimintaansa ja viemään yhteistyönsä kantavalle pohjalle. Kumpikin oppilaitos toimii hyvin ja niiden palvelutoimintaan ollaan paikallisesti tyytyväisiä. Edelleen, tällä hetkellä on avoin kysymys, millaisia linjausesityksiä maan uusi hallitus tulee mahdollisesti tekemään koskien kansalaisopistojen rakennetta ja toimintaa. 5. OPISTON YLLÄPITÄJÄ, OMISTUSSUHTEET JA TOIMIALUE Vuosien 2009 2011 alueopistoselvityksessä paneuduttiin huolellisesti erilaisiin omistajuusmalleihin. Työryhmän selkeänä kannanottona oli, ettei kysymykseen tule osuuskunta, säätiö, kannatusyhdistys tai kuntayhtymäpohjainen hallinto, vaan uusi kansalaisopisto perustettaisiin siten, että omistajana ja ylläpitäjänä toimisi nimenomaan kunta. Pitää myös muistaa, että olipa valittava tapa järjestää hallinto mikä tahansa, opistolla ei ole mahdollisuuksia selviytyä ilman alueensa kuntien tukea. Tarkastelun alaisen viiden kunnan opiston todennäköisin isäntäkunta olisi työryhmän mielestä Pöytyän kunta tai Loimaan kaupunki. Monissa edellisvuosina Suomessa tehdyissä seutuopistoliitoksissa ylläpitäjä on määritelty sillä perusteella, mikä on ollut omistajuuden vaikutus opiston saamiin valtionosuuksiin. Tiheästi asutuilla alueilla valtionosuuden määräytymisen yksikköhinta oli 15 % suurempi kuin harvaan asuilla, joten edullista on ollut valita kansalaisopiston ylläpitäjäksi ensiksi mainittuun kuntatyyppiin kuuluva kaupunki tai kunta. Tätä nykyä, yhteen ja yhtenäiseen yksikköhintaan siirtymisen jälkeen, tällä asialla ei enää ole merkitystä. Tiivistetysti Pöytyän kunnan ja Loimaan kaupungin vahvuuksia ehdotetun uuden opiston omistajuuden kannalta voi työryhmän mielestä luonnehtia seuraavasti: PÖYTYÄ: Toimii jo nykyisin alueopistona; Sijaitsee maantieteellisesti keskellä; Opistolla on oma johtokunta, jossa sopimuskuntien edustus; Opistossa on 4 täytettyä virkaa, mukaan lukien kokoaikainen rehtori ja opistosihteeri; Osa Auranlaakson opiston sopimuskunnista todennäköisesti asettaa mukanaolonsa ehdoksi sen, että ylläpitäjäkunta on Pöytyä; LOIMAA: Kaupunki on pohjoisen maakunnan keskus; Opetuksen volyymi selvästi suurempi kuin muissa kunnissa; Loimaalla on liki 70-vuotinen opistoperinne; Opistolla on Hirvikoskelle siirtymisen jälkeen asianmukaiset keskitetyt toimistotilat; Opiston yhteistyö sivistystoimen johdon kanssa toimii erittäin hyvin. Opistolla on asianmukaiset keskitetyt toimistotilat;

8 Opiston yhteistyö sivistystoimen johdon kanssa toimii erittäin hyvin. Seuraavassa kartassa on kuvattu tarkastellun alueopiston toiminta-alue, jonka kokonaispinta-ala olisi 2035 km2 eli se on miltei kymmenkertainen siihen nähden, mikä on Helsingin pinta-ala ilman merialueita (214,78 km2) ja yli kahdeksankertainen Turun pinta-alaan (249,12 km2) nähden. Ennen viime vuosikymmenien kuntaliitoksia uuden opiston toimialueeksi kaavaillulla Loimaan-Auranmaan seudulla on ollut 11 kuntaa. Tällä hetkellä (v. 2014) asukkaita on noin 32.650. Uudella opistolla opetuspisteitä olisi kaikkiaan noin 150, kun esimerkiksi Turun suomenkielisellä työväenopistolla niitä on runsaat 20. Kartta 1. Kaavailtu opiston viiden kunnan toimialue. Työryhmä 2015 on pohtinut huolella opiston isäntäkuntakysymystä. Yksimielisiä oltiin siitä, että hallinnoijana olisi joko Pöytyä tai Loimaa. Sen sijaan näiden kahden sopivummuudesta ei löytynyt yksimielistä mielipidettä. Molemmilla on koko joukko vahvuuksia toimiaksensa uuden opiston hallinnoijana. Huomioiden Pöytyän maantieteellinen sijainti viiden kunnan keskellä sekä sen pitkäaikainen historia seudullisen oppilaitoksen isäntäkuntana monessa mielessä tarkoituksen mukaiselta tuntuisi, että siitä tehtäisiin myös uuden opiston isäntäkunta. Pääpiirteissään se yhteistoimintasopimus, jolla nyt on sovittu kansalaisopisto-opetuksen järjestämisestä Pöytyän, Auran, Marttilan ja Oripään kunnissa olisi helposti laajennettavissa myös Loimaata koskevaksi. Tällöin ministeriö tekisi päätöksen Loimaan työväenopiston ylläpitoluvan päättymisestä ja Pöytyän kunnan Auranlaakson kansalaisopistoa koskevan ylläpitoluvan muuttamisesta sisältäen sekä alue- että nimenmuutoksen. Yhteistoiminnasta sovittaessa joidenkin asioiden osalta olisi laadittava siirtymäsäännöksiä.

9 Työryhmän mielestä niin ikään huomioitava on, että yhtä lailla Loimaan kaupungilla on puolellaan vahvoja perusteita tulla nimetyksi uuden opiston hallinnoijaksi. Loimaalla on nykyisin selvästi enemmän kansalaisopistotoimintaa kuin yhdessäkään muussa kartan esittämässä kunnassa. Loimaa on kaupunki ja pohjoisen maakunnan keskus ja siinä mielessä varteenotettava uuden alueopiston ylläpitäjäksi. 6. HALLINTO Vuosien 2009 2011 työryhmät käsittelivät monissa kokouksissaan hallinnon järjestämistä ja tutustuivat erilaisiin alueopistojen hallintomalleihin. Työryhmän näkemys on, että opiston hallinnollisen rakenteen tulee olla monia kuntaomistajia palveleva ja hallinnosta pitäisi vastata itsenäisen toimielimen, jossa olisi edustus eri kunnista. Hallinnoija perustaisi omaan organisaatioonsa kunnanhallituksen alaisena toimivan kansalaisopiston johtokunnan, kuten edellinen alueopistotyöryhmä loppuraportissaan vuonna 2011 asian vankoin perusteluin esitti. Johtokunnan valmistelijana ja esittelijänä toimisi opiston rehtori. Mahdollisesti opistolla voisi olla Pirkan Opiston tapaan nk. suurissa kysymyksissä neuvoa antava ohjausryhmä tai neuvottelukunta, jonka muodostaisivat yhteistoimintakuntien sivistysjohtajat sihteerinään opiston rehtori. Ryhmä kokoontuisi muutaman kerran lukukaudessa. Mikäli tällainen ryhmä halutaan perustaa, siitä on tehtävä lisäys yhteistoimintasopimukseen. 7. OPETUS UUDESSA OPISTOSSA Lähtökohtana työryhmän mielestä on, että uudessa opistossa järjestettäisiin vuosittain vähintään se määrä opetusta, joka on Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston opetuksen tämän hetkinen yhteismäärä (noin 15.000 tuntia vuodessa). Kunnissa järjestetyn opetuksen määrä säilyisi entisellään eli se olisi suunnilleen seuraava: Loimaa 7.400 h Pöytyä 4.150 h Aura 1.800 h Marttila 950 h Oripää 700 h Kansalaisopisto on kuntalaisille tärkeä perus- ja lähipalvelu, joten tärkeää on jatkossakin, että kurssitoimintaa tarjotaan myös paikkakuntakeskustojen ulkopuolella. Seutuopiston toteutuksen tulee olla sellainen, ettei opetus reuna-alueillakaan näivety. Kansalaisopiston tulisi saada sopimuskunnilta käyttöönsä maksuttomat opetustilat. Kuntien itsensä harkittavaksi jää, onko niillä valmiutta esimerkiksi kädentaitojen tai liikunnan erikoistilojen tarjoamiseen. Mm. kädentaito- ja taideopetukselle välttämätöntä on, että opistolla on käytössään myös joitain omia erikoisopetustiloja välineistöineen ja varastoineen. Lisääntyvää tarvetta on myös pienliikuntatiloille (nk. peilisaleille), joiden tulisi olla päivisinkin opiston käytössä.

10 Kurssimaksut on tulevaisuudessakin pidettävä kohtuullisina. Kalliit hinnat eivät saa muodostua kuntalaisille esteeksi osallistua vallankaan sellaisiin opintoihin, joilla keskeisesti on syrjäytymistä ehkäisevää tai elämänhallintaa parantavaa vaikutusta. Tällaiseksi on katsottava valtaosa opistojen nykyisestä opetuksesta. Pääpaino opetuksen suunnittelussa on jatkossakin oltava sellaisissa kurssikokonaisuuksissa, jotka eivät järjestämiskustannuksiltaan ole kohtuuttoman kalliita. Viiden kunnan oppilaitoksessa saattaisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet myös myyntikoulutuksen kehittämiseen ja opiston roolin vahvistamiseen toimialueensa kuntien henkilöstön täydennyskouluttajana. Suositeltavaa olisi kehittää kansalaisopistosta taho, joka keskitetysti vastaisi esimerkiksi toimialueensa eri oppilaitosmuotojen opettajien ja muidenkin henkilöstöryhmien koulutusten koordinoijana. Tilauskoulutus edellyttää, että kansalaisopistolla on myös päiväopetustiloja käytössään. Yhteiseen alueopistoon siirryttäessä tärkeä kehittämisen kohde on taiteen perusopetus, johon tavoitteeseen on haettu suuntaviivoja syksyllä 2014 alkaneessa Loimaan työväenopiston koordinoimassa lasten ja nuorten kuvataidehankkeessa. Mahdollisesti tulevaisuudessa myös Auranlaakson kunnissa oli perusteltua käynnistää Loimaalla jo ohjelmassa oleva teatteritaiteen perusopetus. Pohdittavaksi muutenkin tulee taiteen perusopetuksen tarjonnan laajentaminen yhä useammalle taiteen sektorille sekä aikuisikäiseen väestöön. Lisääntyvän kansainvälistymisen myötä mahdollisesti suomenkielenopetusta on laajennettava tarjonnaltaan, ja ehkä alueopisto saattaisi ryhtyä järjestämään yleisiä kielitutkintoja suomen kielessä ja yleisimmissä vieraissa kielissä. Omat haasteensa asettavat verkkoopetus sekä sosiaalisen median käyttö opetuksessa. Sähköisten välineiden kautta Saviseudun ja Auranmaan asukkaille pystytään tarjoamaan sellaisten vieraiden kielten opetusta, jota ei ryhmäopetuksena saada käynnistymään. Koulutuksellista laatua tavoiteltaessa pyrkimyksenä tulisi olla opetussuunnitelmien laadintaprosessin käynnistäminen, siten että tulevaisuudessa opiston vuosittaisen kurssisuunnittelun laadullisen perustan muodostavat yhä jäsentyneemmin eri oppiaineiden ja oppiaineryhmien ennalta laaditut opetussuunnitelmat, jotka; luovat yhtenäisyyttä kukin oppiaineryhmän eri oppiaineiden kurssiperusteiden välille; määrittävät oppilaitokselle opetukselle yleiset ja oppiainekohtaiset sisällöt; ohjaavat opettajia oppilaitoskohtaisten opetuksen laatu- ja sisältötavoitteiden noudattamiseen omassa opetustyössään; helpottavat uusien opettajien työhön perehtymistä; antavat opiskelijoille informaatiota oikeille kurssityypeille hakeutumiseen; helpottavat oppilaitoskohtaista kurssisuunnittelua ja opettajarekrytointia; muodostavat opetukselle tavoitteet ja kriteerit, joiden suunnassa oppilaitoskohtainen arviointi voidaan suorittaa; antavat välineitä oppilaitoksen ulkopuoliselle valtionrahoitukseenkin vaikuttavalle laadunarvioinnille. 8. TILAT Tietotekniikan kehitys on merkinnyt opistoissa viimeisenä kymmenvuotiskautena siirtymistä elektroniseen maksuliikenteeseen ja sähköiseen tiedotukseen sekä kursseille ilmoittautumiseen. Tekninen valmius on olemassa myös elektronisten kurssipäiväkirjojen käyttämiseen. Erityisesti siirtyminen käteismaksujen keräämisestä laskutuksiin on johtanut siihen, ettei opistojen toimistoilla nykyisellään ole juuri lainkaan lähipalvelutarvetta. Fyysisesti toimistoissa tapahtuva asiakaspalvelu rajoittuu lähinnä tuntiopettajiin, jotka hakevat kurssi-

11 paikkojen avaimia, päiväkirjoja ja palkanmaksuun liittyviä asiakirjoja tai palauttavat niitä. Tuntuukin luontevalta, että mahdollisesti perustettavan uuden opiston toimistopalvelut keskitettäisiin kokonaan yhteen kuntaan ja siellä olevaan toimistoon. Tarvittaessa opetuskausien edellä ja alkaessa sekä niiden päättyessä voitaisiin tilapäisratkaisuin järjestää jalkautettua palvelua myös muihin kuntiin. Tarpeen sanelemaa on, että opisto jatkossakin käyttää mahdollisimman tehokkaasti kuntien koulutiloja, jolloin tarpeettomilta vuokrakustannuksilta vältytään ja em. opetustilat saadaan tehokkaaseen käyttöön myös iltaisin ja viikonloppuisin. Mm. vireillä olevissa Kyrön ja Riihikosken yhtenäiskouluhankkeissa ja muussa koululaitoksen suunnittelussa täytyy ottaa huomioon myös opiston tila- ja välineistötarpeet. Esimerkiksi lasten ja nuorten taiteen perusopetus asettaa oppimisympäristöille tiettyjä erityisvaatimuksia. Uuden alueellisen kansalaisopiston perustamisen merkitsisi väistämättä myös oppilaitoksen omien toimitilojen kehittämistä. Parannukset ovat toteutettavissa ainakin osaksi siten, että vuosittain käytössä olevat ulkoiset ja sisäiset vuokramenot kohdennetaan aiempaa tarkoituksenmukaisemmin. Opetustilojen tulee luonnollisesti olla työturvallisuus- ja terveysnormit täyttäviä ja niissä pitää olla ajantasainen opetuksen vaatima kalustus, opetusvälineistö ja tietotekniikka. 9. HENKILÖSTÖ Laissa vapaasta sivistystyöstä todetaan henkilöstön osalta seuraavaa: Oppilaitoksessa tulee olla toiminnasta vastaava rehtori sekä järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia.(5 632/1989) Periaatteena voidaan pitää, ettei päätoimisten vakanssinhaltijoiden määrää uudessa opistossa lisättäisi siitä, mikä on ollut yhdistettävien oppilaitosten yhteenlaskettu henkilöstömäärä. Tietyt työt, joihin olemassa oleva henkilöresurssi ei riitä, voidaan teettää nk. muun työn osuutta tuntiopettajien vuosittaiseen tuntimäärään sisällyttämällä. Työryhmän 2015 kanta on, että Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston toistaiseksi voimassa olevassa työ- ja virkasuhteessa oleva henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä uuteen opistoon, isäntäkunnan palvelukseen. Opiston yhdistymisen takia keitään vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa olevia työntekijöitä ei irtisanottaisi. Loimaan kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden siirtyessä Pöytyä kunnan palvelukseen, Loimaa lakkauttaisi ao. virat ja toimet ja Pöytyä perustaisi vastaavat vakanssit. Mikäli Loimaasta tulee pääkunta, menettely on päinvastainen. Yhteistoimintasopimuksessa pitää varmistaa työntekijöiden vakanssien jatkuvuus myös sen varalta, että alueopisto jossain vaiheessa raukeaa. Henkilöstön palkat harmonisoitaisiin siten, että samasta tehtävästä maksetaan sama koulutuksen edellyttämä rahallinen korvaus riippumatta siitä, mikä on ollut asianomaisen henkilö palkkaus entisessä ylläpitäjäkunnassa. Harmonisointi tehdään siten, että kollegaansa nähden alempaa palkkaa saaneen palkkausta korotetaan.

12 Tärkeää on, että uudessakin opistossa henkilöstön tehtäväalueet suunniteltaisiin niin oppilaitoksen kuin työntekijöidenkin kannalta toimiviksi. Opistojen yhdistämisessä ja toiminnan siirtämisessä toisen kunnan ylläpidettäväksi on kysymyksessä nk. liikkeen luovutus. Yhdistämisessä tulee noudattaa liikkeen luovutusta ja yhteistoimintamenettelyä koskevaa lainsäädäntöä. Liikkeen luovutus on yleensä käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Työnantajan on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen kuin asia ratkaistaan. Pitäisi niin ikään sopia siitä, miten menetellään niiden henkilöiden eläkemenoperusteisten KuEL-maksujen maksamisessa, jotka ovat jääneet vuosien kuluessa eläkkeelle sivukunnaksi muuttuvasta nykyisestä isäntäkunnasta (Vuonna 2014 Loimaan työväen-opisto tili 4100: 45.098 e, Pöytyä tili 4105: 15.879 e). Tässä suositeltavaa on sopia 3 5 vuoden siirtymäajasta. Menettelyn periaate pitäisi lisätä yhteistoimintasopimukseen. 10. KUSTANNUSTEN JAKAMINEN UUDESSA OPISTOSSA Vuoden 2011 alueopistoselvityksessä oli esitelty ja arvioitu seikkaperäisesti eri opistokuntien välisiä yhteistoimintasopimuksia. Monista tarjolla olevista sopimusvaihtoehdoista kustannusjaon mallina olisi varsin luontevaa käyttää sitä, joka on nykyisin käytössä Auranlaakson kansalaisopistossa. Seutuopistossa kuntien kesken tehtävä sopimus voi vaihdella sen mukaan, mikä taho on opiston ylläpitämisluvan haltija. Kaikissa tapauksissa sopimuksessa on syytä huomioida ainakin seuraavat asiat: 1. Sopimuksen osapuolet 2. Sopimuksen tarkoitus 3. Opiston toiminta-ajatus 4. Opiston hallinto 5. Henkilöstön asema (myös siirtyvän henkilöstön osalta) 6. Opiston talous ja toiminta - miten määrätään opetuksen laajuus ja luonne eri kunnissa - miten määrätään kuntien maksuosuudet - miten varmistetaan sopimuskuntien opistolta tilaamien vuosittaisten opetustuntien stabiilius - miten määrätään kurssimaksut ja mille taholle ne tilitetään - miten jyvitetään opistolle hankittavien opetusvälineiden, kaluston, koneiden ja laitteiden hinta - miten menetellään sopimuskunnaksi muuttuvan isäntäkunnan opiston entisen ja lähivuosina eläköityvän henkilöstön eläkemenoperusteisten KuEL-maksujen maksamisessa ja kuinka huolehditaan siirtyvän henkilöstön palkka- ja muista palvelusuhdesaatavista ja pitämättömien vuosilomien aiheuttamista kustannuksista - mitä tapahtuu lakkautettavan opiston hallussa olevalle omaisuudelle - miten siirtymävaiheessa menetellään isäntäkunnasta sopimuskumppaniksi muuttuvan kunnan sisäisten tilavuokrien ja muiden vyörytysten osalta 7. Sopimuksen voimassa olo ja irtisanomismenettely 8. Erimielisyyksien ratkaiseminen

13 Alla on arvioitu tämän nykysopimusmallin pohjalta, paljonko mukana olo yhteisessä viiden kunnan alueopistossa olisi vuoden 2014 tilinpäätöstoteumilla eri kunnille maksanut. Laskemassa ei ole huomioitu opistojen hanke- ja maksupalvelutoimintaa. Päiväopetustilojen puuttuessa maksupalvelukoulutusta ei ole juurikaan voitu harjoittaa, ja hankkeiden osalta käytännössä niiden tuotot ja kustannukset tasoittuvat samansuuruisesti tulo- ja menopuolelle. Laskelmassa Loimaan kaupungin työväenopistonsa ja Pöytyän kunnan kansalaisopiston menoiksi kohdistamat tilavuokrat ja sisäiset vyörytykset on jaettu sellaisinaan uuden opistokokonaisuuden menoiksi. Oletettavasti isäntäkunnan oppilaitokselle vyöryttämät sisäiset kustannukset uudessa opistossa tulevat olemaan jossain määrin pienemmät kuin nykyisten kahden isäntäkunnan yhteenlasketut vyörytykset nykyisin. MENOT: Auranlaakso Opetustoiminta Taiteen perusopetus Sisäiset menot Yht. 572.079 e 527.889 e 6.277 e 37.913 e TULOT: Valtionosuus (v. 2014) Kurssimaksut Muut tulot (3275) Tuet ja av. valtiolta (3330) Sis. tulot Taiteen perusopetus Yht. 420.129 e 283.902 e 80.645 e 39.918 e 2.500 e 9.103 e 4.061 e Auranlaakson kansalaisopiston nettomenot: 151.950 euroa Loimaa TULOT: MENOT: Varsinainen toiminta Taiteen perusopetus (3202+3208) Yht. 551.955 e Valtionosuus (v. 2014) Toimintatuotot/vars.toiminta Toimintatuotot/TPO (3202+3208) Yht. 354.996 e 529.972 e 21.983 e 269.787 e 80.004 e 5.205 e Loimaan työväenopiston nettomenot: 196.959 euroa Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston vuoden nettomenot yhteensä: 348.946 euroa

14 Auranlaakson kansalaisopiston voimassa olevassa järjestämissopimuksessa opiston kustannusten jakamisesta on sovittu seuraavaa: Kunkin kunnan korvattava määrä ylläpitäjäkunnalle opiston käyttömenoihin lasketaan siten, että opiston tilinpäätöksen osoittama todellisten menojen ja tulojen erotus jaetaan ensinnä kahteen yhtä suureen osaan. Toisen osan kuntakohtainen maksuosuus määräytyy kussakin kunnassa varainhoitovuonna pidettyjen opetustuntien mukaan ja toisen kunkin kunnan asukasmäärän mukaan. Opetustunteja kalenteri vuonna 2014 puheena olevissa kunnissa saatiin toteutumaan seuraavasti: Loimaa 7.351 Pöytyä 4.061 Aura 1.761 Marttila 936 Oripää 543 Yhteensä: 14.652 h Asukasluvut (tilanne 31.12.2014) olivat seuraavat: Loimaa 16.619 Pöytyä 8.618 Aura 3.984 Marttila 2.070 Oripää 1.415 Yhteensä 32.706 as. JAETTAVAT KUSTANNUKSET: 348.946 e : 2 = 174.473 e KUSTANNUSTEN JAKO: 50 % asukasluvun mukaan 174.473 e : 32.706 = 5,33459 e 50 % v. 2014 opetustuntien mukaan 174.473 e : 14.652 = 11,90779 e Viiden kunnan maksuosuudet uudessa alueopistossa vuoden 2014 luvuilla olisivat olleet: Loimaa (16.619 x 5,33459) + (7.351 x 11,90779) = 176.189,70 e Pöytyä (8.618 x 5,33459) + (4.061 x 11,90779) = 94.331,00 e Aura (3.984 x 5,33459) + (1.761 x 11,90779) = 42.222,64 e Marttila (2.070 x 5,33459) + (936 x 11,90779) = 22.18829 e Oripää (1.415 x 5,33459) + (543 x 11,90779) = 14.014,30 e Yht. 348.946,00 e Vertailuksi edelliseen voidaan todeta, että Auranlaakson kansalaisopiston toteutuneet maksuosuudet vuonna 2014 olivat kunnittain seuraavat: Pöytyä 86.118,49 e Aura 38.554 e Marttila 20.259,27 e Oripää 12.802,78 e

15 Eli, kun huomioidaan, että opiston isäntäkunnasta yhdeksi sopimuskunnista muuttuvan joko Pöytyän tai Loimaan sisäiset vyörytykset eivät uudessa opistossa nykylaajuudessaan kuitenkaan todellisuudessa kohdennu yhteisesti maksettavaksi, voidaan todeta, ettei alueopistossa mukana olo kasvata yhdenkään kunnan menotaakkaa. Auranlaakson kansalaisopiston toiminnan järjestämistä koskevassa nykyisessä sopimuksessa todetaan, että sopimuskunnat luovuttavat opiston käyttöön soveltuvat opetustilat opiston tarvitsemassa laajuudessa vastikkeetta. Huoneistot ovat pääsääntöisesti koulutiloja tai kuntien hallinnoimia muita kiinteistöjä. Päivä- ja muussa erityisopetuksessa opisto voi käyttää myös yksityisiltä vuokrattuja huoneita ja samalla huomioidaan alueellinen saavutettavuus. Kunta vastaa omalla kustannuksellaan koulutilojen ja kunnan omistamien muiden huoneistojen siivous- ja kiinteistömenoista. Lisäksi kukin kunta huolehtii tarvittavan siivous- ja kiinteistöhenkilökunnan palkkakustannuksista. Näin ollen pitää huomioida, että ellei Loimaa uudessa alueopistossa olisi isäntäkunta, osa sen työväenopiston talousarvioon vierittämistä oheiseen laskelmaan sisältyvistä kuluista ei todennäköisesti siirtyisi sopimuskuntien maksuosuuksiin. Jos taas Pöytyä jäisi sopimuskunnaksi, sen sisäiset menot eivät suoraan vyöryttyisi opiston kustannuksiin. Vuonna 2014 Loimaan työväenopiston tilinpäätökseen on sisältynyt vuokrakuluja yhteensä 39.249 euroa, joista 28.166 euroa sisäisiä vuokravyörytyksiä. Huolimatta siitä, ettei opiston käyttämissä kaupungin omistamissa tiloissa ole tapahtunut muutoksia, sisäiset vuokrat ovat kohonneet vuoden 2013 19.823 eurosta 8.343:lla eurolla eli 42 %:lla. Kuriositeettina mainittakoon, että vuoden 2009 alueopistoselvityksen yhteydessä Loimaalla vuoden 2010 sisäisten vuokrien kokonaismäärien ennakoitiin olevan noin 13.200 euroa, minkä kerrottiin käsittävän kaikki Loimaan kaupungin omistamat tilat. Muita sisäisiä työväenopiston vuoden 2014 tilinpäätökseen sisältyneitä menoeriä ovat olleet mm. sisäiset ATK-palvelut 9.588 euroa, sisäiset talouspalvelut 3.044 euroa, sisäiset henkilöstöpalvelut 3.541 euroa sekä sisäiset siivoukset 5.004 euroa. 11. ALUEOPISTOON SIIRTYMINEN JA SOPIMUKSEN VOIMAAN TULO Alueopistotyöryhmä on hahmotellut uuden opiston valmistelussa noudatettavan sellaista aikataulua, että mikäli oppilaitos lopulta perustetaan, se voisi aloittaa toimintansa 1.1.2017. Koska toinen ylläpitäjäkunnista säilyy entisenä Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon (opetusneuvos Kirsi Lähde 22.5.2015) mukaan luontevinta uuden kansalaisopiston muodostamisessa olisi, että toisen opiston ylläpitämislupa peruutetaan ja toisen ylläpitolupaan anotaan muutosta. Kuulemma näin voidaan menetellä siitäkin huolimatta, että oppilaitoksen nimi muuttuu. Käytännössä valtionosuudet muodostuvat niiksi, mitkä ovat Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhteenlasketut valtionosuudet. Koska valtionosuuksista tehdään päätökset lokakuussa, uuden opiston ylläpitolupa-anomus pitää toimittaa ministeriöön edellisen kesän (elokuun) aikana. Valtionosuuden saaminen edellyttää Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää lupaa opiston ylläpitämiseen. Periaatteessa lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle.

16 Hakemuksessa tulee olla: - lainvoimaiset päätökset opiston ylläpitämisluvan peruuttamisesta sen kunnan osalta, jossa oman opiston toiminta lakkaa; - lainvoimaiset päätökset uuden ylläpitämisluvan anomiseksi niiden kuntien osalle, jotka ovat hankkeessa mukana; - päätös/päätökset valittavasta hallintomallista; - tiedot muista ministeriön päätökseen vaikuttavista seikoista: perustelut paikallisesta sivistystarpeesta ja hakijan edellytyksistä opiston ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Lisäksi hakemuksessa on mainittava oppilaitoksen tarkoitus, koulutustehtävä ja opetuskieli sekä muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Hallintomallin valinta on ensisijaisesti hallinnoijan päätettävissä oleva asia. Isäntäkunnan hallintosääntöön vahvistetaan kansalaisopistoa, opiston johtokuntaa ja opiston rehtorin ratkaisuvaltaa koskevat säännökset. Uuteen alueopistoon siirryttäessä joudutaan ottamaan kantaa siihen, mitä tulee tapahtumaan lakkautettavan opiston irtaimistolle. Alueopiston perustaminen edellyttää päätösvaiheessa henkilöstön kuulemista. Yhdistämisessä tullaan noudattamaan liikkeen luovutusta ja yhteistoimintamenettelyä koskevaa lainsäädäntöä. Liikkeen luovutus on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Työnantajan on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen kuin asia ratkaistaan. Alueopistoprosessin aikana on laadittava päätoimiselle henkilöstölle ylläpitäjäkunnassa tehtäväkuvaukset ja suunnitelma työpisteiden sijainnista. 12. TYÖRYHMÄN ESITYS ASIASSA ETENEMISEKSI Alueellisen kansalaisopiston perustamisen selvittämiseen nimetty työryhmä on paneutunut asiakokonaisuuteen liittyviin eri tekijöihin perusteellisesti. Selvitystyö on nostanut esiin opistojen yhdistämistä puoltavia tekijöitä, toisaalta oppilaitosten nykyiseen toimintaan ollaan kunnissa tyytyväisiä. Kokonaisuutena selvitystyöryhmä on päätynyt yksimieliseen esitykseen asiassa. Alueellisen kansalaisopiston perustamisen selvittämiseen nimetty työryhmä esittää selvitystyön perusteella, että Auranlaakson kansalaisopisto ja Loimaan työväenopisto jatkavat toimintaansa erillisinä oppilaitoksina. Oppilaitokset tekevät edelleen tiivistä yhteistyötä, ja kehittävät toimintaansa palvellen asiakkaitaan monipuolisella koulutustarjonnalla.