YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku ja ikäpolvet 1
Mitä yksinäisyydestä tiedetään? Voidaanko yksinäisyyttä mitata? Millaisia tekijöitä yksinäisyyden taustalla on? MITÄ ON OLLA YKSINÄINEN? 2 The View: Coney Island, USA. By Dave Rubin.
Mitä yksinäisyydestä tiedetään? q Yksinäisyyttä on tutkittu viime vuosikymmeninä kansainvälisesti varsin paljon ja pääosin määrällisin menetelmin q Yksinäisyyden yleisyyttä on tarkasteltu muun muassa suhteessa ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn, terveyteen sekä sosioekonomiseen asemaan q Tutkimustulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia q Ihmissuhteiden laatu niiden määrää keskeisempää (Litwin ja Shiowitz-Ezra 2006) 3
Ikääntyminen ja yksinäisyys q Ikääntymisen ja yksinäisyyden yhteyttä ei ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan q Selitetty muun muassa iän myötä tapahtuvalla sosiaalisen verkoston pienenemiselle, kontaktien määrän vähenemisellä ja toimintakyvyn heikkenemisellä q Työelämästä poisjäämisen merkitys? q Ajan ja paikan merkitys: yksinäisyyden todettu olevan voimakkainta vahvasti integroituneissa yhteisöissä (Jylhä ja Jokela 1990) 4
Voidaanko yksinäisyyttä mitata? q Käsitemäärittelyn vaikeus: Mitä yksinäisyys on? q Yksinäisyyden kokemuksessa on aina vahva subjektiivinen lataus, sillä jokainen kokee sitä omalla tavallaan ja usein hyvinkin erilaisista syistä q Erilaisia merkityksiä eri näkökulmista ja elämäntilanteista tarkasteltuna (Palkeinen 2005) 5
Tutkimuksessani kysyn Millaisia tekijöitä yksinäisyyden taustalla on? Miten yksinäisyys sitä kokevan arjessa ilmenee? Millaisia elämänmuutoksia tutkittavat ovat tutkimusvuosien aikana kohdanneet ja miten ne ovat vaikuttaneet yksinäisyyden kokemukseen? Millaisia näkökulmia erilaiset pitkittäisaineistot (laadullinen ja määrällinen) tuottavat yksinäisyyden tutkimukseen? 6
Aineisto Kaksi erilaista, mutta samoja ihmisiä koskevaa seuranta-aineistoa: Ikihyvä Päijät-Häme -seurantatutkimuksen kyselyaineisto vuosilta 2002, 2005, 2008 ja 2012 Haastatteluaineisto vuosilta 2010 ja 2012. Osaa haastateltavista tullaan tapaamaan kolmannen kerran v. 2013 2014. 7
Yksinäisyyden taustat q Yksinäisyyttä kuvattiin henkilökohtaisena kokemuksena, joka sai merkityksensä oman elämän kautta q Puolison kuolema, liikkumisvaikeudet, uuden kumppanin kaipuu, lapsettomuus, lapsuuden kokemukset, jne. q Osa kuvasi yksinäisyyttä myös yleisenä ilmiönä, liittäen sen luonnolliseksi osaksi ikääntymistä (myös Palkeinen 2005) 8
MENETETYT JA TOTEUTUMATTOMAT IHMISSUHTEET TOIMIJUUDEN JA OSALLISUUDEN KAVENTUMINEN PUOLISON KUOLEMA kaipuu yhdessä jaettua arkea kohtaan tarpeettomuuden tunne RUUMIIN RAJALLISUUS liikkumisvaikeudet kuulon heikkeneminen TOIVE UUDESTA KUMPPANISTA hellyyttä ja huolenpitoa KULKEMISEN VAIKEUS pitkät välimatkat ja autottomuus HYVÄN YSTÄVÄN KAIPUU viettää aikaa ja harrastaa jakaa iloja ja suruja KAVENTUNUT YSTÄVÄPIIRI ystävien ja tuttavien poismeno yhteisyyden puute LAPSETTOMUUS JA VANHEMMUUS vanhemmuuden ja isovanhemmuuden kaipuu toteutumattomat tapaamisodotukset MUUTTUNUT ELINYMPÄRISTÖ yksityistynyt elämäntapa arvostuksen puute LAPSUUDEN KOKEMUKSET vanhemman kuolema kokemus ulkopuolisuudesta 9
Myös saman ihmisen kohdalla erilaiset tekijät kietoutuvat toisiinsa Valtaosalle yksinäisyys on ollut tiettyyn elämäntilanteeseen liittyvä kokemus Syvä yksinäisyys on kohdattu vasta ikääntymisen myötä kun toimintakyky on heikentynyt, eikä menetettyjen tai puutteellisten ihmissuhteiden tilalle ole löytynyt uusia Osalle yksinäisyys on ollut elämänmittaista Läsnä on ollut koko elämän kestänyt kokemus ulkopuolisuudesta, jota uudet ihmissuhteet eivät ole kyenneet paikkaamaan 10
Lopuksi Vaikka seurantahaastattelujen aikaväli oli suhteellisen lyhyt, oli tutkittavien elämässä tapahtunut isoja muutoksia. Jatkohaastattelut rikastuttivat aineistoa merkittävästi, laadulliselle seurantatutkimukselle jatkossakin tarvetta. Tutkimus mahdollistaa kahden pitkittäisaineiston vertailun, ennen kaikkea aineistot täydentävät toinen toistaan. Tavoitteena tuottaa uutta tietoa ikääntyvien yksinäisyydestä, erityisesti lisätä ymmärrystä siitä, mitä yksinäisyys sitä kokevalle todellisuudessa merkitsee. 11
KIITOS! Email: elisa.tiilikainen@gmail.fi Puh. 050-4313006 12
Kirjallisuutta Jylhä, Marja & Jokela, Jukka (1990) Individual experiences as cultural A cross-cultural study on loneliness among the elderly. Ageing Society 10: 295 315. Litwin, Howard & Shiovitz-Ezra, Sharon (2006) The association between activity and wellbeing in later life: what really matters? Ageing & Society 26:225 242. Pajunen, Elisa (2011) Mitä on olla yksinäinen? Tutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto: Sosiaalitieteiden laitos. Palkeinen, Hanna (2005) Yksinäisyys iäkkäiden ihmisten kirjoituksissa. Gerontologia 3: 111 120. 13