Työpajatoiminta 2016 Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset

Työpajatoiminta 2016 Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset Ruth Bamming Opetus ja kulttuuritoimen vastuualue 30/2017 Aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Työpajatoiminta 2016 Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset Ruth Bamming Aluehallintovirastojen julkaisuja 30/2017 ISSN 2343-3132 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5935-33-2 (verkkojulkaisu) Vaasa 2017

Tekijät Ruth Bamming Julkaisuaika 2017 Julkaisun nimi Työpajatoiminta 2016 - Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset Toimeksiantaja(t) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä - Tiivistelmä Tämä raportti on yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelta 2016. Työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Nuorten työpajoista säädetään nuorisolaissa (Nuorisolaki 1285/2016, ks liite). Työpajatoimintaan osallistui vuonna 2016 yhteensä 25 770 valmentautujaa, joista 14 867 (57,7 %) oli alle 29- vuotiaita nuoria. Valmentautujien kokonaismäärä sekä nuorten valmentautujien määrä olivat hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna (14 733). Työpajojen henkilöstö käsitti toimintavuoden aikana yhteensä 1 826 henkilötyövuotta (htv). Henkilötyövuosien määrä on hieman vähennyt edellisvuosiin verrattuna. Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja se koostuu mm. valtionavusta (OKM, nuorisotoimi), toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta, hankerahoituksesta, valmennuspalveluiden tuloista (ostajina mm. KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilaitokset) sekä muista mahdollisista työtoiminnan tuotoista. Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna 2016. Raportti perustuu kaikkiaan 208 eri organisaatioin tietoihin. Työpajatoiminnan järjestäjinä toimivat yleisimmin kunnat, seutukunnat tai kuntayhtymät (146). Rekisteröityneitä yhdistyksiä on järjestäjinä 33 organisaatiota, säätiöitä 19 ja yrityksiä 5. Kahdella työpajatoimijalla on jokin muu organisaatiomuoto. Kunnassa työpaja toimii nuoriso- ja/tai vapaa-aikatoimen (54), sosiaali- ja/tai terveystoimen (28), sivistys- ja/tai kulttuuritoimen (28), kunnan työllisyyspalvelujen (21), kunnanhallitusten (17) tai muun hallintokunnan alaisuudessa (13). Nykyiset työpajat ovat olleet toiminnassa keskimäärin noin 15 vuotta. Asiasanat nuorten työpajatoiminta; nuoriso; nuorisotyö, nuorisopolitiikka ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) 2343-3132 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5935-33-2 Kokonaissivumäärä 42 Kieli suomi Hinta - Julkaisija Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Paino - LSSAVI - Työpajatoiminta 2016

Sammanställd av Ruth Bamming Utgivningsdatum 2017 Uppdragsgivare Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland - Publikationens titel Verkstadsverksamheten 2016 Resultaten från en riksomfattande undersökning om arbetsverkstäderna Referat Denna rapport är ett sammandrag av undervisnings- och kulturministeriets riksomfattande undersökning om arbetsverkstäderna år 2016. Arbetsverkstaden utgörs av en gemenskap där man med hjälp av arbete, lärande genom att göra och handledning stöder individens förmåga att hantera sin vardag liksom dennes förmåga och beredskap att söka sig till utbildning eller arbete. Arbetsträning och individuell träning är metoder som etablerats vid verkstäderna. Med hjälp av arbetsträning utvecklas arbetsförmågan och det kunnande som behövs i arbetslivet liksom den allmänna arbetslivskompetensen hos den som får träning. Genom individuell träning stöder man utvecklingen av funktionsförmågan och förmågan att hantera vardagen. Bestämmelser om ungdomsverkstäderna finns i ungdomslagen (Ungdomslagen 1285/2016, se bilaga). År 2016 deltog sammanlagt 25 770 personer i träning inom ramen för verkstadsverksamheten. Av dessa var 14 867 (57,7 %) unga under 29 år. Det totala antalet personer som fick träning och unga personer i träning var något större än året innan (14 733). Under verksamhetsåret uppgick antalet anställda vid arbetsverkstäderna till sammanlagt 1 826 årsverken. Antalet årsverken är något mindre än tidigare år. I helheten av tjänster inom den offentliga sektorn placerar sig verkstadsverksamheten i gränsområdet mellan tjänsterna inom den sociala sektorn och ungdomsarbetet samt den öppna utbildnings- och arbetsmarknaden. Finansieringen av verkstadsverksamheten sker via flera kanaler och består av bl.a. statsbidrag (UKM, ungdomsväsendet), huvudmännens andelar, projektfinansiering, inkomster av färdighetsträning (som köps av bl.a. FPA, arbets- och näringstjänsterna, socialväsendet, läroanstalter) samt av andra eventuella intäkter av arbetsverksamheten. Undersökningen har riktats i första hand till de verkstäder som fick nationellt statsunderstöd för ungdomsverkstadsverksamhet för sin verksamhet år 2016. Rapporten baserar sig på uppgifter från sammanlagt 208 olika organisationer. Arbetsverkstäderna drevs vanligtvis av en kommun, ekonomisk region eller samkommun (146). Av de registrerade föreningarna drivs verkstäderna av 33 organisationer, 19 stiftelser och 5 företag. Två verkstadsaktörer har någon annan organisationsform. I kommunerna arbetar verkstaden under ungdoms- och/eller fritidsväsendet (54), social- och/eller hälsovårdsväsendet (28), bildnings- och/eller kulturväsendet (28), kommunens sysselsättningstjänster (21), kommunstyrelsen (17) eller någon annan förvaltning (13). De nuvarande verkstäderna har varit verksamma i genomsnitt cirka 15 år. Ämnesord ISSN (tryckt) - ISBN (tryckt) - ISSN (webbpublikation) 2343-3132 ISBN (webbpublikation) 978-952-5935-33-2 Sidantal 42 Språk finska Pris - Utgivare Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Tryckeri LSSAVI - Työpajatoiminta 2016

Tämä raportti on yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelta 2016. Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna 2016. Lisäksi Suomessa toimii työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä. Näiden työpajojen osallistuminen kyselyyn oli vapaaehtoista, ja vain muutamat niistä osallistuivat. Kysely kattaa miltei kaikki nuorten työpajoille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat ja osan aikuisten pajoista. Raportissa käytettään kaikkiaan 208 eri organisaatiota tietoja. Osa tuloksista julkistaan nuorisotilastot.fi sivussa. Ruth Bamming, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2017

Sisällysluettelo Johdanto... 4 1 Työpajatoiminta vuonna 2016... 5 2 NEET nuoret vuosina 2007 2016... 6 3 Työpajojen valmentautujat... 7 Työpajojen valmentautujat iän mukaan... 7 Valmentautujat sukupuolen mukaan... 10 Valmentautujat koulutustaustan ja AVI-alueen mukaan... 11 Valmentautujat äidinkielen ja AVI-alueen mukaan... 12 Valmentautujat valmennusjaksojen keskimääräisen keston mukaan... 13 Nuoret valmentautujat ohjaavan tahon mukaan... 15 Valmentautujat ohjaavan tahon toimenpiteiden mukaan... 17 Valmentautujien sijoittuminen työpajanjakson jälkeen... 20 4 Työpajojen henkilöstö... 23 Työpajojen henkilöstön tehtävät... 23 Työpajojen henkilöstön työsuhteet... 24 Työpajojen henkilöstön koulutustaustat... 25 Työpajojen henkilöstön täydennyskoulutukset... 25 5 Työpajojen hallinto ja organisoituminen... 27 Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin... 27 Työpajojen organisaatiomuoto... 27 Työpajojen valmennusyksiköt... 29 Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut... 30 Työpajojen yhteistyö ja sen toimivuus... 32 Työpajojen yhteistyö oppilaitosten kanssa.... 33 Oppimisympäristöjen tunnistaminen työpajoilla... 34 Valmentautujien vaikuttamismahdollisuudet valmennukseen... 36 SOVARI... 37 Työpajatoiminnan asiakastieto- / tilastointijärjestelmät... 38 Työpajatoiminnan rahoitus... 39 Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna 2017... 40 Liite: Nuorisolaki 1285/2016... 41 4. luku: Nuorten työpajatoiminta... 41 5 luku; Valtionrahoitus, 21 Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan... 42 LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 1

Kuvaluettelo Kuva 1: Ei-työllisistä ei tutkintoon johtavassa eikä kurssikoulutuksessa eikä varusmiespalvelussa nuorten 15 29 vuotiaiden osuus ikäluokasta (%) vuosina 2008 2016... 6 Kuva 2: Työpajojen valmentautujat vuosina 2007 2016... 7 Kuva 3: Valmentautujien osuus sukupuolen mukaan vuonna 2016... 10 Kuva 4: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto vuonna 2016... 11 Kuva 5: Vuonna 2016 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli*... 12 Kuva 6: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina vuonna 2016... 13 Kuva 7: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2010-2016*... 18 Kuva 8: Nuoret valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2010-2016*... 18 Kuva 9: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2013 2016*... 21 Kuva 10: Nuorten valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2013 2016*... 21 Kuva 11: Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna 2016*... 23 Kuva 12: Työpajojen henkilöstö työsuhteen luonteen mukaan vuonna 2016... 24 Kuva 13: Henkilöstön määrä vuosina 2008-2016 henkilötyövuosina (htv)... 24 Kuva 14: Työpajan henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen vuonna 2016*... 26 Kuva 15: Työpajojen henkilöstön koulutustarpeet vuonna2016*... 26 Kuva 16: Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin vuosina 2014 2016... 27 Kuva 17: Työpajojen yhteistyön sujuvuus vuonna 2016... 32 Kuva 18: Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa vuonna 2016*... 33 Kuva 19: Työpajan yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa vuonna 2016... 34 Kuva 20: Onko työpajan oppimisympäristö tunnistettu vuosina 2010 2016?... 35 Kuva 21: Annetaanko valmentautujille osaamistodistus vuonna 2016?... 35 Kuva 22: Missä palveluissa / toimenpiteissä olette antaneet osaamistodistuksia vuoden 2016 aikana?*... 35 Kuva 23: Minkälaisen osaamistodistuksen annatte?*... 36 Kuva 24: Miten aiotte kehittää valmentautujien vaikuttamismahdollisuuksia?*... 37 Kuva 25: Onko teillä sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari käytössä?... 38 Kuva 26: Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna 2017... 40 LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 2

Taulukkoluettelo Taulukko 1: Yhteenveto työpajatoiminnasta vuonna 2016 5 Taulukko 2: Kaikki työpajojen valmentautujat AVI alueittain ja maakunnittain vuosina 2007 2016 8 Taulukko 3: Alle 29-vuotiaat työpajojen valmentautujat AVI alueittain ja maakunnittain vuosina 2007 2016 8 Taulukko 4: Valmentautujien määrät ikäryhmän, AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 20169 Taulukko 5: Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2016 10 Taulukko 6: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 11 Taulukko 7: Valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 12 Taulukko 8: Nuorten valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 13 Taulukko 9:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 (kaikki valmentautujat) 14 Taulukko 10:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 (nuoret valmentautujat) 14 Taulukko 11: Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon mukaan vuosina 2014 2016 15 Taulukko 12: Nuorten alle 29-vuotiaiden valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016. 16 Taulukko 13: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2013-2016* 19 Taulukko 14: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2016* 22 Taulukko 15: Työpajojen henkilöstön tehtävät sukupuolen mukaan vuosina 2014-2016* 23 Taulukko 16: Työpajojen henkilöstön koulutustausta vuonna 2016 25 Taulukko 17: Työpajojen organisaatiomuodot vuosina 2013 2016 28 Taulukko 18: Työpajojen organisaatiomuodot vuonna 2016 28 Taulukko 19: Työpajojen valmennusyksiköt vuosina 2014 2016* 29 Taulukko 20: Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut vuosina 2014 2016* 31 Taulukko 21: Voivatko NUORET valmentautujat vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnan sisältöön*? 36 Taulukko 22: Onko työpajallanne käytössä jokin asiakashallinta- / tilastointijärjestelmä? 38 Taulukko 23: Työpajatoiminnan rahoitus vuosina 2014 2016*: 39 LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 3

Johdanto Työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Nuorten työpajoista säädetään nuorisolaissa (Nuorisolaki 1285/2016, ks liite). Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja se koostuu mm. valtionavusta (OKM, nuorisotoimi), toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta, hankerahoituksesta, valmennuspalveluiden tuloista (ostajina mm. KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilaitokset) sekä mahdollisista työtoiminnan tuotoista. Tämä raportti on yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelle 2016. Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna 2016. Lisäksi Suomessa toimii työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä. Näiden työpajojen osallistuminen kyselyyn oli vapaaehtoista, ja vain muutamat niistä osallistuivat. Kysely kattaa miltei kaikki nuorten työpajoille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat ja osan aikuisten pajoista. Tiedonkeräämisprosessissa hyödynnetään yhä enemmän automaattista tiedonsiirtoa. PARty-järjestelmän avulla nuorten työpajat keräävät tilastollista tietoa omasta toiminnastaan. Valtionavustusta saavien nuorten työpajojen edellytetään käyttävän toiminnan seurannassa PARtya tai siihen yhteensopivaa seurantajärjestelmää. PARtyyn kerättävät tiedot pohjautuvat OKMn valtakunnalliseen työpajakyselyyn. Kolme organisaatiota ei osallistunut kyselyyn, mutta ne lähettivät tietoja valmentautujista rekisteristään. Raportissa käytettään kaikkiaan 208 eri organisaation tietoja. Kyselyn kautta kerätty aineisto sisältää tietoa työpajatoiminnan organisoitumisesta, työpajojen toiminnan sisällöistä ja sen kehittämissuunnista. Kyselyn perusteella saadaan valtakunnallista ja alueellista tietoa pajoilla valmentautujina olevista nuorista sekä työpaja-ammattilaisista ja heidän työstään. Raportin aineisto koskee toimintavuotta 2016. Kyselyn tuloksia käytetään nuorisotilastot.fi-sivustolla. Kyselyillä tuotettu tilastollinen tieto tarvitsee rinnalleen myös laadullista aineistoa. Sovari mittarin kautta kerätään valtakunnallisesti tietoja, miten nuoret kokevat työpajajaksonsa. Sovari Sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari. Sovarin tarkoituksena on mitata ja tuoda esille palvelunlaatua ja sosiaalisesti vahvistavaa vaikutusta. Sovari-mittari on kehitetty TPY:ssä OKM:n rahoituksella (ks sivu 37). LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 4

1 Työpajatoiminta vuonna 2016 Raportti perustuu kaikkiaan 208 eri organisaatioin tietoihin. Vastausten perusteella työpajatoimintaan osallistui vuonna 2016 yhteensä 25 770 valmentautujaa, joista 14 867 (57,7 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria. Valmentautujien kokonaismäärä sekä nuorten valmentautujien määrä olivat hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna (14 733). Työpajojen henkilöstö käsitti toimintavuoden aikana yhteensä 1 826 henkilötyövuotta (htv). Henkilötyövuosien määrä on hieman vähennyt edellisvuosiin verrattuna. Työpajatoiminnan järjestäjinä toimivat yleisimmin kunnat, seutukunnat tai kuntayhtymät (146). Rekisteröityneitä yhdistyksiä on järjestäjinä 33 organisaatiota, säätiöitä 19 ja yrityksiä 5. Kahdella työpajatoimijalla on jokin muu organisaatiomuoto. Kunnassa työpaja toimii nuoriso- ja/tai vapaa-aikatoimen (54), sosiaali- ja/tai terveystoimen (28), sivistys- ja/tai kulttuuritoimen (28), kunnan työllisyyspalvelujen (21), kunnanhallitusten (17) tai muun hallintokunnan alaisuudessa (13). Nykyiset työpajat ovat olleet toiminnassa keskimäärin noin 15 vuotta. Taulukko 1: Yhteenveto työpajatoiminnasta vuonna 2016 Valmentautujat Henkilökunta AVI / Työpajat Nuoret (< 29) Kaikki valmentautujat (htv) maakunta määrä Etelä-Suomi 48 5 144 8 133 545 Etelä-Karjala 3 442 953 23 Kanta-Häme 7 337 860 79 Kymenlaakso 3 771 1 489 90 Päijät-Häme 9 834 862 72 Uusimaa 26 2 760 3 969 280 Itä-Suomi 23 1 604 2 722 218 Etelä-Savo 7 442 759 49 Pohjois-Karjala 4 327 346 31 Pohjois-Savo 12 835 1 617 139 Lappi 19 913 2 072 134 Lappi 19 913 2 072 134 Lounais-Suomi 33 1 875 3 458 218 Satakunta 14 714 1 238 87 Varsinais-Suomi 19 1 161 2 220 132 Länsi- ja Sisä-Suomi 59 3 943 7 521 538 Etelä-Pohjanmaa 8 500 836 50 Keski-Pohjanmaa 3 442 922 71 Keski-Suomi 18 934 1 813 171 Pirkanmaa 24 1 595 3 293 213 Pohjanmaa 6 472 657 33 Pohjois-Suomi 26 1 388 1 864 173 Kainuu 4 184 307 31 Pohjois-Pohjanmaa 22 1 204 1 557 143 Yhteensä 208 14 867 25 770 1 826 LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 5

2 NEET nuoret vuosina 2007 2016 Vuonna 2016 ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien 15 29-vuotiaiden nuorten määrä (NEET) oli 113 000 eli 11,5 % ikäryhmästä. NEET on lyhenne määritelmästä "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". 1 Osuus on noussut huomattavasti vuodesta 2008. 15 29-vuotiaiden naisten NEET-osuus on kaiken aikaa ollut korkeampi kuin miesten. Se selittyy kuitenkin sillä, että ikäryhmässä 25 29-vuotiaat naisten NEET-osuus on selvästi korkeampi kuin nuoremmissa ikäryhmissä tai yhdessäkään miesten ikäryhmässä. Kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 25 29-vuotiaiden kohdalla naisten NEET-osuudet ovat pääosin olleet matalampia kuin miesten. 2 NEET-tilanne, eli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olo, on osittain varsin tavallinen vaihe nuoren elämässä. Nuoret odottavat opiskelujen tai armeijan alkamista, viettävät välivuotta, lukevat pääsykokeisiin tai lomailevat kesällä ilman kesätyötä. NEET on varsin karkea indikaattori nuorten hyvinvoinnin tai syrjäytymisen kuvaamiseen. Koska syrjäytymisen mittaaminen on vaikeaa, emme tiedä, kuinka paljon Suomessa on tällä hetkellä nuoria, joiden hyvinvoinnista on syytä olla huolissaan. 3 Osalla NEET-nuorista on kohonnut riski syrjäytyä. Riskiä lisää alhainen koulutustaso ja vähäinen työkokemus sekä muut nuoren elämään liittyvät tekijät. Tämä voi johtaa pitkittyneeseen alhaiseen elintasoon ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. 4 Kuva 1: Ei-työllisistä ei tutkintoon johtavassa eikä kurssikoulutuksessa eikä varusmiespalvelussa nuorten 15 29 vuotiaiden osuus ikäluokasta (%) vuosina 2008 2016 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 1 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luku eroaa hieman Eurostatin käyttämästä lähes vastaavasta NEET-asteesta (NEET rate). Eurostatin julkaisema luku perustuu aineistoon, jossa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat nuoret eivät ole mukana perusjoukossa. 2 Alatalo, Johanna et.al. (2017): Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus. TEM-analyyseja 76/2017. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki 3 Larja, Liisa et.al. (2016): NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tieto&trendit talous- ja hyvinvointikatsaus 2/2016. Tilastokeskus. Helsinki 4 Larja, Liisa et.al. (2016): NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tieto&trendit talous- ja hyvinvointikatsaus 2/2016. Tilastokeskus. Helsinki LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 6

3 Työpajojen valmentautujat Työpajojen valmentautujat iän mukaan Vuonna 2016 työpajoille sijoittuneiden valmentautujien kokonaismäärä nousi hieman: valmentautujia oli yhteensä 25 770, kun vuotta aikaisemmin heitä oli 25 450. Yli 28-vuotiaiden valmentautujien määrä työpajoilla on noussut viimeisinä vuosina: vuonna 2016 heitä oli yhteensä 10 200 valmentautujaa, kun vuonna 2013 määrä oli 8 180. Alle 29-vuotiaiden valmentautujien määrä oli vuoden 2016 aikana yhteensä 14 870, eli 140 henkilöä enemmän kuin vuonna 2015. Alle 25-vuotiaita nuoria valmentautujia oli vuonna 2016 yhteensä 11 440. Kuntouttavan työtoiminnan osuus työpajojen palveluista on noussut viime vuosina merkittävästi. Kuntouttavassa työtoiminnassa aikuisia on ollut nuoria enemmän. Sen takia myös aikuisten kokonaismäärä on kasvanut työpajoissa. Vuonna 2016 yhteensä yli 12 000 valmentautujaa osallistui kuntouttavaan työtoimintaan. Kuva 2: Työpajojen valmentautujat vuosina 2007 2016 Valmentautujien määrä AVI-alueilla ja maakunnissa vaihtelee vuositasolla. Kaikilla AVI-alueilla paitsi Länsija Sisä-Suomessa valmentujien määrä on noussut. Yksittäisien työpajojen tapahtumat, kuten Jupiterin konkurssi 5 voivat vaikuttaa koko maakunnan lukuihin. 5 Jupiter-säätiö jätti konkurssihakemuksen (Yle 9.11.2016) https://yle.fi/uutiset/3-9281677. Säätiön konkurssi vaikutti tämän raportin tilastoihin. Jupiter-säätiö lähetti rekisterin kautta vuoden 2016 valmentautujien tietoja kunnes sen toiminta loppui. LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 7

Taulukko 2: Kaikki työpajojen valmentautujat AVI alueittain ja maakunnittain vuosina 2007 2016 Maakunta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Etelä-Suomi 3 170 3 649 4 057 5 000 6 065 5 766 6 122 6 669 7 937 8 133 Etelä-Karjala 260 228 424 601 865 755 864 973 1 154 953 Kanta-Häme 161 208 277 428 450 417 425 503 799 860 Kymenlaakso 816 801 822 954 1 146 1 331 1 276 1 246 1 336 1 489 Päijät-Häme 430 483 514 492 846 542 846 841 850 862 Uusimaa 1 503 1 929 2 020 2 525 2 758 2 721 2 711 3 106 3 798 3 969 Itä-Suomi 1 211 1 045 1 953 2 208 2 196 2 295 2 526 2 617 2 560 2 722 Etelä-Savo 393 321 446 502 415 573 563 485 572 759 Pohjois-Karjala 203 306 355 412 403 444 412 386 325 346 Pohjois-Savo 615 418 1 152 1 294 1 378 1 278 1 551 1 746 1 663 1 617 Lappi 1 312 2 327 2 225 1 766 1 754 2 315 1 950 1 432 1 900 2 072 Lappi 1 312 2 327 2 225 1 766 1 754 2 315 1 950 1 432 1 900 2 072 Lounais-Suomi 1 217 1 682 2 016 2 465 2 358 2 624 2 879 3 196 3 064 3 458 Satakunta 406 526 586 735 718 908 1 054 1 178 1 251 1 238 Varsinais-Suomi 811 1 156 1 430 1 730 1 640 1 716 1 825 2 018 1 813 2 220 Länsi-Sisä-Suomi 4 852 5 460 6 763 7 857 7 644 8 107 7 785 7 557 8 139 7 521 Etelä-Pohjanmaa 369 430 539 639 746 471 531 622 741 836 Keski-Pohjanmaa 346 330 572 666 657 939 693 883 939 922 Keski-Suomi 935 1 077 1 253 1 390 1 562 1 902 1 905 1 462 1 600 1 813 Pirkanmaa 2 303 2 811 3 467 4 042 3 667 3 698 3 682 3 687 3 733 3 293 Pohjanmaa 899 812 932 1 120 1 012 1 097 974 903 1 126 657 Pohjois Suomi 1 067 1 174 1 294 1 476 1 442 1 684 1 635 1 700 1 849 1 864 Kainuu 369 353 364 441 323 343 316 283 320 307 Pohjois-Pohjanmaa 698 821 930 1 035 1 119 1 341 1 319 1 417 1 529 1 557 Kaikki yhteensä 12 829 15 337 18 308 20 772 21 459 22 791 22 897 23 171 25 449 25 770 Taulukko 3: Alle 29-vuotiaat työpajojen valmentautujat AVI alueittain ja maakunnittain vuosina 2007 2016 Maakunta valmentautujien määrä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 nuorten valmentautujien määrä Etelä-Suomi 2 511 2 666 3 215 3 883 3 987 4 380 4 652 4 788 5 152 5 144 Etelä-Karjala 183 177 267 329 355 336 455 535 583 442 Kanta-Häme 121 128 166 296 285 240 228 262 361 337 Kymenlaakso 354 365 392 502 528 750 756 684 697 771 Päijät-Häme 409 437 468 460 488 480 768 747 756 834 Uusimaa 1 444 1 559 1 922 2 296 2 331 2 574 2 445 2 560 2 755 2 760 Itä-Suomi 895 693 1 268 1 478 1 477 1 577 1 596 1 595 1 524 1 604 Etelä-Savo 288 187 293 279 233 334 320 294 323 442 Pohjois-Karjala 203 297 343 408 390 415 407 369 303 327 Pohjois-Savo 404 209 632 791 854 828 869 932 898 835 Lappi 380 688 959 724 800 872 931 696 933 913 Lappi 380 688 959 724 800 872 931 696 933 913 Lounais-Suomi 946 1 101 1 215 1 543 1 424 1 585 1 842 1 826 1 770 1 875 Satakunta 331 370 417 546 455 555 722 768 793 714 Varsinais-Suomi 615 731 798 997 969 1 030 1 120 1 058 977 1 161 Länsi-Sisä-Suomi 2 785 2 799 3 638 4 264 4 159 4 506 4 462 4 001 3 974 3 943 Etelä-Pohjanmaa 315 340 431 451 481 354 369 435 479 500 Keski-Pohjanmaa 140 152 277 370 340 563 441 478 502 442 Keski-Suomi 454 496 657 625 794 930 919 786 875 934 Pirkanmaa 1 447 1 432 1 772 2 262 2 001 2 050 2 166 1 789 1 579 1 595 Pohjanmaa 429 379 501 556 543 609 567 513 539 472 Pohjois Suomi 688 791 1 009 1 124 1 146 1 335 1 237 1 294 1 380 1 388 Kainuu 157 130 162 223 177 180 182 161 187 184 Pohjois-Pohjanmaa 531 661 847 901 969 1 155 1 055 1 133 1 193 1 204 Kaikki yhteensä 8 205 8 738 11 304 13 016 12 993 14 255 14 720 14 200 14 733 14 867 LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 8

Taulukko 4 kuvaa valmentautujien jakautumista ikäryhmittäin eri AVI-alueilla ja maakunnissa. Erityisesti Etelä- ja Pohjois-Suomen AVI-alueilla painottui nuorten, alle 29-vuotiaiden valmentautujien osuus. Etelä- Suomessa nuoria alle 29-vuotiaita valmentautujia oli 5 144 ja he muodostivat noin 63 prosenttia kaikista alueen valmentautujista. Pohjois-Suomessa 75 prosenttia valmentautujista oli alle 29-vuotiaita valmentautujia. Taulukko 4: Valmentautujien määrät ikäryhmän, AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 AVI/ Maakunta Alle 17 vuotta 17-20 vuotta 21-24 vuotta 25-28 vuotta Nuoret <29 vuotta määrä 29-49 vuotta Yli 50 vuotta Ei tietoa Yhteensä (%) Etelä-Suomi 115 1 803 2 345 881 5 144 1 534 973 482 8 133 (1,4) (22,2) (28,8) (10,8) (63,2) (18,9) (12,0) (5,9) (100) Etelä-Karjala 13 130 211 88 442 318 193-953 Kanta-Häme 1 77 149 110 337 290 187 46 860 Kymenlaakso 35 256 348 132 771 325 203 190 1 489 Päijät-Häme 6 266 466 96 834 25 3-862 Uusimaa 60 1 074 1 171 455 2 760 576 387 246 3 969 Itä-Suomi 78 481 656 389 1 604 689 424 5 2 722 (2,9) (17,7) (24,1) (14,3) (58,9) (25,3) (15,6) (0,2) (100) Etelä-Savo 28 100 194 120 442 193 123 1 759 Pohjois-Karjala 13 116 140 58 327 15 2 2 346 Pohjois-Savo 37 265 322 211 835 481 299 2 1 617 Lappi 20 225 379 289 913 717 431 11 2 072 (1,0) (10,9) (18,3) (13,9) (44,1) (34,6) (20,8) (0,5) (100) Lappi 20 225 379 289 913 717 431 11 2 072 Lounais-Suomi 79 593 774 429 1 875 849 580 154 3 458 (2,3) (17,1) (22,4) (12,4) (54,2) (24,6) (16,8) (4,5) (100) Satakunta 14 214 316 170 714 329 193 2 1 238 Varsinais-Suomi 65 379 458 259 1 161 520 387 152 2 220 Länsi-Sisä-Suomi 126 1 081 1 619 1 117 3 943 2 222 1 301 55 7 521 (1,7) (14,4) (21,5) (14,9) (52,4) (29,5) (17,3) (0,7) (100) Etelä-Pohjanmaa 12 156 213 119 500 202 134-836 Keski-Pohjanmaa 9 134 184 115 442 346 134-922 Keski-Suomi 57 220 352 305 934 509 370-1 813 Pirkanmaa 28 442 678 447 1 595 1 013 631 54 3 293 Pohjanmaa 20 129 192 131 472 152 32 1 657 Pohjois Suomi 39 415 616 318 1 388 299 176 1 1 864 (2,1) (22,3) (33,0) (17,1) (74,5) (16,0) (9,4) (0,1) (100) Kainuu 14 50 58 62 184 71 52-307 Pohjois-Pohjanmaa 25 365 558 256 1 204 228 124 1 1 557 Suomi yhteensä 457 4 598 6 389 3 423 14 867 6 310 3 885 708 25 770 (1,8) (17,8) (24,8) (13,3) (57,7) (24,5) (15,1) (2,7) (100) LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 9

Valmentautujat sukupuolen mukaan Suurin osa työpajojen valmentautujista on miehiä: heidän osuutensa on hieman yli 60 % kaikista työpajojen valmentautujista. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja. Suurimmat erot sukupuolijakaumissa oli 21-24 - vuotiaiden ja 25-28 -vuotiaiden ikäryhmissä. Eroa miesten ja naisten jakaumien välillä saattaa selittää se, että miesten työttömyys on valtakunnallisesti ollut korkeammalla tasolla kuin naisten. Lisäksi naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Sukupuolijakauma ei ole vaihtelut merkittävästi vuosien varrella. Kuva 3: Valmentautujien osuus sukupuolen mukaan vuonna 2016 Naiset 40 % Miehet 60 % n= 25 770 Taulukko 5: Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2016 Ikäryhmä Miehet Naiset Yhteensä määrä osuus % määrä osuus % määrä Nuoret yhteensä 8 993 (60,5) 5 874 (39,5) 14 867 Alle 17 vuotta 293 (64,1) 164 (35,9) 457 17-20 vuotta 2 594 (56,4) 2 004 (43,6) 4 598 21-24 vuotta 3 937 (61,6) 2 452 (38,4) 6 389 25-28 vuotta 2 169 (63,4) 1 254 (36,6) 3 423 29-49 vuotta 3 780 (59,9) 2 530 (40,1) 6 310 Yli 50 vuotta 2 351 (60,5) 1 534 (39,5) 3 885 Ei tietoa 399 (56,4) 309 (43,6) 708 Yhteensä 15 523 (60,2) 10 247 (39,8) 25 770 LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 10

Valmentautujat koulutustaustan ja AVI-alueen mukaan Suurin osa työpajojen nuorista valmentautujista oli peruskoulututkinnon varassa. Korkeintaan peruskoulututkinto oli lähes puolella alle 29-vuotiaista nuorista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että nuoret valmentautujat ovat keskeyttäneet ammatillinen koulutuksensa. Kyselyssä kysytetään ylintä suoritettua tutkintoa. Peruskoulututkinnon jälkeen valmentautujien toiseksi yleisin koulutustausta oli 2. asteen ammatillinen tutkinto. Tämä koulutustausta oli miltei kolmasosalla alle 29-vuotiaista. Kuva 4: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto vuonna 2016 Taulukko 6: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 AVI/ maakunta Peruskoulussa Peruskoulu keskeytynyt Peruskoulu suoritettu Nuorten valmentautujien määrä Etelä-Suomi 79 122 2 069 90 358 1 595 58 58 715 5 144 Etelä-Karjala 1 2 69 1 6 64 1-298 442 Kanta-Häme 2-77 2 6 54 - - 196 337 Kymenlaakso 39 6 230 10 55 384 19 27 1 771 Päijät-Häme 5 9 256 5 73 413 26 4 43 834 Uusimaa 32 105 1 437 72 218 680 12 27 177 2 760 Itä-Suomi 54 14 800 8 77 524 16 20 91 1 604 Etelä-Savo 20 4 198 1 13 177 3-26 442 Pohjois-Karjala 11 6 164 1 18 116 2 2 7 327 Pohjois-Savo 23 4 438 6 46 231 11 18 58 835 Lappi 87 6 315 9 41 186 14 1 254 913 Lounais-Suomi 60 5 922 7 114 551 11 19 186 1 875 Satakunta 8 3 310 1 37 310 4 4 37 714 Varsinais-Suomi 52 2 612 6 77 241 7 15 149 1 161 Länsi-Sisä-Suomi 141 60 1 748 56 208 1 247 115 38 330 3 943 Etelä-Pohjanmaa 9 7 252 2 18 182 3 7 20 500 Keski-Pohjanmaa 18-103 - 25 156 2 12 126 442 Keski-Suomi 72 6 349 16 43 268 88 4 88 934 Pirkanmaa 41 44 855 34 81 461 12 12 55 1 595 Pohjanmaa 1 3 189 4 41 180 10 3 41 472 Pohjois Suomi 44 17 589 13 114 505 10 11 85 1 388 Kainuu 15 2 60 4 14 83 3-3 184 Pohjois-Pohjanmaa 29 15 529 9 100 422 7 11 82 1 204 Suomi yhteensä 465 224 6 443 183 912 4 608 224 147 1 661 14 867 Lukion oppimäärä Ylioppilas 2. asteen ammatillinen tutkinto AMK / yliopisto tutkinto Muu / Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 11

Valmentautujat äidinkielen ja AVI-alueen mukaan Noin kuudella prosentilla (1 512) valmentautujista oli muu äidinkieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisten määrä oli hieman kasvanut edellisestä vuodesta, jolloin vieraskielisiä oli 1 370. Valmentautujien määrien kasvu kohdistui erityisesti Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen AVI-alueille. Suurin vieraskielisten valmentautujien ryhmä olivat venäjänkieliset. Muita suuria ryhmiä olivat arabian-, somalian- ja kurdinkieliset. Yhteensä työpajojen valmentautujat puhuivat noin 60 eri kieltä. 6 Kuva 5: Vuonna 2016 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli* *ilman "Ei tietoa" Taulukko 7: Valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 Kotimaiset Vierasperäiset Suomi Ruotsi Arabia Somali Venäjä Muu AVI / Maakunta kielet kielet Ei tietoa Yhteensä määrä määrä määrä osuus (%) määrä määrä määrä määrä määrä osuus (%) määrä määrä Etelä-Suomi 6 013 157 6 170 (75,9%) 23 52 119 220 414 (5,1%) 1 549 8 133 Etelä-Karjala 187-187 (19,6%) - - 8 2 10 (1,0%) 756 953 Kanta-Häme 453 1 454 (52,8%) 2-2 2 6 (0,7%) 400 860 Kymenlaakso 1 393-1 393 (93,6%) 3 12 41 39 95 (6,4%) 1 1 489 Päijät-Häme 829-829 (96,2%) 4-10 18 32 (3,7%) 1 862 Uusimaa 3 151 156 3 307 (83,3%) 14 40 58 159 271 (6,8%) 391 3 969 Itä-Suomi 2 239 3 2 242 (82,4%) 6 1 26 63 96 (3,5%) 384 2 722 Etelä-Savo 380 1 381 (50,2%) - - 6 16 22 (2,9%) 356 759 Pohjois-Karjala 323-323 (93,4%) - 1 5 3 9 (2,6%) 14 346 Pohjois-Savo 1 536 2 1 538 (95,1%) 6-15 44 65 (4,0%) 14 1 617 Lappi 1 815 1 1 816 (87,6%) 12 10 14 63 99 (4,8%) 157 2 072 Lappi 1 815 1 1 816 (87,6%) 12 10 14 63 99 (4,8%) 157 2 072 Lounais-Suomi 3 039 71 3 110 (89,9%) 49 18 38 161 266 (7,7%) 82 3 458 Satakunta 1 157 1 1 158 (93,5%) - - 6 31 37 (3,0%) 43 1 238 Varsinais-Suomi 1 882 70 1 952 (87,9%) 49 18 32 130 229 (10,3%) 39 2 220 Länsi- ja Sisä-Suomi 6 350 357 6 707 (89,2%) 54 28 50 413 545 (7,2%) 269 7 521 Etelä-Pohjanmaa 732 4 736 (88,0%) 13-9 67 89 (10,6%) 11 836 Keski-Pohjanmaa 659 120 779 (84,5%) 15 10 6 110 141 (15,3%) 2 922 Keski-Suomi 1 720 1 1 721 (94,9%) 3 1 13 37 54 (3,0%) 38 1 813 Pirkanmaa 2 895 1 2 896 (87,9%) 23 5 18 152 198 (6,0%) 199 3 293 Pohjanmaa 344 231 575 (87,5%) - 12 4 47 63 (9,6%) 19 657 Pohjois-Suomi 1 737 2 1 739 (93,3%) 18 10 18 60 106 (5,7%) 19 1 864 Kainuu 301-301 (98,0%) - - 3 2 5 (1,6%) 1 307 Pohjois-Pohjanmaa 1 436 2 1 438 (92,4%) 18 10 15 58 101 (6,5%) 18 1 557 Kaikki yhteensä 21 193 591 21 784 (84,5%) 162 119 265 980 1 526 (5,9%) 2 460 25 770 6 Muut kielet (61): acholi, afgaani, afrikans, amhara, antaria, assyri, azeri, baria, bosnia, bulgaria, burma, dari, dinka, edo, englanti, espanja, etiopia, farsi, filipino, fur, gagua, gambia, ghana, hollanti, islanti, italia, japani, jarai, karem, kareni, kayah, kiina, kinuaruanda, kongo, kreikka, kroatia, lingala, moru, norja, nubia, pashto, persia, portugali, puola, pwo, ranska, romania, saksa, senegal, sinhali, slovakia, suahili, sudan, syyria, tagalog, taiwan, turkki, ukraina, unkari, visayan, wolof LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 12

Taulukko 8: Nuorten valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 AVI / Maakunta Kotimaiset Vierasperäiset Suomi Ruotsi Arabia Somali Venäjä Muu Ei tietoa Yhteensä kielet kielet määrä määrä määrä osuus (%) määrä määrä määrä määrä määrä osuus (%) määrä määrä Etelä-Suomi 4 166 127 4 293 (83,5%) 16 43 69 142 270 (5,2%) 581 5 144 Etelä-Karjala 139-139 (31,4%) - - 5-5 (1,1%) 298 442 Kanta-Häme 189-189 (56,1%) 1 - - - 1 (0,3%) 147 337 Kymenlaakso 712-712 (92,3%) 3 6 24 25 58 (7,5%) 1 771 Päijät-Häme 807-807 (96,8%) 4-9 13 26 (3,1%) 1 834 Uusimaa 2 319 127 2 446 (88,6%) 8 37 31 104 180 (6,5%) 134 2 760 Itä-Suomi 1 348 1 1 349 (84,1%) 3 1 8 26 38 (2,4%) 217 1 604 Etelä-Savo 231-231 (52,3%) - - 1 10 11 (2,5%) 200 442 Pohjois-Karjala 304-304 (93,0%) - 1 5 3 9 (2,8%) 14 327 Pohjois-Savo 813 1 814 (97,5%) 3-2 13 18 (2,2%) 3 835 Lappi 622-622 (68,1%) 2 3 2 12 19 (2,1%) 272 913 Lappi 622-622 (68,1%) 2 3 2 12 19 (2,1%) 272 913 Lounais-Suomi 1 701 54 1 755 (93,6%) 13 9 6 58 86 (4,6%) 34 1 875 Satakunta 689-689 (96,5%) - - 1 12 13 (1,8%) 12 714 Varsinais-Suomi 1 012 54 1 066 (91,8%) 13 9 5 46 73 (6,3%) 22 1 161 Länsi- ja Sisä-Suomi 3 384 272 3 656 (92,7%) 15 15 8 140 178 (4,5%) 109 3 943 Etelä-Pohjanmaa 460 4 464 (92,8%) 8 - - 17 25 (5,0%) 11 500 Keski-Pohjanmaa 334 68 402 (91,0%) 3 1 1 33 38 (8,6%) 2 442 Keski-Suomi 899-899 (96,3%) 1 1 3 10 15 (1,6%) 20 934 Pirkanmaa 1 473 1 1 474 (92,4%) 3 2 1 47 53 (3,3%) 68 1 595 Pohjanmaa 218 199 417 (88,3%) - 11 3 33 47 (10,0%) 8 472 Pohjois-Suomi 1 306 1 1 307 (94,2%) 11 10 4 40 65 (4,7%) 16 1 388 Kainuu 182-182 (98,9%) - - 1 1 2 (1,1%) - 184 Pohjois-Pohjanmaa 1 124 1 1 125 (93,4%) 11 10 3 39 63 (5,2%) 16 1 204 Kaikki yhteensä 12 527 455 12 982 (87,3%) 60 81 97 418 656 (4,4%) 1 229 14 867 Valmentautujat valmennusjaksojen keskimääräisen keston mukaan Kuvassa on valmentautujien valmennusjaksojen keskimääräinen kesto kuukausina vuonna 2016. Suurin osa (57 %) työpajojen valmennusjaksoista kesti yhteensä 1-6 kuukautta. Jotkut kyselyn vastaajat kokevat puolen vuoden työpajajakson liian lyhyeksi. Nuorten tilanteet ovat heidän mielestä entistä haastavampia, mitä vaatii pitkäkestoista työskentelyä. AVI-alueittain pisimmät valmennusjaksot sijoittuivat erityisesti Länsi- ja Sisä - Suomen sekä Pohjois-Suomen alueille. Kuva 6: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina vuonna 2016 LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 13

Taulukko 9:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 (kaikki valmentautujat) AVI/ maakunta Alle 2 kk 2-3 kk 3-6 kk 6 kk - 1v 1v. ja pitempi Ei tietoa Yhteensä määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä määrä osuus (%) Etelä-Suomi 1 892 23,3 % 918 11,3 % 1 964 24,1 % 2 031 25,0 % 1 033 12,7 % 295 8 133 100,0 % Etelä-Karjala 459 48,2 % 62 6,5 % 150 15,7 % 109 11,4 % 173 18,2 % - 953 100,0 % Kanta-Häme 129 15,0 % 113 13,1 % 108 12,6 % 223 25,9 % 45 5,2 % 242 860 100,0 % Kymenlaakso 189 12,7 % 193 13,0 % 340 22,8 % 226 15,2 % 541 36,3 % - 1 489 100,0 % Päijät-Häme 160 18,6 % 101 11,7 % 274 31,8 % 219 25,4 % 81 9,4 % 27 862 100,0 % Uusimaa 955 24,1 % 449 11,3 % 1 092 27,5 % 1 254 31,6 % 193 4,9 % 26 3 969 100,0 % Itä-Suomi 509 18,7 % 410 15,1 % 657 24,1 % 672 24,7 % 398 14,6 % 76 2 722 100,0 % Etelä-Savo 124 16,3 % 64 8,4 % 208 27,4 % 255 33,6 % 108 14,2 % - 759 100,0 % Pohjois-Karjala 46 13,3 % 45 13,0 % 97 28,0 % 63 18,2 % 19 5,5 % 76 346 100,0 % Pohjois-Savo 339 21,0 % 301 18,6 % 352 21,8 % 354 21,9 % 271 16,8 % - 1 617 100,0 % Lappi 462 22,3 % 222 10,7 % 489 23,6 % 395 19,1 % 501 24,2 % 3 2 072 100,0 % Lounais-Suomi 809 23,4 % 407 11,8 % 938 27,1 % 840 24,3 % 407 11,8 % 57 3 458 100,0 % Satakunta 294 23,7 % 146 11,8 % 322 26,0 % 261 21,1 % 213 17,2 % 2 1 238 100,0 % Varsinais-Suomi 515 23,2 % 261 11,8 % 616 27,7 % 579 26,1 % 194 8,7 % 55 2 220 100,0 % Länsi-Sisä-Suomi 1 224 16,3 % 839 11,2 % 1 885 25,1 % 1 863 24,8 % 1 625 21,6 % 85 7 521 100,0 % Etelä-Pohjanmaa 135 16,1 % 76 9,1 % 203 24,3 % 168 20,1 % 248 29,7 % 6 836 100,0 % Keski-Pohjanmaa 186 20,2 % 142 15,4 % 175 19,0 % 292 31,7 % 76 8,2 % 51 922 100,0 % Keski-Suomi 364 20,1 % 188 10,4 % 421 23,2 % 455 25,1 % 385 21,2 % - 1 813 100,0 % Pirkanmaa 352 10,7 % 351 10,7 % 934 28,4 % 827 25,1 % 802 24,4 % 27 3 293 100,0 % Pohjanmaa 187 28,5 % 82 12,5 % 152 23,1 % 121 18,4 % 114 17,4 % 1 657 100,0 % Pohjois Suomi 322 17,3 % 221 11,9 % 460 24,7 % 492 26,4 % 363 19,5 % 6 1 864 100,0 % Kainuu 109 35,5 % 29 9,4 % 55 17,9 % 53 17,3 % 61 19,9 % - 307 100,0 % Pohjois-Pohjanmaa 213 13,7 % 192 12,3 % 405 26,0 % 439 28,2 % 302 19,4 % 6 1 557 100,0 % Suomi yhteensä 5 218 20,2 % 3 017 11,7 % 6 393 24,8 % 6 293 24,4 % 4 327 16,8 % 522 25 770 100,0 % Taulukko 10:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 (nuoret valmentautujat) AVI/ maakunta Alle 2 kk 2-3 kk 3-6 kk 6 kk - 1v 1v. ja pitempi Ei tietoa Yhteensä määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä määrä osuus (%) Etelä-Suomi 1 351 26,3 % 672 13,1 % 1 515 29,5 % 1 079 21,0 % 369 7,2 % 158 5 144 100,0 % Etelä-Karjala 189 42,8 % 28 6,3 % 94 21,3 % 56 12,7 % 75 17,0 % - 442 100,0 % Kanta-Häme 57 16,9 % 52 15,4 % 39 11,6 % 59 17,5 % 9 2,7 % 121 337 100,0 % Kymenlaakso 155 20,1 % 144 18,7 % 248 32,2 % 167 21,7 % 57 7,4 % - 771 100,0 % Päijät-Häme 153 18,3 % 97 11,6 % 268 32,1 % 213 25,5 % 76 9,1 % 27 834 100,0 % Uusimaa 797 28,9 % 351 12,7 % 866 31,4 % 584 21,2 % 152 5,5 % 10 2 760 100,0 % Itä-Suomi 401 25,0 % 243 15,1 % 401 25,0 % 341 21,3 % 145 9,0 % 73 1 604 100,0 % Etelä-Savo 102 23,1 % 46 10,4 % 130 29,4 % 134 30,3 % 30 6,8 % - 442 100,0 % Pohjois-Karjala 45 13,8 % 38 11,6 % 94 28,7 % 59 18,0 % 18 5,5 % 73 327 100,0 % Pohjois-Savo 254 30,4 % 159 19,0 % 177 21,2 % 148 17,7 % 97 11,6 % - 835 100,0 % Lappi 229 25,1 % 135 14,8 % 200 21,9 % 175 19,2 % 171 18,7 % 3 913 100,0 % Lounais-Suomi 525 28,0 % 239 12,7 % 510 27,2 % 386 20,6 % 189 10,1 % 26 1 875 100,0 % Satakunta 197 27,6 % 86 12,0 % 186 26,1 % 134 18,8 % 111 15,5 % - 714 100,0 % Varsinais-Suomi 328 28,3 % 153 13,2 % 324 27,9 % 252 21,7 % 78 6,7 % 26 1 161 100,0 % Länsi-Sisä-Suomi 858 21,8 % 520 13,2 % 1 002 25,4 % 858 21,8 % 671 17,0 % 34 3 943 100,0 % Etelä-Pohjanmaa 84 16,8 % 55 11,0 % 120 24,0 % 122 24,4 % 115 23,0 % 4 500 100,0 % Keski-Pohjanmaa 136 30,8 % 71 16,1 % 85 19,2 % 106 24,0 % 20 4,5 % 24 442 100,0 % Keski-Suomi 289 30,9 % 116 12,4 % 237 25,4 % 167 17,9 % 125 13,4 % - 934 100,0 % Pirkanmaa 189 11,8 % 213 13,4 % 461 28,9 % 390 24,5 % 337 21,1 % 5 1 595 100,0 % Pohjanmaa 160 33,9 % 65 13,8 % 99 21,0 % 73 15,5 % 74 15,7 % 1 472 100,0 % Pohjois Suomi 243 17,5 % 157 11,3 % 343 24,7 % 374 26,9 % 265 19,1 % 6 1 388 100,0 % Kainuu 68 37,0 % 15 8,2 % 34 18,5 % 36 19,6 % 31 16,8 % - 184 100,0 % Pohjois-Pohjanmaa 175 14,5 % 142 11,8 % 309 25,7 % 338 28,1 % 234 19,4 % 6 1 204 100,0 % Suomi yhteensä 3 607 24,3 % 1 966 13,2 % 3 971 26,7 % 3 213 21,6 % 1 810 12,2 % 300 14 867 100,0 % LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 14

Nuoret valmentautujat ohjaavan tahon mukaan Yleensä valmentautujat tulivat pajoille jonkun ohjaavan tahon lähettäminä. Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ryhmissä merkittävin työpajoille ohjaava taho oli vuonna 2016 työhallinto. Toiseksi yleisimmät ohjaavat tahot olivat kunnan sosiaali- ja terveystoimi ja nuorisotyö. Valmentautujia tuli pajoille aikaisempaa enemmän myös oma-aloitteisesti. (Taulukko 11). AVI-alueittain tarkasteltuna työvoimahallinnon kautta pajalle ohjautuminen oli suhteellisesti pienintä Pohjois- Suomen AVI-alueilla (312 nuorta; 22 %). Työhallinnon kautta tulleiden nuorten valmentautujien määrä oli suurinta Etelä-Suomen AVI-alueella (2427 nuorta; 47 %). Erityisesti Itä-Suomen AVI-alueella ja Lapissa sosiaali- ja terveystoimen tai nuorisotoimen kautta tulleet valmentautujat muodostivat suuremman ryhmän kuin työhallinnon kautta tulleet. (Taulukko 12). Noin puolet työpajoista ei voinut ottaa vastaan kaikkia valmentautujia, jotka halusivat tulla toimintaan mukaan vuonna 2016. Yleisimmät syyt olivat valmentautujien päihdeongelmat tai terveystilanne (59 työpajaa), henkilökunnan liian vähäinen määrä (53 työpajaa) ja tilapuute (51 työpajaa). Kommenttien mukaan syy voi olla myös, että jaksoa lähettävää tahoa ei aina löydy. Taulukko 11: Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon mukaan vuosina 2014 2016 Ohjaava taho 2014 2015 2016 määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) TE-toimisto 4 564 (32,1) 4 237 (28,8) 4 132 (27,8) Työvoimahallinto Työvoiman palvelukeskus 1 282 (9,0) 1 249 (8,5) 1 066 (7,2) Yhteensä 5 846 (41,2) 5 486 (37,2) 5 198 (35,0) Peruskoulu 332 (2,3) 291 (2,0) 300 (2,0) Oppilaitos 2. asteen oppilaitos 1 011 (7,1) 955 (6,5) 900 (6,1) Muu oppilaitos 137 (1,0) 121 (0,8) 94 (0,6) Yhteensä 1 480 (10,4) 1 367 (9,3) 1 294 (8,7) Sosiaali- ja terveystoimi 2 124 (15,0) 2 326 (15,8) 2 286 (15,4) Sosiaali- ja Mielenterveyspalvelut 304 (2,1) 319 (2,2) 370 (2,5) terveystoimi / Etsivä nuorisotyö 1 224 (8,6) 1 343 (9,1) 1 437 (9,7) Nuorisotyö Nuorisotoimi* - (-) - (-) 39 (0,3) Yhteensä 3 652 (25,7) 3 988 (27,1) 4 132 (27,8) KELA 138 (1,0) 118 (0,8) 77 (0,5) Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö 8 (0,1) 19 (0,1) 9 (0,1) Kriminaalihuolto 64 (0,5) 87 (0,6) 83 (0,6) Muut viranomaiset Varusmiespalvelu/Time out 27 (0,2) 16 (0,1) 14 (0,1) /siviilipalvelu Ohjaamo* - (-) - (-) 63 (0,4) Yhteensä 237 (1,7) 240 (1,6) 246 (1,7) Suoraan työpajalle (mm. itse, kavereiden- tai sukulaisen 1 470 (10,4) 1 676 (11,4) 1 922 (12,9) Muu yhteydenotto) Muu taho 896 (6,3) 971 (6,6) 1 273 (8,6) Yhteensä 2 366 (16,7) 2 647 (18,0) 3 195 (21,5) Ei rek. tietoa 619 (4,4) 1 005 (6,8) 802 (5,4) Yhteensä 14 200 (100) 14 733 (100) 14 867 (100) LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 15

Taulukko 12: Nuorten alle 29-vuotiaiden valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016. AVI / maakunta Työvoimahallinto TEtoimisto 1)vuoden 2016 alkaen, 2) KELA, Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö, Varusmiespalvelu /Time out /siviilipalvelu, Kriminaalihuolto, Ohjaamo (uusi 2016) 3) mm. itse, kavereiden- tai sukulaisen yhteydenotto Oppilaitos Kunnan palvelut Muu 2. asteen oppilaitos Muu oppilaitos Sosiaali- ja terveystoimi Etsivä nuorisotyö Työvoiman palvelukeskus Peruskoulu Mielenterveyspalvelut Nuorisotoimi 1) Muut viranomaiset 3) Suoraan työpajalle 2) Etelä-Suomi 2 071 356 64 224 28 308 67 372 22 38 679 314 601 5 144 Etelä-Karjala 85 52 1 - - 2 - - - - 4-298 442 Kanta-Häme 30 18 1 3 6 17 2 12 - - 35 23 190 337 Kymenlaakso 487 102 40 63 6 13 2 19-5 11 23-771 Päijät-Häme 410 25 4 16 3 99 3 48 22 8 92 41 63 834 Uusimaa 1 059 159 18 142 13 177 60 293-25 537 227 50 2 760 Itä-Suomi 319 116 30 131 9 368 44 121-14 208 232 12 1 604 Etelä-Savo 150 44 11 39 2 76 2 40-9 28 41-442 Pohjois-Karjala 89 34 6 31 1 71 8 48-5 27 5 2 327 Pohjois-Savo 80 38 13 61 6 221 34 33 - - 153 186 10 835 Lappi 205 72 13 44 5 267 39 74-20 129 24 21 913 Lounais-Suomi 580 73 55 91 11 369 10 222 1 14 247 175 27 1 875 Satakunta 274 52 11 40 3 107 1 107-5 71 40 3 714 Varsinais-Suomi 306 21 44 51 8 262 9 115 1 9 176 135 24 1 161 Länsi-Sisä-Suomi 739 355 92 327 34 724 174 491 16 66 466 334 125 3 943 Etelä-Pohjanmaa 72 36 5 86 3 138 3 79-7 33 34 4 500 Keski-Pohjanmaa 111 83 13 45 4 27 28 36-2 29 59 5 442 Keski-Suomi 120 139 31 28 8 102 64 118-2 188 87 47 934 Pirkanmaa 326 76 41 149 19 359 73 194 16 53 112 124 53 1 595 Pohjanmaa 110 21 2 19-98 6 64-2 104 30 16 472 Pohjois Suomi 218 94 46 83 7 250 36 157-94 193 194 16 1 388 Kainuu 51 5 14 1 2 29 2 21-32 6 21-184 Pohjois-Pohjanmaa 167 89 32 82 5 221 34 136-62 187 173 16 1 204 Suomi yhteensä 4 132 1 066 300 900 94 2 286 370 1 437 39 246 1 922 1 273 802 14 867 Muu taho Ei rek. tietoa Yhteensä LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 16

Valmentautujat ohjaavan tahon toimenpiteiden mukaan Valmentautujat osallistuvat työpajoilla pääsääntöisesti yhdessä tai muuttamassa ohjaavan tahon toimenpiteessä. Vuonna 2016 noin 47 prosenttia (12 154) työpajoilla olleista valmentautujista oli kunnan tai työhallinnon kuntouttavassa työtoiminnassa. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien osuus on viime vuosien aikana kasvanut ja ohittanut työkokeilussa olleiden määrän. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi, ja siihen ohjaudutaan aktivointisuunnitelman laatimisen kautta. Kuntouttava työtoiminta on tarkoituksenmukainen palvelu silloin, kun yksilö tarvitsee ennen kaikkea toimintakykynsä tukemista. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) keskusteli vuonna 2016 blogissaan, että työkokeilua ja palkkatukea koskevien säädösten tiukentuminen ja työllisyysmäärärahojen pienentyminen on kuitenkin johtanut siihen, että asiakkaita ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan, vaikkei heillä ole kuntoutuksellisen palvelun tarvetta. TPY:n mukaan väärään palveluun joutuminen ei ole kenenkään etu. 7 Yksi vastaaja kuvasi muutosta seuraavasti: Työpaja alkaa olla enemmän kuntouttava yksikkö kuin valmentava työpaja, koska kuty-nuorten määrä on tuplaantunut. Sinänsä tämä on ihan ok, autetaan niitä nuoria jotka eniten apua tarvitsevat. Toiseksi yleisin työpajoilla toteutettava toimenpide oli työkokeilu. Vuonna 2016 noin 27 prosenttia (7 021) kaikista työpajojen valmentautujista oli työkokeilussa. Palkkatuella olleiden valmentautujien määrä on laskenut viime vuosina. Sen piirissä oli yhteensä 2 454 henkilöä. Koulutuspalvelujen osallistujien määrät ovat valtakunnallisesti suhteellinen pieniä. Paikallisesti koulutuspalvelut voivat kuitenkin olla tärkeitä. Koulutuspalvelut ovat suunnatut ensisijaisesti nuorille valmentautujille. Vuonna 2015 kyselyssä oli uusi kategoria Työssä oppimisjaksolla, mistä tuli heti isoin kategoria. Työssä oppimisjaksolla tarkoittaa yleensä opiskelijoiden harjoittelujaksoja. Toiseksi yleisin koulutuspalvelu on ammatillinen koulutus. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vuoden 2015 alkaen nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.) Työpajojen starttivalmennus voi tukea nuoren muuta kuntoutuksellista palveluketjua, toimia itsessään sosiaalisen kuntoutuksen palveluna tai sosiaalitoimen ennalta ehkäisevässä tukitoimessa. Työpajojen palveluprosessin alkuvaiheen palveluna sen tarkoituksena on tukea nuoren hyvinvointia ja elämänhallintaa. Toiminta on myös tulevaisuuteen suuntaavaa: nuoria tuetaan tulevaisuuden suunnitelmien rakentamisessa ja jatkopoluille pääsemisessä. 7 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (2016): Kuntouttava työtoiminta kasvaa, mutta miksi? Helsinki. https://blogi.tpy.fi/2016/11/22/kuntouttavan-tyotoiminta-kasvaa-mutta-miksi/ LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 17

Kuva 7: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2010-2016* *valitut toimenpiteet, kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja Kuva 8: Nuoret valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2010-2016* *valitut toimenpiteet, kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 18

Taulukko 13: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2013-2016* 2013 2014 2015 2016 Toimenpide Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria määrä Kaikki valmentautujat (N) 22 897 14 720 23 171 14 200 25 449 14 733 25 770 14 867 Työhallinto Kunnan ja työhallinnon palvelut Kunnan palvelut KELA Koulutuspalvelut (Kunta /Valtio/ Oppilaitos/Työpaja) Muut tahot Työkokeilussa (ent. Työharjoittelu) 7 008 5 192 6 526 4 863 7 375 5 280 7 021 5 276 Töissä palkkatuella/työsuhteessa 2 989 1 358 3 306 1 583 2 621 1 142 2 454 1 083 Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 564 356 587 345 639 338 569 216 Työhönvalmennuksessa 326 180 1 245 773 1 754 1 107 1 585 1 066 Kuntouttavassa työtoiminnassa 6 034 3 238 8 431 4 249 11 818 5 733 12 154 6 074 Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteessä 75 28 51 24 85 37 76 53 Sosiaalisessa kuntoutuksessa 1) - - - - 832 301 847 447 Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevässä tukitoimessa 879 479 1 001 614 1 038 640 519 362 Kehitysvammaisten päivätoiminnassa 265 72 244 78 223 60 344 114 Kuntoutustarveselvityksessä 120 37 35 12 67 36 107 67 Vajaakuntoisten ammatillisessa koulutuksessa Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa Peruskoulussa (sisältää joustavan perusopetuksen) (kunta) 6 6 4 2 44 17 160 49 35 17 349 264 29 23 527 193 542 199 461 147 373 110 73 22 7 7 15 6 270 72 261 234 187 187 247 244 313 310 Peruskoulun TET-jaksolla (kunta) 2) 136 131 147 146 - - - - Pajakoulussa (kunta/oppilaitos) 201 195 154 153 137 131 153 122 Oppisopimuksella (kunta/valtio) 202 147 217 148 243 225 153 98 Ammatillisessa koulutuksessa (oppilaitos) Ammatillisessa erityisopetuksessa (oppilaitos) 1 083 950 1 066 951 540 481 408 356 204 201 201 170 39 36 26 21 Lukiossa (oppilaitos) 7 7 21 20 48 47 48 46 Tuotantokoulussa 1) - - - 88 65 96 72 Työssäoppimisjaksolla (opiskelijoiden harjoittelujakso) 1) Palveluohjauksessa (ohjattu muualle kuin työpajalle) - - - - 904 611 814 673 3 431 2 474 2 096 1 362 2 105 1 645 2 861 2 086 Siviilipalveluksessa (valtio) 9 9 34 16 13 13 18 18 Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa (eri tahoja) 691 402 467 192 370 278 501 297 (Nuorten-) kesätyössä 1) - - - - 392 386 449 444 Jossakin muussa toimenpiteessä 3 314 1 852 3 345 2 345 2 208 1 258 2 645 1 534 1) Kysytty vuonna 2015 alkaen 2) Ei kysytty vuonna 2015 *kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 19

Valmentautujien sijoittuminen työpajanjakson jälkeen Valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana ja sen jälkeen palvelutarpeen mukaiseen koulutukseen, työelämään, muuhun palveluun tai muualle (esim. varusmiespalvelu, perhevapaa) on merkittävä työpajojen vaikuttavuutta mittaava muuttuja. Kyselyssä tilastoidaan kaikkien vuoden kuluessa valmentautujina olleiden sijoittuminen työpajajakson jälkeen. Nuorten työpajatoiminta on ryhmä- ja/tai yksilöohjauksen avulla vahvistanut sekä valmentanut nuoria. Työpajatoiminnan, valmennuksen ja jatkosuunnitelmien avulla olemme saaneet nuoria valmentautujia elämässä eteenpäin, pitkällä tähtäimellä se on tarkoittanut suurimman osan kohdalla koulutus- tai työpaikkaa. Pidämme työpajalta jo lähteneiden nuorten valmentautujien kanssa aktiivisesti yhteyttä. Suurin osa nuorista vierailee usein työpajalla, vaikka työpajajakson päättymisestä olisi jo aikaa. Nuorilta saatu palaute on ollut hyvää, nuoret ovat kertoneet saaneensa työpajalta eväitä elämäänsä. Nuorten työpajapalveluissa ovat kuntouttavan työtoiminnan sopimusten määrät vähentyneet, ja työkokeilusopimusten määrät ovat kasvaneet. Kaikista valmentautujista yhteensä 23 prosenttia sijoittui koulutukseen 8. Suurempi osuus nuorista, 30 prosenttia, sijoittui valmennusjakson jälkeen koulutukseen. Heidän osuutensa on aikaisempaa pienempi. Sen sijaan kasvava osa valmentautujista sijoittuu ohjattuun toimenpiteeseen työpajajakson jälkeen. Työttömäksi sijoittui kaikista työpajojen valmentautujista yhteensä 3412 henkilöä (29 %). Aikuisten osalta työttömyys oli hieman todennäköisempää kuin alle 29-vuotiaiden. Useat työntekijät kommentoivat, että he kokevat merkittäväksi onnistumiseksi, jos valmentautujat löytävät heille sopivan jatkopolun. Riippuen nuorten tilanteesta se voi olla helpompaa tai haastavampaa. Erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmat vaikeuttavat koulun- tai työssäkäyntiä. 8 Kyselyssä tilastoidaan kaikkien vuoden kuluessa valmentautujina olleiden sijoittuminen työpajajakson jälkeen. Tässä kappaleessa huomioidaan vain tiedot valmentautujista, jotka lopettivat työpajajakson vuoden 2016 aikana ja joiden sijoittuminen on rekisteröity. Osa valmentautujista ei ole edes aloittanut työpajajaksoa ja yli 4 000 valmentautujaa ovat edelleen työpajassa. Osa valmentautujista keskeytti työpajan, mutta heidän kohdallaan ei ole aina rekisteröity, mihin he sijoittuivat. Sen lisäksi osa työpajoista ei rekisteröi valmentautujien sijoittumista. Noin 4 300 valmentautujan kohdalla tiedot sijoittumisesta puuttuu. LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 20

Kuva 9: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2013 2016* * jos sijoittuminen rekisteröity Kuva 10: Nuorten valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2013 2016* * jos sijoittuminen rekisteröity LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 21

Taulukko 14: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2016* AVI / maakunta Koulutukseen Työelämään Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen Työttömäksi Yhteensä Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Etelä-Suomi 883 756 728 558 925 571 320 223 1 503 1 062 4 359 3 170 Etelä-Karjala 56 28 38 17 264 58 11 6 489 264 858 373 Kanta-Häme 19 18 39 18 12 9 6 3 38 19 114 67 Kymenlaakso 142 110 136 85 148 98 61 58 231 170 718 521 Päijät-Häme 114 111 178 174 59 56 61 61 197 188 609 590 Uusimaa 552 489 337 264 442 350 181 95 548 421 2 060 1 619 Itä-Suomi 365 320 153 88 210 167 94 57 402 166 1 224 798 Etelä-Savo 103 85 55 40 50 35 24 19 107 31 339 210 Pohjois-Karjala 81 78 19 19 67 65 24 15 25 25 216 202 Pohjois-Savo 181 157 79 29 93 67 46 23 270 110 669 386 Lappi 168 124 171 93 218 81 102 46 160 41 819 385 Lounais-Suomi 389 325 251 163 214 133 144 90 348 199 1 346 910 Satakunta 160 133 115 86 85 43 81 51 176 117 617 430 Varsinais-Suomi 229 192 136 77 129 90 63 39 172 82 729 480 Länsi-Sisä-Suomi 719 561 514 239 864 460 306 116 730 331 3 133 1 707 Etelä-Pohjanmaa 131 100 93 21 62 33 34 13 74 33 394 200 Keski-Pohjanmaa 122 89 99 55 103 51 99 21 98 45 521 261 Keski-Suomi 159 138 89 45 126 95 41 24 237 94 652 396 Pirkanmaa 223 162 158 74 515 241 107 41 233 102 1 236 620 Pohjanmaa 84 72 75 44 58 40 25 17 88 57 330 230 Pohjois Suomi 238 220 187 131 180 131 114 80 269 201 988 763 Kainuu 32 27 23 14 62 39 32 13 35 20 184 113 Pohjois-Pohjanmaa 206 193 164 117 118 92 82 67 234 181 804 650 Suomi yhteensä 2 762 2 306 2 004 1 272 2 611 1 543 1 080 612 3 412 2 000 11 869 7 733 * jos sijoittuminen rekisteröity Muualle LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 22

4 Työpajojen henkilöstö Työpajojen henkilöstön tehtävät Työpajojen 1 826 työntekijästä (htv) noin 72 prosenttia työskenteli vuonna 2016 joko työ-/ työhönvalmentajana, yksilövalmentajana tai etsivänä nuorisotyöntekijänä. Hallinnollisissa tehtävissä toimi noin 16 prosenttia henkilöstöstä - määrä on kasvanut hieman edellisvuosiin nähden. Jotkut vastaajat kokevat, että tarvetta yksilöohjaukseen olisi enemmän kuin ohjaajaresurssit antavat myöden. Kuva 11: Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna 2016* *htv. tulokset eivät ole suoraan verrattavissa seuraavien taulukoiden kanssa, koska niissä on kysytty henkilötyövuosien sijaan henkilöstömääriä **sis. Kehittämis- ja suunnittelutehtävät/ työpajojen johtotehtävät Taulukko 15: Työpajojen henkilöstön tehtävät sukupuolen mukaan vuosina 2014-2016* 2014 2015 2016 Työntehtävä yhdessä naiset yhdessä naiset yhdessä naiset määrä määrä osuus % määrä määrä osuus % määrä määrä osuus % Työvalmentajina 886 404 45,6 % 874 412 47,2 % 831 400 48,2 % Yksilövalmentajina 391 319 81,6 % 383 304 79,3 % 372 288 77,4 % Etsivä nuoriso-työntekijät 154 118 77,2 % 141 109 77,8 % 111 86 77,9 % Johtotehtävä 135 61 45,1 % 146 73 50,0 % 139 72 51,7 % Kehittämistehtävä 56 35 62,3 % 59 41 69,5 % 82 56 67,7 % Muu hallinnon työtehtävä 82 69 83,4 % 69 59 84,5 % 68 60 88,9 % Muu tehtävä 164 79 48,3 % 174 100 57,7 % 222 121 54,4 % Ei tietoa 4 3 65,0 % 13 9 65,2 % 2 1 33,3 % Yhteensä 1 872 1 088 58,1 % 1 858 1 106 59,5 % 1 826 1 083 59,3 % *htv. tulokset eivät ole suoraan verrattavissa toisen taulukoiden kanssa, koska niissä on kysytty henkilötyövuosien sijaan henkilöstömääriä LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 23

Työpajojen henkilöstön työsuhteet Pitkäjänteisen ja tuloksekkaan työpajatoiminnan edellytys on ammatillisesti osaava henkilökunta. Pitkäjänteinen työskentely edellyttää, että enemmistö työpajan henkilöstöstä on vakinaisia työntekijöitä ja että heillä on mahdollisuus suunnitella toiminnan sisältöjä. Moniammatillisen verkoston luominen ja ylläpito edellyttävät vakinaisia työntekijöitä toimiakseen tehokkaasti. Vuonna 2016 työpajojen henkilöstöstä yhteensä 81 prosenttia oli vakinaisissa tai vakinaisluonteisessa työsuhteessa. Vakinaisluonteiseksi työksi määritellään toistaiseksi voimassaolevat työsuhteet, yli kaksi vuotta työpajalla työskennelleet, AVI:n myöntämällä valtionavustuksella palkatut ja opetus- ja kulttuuriministeriön etsivän nuorisotyön valtionavustuksella palkatut työntekijät. Vakinaisessa tai vakinaisluonteisessa työsuhteessa olevien määrä on kasvanut viime vuosina (Kuva 13Kuva 12). Kuitenkin monet työntekijät kokevat epävarmuutta työpajojen rahoituksen suhteen. Kuva 12: Työpajojen henkilöstö työsuhteen luonteen mukaan vuonna 2016 Kuva 13: Henkilöstön määrä vuosina 2008-2016 henkilötyövuosina (htv) LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 24

Työpajojen henkilöstön koulutustaustat Työpajoilla työskenteli yhteensä 2 065 henkilöä. Noin 44 prosentilla työpajojen henkilöstöstä oli korkea-asteen tutkinto. Yksilövalmentajista 70 prosentilla oli joko AMK- tai yliopistotutkinto, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (2015:76 %). Työvalmentajilla pääasiallinen koulutus oli vastaavasti 2. asteen ammatillinen tutkinto (67 %). Taulukko 16: Työpajojen henkilöstön koulutustausta vuonna 2016 Yliopisto Ylempi Ei amm. Ei AMK Yliopisto/ AMK 2. aste Muu Työtehtävä AMK koulutus tietoa Yhteensä määrä määrä määrä määrä % määrä % määrä määrä % määrä määrä % Valmentajat 96 52 476 623 42,8 % 765 52,6 % 36 26 1,8 % 5 1 455 100 % Työvalmentaja 36 12 187 235 26,0 % 608 67,3 % 31 26 2,9 % 4 904 100 % Yksilövalmentaja 49 35 215 298 70,0 % 123 28,9 % 4 - - 1 426 100 % Etsivä nuorisotyöntekijä 11 5 74 90 72,0 % 34 27,2 % 1 - - - 125 100 % Hallintotehtävät 95 19 110 223 67,2 % 101 30,4 % 5 2 0,6 % 1 332 100 % Johto 59 13 56 127 75,6 % 38 22,6 % 2 - - 1 168 100 % Kehittäminen ja suunnittelu 26 5 36 67 73,6 % 23 25,3 % 1 - - - 91 100 % Muut hallinnon tehtävät 10 1 18 29 39,7 % 40 54,8 % 2 2 2,7 % - 73 100 % Muu 23 2 38 63 22,7 % 129 46,4 % 7 42 15,1 % 37 278 100 % Yhteensä 213 73 623 909 44,0 % 995 48,2 % 48 70 3,4 % 43 2 065 100 % Työpajojen henkilöstön täydennyskoulutukset Lähes kaikista työpajoista ainakin osa työntekijöistä on osallistunut täydennyskoulutukseen vuoden 2016 aikana. Noin puolet työpajoista järjestää työyhteisön sisäistä yhteistä koulutusta. Lisäksi suurimassa osassa työpajoista työnantaja maksaa koulutukseen osallistumisen ja henkilöstö voi käyttää työaikaa kouluttautumiseen. Aluehallintovirastojen sekä valtakunnallisen työpajayhdistyksen ry:n (TPY) tarjoamat koulutukset ovat yleisimmät koulutukset, mihin työpajojen henkilöstö osallistui vuonna 2016. Alueelliset sekä valtakunnalliset työpajapäivät ja erilaiset nuorisotyön verkostoitumistapahtumat ovat suosituimmat tapahtumat. Suurin osa organisaatioiden työntekijöistä osallistui niihin vuoden aikana. Työpajojen työntekijöille suunnatut koulutukset ovat myös suosittuja, kuten työ- ja yksilövalmennus sekä mielenterveys ja päihdekoulutukset, joita esim. TPY tarjosi yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Lisäksi PAR-järjestelmien koulutukseen ja ensiapukurssiin osallistui työntekijöitä lähes puolesta työpajoista. Henkilöstö kokee tarvitsevansa lisää koulutusta erityisesti mielenterveyskysymyksiin. Koulutustarvetta olisi myös teemoista erilaiset oppijat työpajoilla, työssä jaksaminen, valmennuksen laadullinen vaikuttavuus ja sen mittaaminen, opinnollistaminen osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi sekä organisaation laadun arviointi: toimintatapojen ja tulosten kehittäminen. Kommenteissa tulee myös esille, että monet työntekijät kokevat lakiuudistukset sekä tulevan SOTE-uudistuksen haastavaksi. Eri tapahtumat kuten työpajapäivät, joissa keskustellaan ajankohtaisista teemoista voivat helpottaa epävarmuutta. LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 25

Kuva 14: Työpajan henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen vuonna 2016* *kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja Kuva 15: Työpajojen henkilöstön koulutustarpeet vuonna2016* *1-Ei lisätarpeita 6 Suuri tarve, Keskiarvo kaikkien koulutusteemasta on ollut 3,3. LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 26

5 Työpajojen hallinto ja organisoituminen Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin Valmentautujien määrät työpajaorganisaatioissa vaihtelevat paljon. Kyselyyn vastanneista työpajoista 98 (47 %) oli sellaisia, joissa oli vuoden 2016 aikana vähemmän kuin 50 valmentautujaa. Vastaavasti 35 organisaatiossa oli vuoden aikana yli 200 valmentautujaa (Kuva 16). Kuva 16: Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin vuosina 2014 2016 Työpajatoimintaa järjestävissä organisaatioissa henkilöstön määrä oli tyypillisesti alle 5 henkilöä (55 %). 20 tai enemmän henkilöä työllistäviä työpajaorganisaatioita oli yhteensä 23. 58 % työpajoista toimi vain yhden kunnan alueella (120 työpajaa kaikista kyselyn vastaajista). Toiminta-alueen laajuuden valtakunnallinen keskiarvo oli kuitenkin 2,6 kuntaa. Viiden tai useamman kunnan alueella toimi yhteensä 36 työpajaa eli noin 17 prosenttia vastaajista. Työpajojen organisaatiomuoto Työpajat voivat olla hallinnollisesti kunnallisia, seutukunnallisia tai kuntayhtymän, säätiön, yhdistyksen tai jonkun muun organisaation ylläpitämiä. Vuonna 2016 62,5 prosenttia oli yksittäisten kuntien ylläpitämiä. Kaiken kaikkiaan kunnallinen organisaatiomuoto oli 72,2 prosentilla työpajoista. Rekisteröityjen yhdistysten tai järjestöjen ylläpitämiä oli 15,9 prosenttia ja säätiöiden 9,1 prosenttia kaikista työpajoista. Säätiöt ovat selkeästi suurempia kuin muut työpajat. Vuoden 2016 aikana säätiömuotoisissa työpajoissa oli keskimäärin yli 400 valmentautujaa. Kunnallisissa työpajoissa oli sen sijaan keskimäärin 86 valmentautujaa vuoden aikana. LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 27

Taulukko 17: Työpajojen organisaatiomuodot vuosina 2013 2016 2013 2014 2015 2016 Organisaatiomuoto määrä osuuus % määrä osuuus % määrä osuuus % määrä osuuus % Kunnallinen organisaatiomuoto 135 66,2 132 67,3 137 68,5 146 70,2 Kunta 120 58,8 115 58,7 121 60,5 130 62,5 Seutukunta 7 3,4 7 3,6 10 5,0 9 4,3 Kunta-/Koulutuskuntayhtymä 8 3,9 10 5,1 6 3,0 7 3,4 Rekisteröity yhdistys/järjestö 40 19,6 37 18,9 33 16,5 33 15,9 Säätiö 22 10,8 22 11,2 21 10,5 19 9,1 Yritys/ Osakeyhtiö * * 2 1,0 5 2,5 5 2,4 Muu 6 2,9 1 0,5 4 2,0 2 1,0 Ei tietoa 1 0,5 2 1,0 - - 3 1,4 Yhteensä 204 100 196 100 200 100 208 100 * vuoden 2014 alkaen Taulukko 18: Työpajojen organisaatiomuodot vuonna 2016 Työpajat Valmentautujat Organisaatioiden koko Organisaatiomuoto Kunnallinen organisaatiomuoto määrä osuuus % määrä osuuus % keskimäärä / työpaja pieni (< 10 työntekijää) keskisuuri (10-29 työtekijää) suuri (yli 29 työtekijää) ei tietoa 146 70,2 12 549 48,7 86,0 114 26 6 - Kunta 130 62,5 9 662 37,5 74,3 105 21 4 - Seutukunta 9 4,3 1 723 6,7 191,4 4 4 1 - Kunta-/ Koulutuskuntayhtymä Rekisteröity yhdistys/ järjestö 7 3,4 1 164 4,5 166,3 5 1 1-33 15,9 4 676 18,1 141,7 20 12 1 - Säätiö 19 9,1 7 870 30,5 414,2 3 6 8 2 Yritys/ Osakeyhtiö 5 2,4 296 1,1 59,2 3 2 - - Muu 2 1,0 54 0,2 27,0 1 1 - - Ei tietoa 3 1,4 325 1,3 108,3 - - - 3 Yhteensä 208 100 25 770 100 124 141 47 15 5 LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 28

Työpajojen valmennusyksiköt Työpajojen erilaisissa valmennusyksiköissä toteutetaan hyvin monen tyyppisiä eri toimialoille sijoittuvia työtehtäviä. Vuonna 2016 yleisin valmennusyksikön toimiala oli puu- ja rakennusala. Siihen liittyviä yksiköitä oli 66 prosentilla työpajoista. Myös tekstiilipuoleen, kiinteistöhuoltoon ja siivouksen keskittyvät yksiköt olivat yleisiä. Reilusti puolella pajoista oli myös erillinen starttivalmennusyksikkö. Starttipajavalmennus on lisääntynyt edellisvuodesta. Työpajoilla toteutettavaa starttivalmennusta on kehitetty 2000-luvun alusta alkaen vastaamaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarpeisiin. Starttivalmennus on palveluprosessin alkuvaiheen kokonaisvaltaista ja tavoitteellista toimintaa, jossa painopiste on toimintakyvyn kartoittamisessa ja arjen taitojen ja elämänhallinnan tukemisessa. Toimiakseen valmennusyksiköt edellyttävät valmennusosaamisen lisäksi substanssiosaamista. Työpajoille voi olla kommenttien mukaan haastavaa tunnistaa eri toimialojen tärkeimmät lait ja säädökset erityisesti työsopimuslain ja työturvallisuuslain mukaisen perehdyttämisen, työturvallisuuden ja muiden työnantajan velvollisuuksien osalta. Sen takia työpajojen henkilöstö tarvitsee jatkuvasti koulutusta. Taulukko 19: Työpajojen valmennusyksiköt vuosina 2014 2016* Valmennusyksikköä 2014 määrä osuus % määrä osuus % määrä osuus % Vastauksen määrä 196 100 % 200 100 % 205 100 % Puu ja rakennus 134 68 % 137 69 % 135 66 % Tekstiili ja ompelu 105 54 % 110 55 % 114 56 % Starttivalmennusyksikkö 96 49 % 103 52 % 111 54 % Kiinteistönhuolto ja muu kunnossapito 90 46 % 90 45 % 98 48 % Siivous 78 40 % 84 42 % 79 39 % Tuotemyymälä 64 33 % 75 38 % 78 38 % Kahvila, ravintola, catering 72 37 % 74 37 % 77 38 % Kuljetus 71 36 % 68 34 % 74 36 % Seinätön paja 66 34 % 66 33 % 69 34 % Kierrätys 58 30 % 60 30 % 64 31 % Metalli 66 34 % 62 31 % 63 31 % Media ja mainonta 49 25 % 51 26 % 53 26 % Alihankinta ja kokoonpanotyö 56 29 % 57 29 % 50 24 % Tietotekniikka 48 24 % 48 24 % 47 23 % Taide ja kulttuuri 48 24 % 49 25 % 46 22 % Toimisto 45 23 % 46 23 % 38 19 % Auton huollot ja korjaukset 31 16 % 33 17 % 35 17 % Kotipalvelut 27 14 % 27 14 % 26 13 % Pesulapalvelut 17 9 % 21 11 % 23 11 % Sähkö- ja elektroniikkaromun purku 19 10 % 20 10 % 21 10 % Muu** 62 32 % 70 35 % 75 37 % *useita vastausta mahdollista ** Muu, esim.: keittiö, kirpputori, pienkonekorjaamo, audio, video, bändi 2015 2016 LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 29

Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut Nuorten työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja on monialaista ja moniammatillista toimintaa. Olemme onnistuneet luomaan luottamuksellisen suhteen niin asiakkaisiin kuin yhteistyökumppaneihimmekin. Olemme myös onnistuneet luomaan hyvän toimintamallin, joka on istunut hyvin tämän kunnan palvelutarpeisiin. Pajalle on luotu hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri. Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti, mutta silti kaikki otetaan huomioon yksilöinä. Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat. Yleisin toimintamenetelmä on valmennus. Valmennus työpajalla noudattaa kasvatuksellisia ja pedagogisia periaatteita. Työn sisällöt vaihtelevat, sillä toiminnalla pyritään vastaamaan valmentautujan palvelutarpeisiin hänen tilanteensa mukaisesti. Valmennuksen erityispiirteitä ovat valmentautujalähtöisyyden lisäksi yhteisöllisyyden rakentaminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä joustavuus. Vuonna 2016 lähes kaikki työpajat tarjosivat valmennuspalvelunaan yksilövalmennusta. Työvalmennusta tarjosi hieman 88 prosenttia ja ryhmävalmennusta 84 prosenttia työpajoista. Matalankynnyksen palveluista yleisin oli starttivalmennus, jota tarjosi noin 57 prosenttia työpajoista. Etsivän nuorisotyön palveluita oli työpajapalveluna 47 prosentilla työpajoista. Vaikka työpajalla ei omaa etsivän nuorisotyönpalvelua olisikaan, on yhteistyö kuitenkin usein näiden välillä hyvin tiivistä. Kasvava määrä työpajoista tarjoaa myös vapaa-ajantoimintaa. Vierailut oppilaitoksissa tai yrityksissä ovat myös osa työpajavalmennusta. Usein työpajat antavat mahdollisuuksia tutustua oppilaitoksiin (88 %) sekä yrityksiin tai työpaikkoihin (89 %). 90 työpajaa tarjoa seinätöntä valmennusta. Seinättömässä työpajassa on mahdollisuus nuoren yksilölliseen valmentamiseen juuri niissä asioissa, joissa tarvetta on. Palveluohjauskenttä ja mahdollisuudet ovat laajat ja verkostoyhteistyö toimii loistavasti. Työpajojen valmennusjaksoihin kuuluu olennaisesti yksilöllisen valmennussuunnitelman tekeminen ja siinä asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi. Lähes kaikki pajat ilmoittivat henkilökohtaisten suunnitelmien kuuluvan valmennusjaksoon. Noin 89 prosenttia työpajoista ilmoitti myös, että valmentautuja pääsee itse osallistumaan työpajajakson arviointiin. Avoimien vastausten perusteella valmentautujien keskeisimpiä väyliä vaikuttaa pajan toimintaan olivat mm. valmennusjakson lopussa toteutettavat palautekyselyt ja -keskustelut sekä joillakin pajoilla tasaisin väliajoin järjestettävät yhteispalaverit tai nuorten omat projektit. LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 30

Taulukko 20: Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut vuosina 2014 2016* Palvelut / Menetelmät 2014 2015 2016 määrä osuus määrä osuus määrä osuus Vastauksen määrä 1) 196 100 % 200 100 % 204 100 % Valmennuspalvelut / Menetelmät Yksilövalmennus 187 95 % 195 98 % 196 96 % Työvalmennus 177 90 % 177 89 % 180 88 % Ryhmävalmennus 151 77 % 168 84 % 172 84 % Työhönvalmennus 101 52 % 118 59 % 113 55 % Kuntouttava valmennus 111 57 % 91 46 % 90 44 % Työpajan matalan kynnyksen palvelut ja pajajakson aloitukseen liittyvät toimintamuodot Etsivä nuorisotyö 93 47 % 109 55 % 95 47 % Työ- ja toimintakyvyn/kuntoutustarpeen arviointi 97 49 % 98 49 % 93 46 % Starttivalmennus (matalan kynnyksen palveluna) 107 55 % 114 57 % 117 57 % Starttijakso (kartoittava starttivalmennusta lyhempi pajan aloitusjakso) 77 39 % 64 32 % 60 29 % Maahanmuuttajien kotouttaminen 25 13 % 25 13 % 33 16 % Yksilölliset suunnitelmat ja arvioinnit Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle 189 96 % 196 98 % 199 98 % Henkilökohtainen jatkosuunnitelma työpajajakson jälkeen 166 85 % 165 83 % 168 82 % Valmentautujien osallistuminen oman työpajajakson arviointiin 168 86 % 181 91 % 182 89 % Valmentautujien valmennuspäiväkirja/portfolio/ työmaapäiväkirja 69 35 % 89 45 % 89 44 % Osaamistodistus 2) - - - - 96 47 % Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kanssa Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut 166 85 % 176 88 % 182 89 % Seinätön valmennus 83 42 % 92 46 % 90 44 % Tutustumiset oppilaitoksiin 165 84 % 172 86 % 179 88 % Osallistujien sijoittaminen työpajan ulkopuolisiin työpaikkoihin (työpajajakson aikana) 110 56 % 110 55 % 116 57 % Hyvinvointi ja terveys Terveys- ravinto- ja liikuntakasvatus 164 84 % 177 89 % 186 91 % Ehkäisevä päihdetyö 132 67 % 148 74 % 162 79 % Muut terveyspalvelut (esim. terveyshoitajan päivystysaika työpajalla) 72 37 % 75 38 % 76 37 % Erilliset tukipalvelut Korttikurssit (esim. hygieniapassi, tulityökurssi, tieturva) 122 62 % 123 62 % 121 59 % Tietotekniikan opetus 77 39 % 77 39 % 79 39 % Muut erilliset kurssit ja koulutukset 90 46 % 86 43 % 75 37 % Tuettu asuminen 23 12 % 17 9 % 14 7 % Nuotta-valmennus 64 33 % 64 32 % 64 31 % Työpajanuorten vapaa-ajantoiminta 39 20 % 48 24 % 54 26 % *useita vastausvaihtoehtoja 1) vuonna 2016 neljää työpajaa eivät vastanneet. 2) uusi 2016 LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 31

Työpajojen yhteistyö ja sen toimivuus Työpajat työskentelevät useiden oppilaitosten, viranomaisorganisaatioiden ja muiden kumppaneiden kanssa. Työpajatoiminnan onnistuminen edellyttää vahvaa verkostoitumista, hyvää palvelujärjestelmän hallintaa ja hyödyntämistä asiakkaiden edun mukaisesti. Vastaajien mukaan yhteistyö sujuu tavallisesti kohtuullisen hyvin. Lähes kaikki työpajat ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä työhallinnon, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön, muiden työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tiivistä yhteistyötä oli myös kunnan nuorisotoimen, mielenterveyspalveluiden, Kelan ja yritysten välillä. Vähiten yhteistyötä oli puolustusvoimien, lukion, seurakunnan nuorisotyön ja poliisin kanssa. Kuvassa 17 on eritelty työpajojen yhteistyöverkostoa ja sen toimivuutta vuonna 2016. Asteikolla 1 5 yhteistyön sujuvuuden (1 = välttävä; 5 = erinomainen) keskiarvo on 3,7. Kuva 17: Työpajojen yhteistyön sujuvuus vuonna 2016 *n= 204, vuonna 2016 neljää työpajaa eivät vastanneet. Paras yhteistyökumppani pajoille näyttää olevan etsivä nuorisotyö (4,5): yli 84 prosenttia vastaajista arvioi yhteistyön toimivan etsivän nuorisotyön välillä erinomaisesti tai hyvin. Yhteistyö näyttää toimineen hyvin myös kunnan nuorisotoimen (4,2), sosiaalitoimen (4,1) ja Nuotan (4,0) suuntaan. Osittain tämä selittyy sillä, että moni kunnallisista työpajoista sijoittuu juuri näiden yksiköiden alaisuuteen. Myös toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välillä arvioitiin olevan hyvää yhteistyötä. 89 työpajat tekivät vuonna 2016 yhteistyö Nuotta-valmennuksen kanssa. Nuotta-valmennus on tarkoitettu erityisen tuen tarpeessa oleville nuo- LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 32

rille. Valmennus on maksuton etsivän nuorisotyön ja työpajojen nuorten ryhmille opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Nuotta-valmennuksen tavoitteena on nuoren sosiaalinen vahvistuminen, jossa keskitymme erityisesti tukemaan nuorten arjenhallinnan, sosiaalisten taitojen ja terveiden elämäntapojen vahvistumista. Työhallinnon ja työpajojen välisen yhteistyön heikentyminen on viime vuosina nostettu monesti esiin. Kyselyn vastaajista kuitenkin n. 70 prosenttia arvioi yhteistyön sujuvan erinomaisesti tai hyvin. Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi 1.1.2017. Sen takia yhteistyötä tulisi tiivistää, mutta työntekijät arvioivat yhteystyö Kelan annetun yhteyskumppaneiden listalta vähiten sujuvaksi. Vuonna 2016 sujuvuuden arvioinnin keskiarvo oli 3,3. Työpajojen yhteistyö oppilaitosten kanssa. Yhteistyö peruskoulun kanssa muodostuu usein TET-jakson kautta. Lähes joka neljännes vastaaja ilmoitti, että yhtenä yhteistyömuotona on myös mahdollisuus peruskoulun oppimäärän osasuorittamiseen pajakoulun kautta. Ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyömuodot ovat myös moninaisia. Yleisin yhteistyömuoto on työpajanuorten tutustumisen oppilaitokseen ja työssäoppimisjaksot. Yli 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että työpajojen ja ammatillisen oppilaitoksen yhteistyö muotoillaan opinnollistamisen kautta. Opinnollistaminen tarkoittaa työpajalla hankittavan osaamisen tunnistamista ja kuvaamista opetussuunnitelman kielellä. Opinnollistamisen kautta eri oppimisympäristöissä hankitusta osaamisesta tulee yhteismitallista ja vertailukelpoista muihin oppimisympäristöihin kuten ammatilliseen koulutukseen nähden. 9 Kuva 18: Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa vuonna 2016* *useita vastausta mahdollista; N=200 9 lisätietoa: http://www.bao.fi/tyoelamayhteistyo/opinnollistaminen/ ; LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 33

Kuva 19: Työpajan yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa vuonna 2016 *useita vastausta mahdollista Oppimisympäristöjen tunnistaminen työpajoilla Työpajatoiminta toteuttaa varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisyyden periaatteita, soveltaa oppimisen ja motivoimisen menetelmiä sekä tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun, tuettuun ja räätälöityyn polkuun koulutukseen ja sen loppuun suorittamiseen. Työpaja toimii oppimisympäristönä toimintaan osallistuville. Oppiminen voi olla joko virallisen ja epävirallisen opetuksen seurausta tai arkioppimista. Oppimisympäristö tarkoittaa fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Noin puolet työpajoista tunnistaa oppimisympäristön (48 %). Työpajoilla on aloitettu oppimisympäristöjen tunnistamisen kehittäminen oppilaitosyhteistyöhankkeiden avulla. Oppimisympäristöjä on tunnistettu esim. opetushallituksen laatimien ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisesti. Yli puolet työpajoista antaa valmentautujille osaamistodistukset. Työpajat käyttävät eniten omia malleja tai oppilaitosten malleja, mutta käytetään myös TPY:n 10 tai muiden kehittämää mallia. 10 Lisätietoa: https://www.tpy.fi/aineistot/lomakkeet/osaamisen-tunnistaminen/ LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 34

Kuva 20: Onko työpajan oppimisympäristö tunnistettu vuosina 2010 2016? Kuva 21: Annetaanko valmentautujille osaamistodistus vuonna 2016? Kuva 22: Missä palveluissa / toimenpiteissä olette antaneet osaamistodistuksia vuoden 2016 aikana?* *useita vastausta mahdollista LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 35

Kuva 23: Minkälaisen osaamistodistuksen annatte?* *useita vastausta mahdollista Valmentautujien vaikuttamismahdollisuudet valmennukseen Valmentautujalla itsellään on keskeinen asema tavoitteiden asettamisessa ja valmentautumisjaksoa koskevan suunnitelman laatimisessa. Valmentautumisjakson aikana tavoitteiden saavuttamista ja pajatoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Työpaja raportoi toteutuneet pajatoimenpiteet ja tulokset valmentautujalle ja palvelun tilaajalle. Lähes kaikki valmentautujat voivat vaikuttaa työpajan jokapäiväiseen toimintaan joko säännöllisesti (71 %) tai satunnaisesti (27 %). Valmentautujat voivat vaikuttaa toimintasuunnitelmaan, työpajan strategiaan tai osallistua työpajan ohjausryhmään. Muutamalla pajalla oli myös käytössä ns. pajaparlamentti, jonka kautta valmentautujien ääni voidaan nostaa esiin. Taulukko 21: Voivatko NUORET valmentautujat vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnan sisältöön*? Vastaus 2015 2016 määrä osuus määrä osuus Kyllä, säännöllisesti 132 66 % 147 71 % Kyllä, satunnaisesti 64 32 % 56 27 % Ei 2 1 % 2 1 % En osaa sanoa 3 2 % 2 1 % Ei tietoa - - 4 2 % Työpajat 200 100 % 208 100 % *useita vastausvaihtoehtoja LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 36

Kuva 24: Miten aiotte kehittää valmentautujien vaikuttamismahdollisuuksia?* Nuorten pajaneuvosto perustettiin vuonna 2016 ja nuoret voivat siinä vaikuttaa mm. pajansääntöihin, toiminnan sisältöön, tavoitekeskustelujen toteutumiseen. Työpajan ohjausryhmään uudistetaan vuoden 2017 aikana ja sinne pyritään saamaan mukaan nuorten edustaja/edustajia. Juuri perustettu työpajojen palaute- ja ideointifoorumi kerran kuussa. Palautekyselyiden ja keskusteluiden kautta Pajalla harjoitellaan päivittäin nuorten oman äänen vahvistamista sekä tunteiden ja mielipiteiden ilmaisua. Tavoitteena on, että nuori oppisi paremmin ilmaisemaan, mitä hän tarvitsee ja haluaa myös starttipajatoiminnalta. Sovari käytännön vakiinnuttaminen. Nuoren perehdyttäminen työpajatoimintaan, erityisesti valmennusyksikkönä Tällä hetkellä molemmat osapuolet tyytyväisiä tilanteeseen. Paljon keskustelemme pajalla ja kuuntelemme myös asiakkaiden ehdotuksia. Vuoden 2017 alussa ovat käynnistyneet säännölliset kuukausipalaverit koko työpajayhteisön kesken * valitut vastaukset SOVARI Sovari Sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari. Sovarin tarkoituksena on mitata ja tuoda esille palvelunlaatua ja sosiaalisesti vahvistavaa vaikutusta. Mittari käsittää sosiaalisen vahvistumisen viisi osa-aluetta, joita ovat itsetuntemus ja -luottamus, sosiaaliset taidot, arjen hallinta, opiskelu- ja työelämävalmiudet sekä elämänhallinta ja tavoitteellisuus. Sovari-mittari on kehitetty TPY:ssä OKM:n rahoituksella. Mittarin sisältöä on kehitetty yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Sovarin tarkoituksena on tuottaa tietoa nuorten saamista kokemuksista etsivästä nuorisotyöstä ja sen sosiaalisesti vahvistavasta vaikutuksesta. LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 37

Melkein puolet työpajoissa käyttää Sovari. Sovari-tulosten 2016 mukaan työpajojen valmentautujista 93 prosenttia on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran työpajajakson aikana. Merkittävää on se, että selvää vahvistumista jakson aikana on kokenut 59 prosenttia valmentautujista. 11 Kuva 25: Onko teillä sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari käytössä? Työpajatoiminnan asiakastieto- / tilastointijärjestelmät Työpajatoiminnan tuottajalla on oltava asiakashallintajärjestelmä. Asiakashallinta- tai tilastointijärjestelmä on 91 % työpajoista. Useimmilla (74,5 %) on käytössään PARTY -järjestelmä. PARty-järjestelmä on työkalu etsivän nuorisotyön tilastointiin, asiakasseurantaan ja raportointiin. PAR-järjestelmät on kehittänyt vuonna 2009 KYT ry. PAR on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, ja järjestelmä on käyttäjälle maksuton. Nykyisin aluehallintovirastojen yläpitämän PARtyn avulla organisaatiot voivat lähettää osan vastauksista vuosittaiseen valtakunnalliseen työpajatoiminta kyselyyn automaattisesti, mikä helpottaa vastaamista ja vähentää siihen käytettävää aikaa. Kasvava määrä työpajoista on liittänyt oma paikallisen ohjelmansa PARtyyn ja ovat mukana tiedonsiirtoprosessissa. Taulukko 22: Onko työpajallanne käytössä jokin asiakashallinta- / tilastointijärjestelmä? Vastaus 2014 2015 2016 määrä osuus määrä osuus määrä osuus Kyllä, PARty 118 60,2 % 146 73,0 % 155 74,5 % Kyllä, oma paikallinen ohjelma, mikä on linkitetty PARtyyn 3 1,5 % 5 2,5 % 16 7,7 % Kyllä, joku muu 48 24,5 % 33 16,5 % 19 9,1 % Ei, mutta suunitteilla 16 8,2 % 8 4,0 % 7 3,4 % Ei käytössä 10 5,1 % 6 3,0 % 6 2,9 % En osaa sanoa 1 0,5 % 2 1,0 % 1 0,5 % Ei tietoa - - - - 4 1,9 % Yhteensä 196 100,0 % 200 100,0 % 208 100,0 % 11 Kinnunen, Riitta; Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (2016): Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Valtakunnalliset tulokset 2016: TPY, Helsinki; https://www.tpy.fi/kehittaminen/laadullinen-mittaristo/sovari-mittarin-tuloksia/ LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 38

Työpajatoiminnan rahoitus Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista. Se muodostuu kuntien rahoituksesta, valtionavustuksista, muista julkisista rahoituksista ja avustuksista (RAY, ESR) sekä työpajatoiminnan tuote- ja valmennuspalvelujen myyntituloista. Työpajatoiminnan rahoitukseen käytettiin vuonna 2016 yhteensä lähes 109 milj. euroa. Valtion rahoitus on viimeiset vuodet ollut suurin piirtein samalla tasolla, noin 13 miljoonassa eurossa. Taulukko 23: Työpajatoiminnan rahoitus vuosina 2014 2016*: Rahoitusmuoto Hallinnoijan rahoitus (sis. esim. kunnan rahoitus) AVI (OKM) valtakunnallinen nuorten työpajatoiminta-avustus AVI (OKM) valtakunnallinen avustus etsivää nuorisotyöhön 2014 2015 2016 Euroa % Euroa % Euroa % 44 667 447 42,8 % 51 382 868 45,9 % 49 237 494 45,3 % 12 732 834 12,2 % 13 295 881 11,9 % 12 510 996 11,5 % 4 704 523 4,5 % 3 539 560 3,2 % 2 876 476 2,6 % AVI muu rahoitus 1 041 574 1,0 % 500 329 0,4 % 153 482 0,1 % ELY rahoitus 2) - - - - 2 212 616 2,0 % Palkkatuki (työntekijöille, nuorille, aikuisille) 2) - - - - 8 271 893 7,6 % RAY rahoitus 1 690 976 1,6 % 1 514 483 1,4 % 1 499 315 1,4 % ESR rahoitus 1) - - 944 620 0,8 % 1 679 110 1,5 % Muu julkinen rahoitus 9 715 428 9,3 % 8 816 909 7,9 % 2 781 736 2,6 % Yksityinen rahoitus 352 713 0,3 % 358 048 0,3 % 263 442 0,2 % Työpajatuotannon myynti, omat tuotteet Työpajan palvelutuotanto (esim. kotiapu tms.) Valmennuspalvelujen myynti (esm. oppilaitos, KELA, TE-hallinto) 1) 2015 ESR rahoitus uusi kohta 2) 2016 uusi kohta Lähde: OKM/AVI (Valtakunnallinen työpajakysely) 11 211 356 10,7 % 9 783 616 8,7 % 8 187 584 7,5 % 5 486 242 5,3 % 5 076 861 4,5 % 6 517 978 6,0 % 9 973 543 9,5 % 13 783 340 12,3 % 10 198 587 9,4 % Muut tulot 2 885 264 2,8 % 2 948 681 2,6 % 2 226 368 2,0 % Yhteensä 104 461 899 100 % 111 945 196 100 % 108 617 079 100 % LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 39

Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna 2017 Kuva 26: Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna 2017 LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 40