Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2010 Digipolis Magazine 4 6 8 10 HHT Oktoberfest 10 Arctic Design kilpailuetu yrityksille Partnerbook työkalu yritysten välillä CDIO kannustaa tekemään itse Hei! Nähtäisiinkö virtuaalikokouksessa
Pääkirjoitus Kimmo Heikka Tarvitaanko Pohjois- Suomessa enää yhteistyöorganisaatioita? Reilu 10 vuotta sitten erilaiset Pohjois-Suomitason yhteistyömuodot saivat tuulta purjeisiin. Innostuksen lähteitä oli monia. Yksi oli upeat tulokset saavuttaneen Technopolis-mallin levittäminen koko Pohjois-Suomeen ja suuralueen pienten ja suurten teknologiakeskusten, polisten yhteistyön voimistaminen yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Syntyi Multipolis. Kemin Digipolis oli yksi Multipolistoiminnan perustajista ja senkin jälkeen sen aktiivinen kehittäjä. Toiminnalle ladattiin heti korkeita tavoitteita: huippu osaamisen edistämistä, tuhansia työpaikkoja, monimuotoista yhteistyötä. Tavoitteita on myös saavutettu. Multipolis-toiminnan perustavoitteita on koko ajan ollut polisten ja niiden alueilla toimivien yritysten välisen yhteistyön edistäminen. Yhteistyön aktivoinnin tulokset eri mittareilla ovat hyvät viime vuosilta. Tähän on päästy, kun resurssit ovat olleet kohtuullisen hyvät ja Multipolis-henkilöstö on jaksanut tehdä kovaa kenttätyötä - kiertää Pohjois-Suomea. Monia 90-luvun lopussa ja millenium-huumassa luotuja toimintamalleja arvioidaan tässä ajassa kriittisesti. Kriittinen arviointi ei koske vain Multipolis-toimintaa, vaan monet muutkin alueelliset ja kansalliset mallit on uudistettu tai lopetettu. Hyvä, näin tuleekin tehdä. Multipoliksen osalta on heitelty ajatuksia, että sen toimintamallin aika on ohi ja Pohjois-Suomen suuralueen polisten välistä erillistä yhteistyöorganisointia ei enää tarvita. On myös heitelty ajatuksia, että toimintaa pitää ehdottomasti jatkaa, uudistaa ja laajentaa. Multipolis-toiminnan jäljiltä on syntynyt monipuolinen joukko erilaista hanketoimintaa ja vakiintuneita yhteistyömuotoja. Useat yhteiset kehittämisprojektit ovat myös kuivuneet pois tarpeettomina. Monien mieleen on ehkä tästä syystä hiipinyt ajatus, ettei jatkuvaa Pohjois- Suomi-tason yhteistyön rakentajaa enää tarvita. Tarpeet ovat kuitenkin nopeasti muuttuvia ja jo huomenna saatetaan tarvita aivan uudelta osa-alueelta uusia kumppaneita. Entistä useammin kumppanit löytyvät kauempaa kuin Pohjois-Suomesta, mutta kaikki potentiaaliset kaverit eivät ole merten takana. Yhteistyöaktivaattorille on siis sijansa. Yksi Multipolis-työn taakka on koko ajan ollut Pohjois-Suomen pitkät etäisyydet. Pelkästään hallituksen kokouksessa käymiseen hupenee koko työpäivä. Entistä hektisemmässä työelämässä ei oikein onnistu autoilla ympäri yli puolen Suomen alueella. Multipolis ry onkin ponnistellut etäisyyksien häivyttämisen parissa mm. osallistumalla 3D -virtuaalineuvotteluympäristön kehittämiseen. Hyvä avaus, jossa ollaan vasta alkumetreillä. Multipolis ry:n jäsenillä onkin juuri nyt hyvä hetki pohtia toiminnan tulevaisuutta. Muistuttaisin kaikkia, enkä vähiten pohjoisen maakuntaliittoja siitä, että polisten ja niiden yritysten välinen yhteistyö ei synny itsestään. Aktivointijärjestelmille on yhä tilausta. Multipolis-toimintaa pitäisikin jatkaa keskittyen polisten ja niiden yritysten edunvalvontaan, etäisyyksien häivyttämiseen ja jatkuvaan yhteistyön aktivoimiseen. SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n. 27 500 m 2, käyttöaste 88 % (08/2010). uusia toimitiloja suunnitteilla 2 670 m 2 rakennusoikeutta 13 000 m 2 YRITYKSET 40 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 500 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Securitas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlö), koulutusluokka (24 hlö), 4 neuvotteluhuonetta, (10-17 hlö), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton Internet yhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu Innovaattori Yrityshautomo WelCome -paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh. 040 543 0249, seppo.saari@tokem.fi Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh. 0400 292 386 4 2010 Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Kalevaprint Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2 Digipolis Kemin Teknologiakylä Tietokatu 3, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990 Fax 0207 691 999 Palvelemme ma-pe klo 8 16 www.digipolis.fi
Markkinatilanteesta riippumaton toimiala Mistä asiasta sinä et tinkisi mistään hinnasta? Veikkaamme, että turvallisuudesta. Turvallisuudelle on aina kysyntää. Sen tietävät myös Riku Matikainen ja Jani Sanaksenaho Suomen Turvamiehet Ky:stä. S UOMEN TURVAMIEHET KY on Tietokadun tuore turvallisuuspalveluja tarjoava yritys. Vajaat nelisenkymmentä ammattilaista työllistävä yritys muutti Digipoliksen tiloihin viime kesänä. Meille tällaiset toimivat tilat tulivat todelliseen tarpeeseen. Tästä on myös helppo operoida Kemi-Tornio-alueella, toimitusjohtaja Riku Matikainen sanoo. Monipuolisille vartioimisliike- ja järjestyksenvalvontapalveluille on seudulla kysyntää. Vuonna 2009 startanneen yrityksen palveluvalikoima sisältääkin tätä nykyä oikeastaan kaikki turvallisuuspalvelut. Kaiken sen, mitä Suomessa tarvitaan, Matikainen vakuuttaa. Nuorella yrityksellä on jo vakuuttavia referenssejä. Se vastaa muun muassa Kemin K-citymarketin vartioinnista. Lisäksi esimerkiksi Suomen suurin ravintolaketju kuuluu yrityksen asiakkai- siin Kemin osalta. Yritysasiakkaiden lisäksi kotitaloudet kysyvät entistä enemmän palveluitamme. Kuluttajat tuntevat turvatekniikan mahdollisuudet ja satsaavat palveluihin. Langaton tekniikka mahdollistaa sen, että järjestelmien laittaminen on aika siistiä hommaa, sillä johtoja ei tarvita. STSEC Ky ja Suomen Turvamiehet Ky Palvelut: järjestyksenvalvontapalvelut, myymäläturvallisuuspalvelut, paikallisvartiointi, piirivartiointi, yksityisetsiväpalvelut, aluevartiointi, turvatarkastukset, sairaalavartiointi, arvokuljetukset, aula- ja vastaanottopalvelut, henkilöturva- ja kuljetuspalvelut, turvallisuusalankoulutukset, turvatekniikkapalvelut, hälytyskeskuspalvelut Tietokatu 6, 94600 Kemi Suomenturvamiehet.com Turvallisuusala kuuluu niihin harvinaisiin sektoreihin, joita taannoinen talouden taantuma ei pahemmin päässyt ravistelemaan. Turvallisuus on yksi perusarvoista. Esimerkiksi tietyt järjestelmät täytyy pitää yllä, olipa markkinatilanne mikä tahansa. Kuva: Kati Klaavuniemi Teksti: Teemu Kytövuori Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2010 3
HHT Oktoberfest 10 Arctic design kilpailuetu pohjoisen yrityksille Tämänvuotinen Heavy High Tech Oktoberfest 10 -kutsuseminaari esitteli näkökulmia teollisuuden palvelujen muotoilusta sekä puhujien että myös teatterin ja Arctic Design Maraton -kilpailun näkökulmasta. K EVITSA MINING, First Quantum Ltd:n senior advisor Krister Söderholm ennusti, että kaivosbuumi tulee jatkumaan kaikissa Pohjoismaissa ja se tulee tarjoamaan osaajille monipuolista työtä pitkälle tulevaisuuteen. Hänen mielestään kuitenkin on pulaa avainhenkilöistä. Kilpailukykymme ei tällä hetkellä kestä radikaaleja muutoksia kaivoslakiin, mutta arktisilla alueilla saadut kokemukset voidaan kääntää myyntivalteiksi myös maailmalla. Arctic Design voisi olla saatujen kokemusten soveltamista erilaisiin olosuhteisiin myös Suomen ulkopuolella. Verkottuminen on päivän sana. Tommi Juntikka, Paakkola Conveyors Oy:n toimitusjohtaja, kertoi, millainen mahdollisuus Arctic Design voi olla pohjoisen laitevalmistajille ja teollisuuden palveluyrityksille. Hänen mukaansa käytettävyyttä voidaan parantaa teollisella muotoilulla. Ideat syntyvät käytännön tarpeista, koska turvallisuus, käytettävyys ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Myös valmistustekniikoissa, tuotteiden modulaarisuudessa ja tuotantokustannuksissa muotoilu kannattaa ottaa huomioon. Kilpailu arktisen muotoilun nimissä Heavy High Tech Arctic Design Maratonissa ammattilaismuotoilijoiden tutoroimat monialaiset opiskelijatiimit valmistelivat ehdotukset Torstecin, Paakkola Conveyorsin, Termovision ja 4 Digipolis Magazine
Kuvat: Digipolis Teksti: Kati Klaavuniemi Polar Metallin tiimeissä. Ehdotukset esiteltiin yleisölle, joka valitsi Paakkola Conveyorsin tiimin parhaaksi työksi. Kaikissa tiimeissä oli osallistujia Lapin yliopiston teollisen muotoilun laitokselta sekä liiketalouden ja tekniikan alan opiskelijoita Kemi- Tornion ammattikorkeakoulusta. Työssämme Torstec Oy:lle otimme muotoilussa huomioon pohjoiset olosuhteet ja niiden tuomat haasteet muun muassa materiaalin kestävyyden ja tiiviyden suhteen, Torstec tiimin vetäjä Lapin yliopiston opiskelija Sonja Meriläinen kertoi. Työ oli erinomainen esimerkki siitä mitä työskentely oikean työnantajan kanssa tulevaisuudessa voisi oikeasti olla. Se antoi meille uusia kontakteja ja opetti työskentelemään eri koulutusaloilta olevien ihmisten kanssa ryhmässä. Tämänkaltaisia projekteja opiskeluumme ei pakollisissa kursseissa ainakaan sisälly ja etenkin siksi kokemus oli arvokas. Kilpailussa tuli opittua paljon tuotteen idean tuotteistamisesta sekä valmistusmenetelmistä, eli asioista, jotka olivat hieman hämärän peitossa entuudestaan. Itse esittelytilaisuudessa yleisö oli hyvin mukana. Yllättävintä oli kuitenkin ehkä se, kuinka avoimesti yritykset olivat mukana sekä tiimeissä että itse esittelytilaisuudessa, Juha-Ville Ylinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä tiivisti Polar Metallin tiimin tuntoja kilpailusta. Opiskelijoiden työt saivat kiitosta Yleisö kehui kaikkien ryhmien töitä todella ammattimaisiksi. Lehtori Lauri Snellman Lapin yliopistosta kiitti myös yrityksiä rohkeudesta antaa opiskelijoille oikeita hankkeita työstettäväksi. Antoisinta oli ehdottomasti oikean työnantajan ja tehtävänannon kanssa työskentely. Tiimeille jaetut tehtävät olivat konkreettisia esimerkkejä oikeasta muotoilutyöstä eivätkä pelkkiä abstrakteja suunnitelmia tulevaisuudesta. Kun nuoret otetaan tosissaan ja heidän osaaminen haastetaan, he kyllä antavat sille kaikkensa. Ja kilpailuhenki saa syttymään. Snellmanin mielestä hanke näkyy mukana olleiden opiskelijoiden työskentelyssä myös jatkossa rohkeutena positiivisena potkuna. Ohjauksella oli suuri merkitys, sillä moni jo valmistunutkaan ei törmää koskaan työelämässä alansa huippuihin tai työelämän todellisiin vaikuttajiin. Nyt heidän kanssa pääsi vuorovaikutukseen jo opiskeluaikana. Meillä ainakin opiskelijoiden hyvät ideat otetaan heti käyttöön. Kilpailun myötä saimme vietyä erästä kehitysideaamme konkreettisemmalle tasolle ja saimme siihen mukaan myös muotoilun näkökulmaa. Kilpailu onnistui mielestämme yli odotusten, Paakkola Conveyors Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Juntikka kiitteli yrityksensä nimeä kantavaa voittoisaa tiimiä. Jouluiloa myös pikkulinnuille Nyt on pikkulintujen ruokinta-aika! Ruokintapaikan seuraaminen on kivaa jouluaskarreidenkin keskellä. PIKKULINTUJEN SELVIYTYMINEN talvella riippuu ravinnonsaannista. Sijoita ruokintapaikkasi rauhalliseen ja suojaisaan paikkaan. Seuraa sitä mielenkiinnolla, mutta älä puutu luonnon kulkuun. Tarjoa pikkulinnuille ruuaksi muun muassa pikkulintujen siemensekoitusta, kuivattuja marjoja, talipalloja, maapähkinöitä, ruohonsiemeniä ja suolattomia tai vähäsuolaisia leivän muruja. Laita talviruokintapaikallesi myös soraa ja hiekkaa auttamaan lintujen ruoansulatusta. Lintujen lempiruoat vaihtelevat lajeittain: Tiaiset: auringonkukansiemen, murskattu maapähkinä, rasva ja tali sekä rasvasiemenseospallot ja -pötköt. Punatulkku, viherpeippo, peippo, järripeippo, nokkavarpunen, tikli ja urpiainen: auringonkukansiemen, maapähkinä. Keltasirkku: kaura, auringonkukansiemen (kuorettomana), hirssi. Varpunen ja pikkuvarpunen: auringonkukansiemen, maapähkinä (murskattuna), kaura, hirssi, rasvasiemenseospallot ja pötköt. Mustarastas: auringonkukansiemen, maapähkinä (murskattuna helpompi syödä), rasva ja tali, hedelmät ja marjat. Kuukkeli, närhi, varis ja harakka: auringonkukansiemen, maapähkinä, rasva ja tali. Lähde: www.birdlife.fi Jouluiloa toivottaa Digipoliksen väki Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2010 5
Partnerbook työkalu yritysten välillä Antti Pietilä on Partnerbookin uusi markkinointipäällikkö. Hän on siirtynyt tehtävään marraskuun aikana. Heavy High Tech Partnerbook on vuorovaikutteinen verkkopalvelu, joka tukee yritysten ja organisaatioiden verkostoitumista sekä heidän palvelujensa markkinointia. Palvelun kehittämisessä on nyt alkanut loppukiri. E NSI KEVÄÄNÄ julkaistava Heavy High Tech Partnerbook tulee olemaan sosiaalisen median palvelu, joka auttaa teollisuusyrityksiä työstämään yhteisiä hankkeita verkossa ja keskustelemaan omaan toimialaansa sekä liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä asioista. Verkkopalvelun markkinointipäällikkö Anne Syväjärvi on syksyn aikana esitellyt yrityksissä Partnerbookin toimintoja demoversion avulla ja antanut halukkaille käyttökoulutusta. Sivusto markkinoi maakunnan osaamista ja esittelee seutua esimerkiksi uusille hankkeille. Monelle yritykselle mukanaolo tarjoaakin mahdollisuuden olla esillä kustannustehokkaalla tavalla. Partnerbookissa on tällä hetkellä mukana jo lähes 50 yritystä ja organisaatiota. Palvelu julkaistaan yleiseen käyttöön vasta, kun kaikki osa-alueet ovat kunnossa, mutta kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan jo tässä vaiheessa. Lähinnä kehitämme nyt lisäsovelluksia käytettävyyden lisäämiseksi ja tulossa on myös ratkaisu tarjouskyselyihin. Fennovoima mukana alusta asti Partnerbook on työkalu yritysten välillä. Se auttaa hankkeita ja niiden tekijöitä löytämään toisensa ja työntekijöitä verkottumaan alueelle. Minna Palosaari toimii Fennovoiman aluekoordinaattorina Simossa ja on ollut mukana Partnerbookin kehittämisessä muun muassa palvelun ohjausryhmän kautta. Aiomme käyttää sitä esimerkiksi tiedottamiseen. Fennovoiman www-sivuille tulevat uudet uutiset päivittyvät RSS-syötteinä suoraan Partnerbookkiin, Palosaari kertoo. Raahen seudun yritykset ovat tulossa mukaan Fennovoiman imussa ja alueelle järjestetäänkin yritysaamiaisia Partnerbookin merkeissä, Syväjärvi toteaa. Uusi kasvo Digipoliksessa Vaikka Anne Syväjärvi jättääkin hankkeen haikein mielin siirtyessään ELY-keskukseen yritysasiantuntijaksi, ei toiminnassa tapahdu minkäänlaisia katkoksia. Antti Pietilä siirtyi Partnerbookin markkinointipäälliköksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun projektipäällikön tehtävistä nopealla vaihdolla. Partnerbook on mielenkiintoinen hanke ja se kiinnostaa myös ulkomaisia toimijoita. Mutta tehdään tämä nyt ensin tutuksi suomalaisille yrityksille, markkinointipäällikkö Pietilä visioi. Pietilällä on myöskin tietotekniikan koulutusta, josta hän uskoo olevan hyötyä myös tässä tehtävässä. Mutta mikä sosiaalisessa mediassa kiinnostaa? Voimakas kehittyminen kiinnostaa ja siinä mukana oleminen. Sosiaaliset mediat tulevat tulevaisuudessa olemaan hyvin tärkeä työkalu niiden helppokäyttöisyyden takia. Mutta miten yritykset löytävät toisensa. Partnerbookissa verkostoidutaan toisiin yrityksiin samalla tavalla kuin ihmiset verkostoituvat Facebookissa. Toisaalta hakua on myös helpotettu kategorioimalla asioita. Mutta kiinnostuneet voisivat olla minuun suoraan yhteydessä, jotta voin tulla ihan paikan päälle kertomaan lisää palvelusta, Pietilä muistuttaa. Teksti ja kuva Kati Klaavuniemi 6 Digipolis Magazine
Vuonna 2008 aloitettua Kemi-Tornio alueyrityspalvelua voivat käyttää hyväkseen alueen kaikkien kuntien (Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo, Tervola) pk-yritykset toimialasta riippumatta. Kemi-Tornio alueyrityspalveluiden isäntänä toimii Kemin Digipolis Oy yhteistyössä Team Botnia Oy:n kanssa. Lisäksi yrityspalvelua tukevat Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus sekä Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia. Tavoitteena on vakiinnuttaa Kemi-Tornio alueen yhteinen pk-yritysten palvelutarjonta, joka toimii läheisessä ja luottamuksellisessa yhteistyössä yritysrahoittajien ja muiden yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Kemi-Tornio alueyrityspalvelun tyypillisiä asiasisältöjä ovat Innovaatioprosessien ohjaus; miten idean voi hyödyntää Markkinaselvitykset ja niiden organisointi; kilpailutilanne, asiakkaat Kilpailukyvyn analysointi; tuote, palvelu, tekniikka, logistiikka Liiketoimintasuunnitelman ohjaus yleensä; kenelle-mitä-miten Tulos- ja rahoitusennusteet; myyntiennuste, kustannusrakenne Toimintaympäristöön liittyvät kysymykset; tilat, kalusto, verkosto Yritystoiminnan erilliskysymykset; sopimukset, taloushallinto Yrityksen perustamisen tai omistusmuutosten ohjaus Tule mukaan verkostoitumaan edelläkävijöiden joukkoon! Asiasisällöt ovat painottuneet erityisesti seuraaviin palvelutehtäviin Kehittämishankkeiden ohjaus Rahoitussuunnittelu ja -hakemukset Asiantuntijapalveluiden organisointi Starttipalvelut Meri-Lapin Startti Oy Kimmo Nurmos p. 040 7685 438 Kasvupalvelut, tuotantotoimialat Markku Helamo p. 040 5468 652 Tietokatu 3, 94600 Kemi Hautomopalvelut, palvelualat Jukka Auraneva p. 040 1974 158 Hallituskatu 9, 95400 Tornio Alueyrityspalvelun yhteystiedot www.kemitornioypalvelu.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2010 7
CDIO kannustaa tekemään itse Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa opetuksessa käytetään ajanmukaista, innostavaa ja työelämään aidosti valmentavaa CDIO-periaatetta. Keskeisenä ideana on käytännön taitojen sekä teknisten ja luonnontieteellisten sisältöjen kytkeminen toisiinsa aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä heti opintojen alusta lähtien. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelija Jani Karvonen ja yliopettaja Timo Kauppi esittelevät ammattiopisto Lappian tiloissa vetolaitetta ja sillä testattuja kappaleita. CDIO yhdistää monenlaista osaamista. Se haastaa opettajan ja oppilaiden yhteistyökyvyt, Kauppi toteaa. V IIMEISTÄ VUOTTA konetekniikan insinööriksi opiskeleva Jani Karvonen on ollut mukana kehittämässä ruostumattoman teräksen kennorakenteen liitostekniikkaa pilottihankkeessa, joka on osa CDIO-periaatteen tuomista opiskeluun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Outokummun Tornion tutkimuskeskuksen edelleen kehittämässä Opencell Delta(TM) -rakenteessa toisesta pintalevystä leikataan liuskoja, jotka jäävät toisesta päästään kiinni levyyn. Ne taivutetaan levyjen väliin ja toinen pintalevy kiinnitetään niihin. Näin erillistä ydintä ei tarvita, vaan rakenne syntyy kahdesta levystä kolmen sijaan. Levyyn tehdään neliön muotoisia aukkoja. Aukko syntyy leikkaamalla neliöön lävistäjät ja taivuttamalla syntyneet kolmion delta-muotoiset kielekkeet kennon ytimeksi. CDIO-hank- CDIO: MÄÄRITTELE, SUUNNITTELE, TOTEUTA JA YLLÄPIDÄ TÄLLÄ KUVATAAN erityisesti insinööriammatissa keskeisen tuotekehitystyön kaaren etenemistä asiakkaan tarpeiden määrittelystä valmiin tuotteen ylläpitoon. Esimerkiksi Tornion kaupunkijunan esisuunnittelu ja junan rakentaminen tullaan toteuttamaan ensi kevään aikana CDIO-projektina. Hankkeessa on mukana sekä yhteistyö- (Kavamet Oy ja Faumek Oy) että sponsoriyrityksiä (mm. Rautaruukki Oyj, Outokumpu Stainless Oy, Ovako Bar Oy Ab, Oy Abloy Ab). Suunnitteluun osallistuvat myös Metropolian auto- ja kuljetustekniikan insinöörioppilaat. Kuva: Kati Klaavuniemi, haastateltava Teksti: Kati Klaavuniemi 8 Digipolis Magazine
Teksti: Kati Klaavuniemi keessamme olemme tuotannonlogistiikan insinööreiksi opiskelevien Kai Wallénin ja Antti Leinosen kanssa tutkineet ja testanneet näiden kolmion kärkien eri liitosmenetelmiä. Työelämään valmentavaa opetusta Kaikki CDIO-hankkeet toteutetaan työelämässä tuttujen projektityön perusteiden mukaisesti. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Timo Kauppi kertoo, että hankkeessa oppilaat pääsevät aidossa ympäristössä hakemaan tietoa ja oppimaan uutta. Kyllähän tässä punnitaan myös opettajan kykyä mukautua uusiin tilanteisiin. Täytyy osata kannustaa ongelmanratkaisuun. Tiimi hoiti itse kaikki yhteydet. Minut ainakin yllätti se, kuinka omaohjautuvia nuoret olivat, Kauppi kehuu. Esimerkiksi, kun vetokone ei soveltunutkaan sellaisenaan liitosten testaamiseen, tarvittiin opettajan suhteita, jotta oikean työkalun toteuttamiselle löydettiin tekijä. Mutta piirustukset työkalulle teimme itse, Karvonen muistelee. Karvosen mielestä CDIO-hanke vaati myös yllätyksensietokykyä ja turnauskestävyyttä. Kun lähdimme tutkimaan, millä menetelmillä liitoskohdasta saadaan riittävän kestävä ja minkälaisia hankaluuksia valmistuksessa pitää ottaa huomioon, emme arvanneet, mitä kaikkea tällaisen projektin läpivieminen vaatii. CDIO on mielestäni todellinen Survival game. Laskimmekin, että hanke yhdisti ainakin 7-8 kurssia. Mutta antoisan matkan päätteeksi olemme raportointivaiheessa ja tiedämme tavallista kurssia enemmän projektityöstä, tiedon soveltamisesta ja insinöörin arjesta, Karvonen myhäilee. Hanke oli oikeasti todella haastava ja kiitos Outokummun Jukka Säynäjäkankaalle luottamuksesta. Tällaisia haasteita nuoret kaipaava yrityksiltä myös jatkossa, Kauppi kiittelee. Suomi on vetovoimainen kaivosteollisuuden kasvumaa TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ SEKÄ ELY-KESKUKSET julkistavat yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Tekesin, Lapin liiton, Finpron ja MEK:n kanssa vuosittain toimialaraportteja yritysten suhdannetilanteesta ja toimialojen kehittämismahdollisuuksista. Kaivosalan toimialaraportti julkaistiin 21.10.2010 Kemissä. Kaivosalan toimialaraportin mukaan jo käynnissä olevien kaivosinvestointien arvo Suomessa on yhteensä yli 960 miljoonaa euroa. Lisäksi valmisteilla olevissa projekteissa, joista päätöksiä odotetaan lähitulevaisuudessa, investoinnit ovat arviolta noin 700 miljoonaa euroa. Raportin mukaan ala kasvaa edelleen, sillä voimassa olevien valtausvarausten yhteenlaskettu pinta-ala yli nelinkertaistui syyskuusta 2009 syyskuuhun 2010. Kaivosten laajennukset ja uusien kaivosten avaaminen lisäävät alan työvoiman kysyntää. Vuonna 2010 kaivosten oma henkilöstö on noin 2100 ja lisäksi alihankkijat työllistävät noin 1500 henkilöä. Kaivosten laajennukset ja uusien kaivosten avaaminen lisäävät alan työvoiman kysyntää edelleen. TEM ennustaa, että kaivosten ja niiden alihankkijoiden palveluksessa olevien määrä ylittää kuitenkin 5000 työntekijää jo vuonna 2014. Pohjoinen avain asemassa Raportin mukaan erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa kaivostoiminta on nousemassa talouden kehityksen veturiksi. Ala on kuitenkin riskialtis ja talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alalla nopeasti. Tänä vuonna alan liikevaihdon arvioidaan kasvavan viime vuoden 481 miljoonasta 808 miljoonaan euroon. Liikevaihto kasvaa edelleen lähivuosina toimintansa aloittaneiden kaivosten saavutettua täyden kapasiteetin sekä rakenteilla ja suunnitteilla olevien kaivosten avaamisten myötä. EU:n raaka-ainealoitteen yhtenä tavoitteena on raaka-aineiden vakaan saannin varmistaminen eurooppalaisista lähteistä. Suomen maaperä tarjoaa hyvän potentiaalin mineraalien löytymiselle. EU:n raaka-aine omavaraisuuden turvaamisessa Suomi on avainasemassa ja Suomi on sijoittunut korkealle kaivosmaiden kansainvälisissä vetovoimaisuusarvioinneissa. Viimeisimmässä Fraser Institute n kesällä tekemässä tutkimuksessa Suomi oli toisella tilalla heti Kanadan Quebec n jälkeen. Koko raportti on nähtävillä osoitteessa www.toimialaraportti.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2010 9
Kuvat: Digipolis Teksti:Teemu Kytövuori Hei! Nähtäisiinkö virtuaalikokouksessa? Kari Nelo tunnistettavana virtuaalihahmona Multipolisverkoston virtuaalisessa kokoustilassa. Virtuaalikokoustaminen onnistuu sujuvasti useiden kymmenienkin osallistujien kesken. Toimitusjohtaja Kari Nelo on ihan itsensä näköinen. Tunnistan hänet jo kaukaa kävellessäni Multipolis ry:n ja oululaisen peli- ja hyötyohjelmistotalo LudoCraftin yhteistyössä kehittämään virtuaaliseen kokoustilaan. J OTTA IHMISESTÄ tulee persoonansa näköinen, tarvitaan muun muassa mallinnusohjelma sekä esimerkiksi xml-, mesh, fg- ja jpg-tiedostoja. Niiden pohjalta rakentuvat näppärästi vaikka kokoustilaan kutsutun vieraan kasvot. Näiden avatar-hahmojen rakentaminen voi olla meilläkin tulevaisuudessa jollekin päivittäinen työ. Yhden avatarin tekeminen vie puolisen päivää valokuvauksineen, Nelo kertoo muutaman hahmon jo itsekin luoneena. Tällä hetkellä kokousympäristöä testataan vielä Multipolisverkoston sisällä alle kymmenen hengen voimin, mutta kevään aikana virtuaalista 3D-kokoustilaa on tarkoitus hyödyntää laajemminkin. Tekniikalla on jo merkittävä ekologinenkin vaikutus, kun viideltä eri mantereelta tulevat kokoustajat kohtaavat virtuaalisessa ympäristössä. Hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi, kun lentokoneita ei tarvita. Jakamista ja kokemista yhdessä Luonnollisesti osallistujat pystyvät jakamaan erilaisia materiaaleja virtuaalisessa kokoustilassa. Yritysesittely onnistuu vaikkapa siten, että pyöräytetään Powerpoint-esitys virtuaalinäytöllä. Ryhmän kanssa voidaan myös työstää yhteistä dokumenttia. Välillä voidaan pitää taukoa ja nauttia esimerkiksi yhteisestä musiikkiesityksestä. Kommunikointi onnistuu voip-teknologian avulla keskustellen mikrofonien välityksellä tai chattaamalla ilman ääniyhteyttä, silloin viestit näkyvät kyseisen henkilön pään päällä. Jos koneessa on lisäksi nettikamera, myös ilmeet ja eleet välittyvät kumppaneille. 3D-virtuaalikokoustilassa on kiinnitetty erityistä huomiota käyttäjäystävällisyyteen. Siksi päävalikoita on ainoastaan kolme ja asetusten säätäminen on helppoa. Osallistuminen onnistuu vaikka kannettava tietokone sylissä puiston penkillä istuen. Käyttäminen on sujuvaa useiden kymmenienkin osallistujien kesken, Kari Nelo kertoo. Haluatko kutsun testaamaan? Ota yhteyttä: kari.nelo@multipolis.com 10 Digipolis Magazine
Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Asennus N&H Service Oy - Arctic Coders Oy - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Elisa Oyj - Huoltoverkko Oy - Fujitsu Services Oy - Ixonos Oyj - Insinööritoimisto Rouvinen - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Kemin Digipolis Oy - Insinööritoimisto Telepolar Ky - Kemin Teollisuuskylä Oy - Isoworks Oy - Lapin Kauppakamari - Krans Consulting Oy - Mainostoimisto Visual Design - Mainostoimisto Reklaami - Ravintoloitsija T:mi - Mionex Oy Pynnönen Minna - Oulun yliopisto - Promote Oy - Prosensor Oy - Recair Oy - Relacom Finland Oy - Suomen Turvamiehet - ST1 Oy / Lapin Polttoainemyynti Oy - UpNet Engineering Oy - YIT Talonrakennus Oy - YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsäliitto Osuuskunta / Pohjois-Suomen hankinta-alue - Puheterapiapalvelu Kompis - Tili- ja toimistopalvelu Zoom Oy - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut 6 Sensori 1 8 4 Compus 7 2 Studiotalo 3 Optimi Ammattiopisto Lappia 5 tilaa sähköpostitse: info@digipolis.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2010 11
Kemin Matkailun opas Päivi Moisanen kertoo kävijöille tarinoita Jalokivigallerian aarteista. Luonnon ihmeet kiinnostavat ihmisiä. Kivien loistetta Kemin Jalokivigalleriassa on esillä laaja ja monipuolinen kokoelma jalo- ja korukiviä, mineraaleja ja kruununkalleuksia. Kun tutustuu näyttelyyn oppaan johdolla, kuulee tiedon lisäksi myös tarinoita kivistä ja niiden synnystä. K EMIN JALOKIVIGALLERIASSA oppii, mikä on oma onnenkivi, miltä näyttää dinosauruksen kakka tänä päivänä, mistä tulee jaloserpentiini ja miten tunnistaa aidon meripihkan. Kivillä on merkityksensä. Esimerkiksi smaragdi parantaa muistia, jade on pelurin onnenkivi ja timantti antaa valtaa sekä tekee voittamattomaksi. Ametisti puolestaan lisää pidättyväisyyttä ja suojelee alkoholismilta. Kävijöitä kiinnostavatkin yleensä luonnon ihmeet, tarinat kivistä, niiden värit ja kuviot sekä mikä on arvokasta, opas Päivi Moisanen kertoo. Jalokivigalleriassa voi ihailla esimerkiksi 180 miljoonaa vuotta vanhaa tulivuorenpurkauksessa syntynyttä ametistionteloa tai bongata lähes 8 500 euron arvoisen turmaliinin. Suuresta turmaliinikiteestä irrotettu siivu on Jalokivigallerian arvokkain yksittäinen mineraalinäyte. Kaikkihan kivet tietysti ovat omalla tavallaan arvokkaita, mutta koko kokoelman hintaa emme ala arvuuttelemaan. Upea näyttely kauniissa rakennuksessa Jalokivigallerian monipuolinen näyttely on esillä arvoisissaan tiloissa. Arkkitehti Walter Thomén suunnittelema jugendrakennus palveli Kemin tullikamarina vuodesta 1912 aina 1980-luvun puoliväliin saakka. Kemin Jalokivigalleria on perustettu 26.4.1986 kemiläisen kultaseppämestarin ja diplomigemmo- login Teuvo Ypyän toimesta, jolloin hän vuokrasi tyhjillään olevat tilat kokoelmalleen. Vuonna 1994 kokoelma siirtyi sitten kokonaan Kemin kaupungin omistukseen. Jalokivigallerian helmi on Ypyän alkuperäisistä piirustuksista toteuttama upea Suomen kuninkaan kruunu. Suomen kuninkaan kruunu painaa kaksi kiloa ja se on kullattua hopeaa. Kruunun pantaa kiertävät vuosisadan alun aikaisen Suomen maakuntien vaakunat. Jalokivinä on muun muassa neljä suurta kuorikkohelmeä ja neljä jaloserpentiinihelmeä. Yläosassa ristin paikalla sijaitsevan sinivalkoisen omenan päällä istuva Suomen leijona symbolisoi valtion maanpäällistä valtaa. Myös Marie Antoinetten 647 timantin kaulakorusta on tehty Jalokivigalleriaan jäljennös, jonka säihke kiinnostaa vierailijoita sekä Englannin kuningattaren kruunusta tehty jäljennös, jonka osaa erottaa alkuperäisestä ainoastaan asiantuntija. Meiltä joskus kysytään, mitä jäljennösten tekeminen tulisi maksamaan, mutta ammattilainen saa hinnoitella itse sellaisen käsityön. Me kerromme luomuksista vain tarinoita, Moisanen hymyilee. Kuvat: Kemin Jalokivigalleria, Kati Klaavuniemi Teksti: Kati Klaavuniemi Suomen kuninkaan kruunu on yksi Jalokivigallerian vetonauloista.