Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013
Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden tasolla johtuen pitemmän ajan keskiarvoa vähäisemmistä markkinahakkuista ja alhaisemmista kantohinnoista. Kantorahatulot kaikkien omistajien metsissä vuonna 2013 olivat 98 milj. euroa jakautuen karkeasti kahtia valtion ja yksityisten kesken. Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset olivat 30 milj. euroa. Hyvien ja tyydyttävien taimikoiden osuus on Lapissa muuta maata alhaisempi johtuen ankarista luonnonoloista. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän pienentynyt lämpösumma vaikuttaa taimettumiseen ja taimien elossapysymiseen. Hyvien ja tyydyttävien nuorten metsien osuus on myös valtakunnan tasoon verrattuna alhainen. Tähän vaikuttaa myös metsänhoitotöiden vähäisyys tarpeisiin verrattuna (ks. Metsänhoito ja metsänparannus). 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013
Metsätalouden kannattavuus ja laatu Hakkuiden ja metsänhoitotöiden laatua seurataan viranomaistarkastusten (metsälaki ja Kemera), luonnonhoidon laadun tarkastusten ja metsäsertifioinnin auditointien kautta. Tulokset ovat pääsääntöisesti hyviä, mutta pientä parannettavaa löytyy vuosittain. Nuorten metsien energiapuuhakkuiden laatu on ollut Lapin monijaksoisissa metsissä vaihteleva, työjälkeen on jatkossa syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vesiensuojelun taso kunnostusojituksessa, puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa on kohtuullisen hyvä, mutta parannettavaa löytyy. Kunnostusojituksista löytyi edelleen huomautettavaa metsäsertifioinnin auditoinneissa, vaikka hankesuunnitelmien ja vesiensuojelutöiden taso onkin parantunut. Kaikki kunnostusojitukset ja laajemmat ojitus- tai naveromätästyskohteet vaativat huolellisuutta vesien johtamisessa. Pintavalutus, lietealtaat ja kuopat sekä kaivukatkot ehkäisevät tehokkaasti kiintoaineksen ja samalla ravinteiden joutumista luonnonvesiin. Lapissa monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt säilyvät hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä hyvin. Poikkeamat ovat yksittäisiä tapauksia ja yleensä inhimillisiä virheitä. 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013
Metsätalouden kannattavuus ja laatu Tavoite Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012 Tulos 2013 Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen % 100 100 100 99 100 Vesiensuojelun laatu puunkorjuussa erinomainen tai hyvä % 100 100 100 99 99 Vesiensuojelun laatu maanmuokkauksessa erinomainen tai hyvä % 100 100 100 97 97 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013
Yritystoiminta ja työllisyys Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Yritystoiminta ja työllisyys 2013
Yritystoiminta ja työllisyys Tavoite Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012 Tulos 2013 Metsäsektorin työllisyys htv 4000 3500 3200 2800 josta naisia, % 19 Puuta jalostavien yritysten tuotannon arvo milj. 1400 1307 1380 1326 Luontomatkailuyritysten liikevaihto milj, /v 80 69 70 77 Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijämäärä hlöä 950000 886000 878000 904000 918800 Metsästyskortin lunastaneiden määrä, hlöä 36100 35600 36000 34900 35000 2012-2015 seuranta Lappi Yritystoiminta ja työllisyys 2013
Yritystoiminta ja työllisyys Metsäteollisuus on metalli- ja kaivannaisteollisuuden ohella tärkeä teollinen toimiala Lapissa. Suurimmat tuotantolaitokset ovat Stora Enson ja Metsä Groupin (entinen Metsäliitto-konserni) tehtaat Kemissä. Metsäsektorin työpaikat ovat viime vuosina vähentyneet jyrkästi. Koko metsäsektori työllistää noin 2800 henkilöä ja heistä noin 1100 työskentelee metsätaloudessa tai siihen liittyvissä palveluissa. Metsien merkitys muille elinkeinolle on suuri. Luontoon liittyvä matkailu tunturikeskuksineen ja metsien virkistyskäyttö (retkeily, metsästys ja marjastus) ovat merkittävä osa Lapin elinkeinotoimintaa. Metsäpalveluyritysten määrä Lapissa on kasvussa. Määrä on kasvanut, mutta valtaosa niistä on yrityksinä pieniä. Pienyritysten tärkeimpiä asiakkaita ovat metsäteollisuusyritykset, Metsähallitus ja sähköyhtiöt. Yksityisten metsänomistajien palveluista vastaavat valtaosin metsänhoitoyhdistykset, Metsäkeskuksen Otso-metsäpalvelut ja yhä enemmän myös puuta ostavat yhtiöt. 2012-2015 seuranta Lappi Yritystoiminta ja työllisyys 2013
Yritystoiminta ja työllisyys Metsäkeskus auttaa metsänhoitoyhdistyksiä, metsäpalveluyrityksiä ja puun ostajayrityksiä hyödyntämään metsiä liiketoiminnassaan. Metsään.fi-palvelu ja sitä täydentävä paperinen Metsään.fi-tiedote vauhdittavat puun myyntiä ja metsänhoitotöitä. Metsään.fi-palvelu lisää metsänomistajien tietoisuutta metsistään ja helpottaa asiointia puukaupan tai metsänhoitopalvelujen sopimisen yhteydessä. 2012-2015 seuranta Lappi Yritystoiminta ja työllisyys 2013
Yritystoiminta ja työllisyys Suomen metsäkeskuksen valtakunnallinen Metsään.fi -asiointipalvelu avattiin vuoden 2012 loppupuolella. Monipuolisella asiointipalvelulla välitetään Metsäkeskuksen keräämää metsävaratietoa metsänomistajille ja heidän kauttaan puunostajille ja metsäpalvelujen tarjoajille. Vuoden 2013 lopussa palveluun liittyneitä metsänomistajia oli Lapissa 600 (koko Suomi 4900). Palveluun kävi lisäksi verkossa tutustumassa 1900 metsänomistajaa (koko Suomessa 17 700). Lapissa ajan tasalla olevan Metsään.fi aineiston määrä kattaa noin 65 % yksityismetsien pinta-alasta. Metsään.fi-toimijapalvelu avattiin vuoden 2013 lopulla. Metsänomistajia kannustetaan antamaa metsävaratietojen luovutuslupa metsätoimijoille, jotta nämä voivat tarjota palvelujaan. Kaikki merkittävät toimijat ovat liittyneet palveluun. Vuoden 2014 lopulla palvelu täydentyy työkohdevälityksellä sekä Kemera-hakemusten ja metsänkäyttöilmoitusten jättämismahdollisuudella. 2012-2015 seuranta Lappi Yritystoiminta ja työllisyys 2013
Hakkuut ja puuvarojen käyttö Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Kasvatushakkuut, kaikki omistajat 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Kasvatushakkuut, yksityiset ym. 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Uudistushakkuut, kaikki omistajat 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Uudistushakkuut, yksityiset ym. 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Hakkuupinta-alat kaikki, kaikki omistajat 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Hakkuupinta-alat kaikki, yksityiset ym. 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Markkinahakkuut yhteensä, kaikki omistajat 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Markkinahakkuut yhteensä, yksityiset ym. 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Markkinahakkuut puutavaralajeittain, kaikki omistajat 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Markkinahakkuut puutavaralajeittain, yksityiset ym. 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Energiapuun käyttö 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Hakkuut ja puuvarojen käyttö Markkinahakkuiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Markkinahakkuumäärä (teollisuuden vuoden aikana hankkima puumäärä) oli 4,0 miljoonaa ja koko hakkuukertymä (lisätään kotitarvehakkuut ja ainespuukokoinen polttopuu) 4,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2013. Lapin hakkuumäärien kasvu edellisvuodesta oli valtakunnallista kehitystä hitaampaa. Vuotuiset markkinahakkuumäärät ovat viime vuosina olleet keskimäärin 80 % metsäohjelman tavoitteesta. Puutavaralajeista tukkilajien hakkuut olivat lähempänä tavoitetta kuin kuitupuut. Puutavaralajijakauma on pysynyt viime vuosina lähes vakiona. Sahatavaran ja siten tukkipuun menekkiä on painanut heikko talouskasvu, joka on vaivannut koko Eurooppaa jo pitkään. Japanista tuli vuonna 2013 suomalaisen sahatavaran tärkeä vientimaa. Pohjois- Afrikan vientiin vaikuttaa jatkuva poliittinen epävarmuus. 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Hakkuut ja puuvarojen käyttö Ensiharvennuksia tehtiin selvästi metsäohjelman tavoitetta vähemmän. Kun muita kasvatushakkuita tehtiin tavoitetta enemmän, kasvatushakkuiden kokonaismäärä oli tavoitteen mukainen. Ensiharvennusten määrää tulisi lisätä puuston järeytymisen nopeuttamiseksi. 2000-luvun puolesta välissä alkanut metsähakkeen kokonaiskäytön kasvu taittui vuonna 2012. Vuonna 2013 jatkettiin samalla tasolla. Metsähakkeen käyttö oli 360 000 m3. Lapissa metsähake tuotetaan pääasiassa nuorten metsien puusta. Suurin osa hakkeesta käytettiin Kemin ja Rovaniemen alueilla. Puun korjuu energiantuotantoon Lapissa voi jatkossa moninkertaistua, jos Rovaniemelle suunniteltu suurvoimala ja Kemin biodieseltehdas rakennetaan. 2012-2015 seuranta Lappi Hakkuut ja puuvarojen käyttö 2013
Metsänhoito ja metsänparannus Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013
Metsänhoito- ja metsänparannustyöt, kaikki omistajat 2012-2015 seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013
Metsänhoito- ja metsänparannustyöt, yksityiset ym. 2012-2015 seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013
Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus, yksityiset ym. 2012-2015 seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013
Metsätiet, kaikki omistajat 2012-2015 seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013
Metsätiet, yksityiset ym. 2012-2015 seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013
Metsänhoito ja metsänparannus Taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostusta tehtiin vuonna 2013 aiempia vuosia enemmän. Taimikonhoidon osuus suhteessa nuoren metsän kunnostukseen tulisi olla suurempi varsinkin yksityismetsissä. Yksityismetsien taimikonhoitomäärä vuonna 2013 oli noin 5800 ha tavoitteen ollessa 10 000 ha. Vastaavasti kaikkien omistajaryhmien metsissä määrä oli 11 300 ha (tavoite 21 500 ha). Nuorten metsien metsänhoidollinen taso on valtakunnan metsien inventointitietojen mukaan pysynyt kohtalaisen alhaalla. Vaikka tyydyttävä nuori metsä voidaan monessa tapauksessa oikealla hoidolla vielä pelastaa, näkyy tilastossa taimikonhoidon vähäisyys. Nuoria metsiä hoidetaan, mutta usein työt tehdään myöhässä. Myös taimikon varhaishoitoon (perkaus ja heinäntorjunta) tulee jatkossa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Koivuvesakko uhkaa monin paikoin viljeltyjä ja joskus myös luontaisen uudistamisen kautta syntyneitä taimikoita. Rehevillä kasvupaikoilla etenkin Lounais-Lapissa myös heinäntorjunta on usein välttämätöntä uuden puusukupolven jatkokehityksen turvaamiseksi. Taimikon varhaishoidolla varmistetaan, että metsäuudistamiseen käytetty raha ei mene hukkaan. 2012-2015 seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013
Yksityismetsien kunnostusojitusten kokonaismäärä oli ennätyksellisen pieni vuonna 2013. Määrä pieneni noin 1500 ha edellisistä vuosista ollen 2800 ha. Syy johtunee pääasiassa Kemera-myöntämisvaltuuden vähäisyydestä vuonna 2012. Valtio pyrki tällä keinolla rajoittamaan tulevien vuosien valtion rahoituksen sitomista. Käytännössä uusien hyväksyttyjen hankkeiden määrää vähennettiin, mikä vähensi vuoden 2013 rahoitettuja töitä. Kunnostusojitusten kokonaismäärä kaikkien omistajien metsissä oli 4500 ha. Metsäteitä perusparannettiin ja rakennettiin vuonna 2013 yhteensä 503 kilometriä. Yksityismetsissä teitä perusparannettiin 153 km ja valtion metsissä 144 km. 2012-2015 seuranta Lappi Metsänhoito ja metsänparannus 2013
Monimuotoisuus ja ympäristö Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Monimuotoisuus ja ympäristö 2013
METSOn toteutuminen 2012-2015 seuranta Lappi Monimuotoisuus ja ympäristö 2013
Monimuotoisuus ja ympäristövaikutukset Metsien monimuotoisuusohjelman eli METSO:n toteutus luonnonsuojelulain mukaisina sopimuksina (ELY-keskus) saavutti ohjelmakauden parhaan tuloksen (yhteensä 1255 ha) ja ylitti ohjelmakaudelle asetetut tavoitteet. Hyviin tuloksiin oli vaikuttamassa Natnet-Life-hanke vuosille 2012-2015. Hankkeen runsaan 5 milj. euron rahoitus tehostaa Metso-ohjelman toteuttamista ja edistää monimuotoisuuden kehittämistä monin eri keinoin Lounais-Lapissa. Hanketta vetää ELY-keskus ja mukana ovat kaikki metsäalan päätoimijat. Uusia määräaikaisia ympäristötukisopimuksia (Metsäkeskus) tehtiin edellisten vuosien tapaan pienehkö määrä. Tukien kysyntään ovat olleet vaikuttamassa metsänomistajien neuvonnan määrä ja uusien edullisempien Kemera-ehtojen odottelu. Vanhojen 30-vuotisten sopimusten toisen kauden maksueriä on sen sijaan viime vuosina maksettu useille sadoille hehtaareille vuosittain. Pintaaloista merkittävä osa muodostuu suurten yhteismetsien ympäristötukikohteista. 2012-2015 seuranta Lappi Monimuotoisuus ja ympäristö 2013
Monimuotoisuus ja ympäristövaikutukset Talousmetsien monimuotoisuutta pyritään parantamaan lisäämällä metsissä lahopuun, järeiden haapojen ja palaneen puun määrää. Säästöpuita jää uudistushakkuualoille sertifioinnin edellyttämät määrät, mikä vähitellen lisää lahopuuta. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet säilyvät hakkuissa erittäin hyvin. Vesiensuojelussa on myös kehitetty uusia menetelmiä ja tiivistetty yhteistyötä Lapin ELY-keskuksen kanssa laajempien ja kokonaisvaltaisempien hankkeiden toteutuksessa. Metsätalouden vesiensuojelu on osa EU:n vesipuitedirektiivin mukaista vesienhoitosuunnitelmaa. 2012-2015 seuranta Lappi Monimuotoisuus ja ympäristö 2013